Sarjakuvataiteilija ja käsikirjoittaja Aapo Kukko on piirtänyt koko ikänsä, siitä asti, kun kynä on pysynyt kädessä. Halu tarinankerrontaan on elänyt aina vahvana.

”Piirtäminen on lähtenyt päämääräisesti omista haluista ja tarpeista sekä muiden töiden tutkimisesta”, Kukko kertoo.

Lukeminen, sarjakuvat sekä elokuvat innostivat tarinankerrontaan. Vuonna 2008 ilmestyi Kukon ensimmäinen sarjakuvateos U-255 – Sukellus pohjoisessa I. Sukellusvenetrilogian ensimmäisen osan jälkeen Kukko päätti haluavansa tehdä sarjakuvaa ammatillisemmin, mutta omilla ehdoilla, ei otsa kurtussa.

Sisäinen pakko ajaa eteenpäin

Kliseisyyden uhallakin Kukko kokee piirtämisen ja sarjakuvan tekemisen elämäntapana eikä niinkään työnä, sillä tekemiseen on sisäinen pakko. Kukko arvelee, että pelkästään kirjoittamalla hän pääsisi tarinankerronnassa vähemmällä, mutta alkaa aina automaattisesti ajatella hyvää tekstiä kuvien muodossa. Siksi sarjakuva on hänelle luonnollinen tapa kertoa tarinoita.

“Ammattimaisuuden ydin on oikeastaan se, että muistaa, jaksaa ja osaa olla utelias.”

Ensimmäisen julkaisun jälkeen Kukko rakenteli itselleen toimintamekanismia, jolla jatkaa uraansa, sillä esikoisteoksen jälkeen kärsivällisyys, into tai jaksaminen uuden luomiseen voi joskus loppua. Lopputuloksen synnyttäminen on toisinaan hyvinkin mekaanista itse varsinaisessa piirtämisvaiheessa, Kukko toteaa. Sarkakuvataiteilu on kuitenkin työtä muiden töiden joukossa.

“Tuottaminen on työtä siinä mielessä, että lopputuloksen toteuttaminen vaatii lukemista, uteliaisuutta sekä opiskelua. Projektin läpikäyminen on kuin koulun käymistä. Taustatyö sekä aiheeseen sukeltaminen on oikeastaan kaikista mukavin vaihe projekteissa, kun saa kunnolla uppoutua siihen. Ammattimaisuuden ydin on oikeastaan se, että muistaa, jaksaa ja osaa olla utelias. Varsinkin silloin kun käyttää aihealueena historiaa. Aineistoa läpi käydessä käy jännästi niin, että siihen uppoutuu ja etsii tietoa enemmän kuin sitä edes tarvitsisi. Juuri tämä on osa työn viehätystä.”

Liikkeessä pysyminen on tärkeää

Kulttuuri kiinnostaa Kukkoa laidasta laitaan, ja hän on kiinnostunut kaikesta – lavarunoudesta oopperaan. Hän ei näe kulttuurissa korkea- tai alakulttuuria vaan pitää kulttuuria kulttuurina sen kokonaisvaltaisen elämyksen kautta. Kirjastoa Kukko pitää korkeassa arvossa, sillä se on tiedon ja kulttuurin kehto koko kansalle sekä tärkeä lähde hänelle taiteen tekemisessä. Kaikkea mahdollista ei aina löydä internetistä vaan on mentävä kirjastoon tai arkistoihin kaivelemaan tietoa.


Lue juttu loppuun Kansan Tahdon paperinumerosta 2/2020!

Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa, opiskelijoille ja alle 30-vuotiaille 37 euroa.

Siirry tästä tilaamaan!