Tänä vuonna vappua vietetään erilaisissa virtuaalitapahtumissa netissä. Tässä muutama toimituksen silmiin sattunut tärppi Facebook-linkkeineen:

Oulun Vasemmistoliiton Etä-työväenvappu 30.4 klo 18.00–21.00. Virtuaali-iltamien isäntänä muusikko Jukka Takalo ja näyttelijä Joose Mikkonen. Etänä paikalla myös kansanedustajat Paavo Arhinmäki, Hanna Sarkkinen ja Anna Kontula.

Vasemmiston vappu Kainuussa 1.5. klo 9.00–12.00. Suora lähetys ensin Kajaanin vanhalta hautausmaalta vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalta, jossa Kajaanin Vasemmiston varapuheenjohtaja Petja Korkkonen lausuu runon ja puheen pitää Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen. Lisäksi julkaistaan YouTubessa Kajaanin Vasemmiston puheenjohtajan Päivi Fonseliuksen ja kansanedustaja Merja Kyllösen puheet.

Vasemmiston vappu 1.5. klo 12.00–13.30. Vappupuhujana Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson. Musiikin lisäksi ohjelmassa on myös virtuaalinen vappukulkue teemalla #SolidaarisuuttaNyt.

SAK:n virtuaalivappu 1.5. 13.30–14.00. Puheenjohtaja Jarkko Elorannan, varapuheenjohtaja Matti Huutolan ja edustajiston puheenjohtajan Annika Rönni-Sällisen puheet sekö Punatähdet-yhtye.

Helsingin Vasemmiston virtuaalivappu 1.5. klo 14.00–15.00. Vapputervehtijänä piirin puheenjohtaja Antti Kauppinen ja työväenlauluja Liiton laulajien esittämänä.

Työväenlaulut-sivuston järjestämä Työväen vappu 1.5.

Sisäministeriön ja Suomen poliisin järjestämä Virtuaalivappu kokoaa yhteen netissä järjestettäviä tapahtumia. Tarkemmat tiedot ovat verkkosivuilla.

---

30.4. lisätty Kainuun tapahtuman tiedot.

Muonion Kangosjärvellä on maaliskuun alkupuolella metriset lumikinokset. Poikkeuksellinen talvi, kylällä asuva Manu Friman sanoo.

Ja nämä seudut täällä lähes ikänsä asunut Friman, 63, tuntee.

Lumimäärän poikkeuksellisuus kertoo Lappiin hiipivästä ilmastonmuutoksesta, mutta turisteja tunturimaiseman valkoisuus näille seuduille vetää.

Vaikka talvisuus voi hämätä, on vuoden keskilämpötila kohonnut. Siitä merkkinä lähijärvessä nähtiin viime kesänä sinileväkukintoa.

Muoniosta on kehkeytynyt Lapin kansainvälisin paikka

Lapin kesästä moni arktisuutta metsästävä turisti on tietämätön, sillä valtaosa kävijöistä viihtyy Muoniossa juuri talvisin. Kunnan tulonlähteistä 70 prosenttia tulee matkailusta ja turismi kasvaa jatkuvasti. Talvella Muoniossa on Lapin toiseksi pienin työttömyysaste heti Utsjoen jälkeen nimenomaan matkailualan töiden kausiluonteisuudesta johtuen.

Matkailun varaan Muoniossa lasketaan, ja on laskettava, sillä rakennemuutos on kouraissut näitä seutuja aivan urakalla. Porotaloutta harjoitetaan 2400 asukkaan Muoniossa noin kymmenessä perheessä, ja maataloutta ei enää käytännössä ole. Teollisuustyöt tehdään kaivoksilla, valtion laitokset on siirretty näiltä nurkilta muualle.

Nuoret lähtevät etelään, mutta uusia tulijoita on, matkailun puskemana; Muoniosta on kehkeytynyt Lapin kansainvälisin paikka, sillä kunnassa asuu 29:n eri kansallisuuden edustajaa.

Elävät kylät

Manu Friman asuu noin 120 asukkaan Kangosjärvellä vaimonsa Ulla-Maijan kanssa. Heidän neljä lastaan kuuluvat siihen sukupolveen, jotka ovat lähteneet etelän mahdollisuuksien maisemiin. Kangosjärven kyläyhdistyksen kyläpäällikköä ovat näillä sijoilla pitäneet juuret, kuten Friman itse kuvailee.

Juuri kylät pitävät laajan Muonion elävänä, Friman katsoo. Ja Kangosjärven kylä on aina ollut aktiivista sorttia.

Kylänväki esimerkiksi taisteli koulunsa puolesta, ja Muonion kunta ei saanut sitä lakkautettua, mutta vei oppilaat pois, Friman kertoo, ja koulu laitettiin myyntiin. Kyläyhdistys osti sen ja remontoi EU-rahoilla kylätaloksi.

Häntä korpeaa se, että sivukylien tärkeyttä ei tahdota nähdä tai ymmärtää.

Kyläläiset tarttuivat toimeen, ja tekivät koulurakennukseen vuokra-asuntoja, joissa asuu tätä nykyä matkailualalla työskenteleviä kyläläisiä. Työttömiä ei tällä kylällä juuri ole. Koulu on yhä kylän keskus, sillä asuntojen lisäksi kyläläisiä palvelee siellä kuntosali ja pihalla frisbeegolfrata ja jalkapallokenttä. Se on myös TUL:n urheiluseura Muonion Kirin käytössä. Kylässä on hienot kalastusmahdollisuudet ja korkean profiilin hiihtokilpailujakin järjestetään.

Friman puhuu pitkästä keskittymiskehityksestä Muonion sisällä. Se on perua vuosikymmenten takaa, 70-luvulta, jolloin omakotitaloa ei saanut rakentaa kuin kirkonkylälle.

”Se oli osa valtakunnallista keskittymismallia”, Friman sanoo, ja jatkaa: ”Mutta Helsingin kaupunkiakaan ei olisi ilman muuta Suomea.”

Täällä ollaan ensisijaisesti kyläläisiä, sitten vasta muoniolaisia. Friman kuvailee pikkukylän suhdetta kirkonkylään samanlaiseksi kuin Helsingin suhdetta Järvenpäähän. Häntä korpeaa se, että sivukylien tärkeyttä ei tahdota nähdä tai ymmärtää.

”Juuri sivukylillä asuminen muodostaa kunnalle pienemmät kustannukset, koska ihmiset ovat niissä omatoimisempia. Ei tarvitse soittaa kuntaan, jos vaikka tieliittymät ovat tukossa.”

---

”Hallituspuolueiden erot tulevat näkyviin niin Vantaan kaupunginvaltuustossa kuin eduskunnassa”, sanoi Vasemmiston varapuheenjohtaja, vantaalainen kansanedustaja Jussi Saramo torstaina puolueen juhlavuoden avajaisissa.

Erityisesti erot näkyvät hallituskumppaneiden luottamuksellisissa keskusteluissa, joissa luodaan hallituksen yhteistä linjaa.

”Vasemmistoliitto on ainoa puolue, joka oikeasti yhdistää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ympäristöasioihin”, varapuheenjohtaja vastasi toimittaja Ina Mikkolan kysymykseen, mihin tarvitaan vasemmistoliittoa muiden puolueiden joukossa.

”Meillä ymmärretään paremmin luokka-asema ja solidaarisuus.”

Saramo haki esimerkin eroista edellisestä hallituksesta, jossa vasemmistoliitto vaikutti. Kun hallitus yhtiöitti puolustusvoimien ruokahuoltoa, sitä kannatti myös feminismistä tunnettu vihreät. Työntekijöiden asemasta huolestunut vasemmistoliitto yritti Saramon mukaan huomauttaa, että tämä on nyt sitä feminismiä, kun puolustetaan pienipalkkaisia naisia.

”Meillä ymmärretään paremmin luokka-asema ja solidaarisuus.”

Automatisaatio ja alustatalous vievät perusasioiden ääreen

Varapuheenjohtaja tuurasi puolueen 30-vuotisjuhlavuoden avauksessa puheenjohtaja Li Anderssonia, joka oli sairastuneena pois myös eduskunnan kyselytunnilta. Ina Mikkola haastatteli Saramoa puolueen muutoksista kolmen vuosikymmenen aikana sekä 2020-luvun suurimmista haasteista.

Ilmastonmuutoksen rinnalla Saramo näkee toisen suuren maailmanlaajuisen ilmiön, joka haastaa vasemmiston toimintatavat. Työ muuttuu ja vähenee, ja tämä aiheuttaa köyhyyttä ja epätasa-arvoa.

”Kun tuottavuus kehittyi, työväenliike ulosmittasi osuuden työntekijöille ja tavallisille ihmisille. Kun poistuvien työpaikkojen tilalle ei synny enää uusia, työväenliikkeellä ei ole enää keinoja ulosmitata hyötyjä niin, että ne hyödyttäisivät kaikkia”, Saramo kuvasi.

Hän mainitsi esimerkkinä Helsingin Sanomien jakelun, jota hoidetaan mobiilisovelluksen kautta. Jakajille mainostetaan vapautta, mutta se tarkoittaa käytännössä ”kevytyrittäjyyttä”, jossa jakaja ei päätä mistään, vastaa itse työnantamaksuista ja on Saramon sanoin ”Hesarin äpin orja”. Sovellusta markkinoidaan ”jakelijoiden heimona” samaan aikaan, kun ammattiyhdistysliikettä pidetään epämuodikkaana ja arveluttavana, kansanedustaja ihmetteli.

Kun automatisaatio vähentää työtä ja jäljelle jäävät työt muuttuvat lehdenjakelusovelluksen kaltaiseksi turvattomaksi ”alustataloudeksi”, palataan vasemmiston peruasioihin. Miten vapaudutaan työstä ja turvataan samalla toimeentulo ja muut materiaaliset edellytykset? Tämä kamppailu käydään nyt Saramon mukaan uudelleen.

Saramo pitää Euroopan unionia välineenä, jolla Suomi voi vaikuttaa globaaleihin kysymyksiin. Keskustelu EU:sta jää kuitenkin maatalous- ja aluekehitystukiin, varapuheenjohtaja valittelee. Hänen mielestään pitäisi keskustella siitä, miten EU voi estää veroparatiisien käytön ja lisätä talouden demokratiaa.

”Utopiaromaanit ovat tosi tyksiä”

Juhlavuoden avajaisia vietettiin Helsingissä Apollo-ravintolassa musiikin ja lennokkaan keskustelun merkeissä. Tapahtuman avasi keikkatauon hetkeksi keskeyttänyt indie-poppari Iisa.

Ina Mikkolan vetämässä paneelikeskustelun aiheena oli puolestaan vasemmistolaiset utopiat. Mikkola herätteli keskustelua muun muassa siitä, miksi maailmanloppu on helpompi kuvitella kuin kapitalismin loppu, kuten sanonta kuuluu.

Koreografi Sonya Lindfors totesi pystyvänsä kuvittelemaan 10 000 tapaa, joilla maailma tuhoutuu, mutta jäävänsä sanattomaksi, kun pitäisi pohtia, mitä tapahtuu sorron loppumisen jälkeen. Hänen mukaansa pitäisi käyttää enemmän aikaa sen kuvittelemiseen – unelmointiin nykyisten rakenteiden ulkopuolella.

Yhteiskunnallisen mielikuvituksen tyrehtymistä on valiteltu jo kuusikymmentä vuotta.

Sosiologi Veikko Eranti provosoi keskustelua väittämällä, että 1800-luvun sosialistisille utopisteille Suomen nykyinen sosiaaliturva ja terveydenhuolto näyttävät toteen käyneiltä unelmilta. Kun asiat ovat perusterveelle ihmiselle kohtuullisen hyvin, mieli hakee helpommin katastrofiskenaarioita kuin jotain radikaalisti nykyistä parempaa.

”Utopiaromaanit ovat rehellisesti sanottuna tosi tylsiä. Mitä lyhyempiä ne ovat, sitä parempia, koska niissä ei tapahdu yleensä yhtään mitään, luetellaan vain, mitä on saavutettu”, kommentoi puolestaan utopiatutkija Keijo Lakkala.

Lakkalan mukaan yhteiskunnallisen mielikuvituksen tyrehtymistä on valiteltu jo kuusikymmentä vuotta. Hän huomautti kuitenkin, että mielikuvitus on tyrehtynyt ennen kaikkea kollektiivisella tasolla. Se on muuttunut yksilölliseksi kuvitteluksi, jota on vaikeampi sovittaa esimerkiksi kollektiiviseen politiikan tekemiseen.

Putkiaivoksi tunnustautunut kansanedustaja Saramo väitti pystyvänsä kuvittelemaan kapitalismin lopun. Hänen mukaansa on määrittelykysymys, oliko takavuosien säännelty sekatalousjärjestelmä kapitalismia. Saramo totesi myös, ettei missään ole vielä keksitty reseptiä, jolla kansallismielinen pelottelu dystopioilla – tulevaisuuden kauhukuvilla – lopetetaan.

”Uskon, että tarvitsemme konkreettisia voittoja, jotta pystymme pärjäämään paremmin, mutta ei minulla mitään taikatemppua tähän ole”, Saramo kuittasi.

Kainuun Vasemmisto esittää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan Sipilän hallituksen aikana vuoden 2016 alusta käyttöön otetun reseptilääkkeiden 50 euron alkuomavastuun poistamista.

Alkuomavastuu huomioidaan vuosittaisessa lääkekatossa, joka on tänä vuonna noin 578 euroa, mutta erittäin monilla korvattavat lääkekulut jäävät tämän alle ja alkuomavastuu rankaisee heitä.

Vasemmisto muistuttaa, että lääkkeiden alkuomavastuu säädettiin perussuomalaisten Hanna Mäntylän toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä ja uuden punavihreän hallituksen tulee tässäkin kuten jo pienimpien eläkkeiden osalta on jo tehty, toimia toisella tavalla.

– Monella pienituloisella reseptilääkkeet voivat jäädä jopa ostamatta tämän ylimääräisen kuluerän takia ja alkuomavastuu voi ruokkia epäterveitä ilmiöitä kuten lääkkeiden hallitsematonta verkkokauppaa, piirihallitus perustelee.

Vasemmisto muistuttaa, että lääkkeiden alkuomavastuu säädettiin perussuomalaisten Hanna Mäntylän toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä.

Kainuun Vasemmiston mukaan toimivat apteekkipalvelut ja lääkkeiden saatavuus on taattava koko maassa, mutta koko lääkejakelu ja korvausjärjestelmä pitää uudistaa niin, että lääkkeet ovat myös hintojensa osalta kaikkien kansalaisten saatavilla.

Oulun vaalipiiristä tulevat puolueen edustajat saivat erittäin vahvan edustuksen johtotehtäviin Kuopiossa viikonloppuna pidetyssä Vasemmistoliiton puoluekokouksessa

Puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin 37-vuotias pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä ja puoluevaltuuston puheenjohtajaksi 26-vuotias sairaanhoitaja, nuoriso-ohjaaja Miikka Kortelainen Kajaanista.

Molemmat aloittavat ensimmäiset kautensa kyseisissä tehtävissä. Jussinniemi ja Kortelainen olivat molemmat ehdolla myös kevään eduskuntavaaleissa ja toimivat vahvasti omien kotikuntiensa kunnallispolitiikassa.

– Jounin ja Miikan saamat merkittävät paikat osoittavat osaltaan sitä, kuinka vahva puolue Vasemmistoliitto on Pohjois-Suomessa. Toisaalta ne viestivät myös siitä, kuinka osaavat toimijamme saavat vahvaa luottamusta kaikilta Suomen vasemmistoliittolaisilta. Tästä on hyvä jatkaa vaikuttamistyötä myös pohjoisen hyväksi, summaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Kuopiossa viikonloppuna koolla ollut Vasemmistoliiton puoluekokous valitsi Lapin piirin puheenjohtajan Henri Rambergin, 32, puoluehallituksen jäseneksi äänestyksen korkeimmalla äänimäärällä.

-Vasemmistoliitto on koko Suomen puolue, joka ottaa huomioon myös harvaan asutut alueet ja tämä näkyy myös henkilövalinnoissamme. Puoluehallituspaikan myötä pystymme nostamaan esille entistä paremmin lappilaisten näkemyksiä puolueytimessä. Teemme jatkossa esimerkiksi paljon työtä sen eteen, että ilmastopolitiikassa huomioidaan ihmisten erilaiset taustat ja lähtökohdat, jotta kukaan ei joutuisi eriarvoiseen asemaan tai kohtuuttomaan tilanteeseen harvaan asutuilla alueilla, kommentoi Ramberg valintaansa tuoreeltaan.

Puolueen tavoiteohjelmaan alueellisia erityiskysymyksiä

Puoluekokouksen tavoiteohjelmassa hyväksyttiin myös aluepoliittisia tavoitteita – jatkossa vasemmistoliitto haluaa muun muassa, että sosiaali- ja terveyspalveluita uudistettaessa taloudellista taakkaa siirretään kunnilta laajemmille hartioille kuten maakunnille, mutta erityisesti valtiolle. Vasemmistoliiton puoluekokousväki asetti myös tavoitteiksi, että harvaan asuttujen alueiden perusväylänpidon rahoitus turvataan ja talvikunnossapidon tasoon kiinnitetään erityisesti huomiota.

Puoluekokousväki oli yhtä mieltä myös siitä, että matkailun ja muiden palveluelinkeinojen lisäksi maaseudulla tulee kehittää kestävää viljelyä ja muuta elintarviketuotantoa, jotka tuovat työpaikkoja ja omavaraisuutta.

Puoluejohtoon ja -elimiin pohjoisesta Suomessa vahvaa edustusta

– Vaalitulos ja tavoiteohjelman linjaukset kertovat siitä, että vasemmistoliitto haluaa ajaa saamelaisten asioita. Nyt puoluekokouksessa asetetut tavoitteet ILO 169 -sopimuksen ratifioinnista ja saamelaiskäräjälain uudistamisesta yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa osoittaa, että vasemmistoliitossa halutaan vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, toteaa puoluevaltuuston yleisjäseneksi valittu saamelainen Anni-Sofia Niittyvuopio, 20, Utsjoelta.

Puoluevaltuustoon valittiin yhteensä viisi lappilaista, kun kokous valitsi myös Anni Ahlakorven, Aaro Granrothin, Albana Mustafin ja Tommi Sauvolaisen puoluevaltuuston jäseniksi.

Puoluesihteerin valinta siirtyy puoluevaltuustolle

Vasemmistoliiton puoluekokous on valinnut puoluevaltuustolle uuden johdon. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi nousee Miikka Kortelainen Kajaanista.

Valtuusto sai myös kaksi varapuheenjohtajaa. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Mira-Veera Auer Helsingistä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Hanna-Kaisa Rokkanen Hämeenlinnasta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson iloitsee uudesta puheenjohtajistosta.

– Puoluevaltuusto on politiikan teon sydän. Olen valtavan tyytyväinen siitä, että ehdokkaita oli näin paljon ja saimme puheenjohtajiston, joka edustaa kattavasti koko Suomea, hän sanoo.

Puoluekokous päätti lauantaina myös puoluesihteerin valintatavasta. Jatkossa puoluesihteerin valinta kuuluu puoluekokouksen sijaan puoluevaltuustolle.

Puoluevaltuusto on vastuussa muun muassa vasemmistoliiton taloudellisista, poliittisista ja järjestöllisistä toimenpiteistä. Lisäksi se päättää ehdokasasettelusta tasavallan presidentin vaaliin sekä hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Vasemmistoliiton puoluesihteeriksi on valittu Mikko Koikkalainen, 43. Koikkalainen voitti vastaehdokkaana olleen Joonas Leppäsen Kuopion puoluekokouksessa äänestyksessä äänin 169–126. Koikkalainen siirtyy puoluesihteeriksi vasemmistoliiton järjestö- ja kuntapoliittisen asiantuntijan paikalta.

– Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta ja otan tehtävän suurella innolla vastaan. Puoluesihteerikampanja käytiin hyvässä hengessä. Valinnassa kyse ei ollut kahden henkilön kilpailusta tai kamppailusta vaan jäsendemokratian ja jäsenistön tahdon toteuttamisesta. Puoluekokous on aina voimaannuttava ja yhteisöä vahvistava tapahtuma, jonka jälkeen on hyvät lähtökohdat ryhtyä valmistelemaan niin tulevia kuntavaaleja kuin vasemmistoliiton uutta periaateohjelmaakin, Koikkalainen sanoo.

Syksyn aikana puoluejohtoon ehdolla olleet kiersivät ympäri Suomen piirejä tapaamassa puoluekokousedustajia. Kiertue oli Koikkalaisen mukaan poikkeuksellisen antoisa tilaisuus käydä keskustelua tulevan puoluejohdon ja jäsenistön välillä.

”Tulevalla puoluekokouskaudella erityisen tärkeää on vahvistaa puolueen sisäistä keskustelua vasemmistolaisen politiikan ydinkysymyksistä.”

– Kiertue vahvisti käsitystäni siitä, että tulevalla puoluekokouskaudella erityisen tärkeää on vahvistaa puolueen sisäistä keskustelua vasemmistolaisen politiikan ydinkysymyksistä. Myös kentän toiminnan konkreettiseen kehittämiseen on satsattava. Tätä kaikkea uusi puoluejohto ryhtyy työstämään heti ensi viikolla.

Puoluesihteerikautensa lopettava Leppänen onnittelee Koikkalaista.

– Olemme työskennelleet yhdessä puoluetoimistolla ja tiedän kokemuksesta, että Mikko on todella sitoutunut tekemään kaikkensa, jotta vasemmistoliitto jatkaa voittokulkuaan myös seuraavalla puoluekokouskaudella, Leppänen sanoo.

Myös puheenjohtaja Li Andersson odottaa yhteistyötä Koikkalaisen kanssa.

– Mikon kokemus vasemmistoliiton järjestö- ja kuntapoliittisena asiantuntijana sekä innostus kehittää puolueorganisaatiota ovat erinomainen pohja puoluesihteerin työhön, Andersson sanoo.

Työssään vasemmistoliiton puoluesihteeri vastaa muun muassa päätösten valmistelusta puolueen eri toimielimille, johtaa puolueorganisaatiota ja puoluetoimistoa sekä toimii puolueen kampanjapäällikkönä.

Koikkalainen aloittaa tehtävässään heti maanantaina 18.11.2019. 

Kuopiossa koolla oleva vasemmistoliiton puoluekokous on valinnut puheenjohtaja Li Anderssonin jatkokaudelle. Andersson valittiin yksimielisesti ja odotetusti, ilman vastaehdokkaita, jatkamaan puolueen puheenjohtajana kaudella 2020–2023.

Anderssonin lisäksi puolueelle valittiin kolme varapuheenjohtajaa. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jussi Saramo, 40, Vantaalta. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin sosionomi Minna Minkkinen, 35, Tampereelta ja kolmanneksi pääluottamusmies Jouni Jussinniemen, 37, Pyhäjärveltä.

Anderssonin mukaan puolueella on uudella puoluekokouskaudella kaksi tärkeää tehtävää: jatkaa hallitusvastuussa hyvin alkaneella linjalla, jolla on konkreettista vaikutusta suomalaisten arkeen. Toiseksi ensi vuonna 30 vuotta täyttävä vasemmistoliitto aikoo viritellä puoluekoneistoaan entistä ehommaksi.

– Tulemme käyttämään puoluejärjestön kehittämiseen paljon aikaa ja energiaa. Lisäksi valmistaudumme vuoden 2021 kuntavaaleihin nostamalla esiin kuntatason puoluetoimijoita ja kunnallistason toimintaa jo ensi vuonna, Andersson sanoi.

Vasemmistoliiton puoluekokous käynnistyi

– Tämä on lähes kaikilla mittareilla ollut erittäin menestyksekäs puoluekokouskausi, mutta samalla erittäin työteliäs. Kuten me hyvin tiedämme, on puolueiden julkisuuskuva erittäin kaukana siitä, mitä puolueorganisaatiot todellisuudessa ovat, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi Kuopiossa käynnistyneen puoluekokouksen aloittaneessa poliittisessa tilannekatsauksessaan.

– Maailmaa muuttavat yhä tänä päivänä, kuten läpi historian, ne ihmiset, jotka haluavat rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Ne ihmiset, jotka tekevät arjessaan töitä yhteisönsä, yhteiskunnan ja planeetan hyvinvoinnin eteen, eli ihmiset kuten te, hyvä puoluekokousväki, Andersson totesi ja kiitti aktiiveja puolueen tavoitteiden eteen toimimisesta.

Hän muistutti kokousväkeä puoluetyön makeista hedelmistä kuluneena vuonna: eduskuntavaalivoitto ja Rinteen hallitukseen osallistuminen, joka puolestaan poiki vasemmistoliitolle kaksi sen tavoitteiden kannalta keskeistä ministeripestiä.

– Nykyinen hallitus on kääntänyt Suomen suunnan, ja on valmis panostamaan pienten eläkkeiden korotuksiin, koulutukseen kaikilla asteilla sekä lapsiperheisiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Haastan Petteri Orpon kertomaan, mitkä näistä panostuksista ovat kokoomuksen mielestä vastuuttomia. Onko vastuutonta, että kansaneläkkeisiin tehdään ensimmäinen tasokorotus sitten vuoden 2008? Tai onko vastuutonta, että palautamme kaikkien lasten tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen?

”Meidän mielestämme vastuutonta on leikata palkkoja pienituloisilta ja toimeentuloa yhteiskunnan köyhimmiltä ihmisiltä.”

– Meidän vastauksemme on hyvin selkeä. Meidän mielestämme vastuutonta on leikata palkkoja pienituloisilta ja toimeentuloa yhteiskunnan köyhimmiltä ihmisiltä. Me emme halua leikata lastemme tulevaisuudesta, vaan investoida siihen. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä panostuksia Suomen hyvinvoinnin ja tasa-arvon eteen.

Andersson kuvaili oppositiota yhtenäisen arvokonservatiiviseksi ja talousoikeistolaiseksi.

– Audi-miesten asemaa ajavat kokoomuslaiset ovat saaneet rinnalleen mersupersut. Hyvinvointipanostusten ja oikeudenmukaisten verouudistusten sijaan halutaan leikkauksia julkisiin menoihin. Yhdenvertaisuuden sijaan halutaan kyseenalaistaa jopa syrjinnän kiellot laissa ja siirtää opetusta kirkkoihin.

– Kun oppositio pohtii joulukirkkoa ja syrjinnän sallimista, pohtivat monet duunarit Suomessa omaa palkkaansa ja sen riittävyyttä. Erityisen paljon tätä ovat joutuneet pohtimaan Postin työntekijät, joilla on edessään merkittäviä palkanalennuksia, jos Posti siirtää pakettilajittelun halvemman työehtosopimuksen piiriin.

”Kun oppositio pohtii joulukirkkoa ja syrjinnän sallimista, pohtivat monet duunarit Suomessa omaa palkkaansa ja sen riittävyyttä.”

Perjantaista sunnuntaihin jatkuva puoluekokous, vasemmistoliiton ylin päättävä elin, valitsee mm. puoluejohdon ja hyväksyy puolueelle tavoiteohjelman. Kaiken kaikkiaan puoluekokousedustajia on Kuopiossa koolla 300.

Puoluekokouksen iskulause on “Valoisa tulevaisuus. Kaikille. Ei harvoille.” Siihen kiteytyy vasemmistoliiton tulevan puoluekokouskauden työn ydin, paremman tulevaisuuden rakentaminen aivan kaikille. Puoluekokouksessa vasemmistoliitto myös kääntää katseen kohti ensi kevättä, jolloin puolue täyttää 30 vuotta.

Kansan Tahto on paikalla puoluekokouksessa ja uutisoi kokouksen käänteistä viikonlopun ajan.

Hanna Sarkkinen väistyy puoluejohdosta

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston syyskokous pidettiin viime viikonloppuna Rokuan kansallispuiston maisemissa.

– Suunta on muuttunut ja leikkauspolitiikan aika on loppunut, kuvaili kokouksessa poliittisen tilannekatsauksen pitänyt vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen valtion ensi vuoden talousarvioesityksen antia.

Hanna Sarkkinen jää äitiyslomalle marraskuun alussa, ja vajaan kahden vuoden päästä hänellä alkaa työ sosiaali- ja terveysministerinä.

– Budjettiehdotus on pääosiltaan hyvä, mutta on siinä meille vaikeitakin asioita, kuten valtionomaisuuden myynti. Se on taloudellisesti lyhytnäköistä. Nyt meidän on pidettävä huoli siitä, ettei strategisia omistuksia tai luonnollisia monopoleja myydä.

Jälkimmäisestä Sarkkinen antoi esimerkiksi sähkönjakeluverkkojen myynnin Carunalle. Päätös puhuttaa edelleen laajasti.

Sarkkinen ilmoitti samalla, ettei hae jatkoa puolueen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Tässä tehtävässä hän on toiminut kuusi vuotta.

Hanna Sarkkinen jää äitiyslomalle marraskuun alussa, ja vajaan kahden vuoden päästä hänellä alkaa työ sosiaali- ja terveysministerinä.

Kohonen, Haataja ja Läntinen piirin johtoon

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston syyskokous päätti esittää pyhäjärveläistä pääluottamusmiestä Jouni Jussinniemeä, 37, vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi. Piirijärjestö esittää Li Anderssonia jatkamaan puolueen puheenjohtajana.

Kokous valitsi piirille myös viisi edustajaa sekä viisi varaedustajaa puoluevaltuustoon. Puoluevaltuutettujen vaali suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä, jossa jokainen täysivaltainen kokousedustaja sai äänestää viittä ehdokasta valtuustoon. Ehdokkaita oli yhteensä 13.

Puoluevaltuustoon valittiin Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Heidi Haataja (Liminka), Olli Kohonen (Oulu), Suvi Röntynen (Oulu) ja Hilkka Haaga (Oulu). Varavaltuutetuiksi valittiin Antti Tihinen (Pudasjärvi), Helvi Järvenpää (Haapavesi), Heidi Hietalahti (Oulu), Carina Läntinen (Utajärvi) ja Jaakko Latvanlehto (Muhos).

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtajana jatkaa 38-vuotias sairaanhoitaja, FM Olli Kohonen Oulusta. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heidi Haataja Limingasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Carina Läntinen Utajärveltä.

Pohjois-Pohjanmaan piirihallitukseen valittiin lisäksi varsinaisiksi jäseniksi Aija Autio (Ylivieska), Risto Heinonen (Raahe), Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Helvi Järvenpää (Haapavesi), Ari Kankaanpää (Muhos), Eero Kinare (Kalajoki), Tauno Kivelä (Ii), Tuomas Kuusniemi (Oulu), Jaakko Latvanlehto (Muhos), Suvi Röntynen (Oulu) ja Elli Yrjänä (Oulu).

Piirihallituksen varajäseniksi valittiin Jorma Hanhela (Oulu), Timo Kekkonen (Ylivieska), Taisto Puurunen (Pudasjärvi), Jari Sirkko (Muhos) ja Matti Vähänen (Oulu).

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoi tänään tiedotustilaisuudessaan eduskunnan Pikkuparlamentissa olevansa käytettävissä uudelle kolmivuotiskaudelle puolueen puheenjohtajana.

– Vasemmistoliitto on kyllä-puolue. Kyllä, ilmastokriisi on ratkaistavissa. Kyllä, me voimme ratkaista vanhustenhuollon kriisin. Kyllä, me voimme tehdä lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta maksutonta – ja kyllä, myös nykyistä lyhyempi työaika on mahdollista toteuttaa. Meillä on varaa parempaan, ja sen puolesta haluan tehdä töitä jatkossakin. Siksi olen käytettävissä vasemmistoliiton puheenjohtajaksi myös seuraavalla puoluekokouskaudella, Andersson sanoi.

Yli puolet vasemmistoliiton 11 000 jäsenestä on liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen.

Hän kertoi, että yli puolet vasemmistoliiton 11 000 jäsenestä on liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen. Se tarkoittaa Anderssonin mukaan sitä, että vasemmistoliitto on uudistunut nopeammin kuin yksikään toinen suomalainen puolue.

– Tätä hyvin käyntiin lähtenyttä työtä haluan jatkaa.

Li Andersson valittiin puolueen puheenjohtajaksi Oulun puoluekokouksessa vuonna 2016. Vasemmistoliiton seuraava puoluekokous pidetään 15.–17.11. Kuopiossa.