Kansan Tahto

70 € / vuosi
Mainos

Vasemmiston suunta: Omaäänisyyttä

Puolueen menestystä vaaleissa tulkittaessa voi tarkastella ainakin puolueen poliittisia näkemyksiä, toimintatapoja ja johtajien karismaa. Ja koska puolue ei toimi tyhjiössä, sen menestykseen vaikuttavat myös kilpailevat puolueet.

Lienee varsin selvää, että vasemmistoliiton tappiota ei voi selittää johtajiemme, erityisesti puheenjohtajamme karisman ja esiintymiskyvyn puutteilla. Li Andersson on todettu osaavaksi, selkeäsanaiseksi, asiat hallitsevaksi johtajaksi. Häntä ei voi syyttää koppavuudesta tai kaikkitietävyydestä kasvokkaisissa kohtaamisissa. Muut johtajat, kuten Saramo ja Honkasalo ovat myös olleet, siinä määrin kuin ovat päässeet esille, asiallisia.

Puolueen vaalikampanjaan Lapissa osallistuneet ovat kehuneet kampanjaa hyvähenkiseksi ja ehdokkaita ahkeriksi. Hämmästyttävää on, että näin loistava kampanja johti vaalitappioon. Elämmekö me, vasemmistoliiton ehdokkaat ja aktiivit, kuplassa, jonka sisältä kampanja näyttää erinomaiselta mutta voi ulkopuolelta näyttää ulossulkevalta ja luotaantyöntävältä? Loiko kampanjamme kuvaa puolueesta, johon muilla ei ole pääsyä?  Mitä hauskempaa meillä on keskenämme, sitä suuremmaksi voi rakentua ero muihin kansalaisiin, jopa puolueen kannattajiin.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Vasemmistoliiton Lapin piiri menetti viimeisenkin kansanedustajan paikan, ääniosuus oli 9,9 prosenttia. Puolueen kannatuskehitys eduskuntavaaleissa vuodesta 1999 lähtien on ollut suoraviivaisesti laskeva, paitsi vuoden 2019 vaaleissa. Tuolloin Sipilän hallituksen herättämä vastarinta nosti puolueen kannatusta 0,4 prosenttiyksikköä. Vuodesta 1999 vuoteen 2019 puolueen kannatus lähes puolittui Lapissa 27,1 prosentista 14,2 prosenttiin.

Lapissa suurimmat suhteellisen kannatuksen menetykset tapahtuivat ex-kansanedustaja Mustajärven kotikunnassa Savukoskella (80,1 prosenttia), Savukosken naapurikunnissa Pelkosenniemellä ja Sallassa (60,0 prosenttia ja 50,4 prosenttia); Kolarissa ja Kittilässä, jotka ovat olleet vahvoja vasemmistokuntia (42,2 prosenttia ja 56,4 prosenttia).

Ainoa kunta Lapissa, jossa perussuomalaisten ääniosuus laski, oli Pello. Se oli myös ainoa kunta, jossa vasemmistoliiton suhteellinen ääniosuus nousi (peräti 66 prosenttiyksikköä). Vasemmiston Lapin läänin ääniharava Piia Kilpeläinen-Tuoma asuu ja on kotoisin Pellosta. Voi siis päätellä, että ehdokasasettelun epäonnistuminen oli Lapissa syy äänimäärien laskuun. Mutta sekään ei selitä kaikkea, sillä vasemmistoliiton suhteellinen ääniosuus laski huomattavasti myös Kemissä (31,2 prosenttiyksikköä) ja Torniossa (30,1 prosenttiyksikköä), joista molemmista oli hyvät ja aktiiviset ehdokkaat, Torniosta tosin vain yksi ehdokas.

Vasemmistoliiton politiikan sisältö, puolueen tarina, on tärkeä tekijä menestyksessä. Meidän tarinamme maailmasta, Suomesta, nykyisyydestä ja menneisyydestä kilpailee muiden puolueiden esittämien tarinoiden kanssa. Näyttää siltä, että kolmessakymmenessä vuodessa tarinamme on kulunut, tai muuttunut siten, että se ei enää vastaa ihmisten valtaosan ymmärrystä ja havaintoja maailmasta. Tai voi olla myös niin, että muuttunut tarinamme on ajankohtainen ja osuva mutta sitä ei kuulla eikä ymmärretä. 

Elämme maailmassa, jota hallitsevat porvarillisesti orientoituneet tiedotusvälineet, keskiluokkainen koululaitos ja muut ideologiset koneistot. Vasemmiston ääni on heikentynyt osittain omasta syystämme. Se minkälaisella äänellä kerromme tarinaamme jatkossa ja minkälainen tarinamme on, on omissa käsissämme. Pystymme parempaankin.

Vesa Puuronen


Keskustelu jatkuu

Äskettäinen eduskuntavaalitappio on synnyttänyt vasemmistoliittolaisten parissa vireää keskustelua tappion syistä ja seurauksista sekä tarpeesta uudistaa puoluetta ja sen toimintaa. Siksi Kansan Tahto on avannut paperilehdessään ja nettisivuillaan keskustelupalstan, jolla pohditaan mitä vasemmistoliiton tulisi tehdä ja mihin suuntaan lähteä vaalitappion jälkeen. Palsta on tarkoitettu kaikille vasemmistoliittolaisille.

Kirjoita siis tiivis ja perusteltu mielipide siitä, mihin suuntaan sinä haluaisit puolueen liikkuvan ja miten. Pohtia voi esimerkiksi puolueen organisaatiota, toimintaa, julkikuvaa, lähestyttävyyttä, kieltä ja tietysti politiikan sisältöä, paikallisesti ja valtakunnan tasolla.

Vain perustellut ja asialliset mielipiteet julkaistaan, kirjoittajan omalla nimellä. Pidätämme oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimita tekstisi sähköpostitse osoitteeseen tero.kaikko@kansantahto.fi. Viestin otsikoksi ”Vasemmiston suunta”.