Katja Hänninen

Koulutuksen tasa-arvo tehokkuuden tilalle

Eduskunnassa äänestetään tällä viikolla välikysymyksestä, joka kyseenalaistaa hallituksen tekemän koulutuspolitiikan. Koululeikkauksilla on kauaskantoisia vaikutuksia nuorten opiskelumahdollisuuksiin, syrjäytymisriskiin ja jopa työpaikkojen keskittymiseen. Opiskelu on vaikeutunut myös toisesta päästä, kun opintotuen ehtoja on kiristetty.

Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi korkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta vuonna 2013. Arvioinnissa korostui ammattikorkeakoulujen rooli alueen kehittämisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Siinä todettiin myös, että koulutuksen poistuminen paikkakunnalta on usein kuolinisku myös kyseisten alojen yrityksille.

Samansuuntaista kerrottiin Raahen seutukunnan kuntaliitosselvityksen yhteydessä, kun puitiin alueen ”väestöllistä kilpailukykyä”. Tutkija Timo Aro totesi, ettei ole lainkaan selvää, hakeutuvatko ihmiset niinkään työpaikkojen luo vai toisinpäin – yrityksiä kiinnostavat alueet, joilla on tarvittavaa osaamista.

Raahesta ammattikorkeakoulun toiminta loppui hitaasti mutta varmasti. Viimeinen ovi suljettiin viime vuonna, ja tämä näkyy jo kaupungin asukasmäärässä. Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan amk-yksikön vaikutus aluetalouteen oli yksi prosentti ja jokainen yksikössä käytetty euro toi 1,56 euroa takaisin. Vielä parempiin tuloksiin olisi tutkijoiden mukaan päästy, jos suurempi osa opiskelijoista ja henkilökunnasta olisi houkuteltu asumaan Raahen seudulle.

 

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistoliitto vaatii ammattikorkeakoulutuksen palauttamista Raaheen eduskuntavaaliohjelmassaan. Koulutus on turvattava joka puolella maakuntaa, myös nykyisissä Kuusamon, Oulaisten ja Ylivieskan toimipisteissä.

Toisen asteen koulutuspaikkojen tulee seurata nuorten määrää, jotta nämä voivat hankkia koulutuksen kotiseuduillaan. Mitä kauemmas opiskelupaikat valuvat, sitä suuremmaksi kasvaa riski syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä. Jos työpaikat seuraavat koulutettua työvoimaa, valuu myös alueen elinvoima opiskelijoiden mukana pois.

Eri puolilla Suomea ammatti- ja lukiokoulutusta kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Raahen seudulla uusille organisaatioille toivotaan oman järjestämislupaa, jotta päätösvaltaa ei menetettäisi seutukunnan ulkopuolelle. Toivoa sopii, että keskittäminen kohdistuu hallintoon eikä opiskelijoita vain koota suuremmille paikkakunnille entistä isompiin kouluihin – mitä on tosin jo tehty varsinkin ammatillisessa koulutuksessa. Opettajat ovat jo todenneet, ettei hallinnossa riitä niin paljon karsittavaa kuin hallitus on vaatinut.

 

Läpi elämän kulkeva opintopolku alkaa varhaiskasvatuksesta. Jo ensimmäiset metrit viitoittavat opintietä. Lähikouluperiaatetta tulee noudattaa myös taloudellisesti vaikeina aikoina muistaen, mikä on lapsen etu.

Koulutus periytyy siinä missä köyhyyskin. Kouluun pääseminen joka puolella Suomea on tasa-arvokysymys. Olisi jo aika ruveta tekemään koulutuspoliittisia uudistuksia oppimisen ja tasa-arvon näkökulmasta, ei vain hetkellisiä säästöjä ja tehokkuutta ajatellen.

 

Katja Hänninen


Kommentit