Merja Kyllönen

Eurooppa suuryritysten ehdoilla?

Uutena europarlamentaarikkona on ollut mielenkiintoista nähdä se asioiden kirjo, joka parlamentissa on käsiteltävänä.

Vähintään yhtä mielenkiintoisia ovat ne asiat, joita käsiteltäväksi ei tuoda. EU:n ja Kanadan sekä EU:n ja Yhdysvaltojen väliset kauppaneuvottelut on näistä ehkä merkittävimpiä.

Kauppaneuvotteluita käydään, koska sääntelyn yhtenäistämisen uskotaan lisäävän talouskasvua mannertenvälisten investointien lisääntyessä. Yhdysvaltain kanssa neuvoteltava TTIP olisi suurin vapaakauppasopimus maailmassa.

Komissiolla on mandaatti neuvotella palvelukaupan vapauttamisesta myös niillä toimialoilla, joita ei ole sisällytetty aiempiin EU:n kauppasopimuksiin. Yksi näistä aloista on liikenne, ja mukana ovat myös asiantuntijapalvelut sekä yksityisrahoitteiset sosiaali-, terveys-, ja koulutuspalvelut. Aiemmissa sopimuksissa julkisesti rahoitetut palvelut on rajattu pois ja toistaiseksi neuvosto ei ole antanut komissiolle mandaattia muuttaa käytäntöä.

Tarkkaa tietoa neuvottelujen yksityiskohdista on mahdoton saada. Komissio ei ole julkaissut esimerkiksi jäsenvaltioilta saamiaan neuvottelumandaatteja ja monet asiakirjat ovat vain kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsenten luettavissa. Suomessa vasemmistoliitto vaati jo joulukuussa pääministeri Kataiselta pääministerin ilmoitusta asiasta. Ilmoitus saatiin, mutta varsinaista lisätietoa ei.

Kansalaisjärjestöjen, ammattiyhdistysliikkeen, ympäristöjärjestöjen ja monien poliittisten tahojen yhteinen huoli on, että sopimusta neuvotellaan liikaa suuryritysten ehdoilla. Ympäristöarvot, palveluiden laatu ja työntekijöiden oikeudet ovat todellisessa vaarassa jäädä jalkoihin.
Huolestuttavin yksittäinen asia sopimuksessa on se, että siihen ollaan sisällyttämässä ns. ISDS:ää (Investor-state dispute settlement). Tämä tarkoittaa pääpiirteissään sitä, että yksittäisen valtion oikeuslaitos ei voisi ratkoa mahdollisia investointi- yms. kiistoja, vaan ne pitäisi alistaa ylikansallisen erillisen toimielimen ratkaistavaksi.

Uhkana on, että toimielin muodostuisi lähinnä erilaisista konsulteista, joka taas kasvattaisi yritysten valtaa. Valtion mahdollisuudet puuttua investointeihin silloin, kun se olisi tarpeen kansalaisten ja ympäristön suojelemiseksi, ovat siis vaarassa kadota.

Sopimusneuvotteluihin olisi haluttu puuttua eurooppalaisella kansalaisaloitteella. Komissio päätti kuitenkin 10.9. estää nimien keräämisen. Tämä on sääntöjen mukaan mahdollista, mutta lähettää samalla vahvan demokratian vastaisen viestin.

Euroopan Parlamentin Vasemmistoryhmä tuomitsi komission toimet, ja olen itse vaatinut neuvotteluiden keskeyttämistä ja asioiden julkista käsittelyä.

TTIP-neuvotteluja on käyty nyt reilu vuosi, käynnistymässä on seitsemäs kierros. Komissio ei ole saanut eurooppalaista lupaa kaventaa demokraattista päätöksentekoa voitontavoittelun kustannuksella. Pitääkö parlamentinkin vain katsella prosessia sivusta?

Kirjoittaja on vasemmistoliiton europarlamentaarikko.


Kommentit