Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Ulkopuolinen: Sakon uhalla aktivoitavia viriketyöttömiä

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 3/22.

Vuonna 2006 astui voimaan työmarkkinauudistus, jonka tavoitteena oli alentaa työttömyyttä ja nostaa työllisyyttä. Käytännössä uudistus tarkoitti sitä, että yli 500 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuen maksamisesta puolet siirtyi valtion kontolta kunnille. Vuoden 2015 alusta kunnan rahoitusosuus työmarkkinatuesta on ollut 300–499 päivää tukea saaneiden osalta 50 prosenttia ja yli 1000 päivää saaneiden osalta 70 prosenttia. Aktivointitoimiin osallistuvan tuen kuitenkin maksaa valtio kokonaisuudessaan.

Käytännössä tämä kuntapolitiikan puhekieleen ”sakkomaksuna” pesiytynyt työmarkkinatuen kuntaosuus on johtanut siihen, ettei kuntien työllisyyspalveluiden tavoitteena vaikuta suinkaan olevan työttömien työllistäminen vaan kunnan kustannuksien vähentäminen työttömiä aktivoimalla. Vai miksi muuten kunnat seuraisivat aktivointiastetta palvelussaan työllistyneiden määrän sijaan?

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Aktivointiasteella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri prosenttiosuus työttömistä työnhakijoista on työvoimapoliittisten palvelujen piirissä, eli palkkatuella työllistettynä, työ- tai koulutuskokeilussa, vuorotteluvapaatyöpaikassa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, omaehtoisissa opinnoissa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Toisin sanoen aktivointiaste ilmaisee, kuinka suuri prosenttiosuus työmarkkinatuen kuntaosuuden saajista on saatu pullautettua valtion maksamiksi.

Entä kuinka nämä aktivointitoimet auttavat työtöntä työnhakijaa työllistymään pysyvästi? Osa toimista vaikuttaa täysin tehottomilta, mikäli asiaa tarkastellaan työllistymisen näkökulmasta. Esimerkiksi palkkatuettu työllistäminen tarkoittaa useimmiten määräaikaista, minimipalkkaista ja vähimmäistyöaikaista työtä kunnassa tai yhdistyksessä, missä aidolle jatkotyöllistymiselle ei ole mahdollisuutta, koska seuraava työllistettävä on jonossa odottamassa vuoroaan. Kuntatalouden näkökulmasta palkkatuettu työllistäminen on tehokasta siinä mielessä, että työllistetty pysyy poissa kunnan maksulistalta vähintään 300 arkipäivää työllistämisen jälkeen.

Kuntouttavaa työtoimintaa kunnat pyrkivät järjestämään mahdollisimman halvalla siten, että työtoiminnan vetäjiltä ei pääsääntöisesti vaadita minkäänlaista ohjausosaamista.

Kuntouttavaa työtoimintaa kunnat pyrkivät järjestämään mahdollisimman halvalla siten, että työtoiminnan vetäjiltä ei pääsääntöisesti vaadita minkäänlaista ohjausosaamista. Monissa kunnissa myös monet kuntouttavan työtoiminnan vetäjistä on työllistetty palkkatuella. Tiedänpä eräässä suuressa kaupungissa työtoiminnan ohjaajilta vaaditun, että ryhmän ohjaaja keksii jokaiselle kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle oppilaitoksen, johon tämä aikoo jatkossa hakeutua. Koulutuspolun kirkastuminen nimittäin oli paitsi yksi ko. kunnan kuntouttavassa työtoiminnassa seuraama vaikuttavuusperuste, mutta myös tiesi työtoimintaa tuottaneelle organisaatiolle lisää rahaa.

Entä kuinka moni työllistyy näiden kunnan aktivointitoimien seurauksena niiden päätyttyä? Vastausta on mahdoton tietää, koska palveluiden työllistävää vaikuttavuutta ei seurata tai ainakaan sitä ei raportoida julkisesti. Miksi?

Olisiko siksi, ettei korkeakaan aktivointiaste näytä vaikuttavan työllistymiseen positiivisesti. Sen sijaan kuntien aktivointiasteiden vaihtelusta ja muun työttömyyden laskusta huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy ja kuntien maksamat työmarkkinatuen kuntaosuudet kasvavat vuodesta toiseen. Maaliskuussa 2022 kunnat maksoivat työmarkkinatuen kuntaosuuksia yhteensä 11 888 759 euroa enemmän kuin maaliskuussa 2015.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Kun otetaan huomioon, että nimenomaan pitkäaikaistyöttömät kuuluvat kuntien työllisyyspalveluiden piiriin, lieneekin aiheellista kysyä, lisäävätkö kuntien tuottamat pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimet pitkäaikaistyöttömien määrää, työttömyyden kestoa ja työmarkkinatuen kuntaosuuksia?

Ja mitäpä jos ihan suosiolla luovuttaisiin kuntapolitiikassakin käyttämästä työmarkkinatuen kuntaosuudesta nimitystä ”sakkomaksu”, kun kuitenkaan työttömyys ei ole (ainakaan vielä) rangaistava rikos?

Tällä palstalla Anu Kolmonen tarkastelee yhteiskuntaa työn ulkopuolella tai muuten sivussa elävien ihmisten näkökulmasta.

Tämänkin artikkelin olisit voinut lukea loppuun Kansan Tahdosta.

Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 70 euroa / 5 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu.

Tilaa tästä »