Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa harvempi kuin joka toinen äänioikeutettu (47,5 prosenttia) antoi äänensä.
Näissä vaaleissa nähtiin myös kolmen suuren paluu: kokoomus on puolueista prosentuaalisesti suurin (21,6), sdp toinen (19,3) ja keskusta kolmas (19,2). Järjestyksestä huolimatta eniten valtuustopaikkoja, 297, menee keskustalle.
Perussuomalaisten viesti bensan hinnasta ei uponnut äänestäjiin ja puolue romahti selvästi. Se sai 11,1 prosenttia äänistä. Toinen putoaja 7,4 prosentillaan on vihreät.
Vasemmistoliitolle tulos oli kohtalaisen hyvä, 8 prosenttia äänistä. Puolue kohensi tulostaan viime kuntavaaleista 0,8 prosenttiyksiköllä ja viime eduskuntavaaleista 0,2 prosenttiyksiköllä. Tulos tuo vasemmistoliitolle tasan sata paikkaa aluevaltuustoihin.
Vasemmistoliiton menestys oli kovinta Kainuussa, missä puolue sai äänistä 16 prosenttia. Muuallakin pohjoisessa kannatus oli kovaa: Lapissa vasemmistoliitto tuli puolueista kolmanneksi 13,5 prosentin kannatuksella ja nappasi Pohjois-Pohjanmaalla 10,3 prosenttia äänistä.
Hallituspuolueviisikko sai kansan vahvan tuen: sdp, keskusta, vasemmisto, vihreät ja rkp ottivat yhteensä 58,8 prosenttia äänistä.
Historiallisen tuloksesta tekee se, että uusista aluevaltuutetuista enemmistö, 53 prosenttia, on naisia.
Vasemmistoliiton ääniharavaksi osoittautui odotetusti puolueen puheenjohtaja Li Andersson liki 8000 äänellään. Se on samalla maan korkein henkilökohtainen äänipotti.
Kaikki aluevaalien tulokset löytyvät oikeusministeriön tulospalvelusta.