Pitkäaikaistyöttömyyden hoito on laiminlyöty

Pitkäaikaistyöttömyys on noussut maassamme ennätyslukemiin. Pitkään, yli vuoden työttömänä olleita on nyt noin 125 000 eli 35 prosenttia kaikista työttömistä. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorten pitkäaikaistyöttömien määrän arvioidaan kasvavan edelleen. Näköpiirissä ei ole sellaista talouskasvua, joka alkaisi purra pitkäaikaistyöttömyyteen. Siksi tarvitaan muita toimenpiteitä.

Sipilän hallituksen toimenpiteet pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi ovat olleet riittämättömiä, tehottomia tai vääriä. Palkkatukimäärärahojen leikkaus ja tuen saamisehtojen kiristäminen oli huonosti harkittu toimenpide, se on heikentänyt mm. järjestöjen mahdollisuuksia työllistää. Järjestöthän tarjoavat usein työtä ja aktiviteetteja vaikeasti työllistyville, joiden on haasteellista työllistyä yrityksiin.

Monet järjestöt ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. Kotikunnassani Suomussalmella Ylä-Kainuun työttömät ry ja Suomut ry siirtyivät historiaan. Molemmat perustettiin aikoinaan tarjoamaan yhteisöllisyyttä, hyvinvointia, aktiviteetteja ja työtä pitkäaikaistyöttömille. Ilman rahaa ei mikään järjestö pysty tänä päivänä vastaamaan pitkäaikaistyöttömien tarpeisiin, ainakaan tarjoamaan työtä josta maksetaan palkkaa.

Ilman rahaa ei mikään järjestö pysty tänä päivänä vastaamaan pitkäaikaistyöttömien tarpeisiin.

Hallitus on tarjonnut mahdollisuutta työttömyysturvan varassa tapahtuvaan omaehtoiseen opiskeluun, on myönteistä että se on lisääntynyt. Samalla määrärahoja työvoimapoliittisesta koulutuksesta on kuitenkin leikattu. Tämän vuoden alusta työttömyysetuuksien käyttömahdollisuuksia erilaisiin aktiviteetteihin, kuten palkkatuettuun työhön on laajennettu.

Palkkatuki on loppujen lopuksi halpa keino työllistää pitkään työttömänä olleita. Siitä hyötyvät kaikki osapuolet. Työllistetty työtön maksaa palkastaan veroja, samalla työttömyysturvamenot ja mahdollisesti myös asumistukimenot vähenevät, joten työllistyminen hyödyttää julkista taloutta. Työnantaja hyötyy saadessaan käyttöön työttömän työpanoksen. Samalla työllistetyn mahdollisuudet työllistyä paranevat ja syrjäytymisen uhka vähenee. Sellaista tekemätöntä työtä, joka jää tekemättä kun ei ole varaa palkata työntekijää, löytyy niin kunnista, järjestöistä kuin yrityksistäkin.

Viime vuoden budjetissa palkkatukeen oli varattu 240 miljoonaa, joka riitti noin 43 000 työttömän työllistämiseen keskimäärin puoleksi vuodeksi (HS 25.1.2017, Palkkatuen lisääminen toisi työtä vaikeasti työllistyville). Tälle vuodelle rahoja on jonkun verran lisätty, mutta ei tarpeeksi ottaen huomioon pitkäaikaistyöttömyyden ennätysmäisen kasvun.

Pitkäaikaistyöttömyyden hoidon laiminlyönti vahingoittaa yhteiskuntaa puhumattakaan yksilöstä. Työttömyys on suurin yksittäinen syy syrjäytymiseen ja köyhyyteen. Ikäluokkien pienentyessä ja väestön vanhetessa työikäisen väestön määrä tulee tulevaisuudessa vähenemään. Ihmisten työkyvystä on pidettävä huolta jo tulevan työvoiman saatavuudenkin vuoksi.


Kommentit