Valtioneuvoston päätös eristää Uusimaa muusta Suomesta koronavirusepidemian hidastamiseksi on monella tapaa historiallinen. Sotien jälkeisessä Suomessa kansalaisten liikkumista ei olla koskaan rajattu yhtä massiivisin toimenpitein. Toivon ennen kaikkea, että ratkaisu osoittautuu oikeaksi, mutta toivon myös, ettei meidän enää tulevaisuudessa olisi tarpeen turvautua yhtä rajuihin toimenpiteisiin. Vapaan liikkuvuuden rajoittaminen maan sisällä on äärimmäinen toimenpide, joka on eittämättä useille meistä äärimmäisen ahdistava ja epämiellyttävä kokemus.

Muutama tunnusluku Uudestamaasta: noin 30 prosenttia Suomen väestöstä, yli 800 000 työpaikkaa, 50 prosenttia Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta sekä 39 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. On täysin perusteltua todeta, että monella tapaa Uusimaa on aidosti Suomen talouden veturi. Olisin huolestunut, mikäli näin ei olisi.

Maalla varttuneena ja kasvaneena mutta aikuisiällä kaupunkiin muuttaneena en ole ikinä aidosti ymmärtänyt maaseudun ja kaupunkien välistä vastakkainasettelua. Monet kerrat olen purrut hammasta, ja onpa joskus saattanut lohjeta joku tarkoin valittu sanakin, kun paljasjalkaiset pääkaupunkiseudun kasvatit ovat vähättelevään sävyyn veistelleet meikäläisille ”landesta” ja ”böndestä”. Onpa politiikan kentilläkin toisinaan syntynyt aidosti olo, ettei Kehä III:n ulkopuolista elämää nähdä kuin rasitteena kaupungistumiselle sekä sen vääjäämättä mukanaan tuomalle kasvulle ja kehitykselle.

On ollut käänteentekevää huomata, kuinka tässä poikkeustilanteessa moni Uudellamaalla asuva on nähnyt tarpeelliseksi lähteä pois kotikulmiltaan mökkeilemään, laskettelemaan tai muuten vaan lomailemaan aina maan kaukaisimpiin kolkkiin kuten Kainuuseen, Koillismaalle ja Lappiin saakka.

Monet kerrat olen purrut hammasta, ja onpa joskus saattanut lohjeta joku tarkoin valittu sanakin, kun paljasjalkaiset pääkaupunkiseudun kasvatit ovat vähättelevään sävyyn veistelleet meikäläisille ”landesta” ja ”böndestä”.

Edellä mainitut alueet ovat ikävien alueiden maineessa, kun keskustellaan esimerkiksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä. Eli suomeksi sanottuna siitä, kuinka asutukseltaan tiheiden, väestörakenteeltaan nuorien, vähän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevien alueiden pitäisi kompensoida taloudellisesti esimerkiksi Kainuun, Koillismaan ja Lapin kaltaisten alueiden asukkaiden peruspalveluiden järjestämistä. On ollut ilo huomata, ettemme olekaan, sittenkään, niin ikäviä, kuin välillä annetaan ymmärtää.

Koronavirusepidemia tulee muuttamaan maailmaa ja sen myötä myös Suomea. Luulen ja toivon, että tämä ikävä poikkeustilanne lopulta avartaa meidän kaikkien ajattelua ja pystymme näkemään toisemme muutoinkin kuin pelkkinä rasitteina ja taakkoina. Jospa onkin niin, että Uudenmaan eristämisen päätyttyä osaamme arvostaa sitä, että meillä on Suomessa 19 erilaista maakuntaa, joilla on jokaisella oma tärkeä paikkansa osana yhteistä Suomeamme.

Onkin selvää, että yhtä lailla kuin Suomi tarvitsee menestyäkseen Uuttamaata, tarvitsee Uusimaa menestyäkseen muuta Suomea. Kukaan ei menesty yksin, yhdessä selviämme tästäkin.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Puoluesihteerin valinta siirtyy puoluevaltuustolle

Vasemmistoliiton puoluekokous on valinnut puoluevaltuustolle uuden johdon. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi nousee Miikka Kortelainen Kajaanista.

Valtuusto sai myös kaksi varapuheenjohtajaa. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Mira-Veera Auer Helsingistä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Hanna-Kaisa Rokkanen Hämeenlinnasta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson iloitsee uudesta puheenjohtajistosta.

– Puoluevaltuusto on politiikan teon sydän. Olen valtavan tyytyväinen siitä, että ehdokkaita oli näin paljon ja saimme puheenjohtajiston, joka edustaa kattavasti koko Suomea, hän sanoo.

Puoluekokous päätti lauantaina myös puoluesihteerin valintatavasta. Jatkossa puoluesihteerin valinta kuuluu puoluekokouksen sijaan puoluevaltuustolle.

Puoluevaltuusto on vastuussa muun muassa vasemmistoliiton taloudellisista, poliittisista ja järjestöllisistä toimenpiteistä. Lisäksi se päättää ehdokasasettelusta tasavallan presidentin vaaliin sekä hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Viikonloppuna Kajaanissa koolla ollut Kainuun Vasemmiston piirihallitus päätti yksimielisesti esittää Miikka Kortelaista Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajaksi syksyn puoluekokouksessa, joka pidetään Kuopiossa marraskuussa.

– Kortelaisella on 25-vuotiaaksi laaja kokemus järjestötoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Hän toimii esimerkiksi tällä hetkellä Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Kainuun Vasemmiston ensimmäisenä varapuheenjohtajana, piirijärjestö toteaa kannanotossaan.

– Tahdon tuoda Vasemmiston puoluejohtoon sen kaipaamaa jämäkkyyttä kenttäväen näkökulmasta katsottuna. Toisaalta tahdon myös olla jakamassa kokemuksia puoluetoiminnan ja vaalikampanjoinnin menestyksellisestä organisoinnista, Kortelainen linjaa.

Kortelaisen johdolla Vasemmisto on kasvattanut kannatustaan Kainuussa kaikissa viime vaaleissa ja Vasemmistonuorten toiminta saatiin herätettyä uudelleen eloon Kainuussa.

– Kortelainen tunnetaan laajalti tarmokkaana ja aikaansaavana toimijana, jolta onnistuu toimiminen niin kokouskabineteissa kuin makkaragrillin äärellä. Tätä kansanmiesmäistä otetta tarvitaan puolueen johdossa, piirihallitus totesi.

Kainuun Vasemmisto kannustaa kainuulaisia äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa Vasemmiston ehdokkaita.

– Ainoastaan he ajavat työntekijöiden oikeuksia kuten Merja Kyllönen kainuulaisena parlamentin jäsenenä on liikenneasioissa kuljettajien ja suomalaisyritysten puolesta tehnyt, muistuttaa piirihallitus.

Eräs Sipilän hallituksen tuhoisimmista aluepoliittisista päätöksistä tehtiin loppuvuodesta 2016, kun ammattikoulutuksesta leikattiin halvaannuttavat 190 miljoonaa euroa.

– Esimerkiksi Kainuussa leikkaukset ovat näkyneet suoraan koulutuksen laadussa, sillä lähiopetusta on jouduttu useissa oppilaitoksissa vähentämään minimiin. Niukkenevat resurssit ovat myös johtaneet koulutuksen keskittymiseen, kertoo Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustajaehdokas Miikka Kortelainen.

Ammattikoulutuksen rahoituksen leikkauksesta äänestettiin eduskunnassa 13. joulukuuta 2016. Käsittelyssä oli tuolloin hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 177/2016).

Leikkaukset ammattikoulutukseen hyväksyttiin eduskunnassa äänin 109-54, 36 poissa. Leikkauksia vastustivat vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja vihreiden kansanedustajat. Jättileikkauksen äänestivät läpi keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n edustajat.

Vasemmistoliitto tavoittelee koulutusasioissa täyskäännöstä. Puolue haluaa turvata ammatillisen koulutuksen ja koulutuspaikkojen riittävän tarjonnan sekä tarjota mahdollisuuden korkeakoulutukseen kaikkialla Suomessa.

Lännen Median teettämien laskelmien mukaan Sipilän eronnut hallitus leikkasi koulutuksesta menneellä hallituskaudella laskentatavasta riippuen yhteensä yli 690 miljoonaa euroa. Päätöksistä ovat vastuussa hallituspuolueet keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja myöhemmin siniset.

– Leikkaukset heikentävät koulutuksen laatua, vaikeuttavat koulutustakuun toteutumista ja lisäävät opetushenkilöstön kuormitusta, sanoo Kortelainen.

Vasemmistoliitto tavoittelee koulutusasioissa täyskäännöstä. Puolue haluaa turvata ammatillisen koulutuksen ja koulutuspaikkojen riittävän tarjonnan sekä tarjota mahdollisuuden korkeakoulutukseen kaikkialla Suomessa.

– Jokaisessa Suomen maakunnassa täytyy olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Toisella asteella lähiopetusta ja -ohjausta tulee jokaisen saada vähintään 30 tuntia viikossa, Kortelainen konkretisoi puolueen tavoitteita.

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa todetaan koulutuksen olevan keskeisessä roolissa eri alueiden työvoiman saatavuuden ja työllisyyden sekä nuorten hyvinvoinnin näkökulmista.

Kainuun Vasemmisto valitsi kolme eduskuntavaaliehdokasta kesäkuun alussa pidetyssä jäsenäänestyksessä. Piirihallitus vahvisti äänestyksen tuloksen tänään pidetyssä kokouksessaan.

Äänestyksen ykköseksi tuli europarlamentaarikko Merja Kyllönen Suomussalmelta ja toiseksi Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen. Kolmas kainuulainen ehdokas on Kuhmon kaupunginhallituksen jäsen Kirsi Virtanen. Varasijalle valittiin pääluottamusmies Jouni Lämpsä Kajaanista.

Vasemmistoliitto asettaa keväällä 2019 pidettäviin eduskuntavaaleihin Oulun vaalipiirissä 18 ehdokasta. Loput viisitoista ehdokasta valitsee Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto.