Toni Mäkinen

Tahdon asia

Tätä kolumnia kirjoittaessani Rinteen kansanrintamahallitus on juuri päässyt sopuun vuoden 2020 budjettiesityksestä. Viiden puolueen hallituksen 57,6 miljardin esitys valmistui etuajassa yhden vuorokauden aikana, joka kertoo hyvää hallituksen päätöksentekokyvystä. Viisikko toimii eikä vatuloi!

Budjettiesityksen myötä Suomi-laivan kurssi kääntyy talouskurin kareilta kohti hyvinvointivaltion turvasatamaa. Leikkausten sijasta hallitus toteuttaa useita tulevaisuusinvestointeja muun muassa koulutukseen, työhön ja toimeentuloon.

Rinteen hallituksen budjettiesitys on osoitus siitä, että toisenlainen politiikka on mahdollista. Oikeistolainen talouskuri on toistaiseksi paitsiossa, ja nyt on siirrytty keskusta-vasemmistolaiseen tulevaisuuspolitiikkaan. Politiikka on tahdon asia.

Ammatillinen työväenliike ei voi kuitenkaan istua aloillaan. Hallituspohja on yhteiskunnallisten tavoitteidemme osalta otollinen, ja meidän pitää tuoda kaikissa mahdollisissa kanavissa esille omia vaihtoehtojamme.

Oikeistolainen talouskuri on toistaiseksi paitsiossa, ja nyt on siirrytty keskusta-vasemmistolaiseen tulevaisuuspolitiikkaan.

Rinteen hallituksen ensimmäisen budjettiriihen päätökset olivat hyviä, mutta vahvalla yhteiskunnallisella vaikuttamisella hallituksen harjoittama politiikka voisi olla vielä parempaa. Esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointi, vuokratyön ja nollatuntisopimusten tiukempi sääntely, ammattiliittojen kanneoikeus sekä työehtoshoppailun rajoittaminen yksimielisyysperiaatteella ovat asioita, joiden tulisi päätyä hallituksen työlistalle. Vaikuttamisen voisi aloittaa vaikkapa sillä, että joku lähettää tämän lehden ja kolumnin valtioneuvostolle luettavaksi.

Syksyn 2019 ja talven 2020 aikana neuvotellaan yli miljoonan suomalaisen palkoista ja työehdoista. Neuvottelut avasi elokuun lopussa oma ammattiliittoni Teollisuusliitto.

Sipilän hallituksen yksi kamalimmista kyykytyksistä eli kilpailukykysopimus on tulossa taitekohtaan. Työmarkkinajärjestöjen kesällä 2016 hyväksymä sisilialainen sopimus oli vaihtoehto vieläkin kamalammille pakkolaeille. Sopimus oli myrkkyä palkansaajille, sillä se jäädytti palkankorotukset vuodeksi, pidensi vuosittaista työaikaa 24 tunnilla ilman korvausta, leikkasi julkisen sektorin lomarahoja 30 prosentilla ja siirsi työnantajamaksuja palkansaajien maksettavaksi. Kikyn vaikutukset palkansaajan tilipussiin ovat kiistattomat: se oli röyhkeä tulonsiirto palkansaajilta elinkeinoelämälle.

Tämän syksyn työmarkkinaneuvotteluissa neuvotellaan työehtojen ja palkankorotusten lisäksi työajan pidennyksen jatkosta. Useat ammattiliitot mukaan lukien Teollisuusliitto ovat asettaneet ykköstavoitteekseen kiky-tuntien poiston TES:staan. Osalle Teollisuusliiton sopimusaloista kiky-tunnit on kirjattu TES:n sijasta lisäpöytäkirjoihin, jotka liitto irtisanoi elokuussa. Näin kiky-tunnit jäivät jo historiaan muun muassa teknologiateollisuudessa ja malmikaivoksissa. Muille sopimusaloille ennustetaan tiukkaa vääntöä kiky-tuntien suhteen, sillä työnantajat pitävät taatusti kiinni saavutetuista eduistaan.

Teollisuusliiton kentän viesti on ollut harvinaisen selvä: kiky-tunnit on siirrettävä historiaan.

Teollisuusliiton kentän viesti on ollut harvinaisen selvä: kiky-tunnit on siirrettävä historiaan. Mitä korkeampi järjestäytymisaste ja kattavampi liitto-organisaatio, sitä leveämmät hartiat ja vahvempi selkäranka liiton johdolla ja neuvottelijoilla on edustaa meitä työehtosopimusneuvotteluissa. Tähän tahdon asiaan tarvitaan meitä kaikkia.

Me jäsenet olemme liitto, ja yhdessä yhteistyöllä me voimme saavuttaa paremman työelämän ja yhteiskunnan niin nykyisille kuin tuleville sukupolville.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 6/19.


Kommentit