Jaakko Alavuotunki

Suomi tarvitsee energiakäännöksen

Kymmenhenkinen professoriryhmä julkaisi vajaa vuosi sitten raportin, jossa arvostellaan kotimaisen energiapolitiikan linjauksia. Energia-alan ykköstutkijoiden muodostaman ryhmän mukaan Suomessa harjoitettava energia- ja ilmastopolitiikka ei palvele täysimääräisesti kansakunnan etua. Tutkijat vaativat panostuksia kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja älykkäisiin järjestelmiin.

Suomi ostaa vuosittain energiaa ulkomailta 8,5 miljardilla eurolla. Omavaraisuusasteemme on surkeat 35 prosenttia. Raha ja työpaikat karkaavat ulos maasta, koska Suomelta puuttuu pitkän tähtäimen energiapoliittinen strategia. Tavoitteista ja mahdollisuuksista ei ole keskusteltu riittävästi. Poliittisissa väännöissä on keskitytty lähinnä taittamaan peistä ydinvoiman lisärakentamisesta.

Fennovoima-päätöksen jälkeen historia on toistanut itseään, kuten moni ennusti. Uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä avauksia ei olla liiemmin kuultu poliittisten päätöksentekijöiden suunnalta.

Uusiutuvia energiamuotoja pidetään edelleen Suomessa viherhippien puuhasteluna. Kotimaiset energiakonservatiivit naureskelevat tuuli- ja aurinkoenergialle. Päät ovat syvällä pensaassa ja strategiat ovat jämähtäneet 70-luvulle. Samalla globaalit ilmastotavoitteet nähdään ainoastaan uhkana, joka vie Suomesta työpaikkoja.

Muualla maailmassa on herätty jo ajat sitten energia-alan murrokseen. Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa kotimainen energiatuotanto on kasvu-uralla. Näissä maissa päästövaatimukset on käännetty mahdollisuudeksi.

Saksa on uudistamassa koko energiajärjestelmänsä. Maassa puhutaan suuresta ”Energiewiendestä” eli energiakäännöksestä. Suuret voimalat ajetaan alas ja ne korvataan pientuotannolla, joka on hajautettu. Maa luopuu ydinvoimasta, lisää uusiutuvien tuotantoa ja parantaa energiatehokkuutta.

Energiakäännös tuo myös viennille uusia mahdollisuuksia. Euroopassa riittää teknologiaosaamista ja energia-alalla maailmanlaajuiset markkinat kasvavat koko ajan.

Uusiutuvan energian kilpailukyky markkinoilla on tulevaisuudessa ylivoimainen. Tuulivoimaan panostetaan merkittävästi joka puolella ja samaan aikaan maailmaan on jo rakennettu lähes 200 gigawatin aurinkoenergiateho.

Esimerkiksi Aasiasta löytyy valtava vientipotentiaali energiateknologialle. Lappeenrannan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Kiinassa tulee kannattavaksi siirtyä aurinko- ja tuulivoimaan jo 5–10 vuoden sisällä.

Myös Japanissa on käynnissä uusiutuvan energian buumi, jota on mahdollistamassa valtion voimakas tuki hajautetulle tuotannolle. Intia on valjastamassa aurinkoenergian käyttöön kymmenien miljardien investointiohjelmalla.

Suomen osalta ensimmäinen askel käännöksessä on laittaa kotimarkkinat kuntoon. Kysyntää kotimaiselle energialle riittää. Professoriryhmä esittää muun muassa energian pientuotannon avaamista markkinoille Saksan ja Japanin malliin sekä energiatuen kriteerien muuttamista energiatehokkuutta ja kotimaisen uusiutuvan energian hyödyntämistä tukeviksi.

Panostukset tuovat mukanaan kasvua ja työllisyyttä. Kotimaiseen energiantuotantoon satsaamalla on mahdollista synnyttää Suomeen kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Samalla hoituisivat myös kansainvälisillä sopimuksilla Suomelle asetetut ilmastovelvoitteet.

Kuten Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston vaaliohjelmassa todetaan, myös Pohjois-Suomessa on tuhansia työpaikkoja mukanaan tuova energiantuotantopotentiaali, jonka käyttöä tulee ensi tilassa tehostaa. Meiltä löytyy valtavasti bioenergiaa, tuulta, aurinkoa ja maalämpöä.

Esimerkkejä löytyy runsaasti. Oulun Energia selvitti aurinkosähkön mahdollisuuksia Oulun korkeudella. Tutkimuksessa selvisi, että Oulussa on yhtä hyvät mahdollisuudet aurinkosähkön tuotantoon kuin pohjoisessa Saksassa.

Kevään vaaleissa tarjoutuu jälleen mahdollisuus muuttaa energiapolitiikan suuntaa. Suomi tarvitsee tulevaisuuteen katsovaa ja ennakkoluulotonta ajattelua. Äänestetään tulevaisuuden tekijät eduskuntaan ja jätetään energiapolitiikan fossiilit kotiin maatumaan.


Kommentit