Anni Ahlakorpi

Totuudenjälkeiset saamelaiset

Toisinaan mietin, että pitäisikö julistautua pispalalaiseksi. Olen kuullut, että Tampereelle on tulossa raitiovaunu, ja varmasti he saavat ajella sillä mielin määrin maksutta. Mutta olettaisin, että se edellyttää tamperelaisuutta.

Miksenpä voisi olla tamperelainen? Sitä paitsi, näin olen ymmärtänyt, Pispala on punainen kaupunginosa ja oli minullakin ehkä joku sukulainen sisällissodassa. Tai ainakin eli silloin, kun se tapahtui, vaikka ei olisi taisteluihin osallistunutkaan ja sen voi tarkistaa sukuselvityksistä. En siis keksi kerta kaikkiaan mitään, miksi muka en olisi pispalalainen.

Kun oikein mietin, niin olen aina tuntenut itseni pispalalaiseksi. Koulussakin yksi lempiruuistani oli verimakkara, joka on mustaa, kuten tamperelaistenkin makkara. Koen vahvasti, että minulla on oikeus olla pispalalainen ja minulle kuuluvat ilmaiset raitiovaunuajelut sekä tietenkin oikeus äänestää Tampereella kuntavaaleissa. Se on sivuseikka, että olen koko elämäni aikana yöpynyt Tampereella ehkä puolensataa kertaa, eikä päivävierailujakaan kovin paljoa enempää ole. Juna kuitenkin aina pysähtyy Tampereella, joten onhan se minulle tuttu paikka.

En siis keksi kerta kaikkiaan mitään, miksi muka en olisi pispalalainen.

Perusteluni voivat kuulostaa hatarilta, mutta jos ette usko, kysyn Korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka luultavasti kokonaisharkitsee asiaa hetken, ja toteaa sitten, että ilmiselvä pispalalainenhan minä. Siitäs saitte, ilkeät tamperelaiset, jotka yrititte syrjiä minua!

Yllä oleva kirjoitus on, kuten arvata saattaa, täyttä hölynpölyä. Eihän nyt kukaan oikeasti voi julistautua joksikin ihan vain joidenkin kuviteltujen etujen vuoksi, tekaistuilla perusteilla. Tai niinhän sitä luulisi.

Vuosina 2011 ja 2015 KHO on hyväksynyt Saamelaiskäräjien äänestysluetteloon henkilöitä, jotka eivät sinne Saamelaiskäräjien mielestä kuulu. SaKä:n äänestysluetteloon kuuluminen ei tee kenestäkään saamelaista, mutta siihen liittyen Suomen perustuslaissa määritellään, kuka on lain tarkoittama saamelainen, eli kuka voi siihen kuulua.

Lain mukaan henkilö on saamelainen, mikäli hän täyttää jonkin kolmesta objektiivisesta kriteeristä ja sen lisäksi tuntee olevansa saamelainen. Vuoteen 2011 SaKä:n vaalilautakunnalla ja KHO:lla oli lain tulkinnassa suunnilleen yhtenäinen linja, mutta sitten KHO muutti linjaansa ja otti käyttöön mm. kokonaisharkinnan ja hyväksyi äänestysluetteloon henkilöitä vastoin SaKä:n tahtoa. Nämä henkilöt eivät siis välttämättä täytä yhtäkään laissa määritellyistä objektiivisista kriteereistä, mutta syystä tai toisesta sanovat tuntevansa itsensä saamelaisiksi.

SaKä:n laissa säädetty tehtävä on edustaa Suomen saamelaisia ja tilanne, jossa jäseneksi voivat päästä myös muut kuin saamelaiset, on vähintään ongelmallinen. YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea moitti keväällä Suomea KHO:n linjasta ja totesi sen rikkovan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Siihen kuuluu olennaisesti kansan oikeus itse päättää, ketkä siihen kuuluvat.

Saamelaiset tietävät, ketkä ovat saamelaisia.

Suomen reaktio moitteisiin on ollut vähäinen, eikä esimerkiksi SaKä:n pyyntöön lykätä syksyn vaaleja ole suostuttu. Sen sijaan esimerkiksi Lapin kansanedustajat ovat julkilausumassaan antaneet ymmärtää, että SaKä:n rahoitus voi olla vaakalaudalla, mikäli se pitää itsemääräämisoikeudestaan kiinni.

Loppuun muistutan, että saamelaiset tietävät, ketkä ovat saamelaisia. Jos tämä on jollekin ei-saamelaiselle epäselvää, hänen kannattaa kääntyä asiassa saamelaisten itsensä puoleen.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 5/19.


Kommentit

Lisää aiheesta

Punaista kultaa

Metsässä on paljon tekemätöntä työtä. Samanlaista tekemätöntä työtä on joka puolella. Esimerkiksi keittiössäni on likaisia... Lue lisää

Oikeutta alkuperäiskansalle

Suomen perustuslaissa saamelaiset mainitaan alkuperäiskansana, jolla on laissa vahvistettu oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään... Lue lisää