Hanna Sarkkinen

Elämää on Nokian jälkeenkin

Oulu on ollut otsikoissa isojen ict-sektorin irtisanomisten vuoksi. Nokian nousu siivitti kaupungin kasvua 2000-luvun alussa ja yrityksen ongelmat ovat varjostaneet kaupunkia 2010-luvulla.

Valtakunnan lehtien reportterit ovat nyt rampanneet kirjoittamassa ict-alan savuavista raunioista ja kaupungin oletetusta rappiosta.

Etelän median raporteissa on jotain häiritsevää. Ylemmyydentuntoista ja holhoavaa. Jopa jotain kolonialistis-sävytteistä.

On totta, että ict-klusterin ongelmat ovat vaikuttaneet negatiivisesti koko kaupunkiseudun talouteen ja työllisyyteen, mutta Oulussa pällistelevät raportöörit tuntuvat liioittelevan synkkyyttä ja ummistavan silmänsä kaikelta positiiviselta. Oulu myös pelkistetään usein pelkiksi tietoliikenneinsinööreiksi.

Tuntuu kuin kirjoittajat olisivat melkein salaisesti onnessaan siitä, että Oululla ei enää mene niin kovaa. ”Eihän nyt missään kehäkolmosen ulkopuolella voi hyvin loputtomasti mennäkään!”
Joskus en lainkaan tunnista kirjoituksista kotikaupunkiani.

Raporteissa on jotain samaa kuin länsimaiden kehitysmaa-uutisoinnissa. Ulkopuoliset tulevat tekemään analyysinsä. Näkökulma ja johtopäätökset on päätetty ennalta, eikä paikanpäällä havaittavien seikkojen anneta aina häiritä hyvää tarinaa.

Keskitytään huonoihin asioihin, sillä tragedia myy. Paikalliset ihmiset jäävät äänettömiksi stereotyypeiksi.

Huonoilla uutisilla mehustelevat kynäniekat unohtavat usein mainita, että ict-ala työllistää Oulussa yhä noin 12 000 ihmistä. Ja sen, että Oulun seudulla syntyi vuonna 2013 suhteellisesti eniten uusia yrityksiä.

Myös se unohtuu, että Oulu on väestöltään Suomen nuorin kaupunki ja oululaiset ovat espoolaisten jälkeen Suomen koulutetuinta väkeä.

On hyvä muistaa, että Oulu on monimuotoinen kaupunki, jossa on muutakin kuin Nokia ja sen alihankkijat. Eivätkä Oulun työttömyysluvut tai kaupungin talousongelmat ole juuri suurempia kuin verokkikaupungeissa Jyväskylässä ja Turussa. Vaikeuksista huolimatta Oulussa on kova tekemisen meininki ja nostokurkia kaupungin yllä.

On ensiarvoisen tärkeää, ettemme me oululaiset vaivu liialliseen synkistelyyn tai alistu etelän meille sovitteleman taantuvan maakuntakeskuksen rooliin. Tämä koskee koko Pohjois-Suomea.

Ollaan rohkiasti oululaisia ja katsotaan tulevaisuuteen, sillä Oululla on tulevaisuus.
PS. Kauniin mutta hieman häiritsevän Oulu-tulkinnan tarjosi arvostettu ja vastikään poismennyt Peter von Bagh elokuvassaan Muisteja – pieni elokuva 1950-luvun Oulusta. Oulusta nuorena poismuuttanut Bagh tuntui kritisoivan sitä, että Oulu on niin kovasti muuttunut lapsuutensa pikkukaupungista.

On kuitenkin kohtuutonta vaatia, että kaupunki säilyisi ulkomuseona nostalgisia tarpeita varten. Kaupungit muuttuvat ajan ja yhteiskunnan mukana ja jokainen sukupolvi muuttaa kaupunkia siellä eläessään. Tietenkin muutoksessa pitäisi olla viisautta säilyttää vanhaa, mutta ulkomuseoksi ei elävä kaupunki voi alkaa.
Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu, yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja ja vasemmistoliiton valtuuston puheenjohtaja.


Kommentit