Kapallinen pottuja jokkaiselle

Miikka Kortelainen:

Osta potut torilta, saat kaupanpäälliseksi hyvän mielen. (Arkistokuva)

Osta potut torilta, saat kaupanpäälliseksi hyvän mielen ja tuet paikallista maataloutta, kehottaa Miikka Kortelainen. (Arkistokuva)

Taannoin auringon jo painuessa taivaanrantaan huristelin vanhalla Fordson Dextalla Jormuassa pitkin kylänraittia lastina naapurin kuopasta itämään nostetut perunat. Ajellessaan vajaan kolmenkymmenen kilometrin tuntivauhtia ihminen ehtii syventyä ajattelemaan milloin mitäkin. Kädet potunhajuisina sitä sitten luonnollisesti uppoutui lapsuuden vuosiin, kun pottua viljeltiin nykymittakaavaan verraten varsin mittavasti kotikylällänikin. Parasta lapsuuteni muistoissa olivat tietenkin yön tiimellyksessä pidetyt evästauot ja lauantaimakkaralla vuoratut ruisleipäviipaleet, kuinkas muutenkaan. Nykyinen kuuden penkin viljelykseni ja viljelmien hoito evästaukoineen olisi ollut naurun aihe silloin, joskin se saattaa olla sitä ajoittain nytkin. Lue lisää

Vielä ehtii

Jäsenäänestysmateriaali on tullut vasemmistoliiton jäsenille postitse. (Kuva: Tero Kaikko)

Jäsenäänestysmateriaali on tullut vasemmistoliiton jäsenille postitse. (Kuva: Tero Kaikko)

Jäsenäänestys vasemmistoliiton tulevasta puheenjohtajasta on käynnissä

Vasemmistoliiton järjestämä neuvoa-antava jäsenäänestys puolueen puheenjohtajasta on käynnissä. Äänestys alkoi 16.5. ja päättyy 3.6. Äänestää voivat vasemmistoliiton jäsenet.

Jäsenäänestyksen tuloksella evästetään puoluekokousedustajia Oulussa 10.–12.6. pidettävään puoluekokoukseen. Tulos ei silti sido puoluekokousedustajia. Puoluejohto valitaan toisena kokouspäivänä. Lue lisää

Niko Peltokangas Yleisen Lehtimiesliiton puheenjohtajaksi

Niko Peltokangas valittiin Yleisen Lehtimiesliiton puheenjohtajaksi. (Kuva: Tero Kaikko)

Niko Peltokangas valittiin Yleisen Lehtimiesliiton puheenjohtajaksi. (Kuva: Tero Kaikko)

Yleisen Lehtimiesliiton puheenjohtajaksi valittiin liiton liittokokouksessa Helsingissä viime lauantaina Vasemmistonuorten tiedottaja ja Liberon päätoimittaja Niko Peltokangas. Hän seuraa puheenjohtajana Juha Saarista, joka on johtanut puhetta liitossa vuodesta 2008.

Uusina hallituksen varsinaisina jäseninä aloittavat Kansan Tahdon päätoimittaja Tero Kaikko (Oulu) ja Ylen entinen alueradiopäällikkö Helvi Kolehmainen (Helsinki) ja varajäseninä yrittäjätoimittaja Erkki Hirvonen (Helsinki) ja vapaa toimittaja Tiina Ruulio (Helsinki). Lue lisää

Kainuun Vasemmisto: Terrafamen jatkorahoitus tarvitaan tai Kainuun aluetalous romahtaa

Kainuun Vasemmiston mukaan entisen Talvivaaran, nykyisen Terrafamen Sotkamon kaivoksen alasajon työllisyysseuraukset eivät ole millään tukipaketeilla ratkaistavissa, koska korvaavia teollisia työpaikkoja ei ole osoittaa. (Arkistokuva: Tero Kaikko)

Kainuun Vasemmiston mukaan entisen Talvivaaran, nykyisen Terrafamen Sotkamon kaivoksen alasajon työllisyysseuraukset eivät ole millään tukipaketeilla ratkaistavissa, koska korvaavia teollisia työpaikkoja ei ole osoittaa. (Arkistokuva: Tero Kaikko)

Kainuun Vasemmisto on huolissaan Terrafamen, entisen Talvivaaran kaivoksen kohtalosta. Se vaatii kaivokselle jatkorahoitusta.

Piirijärjestö muistuttaa, että koko Kainuun, Suomen vaikeimman työttömyysalueen, aluetalous oli romahdusvaarassa, kun maakunnan suurin yksityinen työnantaja UPM Kymmene sulki yli sata vuotta toimineen Tihisenniemen tehtaan vuonna 2008.

Tuolloin Kainuun aluetalouden ja työttömyystilanteen edes kohtalaiseksi pelasti Talvivaaran kaivoksen rakentaminen, joka työllisti suoraan useita kymmeniä irtisanottuja paperitehtaan työntekijöitä.

– Mikäli Terrafamen alasajoon päädytään, niin tilanne on huomattavasti UPM:n tehtaan lopetusta huonompi, Kainuun Vasemmisto toteaa kannanotossaan. Sen mukaan esimerkiksi Kajaanissa ei ole tällä hetkellä osoittaa teollisia tai muutoin soveltuvia työpaikkoja irtisanotuille. Ainoa esillä oleva hanke, bioetanolitehtaan mahdollinen laajennus, toisi toteutuessaan prosessi- ja kunnossapitotyöpaikkoja enintään joitakin kymmeniä. Lue lisää

Nuorten ääni kuuluviin, koulutusmahdollisuudet turvattava!

Kirjoittajan mukaan maakunnallisten korkeakoulujen säilyttäminen on laajamittainen aluepoliittinen kysymys. Hallituksen korkeakoululeikkaukset ovat suoraan ristiriidassa Sipilän lausuntoihin tukea koko Suomen asuttuna pitämistä. Kuva Lapin yliopistosta. (Arkistokuva)

Jussi Öman:

Vierailin 13.5. Inarissa Barentsin alueen nuoria koskevan tutkimuksen julkistamistilaisuudessa. Teos I am fire but my environment is the lighter käsitteli Barentsin nuorten paikkakokemuksia, liikkuvuutta ja osallisuutta. Tilaisuudessa ei niinkään kuultu ratkaisuja taikka suosituksia tutkijan näkökulmasta nuorten kokemiin ongelmiin, mutta tutkija Tomi Kiilakoski avasi tutkimuskohteensa haasteita, toiveita sekä kritiikin ja ilojen aiheita. Tutkimuskohteena Kiilakoski käytti inarilaisia nuoria.

Tutkimuksen keskeisiä virstanpylväitä olivat vähäisten kulkuyhteyksien luomat haasteet, koulutusmahdollisuuksien vähyys ja kotipaikkakunnalta lähtemistä koskevat kysymykset. Nuorten kokemat haasteet ovatkin luonteeltaan sellaisia, johon syrjäisellä paikkakunnalla on vaikea vastata. Nuoret eivät myöskään kokeneet ikäryhmäänsä nuorisopolitiikan apukätenä, vaan ainoastaan kohteena.

Olen tutkimusjohtaja Leena Suurpään kanssa samaa mieltä siitä, että nuoret tulee tuoda osaksi heitä koskevaa päätöksentekoa. Tämän ei välttämättä tule tarkoittaa esimerkiksi yleisen äänestysikärajan laskemista, mutta korostaisin kuntapolitiikassa nuorisovaltuustojen merkitystä. Jokaisen kunnan tulee taata nuorisovaltuustolleen mahdollisuus tehdä nuorisopolitiikkaa koskevia aloitteita ja kuntien tulee taata nuorille seurantapaikka lautakuntiin ja valtuustoihin. Lue lisää

Musiikillista novellistiikkaa piikeillä ja ilman

Jukka Takalo: Suomen kuningas (2016)

TAKALO_SUOMEN KUNINGASJukka Takalon soolouran viides albumi, Suomen kuningas sekoittelee miehen aiemmasta tuotannosta tuttuja aineksia kymmenen kappaleen verran niin, että keitos maistuu. Suomen kuningas on Vastarannan lauluista tuttua kantaaottavuutta ja Kahden hengen diskon ihmissuhdekoukeroita yhdistelevä paketti, eräänlainen symbioosi tähänastisesta Takalon tuotannosta. Levy on nimestään huolimatta kokoelma pienen ihmisen tarinoita. Lue lisää

Kivenä kengässä

Arhinmäki on ollut Suomen poliittisissa piireissä tuttu naama jo suhteellisen pitkään. Vasemmistoliiton toimintaan hän lähti matkaan heti lukion jälkeen, vuonna 1996. (Kuva: Henri Salonen)

– Järjestin ensimmäiset lakot ja ulosmarssit ala-asteella. Ruoka loppui kesken, joten me ei suostuttu poistumaan ennen kuin ruokaa tuli lisää. Jos meitä kohdeltiin väärin, niin olin ensimmäisenä eturintamassa vaatimassa oikeutta. En kuitenkaan ajatellut sitä poliittisena tekona. Suomessa politiikka-sana ajatellaan puoluepolitiikkana, asiana, mikä tapahtuu aina eduskunnassa tai valtuustoissa, mutta kyllähän kaikki yhteiskunnallinen osallistuminen on poliittista. Olen ollut ”erilainen” lapsi ja nuori. Seurasin poliittista keskustelua televisiosta ja luin poliittista ja sosiologista kirjallisuutta vaikka en missään puoluepoliittisessa toiminnassa ollut mukana, Paavo Arhinmäki kertoo lähtökohdistaan politiikkaan.

Arhinmäki istuu Café Pikkuparlamentin pöydässä tummassa puvussa, sinistä paitaa vasten valkopilkullinen solmio. Solmiot tuntuvat olevan eduskunnassa kuin kissan häntä: joskus ne kertovat kapinasta, toisinaan alistumisesta. Ja joskus solmio on vain solmio. Lue lisää

Spartak Kajaanissa tuikkivat uudet tähdet

Spartak Kajaanin uusi johtonelikko. Puheenjohtaja Harri Leinonen (vasemmalla), sihteeri Annemari Leinonen, taloudenhoitaja Riina Saarenpää ja varapuheenjohtaja Mikko Leskinen. (Kuva: Aki Räisänen)

Vuonna 2004 aloittanut Spartak Kajaani on usean sadan liikuttaja kolmosdivarin jalkapallojoukkueineen, harrastemielessä pelaavine Hillittyine Takatukkineen ja Lady Spartakeineen sekä frisbeegolfjaostoineen, mutta myös aivan erilainen liikuntaseura.

Lasten iltapäiväkerhoja on muillakin, Spartakilla kaksi, mutta harvan seuran keskeinen toimintamuoto on vaativa erityisnuorisotyö syrjäytymisvaarassa olevien, huume- ja muiden päihdeongelmien, vankilakierteenkin uhkaamien nuorten auttamiseksi. Lue lisää

Euroeroa ei tule pantata äärioikeiston pelossa

Talous: Antti Ronkainen

Antti Ronkainen. (Kuva: Joel Karppanen)

Antti Ronkainen. (Kuva: Joel Karppanen)

Kreikan entinen valtiovarainministeri Yanis Varoufakis on perustanut liikkeen Euroopan demokratisoimiseksi (DiEM25).

Vaikka Varoufakis on julistanut Kreikan kokemusten jälkeen kansallisten puolueiden ajan olevan ohi, hänen ajattelunsa ei poikkea merkittävästi perinteisten vasemmistopuolueiden Eurooppa-politiikasta.

Kuten perinteisen vasemmiston, myös Varoufakisin mukaan Iso-Britannian tulee säilyä Euroopan unionissa, eikä Välimeren kriisimaiden tule erota yhteisvaluutta eurosta. Varoufakisin mukaan Euroopan hajoaminen johtaisi taloudelliseen myllerrykseen, mistä kärsisivät työläiset ja köyhät. Lisääntyvästä kurjuudesta hyötyisi entisestään äärioikeisto. Lue lisää

Kirjallisuus avaa rajat

Eurooppalainen kirjailijakiertue istui aurinkoiseen maalaispihaan Hailuodossa. Sama joukkio vieraili myös Oulussa ja Rovaniemellä. (Kuva: Maija Aalto)

Eurooppalainen kirjailijakiertue istui aurinkoiseen maalaispihaan Hailuodossa. Sama joukkio vieraili myös Oulussa ja Rovaniemellä. (Kuva: Maija Aalto)

Eurooppalainen kirjailijakiertue kävi Pohjois-Suomessa

Taiteilijat uivat usein vastavirtaan. Euroopan maat sulkevat rajojaan ja käpertyvät sisäänpäin, mutta taide elää ja kasvaa kontaktissa ulkomaailmaan. Kirjallisuus varsinkin, sillä ilman käännöksiä hienoimmatkin teokset jäävät oman suppean kielipiirin sisälle.

Eurooppalainen kirjallisuuden Crowd-verkosto hakee uusia yhteyksiä rajat ylittävien kirjailijakiertueiden avulla. EU-rahoitteinen kiertue vieraili äsken Suomessa kahdeksan kirjailijan voimin, ja 12 suomalaista kirjailijaa kiertää muualla Euroopassa. Yhteensä Crowd-kiertueilla on mukana sata kirjailijaa 37 maasta. He tapaavat lukevaa yleisöä tapahtumissa ja kouluissa ja tutustuvat pienkustantajiin ja kääntäjiin. Lue lisää

Suomalainen toimittaja karkotettiin Turkista

Median sananvapauden kaventamisen lisäksi Turkki on kunnostautunut myös internet-sensuroinnissa. Kuva vuoden 2011 sensuuria vastustavasta mielenosoituksesta Istanbulista. (Kuva: Erdem Civelek / Wikimedia Commons)

Median sananvapauden kaventamisen lisäksi Turkki on kunnostautunut myös internet-sensuroinnissa. Kuva vuoden 2011 sensuuria vastustavasta mielenosoituksesta Istanbulista. (Kuva: Erdem Civelek / Wikimedia Commons)

Vasemmistolaisen Yleisen Lehtimiesliiton jäsen, freelancetoimittaja Taina Niemelä pidätettiin 26. huhtikuuta kadulla Turkin itäisessä Vanin kaupungissa ja karkotettiin 3. toukokuuta maasta syytä ilmoittamatta. Samalla Niemelälle määrättiin 13 kuukauden maahantulokielto Turkkiin.

Niemelä on tänä vuonna ainakin viides ulkomainen journalisti, jonka Turkin viranomaiset ovat ajaneet maasta tai jolta on estetty maahan pääsy. Journalisteja karkotetaan varsinkin Turkin kurdialueilta.

Yleinen Lehtimiesliitto tuomitsee Taina Niemelän perusteettoman pidätyksen ja hänelle määrätyn maahantulokiellon. Samalla YLL ilmaisee huolensa sanavapauden tilasta maassa, joka väittää kunnioittavansa eurooppalaisia arvoja. Lue lisää