Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Näkökulmat

Suomi tarvitsee Uuttamaata

Valtioneuvoston päätös eristää Uusimaa muusta Suomesta koronavirusepidemian hidastamiseksi on monella tapaa historiallinen. Sotien jälkeisessä Suomessa kansalaisten liikkumista ei olla koskaan rajattu yhtä massiivisin toimenpitein. Toivon ennen kaikkea, että ratkaisu osoittautuu oikeaksi, mutta toivon myös, ettei meidän enää tulevaisuudessa olisi tarpeen turvautua yhtä rajuihin toimenpiteisiin. Vapaan liikkuvuuden rajoittaminen maan sisällä on äärimmäinen toimenpide, joka on eittämättä useille meistä äärimmäisen ahdistava ja epämiellyttävä kokemus.

Muutama tunnusluku Uudestamaasta: noin 30 prosenttia Suomen väestöstä, yli 800 000 työpaikkaa, 50 prosenttia Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta sekä 39 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. On täysin perusteltua todeta, että monella tapaa Uusimaa on aidosti Suomen talouden veturi. Olisin huolestunut, mikäli näin ei olisi.

Maalla varttuneena ja kasvaneena mutta aikuisiällä kaupunkiin muuttaneena en ole ikinä aidosti ymmärtänyt maaseudun ja kaupunkien välistä vastakkainasettelua. Monet kerrat olen purrut hammasta, ja onpa joskus saattanut lohjeta joku tarkoin valittu sanakin, kun paljasjalkaiset pääkaupunkiseudun kasvatit ovat vähättelevään sävyyn veistelleet meikäläisille ”landesta” ja ”böndestä”. Onpa politiikan kentilläkin toisinaan syntynyt aidosti olo, ettei Kehä III:n ulkopuolista elämää nähdä kuin rasitteena kaupungistumiselle sekä sen vääjäämättä mukanaan tuomalle kasvulle ja kehitykselle.

On ollut käänteentekevää huomata, kuinka tässä poikkeustilanteessa moni Uudellamaalla asuva on nähnyt tarpeelliseksi lähteä pois kotikulmiltaan mökkeilemään, laskettelemaan tai muuten vaan lomailemaan aina maan kaukaisimpiin kolkkiin kuten Kainuuseen, Koillismaalle ja Lappiin saakka.

Monet kerrat olen purrut hammasta, ja onpa joskus saattanut lohjeta joku tarkoin valittu sanakin, kun paljasjalkaiset pääkaupunkiseudun kasvatit ovat vähättelevään sävyyn veistelleet meikäläisille ”landesta” ja ”böndestä”.

Edellä mainitut alueet ovat ikävien alueiden maineessa, kun keskustellaan esimerkiksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä. Eli suomeksi sanottuna siitä, kuinka asutukseltaan tiheiden, väestörakenteeltaan nuorien, vähän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevien alueiden pitäisi kompensoida taloudellisesti esimerkiksi Kainuun, Koillismaan ja Lapin kaltaisten alueiden asukkaiden peruspalveluiden järjestämistä. On ollut ilo huomata, ettemme olekaan, sittenkään, niin ikäviä, kuin välillä annetaan ymmärtää.

Koronavirusepidemia tulee muuttamaan maailmaa ja sen myötä myös Suomea. Luulen ja toivon, että tämä ikävä poikkeustilanne lopulta avartaa meidän kaikkien ajattelua ja pystymme näkemään toisemme muutoinkin kuin pelkkinä rasitteina ja taakkoina. Jospa onkin niin, että Uudenmaan eristämisen päätyttyä osaamme arvostaa sitä, että meillä on Suomessa 19 erilaista maakuntaa, joilla on jokaisella oma tärkeä paikkansa osana yhteistä Suomeamme.

Onkin selvää, että yhtä lailla kuin Suomi tarvitsee menestyäkseen Uuttamaata, tarvitsee Uusimaa menestyäkseen muuta Suomea. Kukaan ei menesty yksin, yhdessä selviämme tästäkin.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Kategoriat
Artikkelit

Kyläpäällikkö Suomen kainalossa

Muonion Kangosjärvellä on maaliskuun alkupuolella metriset lumikinokset. Poikkeuksellinen talvi, kylällä asuva Manu Friman sanoo.

Ja nämä seudut täällä lähes ikänsä asunut Friman, 63, tuntee.

Lumimäärän poikkeuksellisuus kertoo Lappiin hiipivästä ilmastonmuutoksesta, mutta turisteja tunturimaiseman valkoisuus näille seuduille vetää.

Vaikka talvisuus voi hämätä, on vuoden keskilämpötila kohonnut. Siitä merkkinä lähijärvessä nähtiin viime kesänä sinileväkukintoa.

Muoniosta on kehkeytynyt Lapin kansainvälisin paikka

Lapin kesästä moni arktisuutta metsästävä turisti on tietämätön, sillä valtaosa kävijöistä viihtyy Muoniossa juuri talvisin. Kunnan tulonlähteistä 70 prosenttia tulee matkailusta ja turismi kasvaa jatkuvasti. Talvella Muoniossa on Lapin toiseksi pienin työttömyysaste heti Utsjoen jälkeen nimenomaan matkailualan töiden kausiluonteisuudesta johtuen.

Matkailun varaan Muoniossa lasketaan, ja on laskettava, sillä rakennemuutos on kouraissut näitä seutuja aivan urakalla. Porotaloutta harjoitetaan 2400 asukkaan Muoniossa noin kymmenessä perheessä, ja maataloutta ei enää käytännössä ole. Teollisuustyöt tehdään kaivoksilla, valtion laitokset on siirretty näiltä nurkilta muualle.

Nuoret lähtevät etelään, mutta uusia tulijoita on, matkailun puskemana; Muoniosta on kehkeytynyt Lapin kansainvälisin paikka, sillä kunnassa asuu 29:n eri kansallisuuden edustajaa.

Elävät kylät

Manu Friman asuu noin 120 asukkaan Kangosjärvellä vaimonsa Ulla-Maijan kanssa. Heidän neljä lastaan kuuluvat siihen sukupolveen, jotka ovat lähteneet etelän mahdollisuuksien maisemiin. Kangosjärven kyläyhdistyksen kyläpäällikköä ovat näillä sijoilla pitäneet juuret, kuten Friman itse kuvailee.

Juuri kylät pitävät laajan Muonion elävänä, Friman katsoo. Ja Kangosjärven kylä on aina ollut aktiivista sorttia.

Kylänväki esimerkiksi taisteli koulunsa puolesta, ja Muonion kunta ei saanut sitä lakkautettua, mutta vei oppilaat pois, Friman kertoo, ja koulu laitettiin myyntiin. Kyläyhdistys osti sen ja remontoi EU-rahoilla kylätaloksi.

Häntä korpeaa se, että sivukylien tärkeyttä ei tahdota nähdä tai ymmärtää.

Kyläläiset tarttuivat toimeen, ja tekivät koulurakennukseen vuokra-asuntoja, joissa asuu tätä nykyä matkailualalla työskenteleviä kyläläisiä. Työttömiä ei tällä kylällä juuri ole. Koulu on yhä kylän keskus, sillä asuntojen lisäksi kyläläisiä palvelee siellä kuntosali ja pihalla frisbeegolfrata ja jalkapallokenttä. Se on myös TUL:n urheiluseura Muonion Kirin käytössä. Kylässä on hienot kalastusmahdollisuudet ja korkean profiilin hiihtokilpailujakin järjestetään.

Friman puhuu pitkästä keskittymiskehityksestä Muonion sisällä. Se on perua vuosikymmenten takaa, 70-luvulta, jolloin omakotitaloa ei saanut rakentaa kuin kirkonkylälle.

”Se oli osa valtakunnallista keskittymismallia”, Friman sanoo, ja jatkaa: ”Mutta Helsingin kaupunkiakaan ei olisi ilman muuta Suomea.”

Täällä ollaan ensisijaisesti kyläläisiä, sitten vasta muoniolaisia. Friman kuvailee pikkukylän suhdetta kirkonkylään samanlaiseksi kuin Helsingin suhdetta Järvenpäähän. Häntä korpeaa se, että sivukylien tärkeyttä ei tahdota nähdä tai ymmärtää.

”Juuri sivukylillä asuminen muodostaa kunnalle pienemmät kustannukset, koska ihmiset ovat niissä omatoimisempia. Ei tarvitse soittaa kuntaan, jos vaikka tieliittymät ovat tukossa.”


Lue juttu loppuun Kansan Tahdon paperinumerosta 2/2020!

Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa, opiskelijoille ja alle 30-vuotiaille 37 euroa.

Siirry tästä tilaamaan!

Kategoriat
Uutiset

Vappu peruttu, kokoukset siirretään

Korona aiheuttaa suuria muutoksia Vasemmiston tilaisuuksiin

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne näkyy kaikilla elämänalueilla. Myös vasemmistoliitto peruu tilaisuuksiaan viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Puolue on ohjeistanut piirijärjestöjään ja osastojaan olemaan järjestämättä sääntömääräisiä tai muitakaan puoluejärjestöjen kokouksia. Jo koolle kutsutut kokoukset perutaan. Uusia kokouksia puolueessa kutsutaan koolle vasta sitten, kun hallitus ja viranomaiset niin linjaavat ja tilanne sen sallii.

Vasemmistoliitto suosittaa keskustelutilaisuuksien ja kokouksien järjestämistä esimerkiksi etäyhteyksien avulla.

– Korostan kuitenkin, että nyt kriisin alkuvaiheessa edes sähköisten kokousten järjestäminen ei ole välttämätöntä. Viranomaispäätökset ja valmiuslaki menee yhdistyslain edelle, muistuttaa vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen 20. maaliskuuta päivätyssä ohjeistuksessaan vasemmistoliiton puoluejärjestöille.

Vaikka valmiuslaki on Suomessa voimassa 13. huhtikuuta saakka, on myös vapputapahtumat peruttu koko Suomessa. Samanlaisen päätöksen on tehnyt SAK ja ilmoittanut siitä paikallisjärjestöilleen.

Vastuullisuus edellä

Vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin piirijärjestöt peruvat kevään piirikokoukset, jotka piti alun perin järjestää huhtikuun loppupuoliskolla. Myös kaikki suunnitellut seminaarit on peruttu.

Pohjoisten piirijärjestöjen toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki sanoo, että piirit haluavat toimia vastuullisesti ja näyttää esimerkkiä noudattamalla viranomaisten antamia kokoontumisohjeistuksia.

– Lakiasiantuntijoilta on varmistettu, että poikkeustilanteissa sääntömääräisiä kokouksia voidaan siirtää, Alavuotunki toteaa.

Pohjoisten piirien Oulun toimisto on toistaiseksi kiinni, mutta Alavuotunki on tavoitettavissa normaalisti.

Muuttuneesta tilanteesta huolimatta vasemmistoliitto jatkaa ensi vuoden kuntavaaleihin valmistautumista.

– Tässä vaiheessa pääpaino on ehdokashankinnassa, jota jatketaan poikkeusoloista huolimatta.

Kategoriat
Uutiset

Henri Ramberg vasemmistoliiton puoluehallitukseen

Kuopiossa viikonloppuna koolla ollut Vasemmistoliiton puoluekokous valitsi Lapin piirin puheenjohtajan Henri Rambergin, 32, puoluehallituksen jäseneksi äänestyksen korkeimmalla äänimäärällä.

-Vasemmistoliitto on koko Suomen puolue, joka ottaa huomioon myös harvaan asutut alueet ja tämä näkyy myös henkilövalinnoissamme. Puoluehallituspaikan myötä pystymme nostamaan esille entistä paremmin lappilaisten näkemyksiä puolueytimessä. Teemme jatkossa esimerkiksi paljon työtä sen eteen, että ilmastopolitiikassa huomioidaan ihmisten erilaiset taustat ja lähtökohdat, jotta kukaan ei joutuisi eriarvoiseen asemaan tai kohtuuttomaan tilanteeseen harvaan asutuilla alueilla, kommentoi Ramberg valintaansa tuoreeltaan.

Puolueen tavoiteohjelmaan alueellisia erityiskysymyksiä

Puoluekokouksen tavoiteohjelmassa hyväksyttiin myös aluepoliittisia tavoitteita – jatkossa vasemmistoliitto haluaa muun muassa, että sosiaali- ja terveyspalveluita uudistettaessa taloudellista taakkaa siirretään kunnilta laajemmille hartioille kuten maakunnille, mutta erityisesti valtiolle. Vasemmistoliiton puoluekokousväki asetti myös tavoitteiksi, että harvaan asuttujen alueiden perusväylänpidon rahoitus turvataan ja talvikunnossapidon tasoon kiinnitetään erityisesti huomiota.

Puoluekokousväki oli yhtä mieltä myös siitä, että matkailun ja muiden palveluelinkeinojen lisäksi maaseudulla tulee kehittää kestävää viljelyä ja muuta elintarviketuotantoa, jotka tuovat työpaikkoja ja omavaraisuutta.

Puoluejohtoon ja -elimiin pohjoisesta Suomessa vahvaa edustusta

– Vaalitulos ja tavoiteohjelman linjaukset kertovat siitä, että vasemmistoliitto haluaa ajaa saamelaisten asioita. Nyt puoluekokouksessa asetetut tavoitteet ILO 169 -sopimuksen ratifioinnista ja saamelaiskäräjälain uudistamisesta yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa osoittaa, että vasemmistoliitossa halutaan vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, toteaa puoluevaltuuston yleisjäseneksi valittu saamelainen Anni-Sofia Niittyvuopio, 20, Utsjoelta.

Puoluevaltuustoon valittiin yhteensä viisi lappilaista, kun kokous valitsi myös Anni Ahlakorven, Aaro Granrothin, Albana Mustafin ja Tommi Sauvolaisen puoluevaltuuston jäseniksi.

Kategoriat
Näkökulmat

Totuudenjälkeiset saamelaiset

Toisinaan mietin, että pitäisikö julistautua pispalalaiseksi. Olen kuullut, että Tampereelle on tulossa raitiovaunu, ja varmasti he saavat ajella sillä mielin määrin maksutta. Mutta olettaisin, että se edellyttää tamperelaisuutta.

Miksenpä voisi olla tamperelainen? Sitä paitsi, näin olen ymmärtänyt, Pispala on punainen kaupunginosa ja oli minullakin ehkä joku sukulainen sisällissodassa. Tai ainakin eli silloin, kun se tapahtui, vaikka ei olisi taisteluihin osallistunutkaan ja sen voi tarkistaa sukuselvityksistä. En siis keksi kerta kaikkiaan mitään, miksi muka en olisi pispalalainen.

Kun oikein mietin, niin olen aina tuntenut itseni pispalalaiseksi. Koulussakin yksi lempiruuistani oli verimakkara, joka on mustaa, kuten tamperelaistenkin makkara. Koen vahvasti, että minulla on oikeus olla pispalalainen ja minulle kuuluvat ilmaiset raitiovaunuajelut sekä tietenkin oikeus äänestää Tampereella kuntavaaleissa. Se on sivuseikka, että olen koko elämäni aikana yöpynyt Tampereella ehkä puolensataa kertaa, eikä päivävierailujakaan kovin paljoa enempää ole. Juna kuitenkin aina pysähtyy Tampereella, joten onhan se minulle tuttu paikka.

En siis keksi kerta kaikkiaan mitään, miksi muka en olisi pispalalainen.

Perusteluni voivat kuulostaa hatarilta, mutta jos ette usko, kysyn Korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka luultavasti kokonaisharkitsee asiaa hetken, ja toteaa sitten, että ilmiselvä pispalalainenhan minä. Siitäs saitte, ilkeät tamperelaiset, jotka yrititte syrjiä minua!

Yllä oleva kirjoitus on, kuten arvata saattaa, täyttä hölynpölyä. Eihän nyt kukaan oikeasti voi julistautua joksikin ihan vain joidenkin kuviteltujen etujen vuoksi, tekaistuilla perusteilla. Tai niinhän sitä luulisi.

Vuosina 2011 ja 2015 KHO on hyväksynyt Saamelaiskäräjien äänestysluetteloon henkilöitä, jotka eivät sinne Saamelaiskäräjien mielestä kuulu. SaKä:n äänestysluetteloon kuuluminen ei tee kenestäkään saamelaista, mutta siihen liittyen Suomen perustuslaissa määritellään, kuka on lain tarkoittama saamelainen, eli kuka voi siihen kuulua.

Lain mukaan henkilö on saamelainen, mikäli hän täyttää jonkin kolmesta objektiivisesta kriteeristä ja sen lisäksi tuntee olevansa saamelainen. Vuoteen 2011 SaKä:n vaalilautakunnalla ja KHO:lla oli lain tulkinnassa suunnilleen yhtenäinen linja, mutta sitten KHO muutti linjaansa ja otti käyttöön mm. kokonaisharkinnan ja hyväksyi äänestysluetteloon henkilöitä vastoin SaKä:n tahtoa. Nämä henkilöt eivät siis välttämättä täytä yhtäkään laissa määritellyistä objektiivisista kriteereistä, mutta syystä tai toisesta sanovat tuntevansa itsensä saamelaisiksi.

SaKä:n laissa säädetty tehtävä on edustaa Suomen saamelaisia ja tilanne, jossa jäseneksi voivat päästä myös muut kuin saamelaiset, on vähintään ongelmallinen. YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea moitti keväällä Suomea KHO:n linjasta ja totesi sen rikkovan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Siihen kuuluu olennaisesti kansan oikeus itse päättää, ketkä siihen kuuluvat.

Saamelaiset tietävät, ketkä ovat saamelaisia.

Suomen reaktio moitteisiin on ollut vähäinen, eikä esimerkiksi SaKä:n pyyntöön lykätä syksyn vaaleja ole suostuttu. Sen sijaan esimerkiksi Lapin kansanedustajat ovat julkilausumassaan antaneet ymmärtää, että SaKä:n rahoitus voi olla vaakalaudalla, mikäli se pitää itsemääräämisoikeudestaan kiinni.

Loppuun muistutan, että saamelaiset tietävät, ketkä ovat saamelaisia. Jos tämä on jollekin ei-saamelaiselle epäselvää, hänen kannattaa kääntyä asiassa saamelaisten itsensä puoleen.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 5/19.

Kategoriat
Uutiset

Sari Moisanen, Lalli Mustakallio ja Reijo Kontinen ehdolle eduskuntavaaleihin

Vasemmistoliiton Lapin piirin piirihallitus nimesi loput ehdokkaat kansanedustajavaaleihin kokouksessaan Rovaniemellä lauantaina. Ehdokkaiksi asetettiin Sari Moisanen Kemistä, Lalli Mustakallio Torniosta ja Reijo Kontinen Kolarista.

Lalli Mustakallio, 29, joka on tullut suurelle yleisölle tutuksi rap-artisti Talonpoika Lallina, kertoo haluavansa herätellä nuoria ihmisiä vaaliuurnille tarjoamalla näille vaihtoehdon politiikan ulkopuolelta.

– Olen nähnyt yhteiskunnan meininkiä esiintymislavoilta sekä viemärikaivoista. Monipuolista perspektiiviä Lapin asioihin löytyy, koska olen kiertänyt keikoilla kummallakin alalla ympäri maakuntaa yli kymmenen vuoden ajan ja kuullut ihmisten huolia ja murheita. Eriarvoistuminen ja luonnonvarojen yksityistäminen on pysäytettävä.

Kemiläinen hanketyöntekijä Sari Moisanen, 39, asettuu ehdolle kolmatta kertaa Lapista. Edellisissä eduskuntavaaleissa Moisanen keräsi 4 179 ääntä ja hänet valittiin varakansanedustajaksi.

– On ilo olla jälleen mukana nostamassa keskustelun keskiöön lappilaisia koskevia asiakysymyksiä, kuten kuinka turvata harvaan asutun maakunnan palvelut ja työpaikat, millaisia ovat lappilaiset ilmastoteot ja miten työelämän pelisäännöt määritetään, Moisanen toteaa.

– Tässä huikeassa ehdokasjoukossa on lappilaisen arjen asiantuntijoita tukkikämpiltä yliopiston käytäville, teollisuuskaupunkien sykkeestä poroaidoille.  Oma kampanjani tulee rakentumaan Lapin veto- ja pitovoimatekijöiden esillä pitämiseen, työelämäkysymyksiin sekä aluetalouden ja teollisuuden toimintaedellytyksien turvaamiseen.

Kolmas uusi ehdokas on Reijo Kontinen, 61, Kolarista. Kontinen on ammatiltaan metsuri ja on ollut aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa ja ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä jo vuosikymmenien ajan. Tällä hetkellä Kontinen toimii Teollisuusliiton hallituksen jäsenenä.

– Suomen eheyttäminen on ykkösteemani vaaleissa, Sipilän hallitus on ajanut maan kahtia, kertoo Kontinen.  

Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaina huhtikuun vaaleissa ovat luokanopettaja Anni Ahlakorpi, 32, Utsjoki, aluetoimitsija Jarmo Alatarvas, 59, Rovaniemi, nuoriso-ohjaaja Mari Ikonen, 26, Rovaniemi, metsuri Reijo Kontinen, 61, Kolari, hanketyöntekijä Sari Moisanen, 39, Kemi, yrittäjä Albana Mustafi, 34, Kemi, muusikko ja viemärisukittaja Lalli Mustakallio, 29, Tornio, kansanedustaja Markus Mustajärvi, 55, Savukoski, poromies Aki Nevalainen, 59, Kittilä, sosiaalityöntekijä Tiina Outila, 33, Rovaniemi, opiskelija Henri Ramberg, 31, Rovaniemi, eläkeläinen Olavi Stoor, 71, Tornio, professori Vesa Puuronen, 61, Rovaniemi sekä hankinta-asiantuntija Kati Tervo, 35, Kemi.

Kategoriat
Lukijoilta

Lappi perustulon kokeilumaakunnaksi

Helsingin Sanomien 6.1.2019 julkaisemaan laajaan niukkuuskyselyyn vastanneiden suomalaisten vastauksista huokuu häpeä, kurjuus ja epätoivo. Artikkelissa haastatellun tutkijan mukaan kyselyn vastaukset tulivat yllätyksinä. Minulle ne eivät tulleet. Saan jatkuvasti kuulla eri tilanteissa ihmisten epätoivosta toimeentulon suhteen.

Suomessa elää suuri määrä ihmisiä, jotka joutuvat päivittäin miettimään omaa toimeentuloaan. Riittävätkö rahat koko kuukaudeksi? Ostanko itselleni vai lapselleni vaatteita vai ruokaa? Yksi yllättävä lasku saattaa syöstä talouden väärille raiteille. Jatkuva taistelu toimeentulosta vie voimat heiltä, joilla niitä on muutenkin vähän. On myös ihmisiä, jotka eivät näe enää toivoa paremmasta tulevaisuudesta vaan toivovat kuolemaa. Miten tämä voi olla mahdollista nyky-Suomessa?

Jatkuva taistelu toimeentulosta vie voimat heiltä, joilla niitä on muutenkin vähän.

Minulle eläminen hyvinvointiyhteiskunnassa tarkoittaa sitä, että myös kaikkein pienimmistä ja heikompiosaisista pidetään huolta. Yhteiskunnan tukijärjestelmien tulisi olla sellaisia, joista kukaan ei pääse tippumaan tyhjän päälle. Helsingin Sanomien kyselyn vastausten mukaan näin ei kuitenkaan ole.

Suomeen tarvitaan sosiaaliturvan uudistus. Seuraavalla eduskuntakaudella tarvitaan ihmislähtöisiä, inhimillisiä sekä oikeudenmukaisia päätöksiä. Ei voi olla aina niin, että he, joilla on jo valmiiksi muutenkin kaikkein vähiten, saavat lisää rangaistuksia ja tulonmenetyksiä.

Tällä hallituskaudella toteutettu perustulokokeilu jäi monelta osin torsoksi kokeilun perustulon summan, osallistuneiden määrän ja taustojen vuoksi. Silti olemme saaneet lukea eri medioista, kuinka perustulokokeilu on auttanut siihen osallistuneiden elämää ja ennen kaikkea parantanut elämänlaatua, koska minimiperustulo on taattu joka kuukaudelle ilman pelkoa sen menettämisestä.

Perustulomallia kritisoidaan monesti kalliiksi. Myös nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on kallis, joten kyseessä on arvovalinta.

Perustulomalli-ajatus on ollut puheissa jo 1980-luvulta lähtien. Perustulomalli tarvitsee kunnon kokeilun, jossa voidaan testata erilaisia malleja ja tulotasoja. Kokeiluun osallistuvien määrän ja perustulon summan täytyy olla tarpeeksi riittävä, jotta sen tulokset ovat monistettavissa koko Suomeen. Perustulomallissa kaikki täysi-ikäiset suomalaiset saisivat perustulon, joka leikkaantuu verotuksella tietyn ansiotason ylittyessä. Perustulomallia kritisoidaan monesti kalliiksi. Myös nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on kallis, joten kyseessä on arvovalinta.

Peruskoulu-uudistus lähti aikoinaan Lapista. Nyt Lappi voisi toimia suunnannäyttäjänä ja kokeilumaakuntana perustulolle koko Suomessa. Lapissa on verrattain paljon työttömyyttä ja osittain myös huono-osaisuutta sekä sairastavuutta. Kokeilun tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä koskien koko sosiaaliturvan uudistusta. Tarvitaan rohkeita ja oikeudenmukaisia päätöksiä, jotta kaikki kansalaiset pysyvät mukana yhteiskunnassa. Tämä olisi yksi niistä.


Kati Tervo
Kemi

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliiton Lapin piiri asetti kaksi uutta ehdokasta eduskuntavaaleihin

Rovaniemeläinen Jarmo Alatarvas, 59, ja torniolainen Olavi Stoor, 71, ovat vasemmistoliiton uudet kiinnitykset tuleviin eduskuntavaaleihin Lapissa.

Stoorilla on takanaan pitkä ura Outokummun terästehtaalla, jossa hän toimi yli 30 vuotta, ollen myös pääluottamusmies. Politiikassa ja järjestötoiminnassa Stoor on toiminut ansiokkaasti 70-luvulta asti ja on tälläkin hetkellä varavaltuutettu Tornion kaupungissa. Tulevat kansanedustajavaalit ovat Stoorille järjestyksessään kolmannet.

Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina.

Rovaniemeläinen Alatarvas toiminut jo 18 vuotta Rakennusliiton aluetoimitsijana Lapissa pitämässä työntekijöiden puolta maakunnassa. Hän on ollut aiemmin mukana useita kausia kuntapolitiikassa Rovaniemellä sekä Rovaniemen maalaiskunnassa ja on toiminut pitkään myös järjestötehtävissä.

– Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina. Työn murroksessa on tärkeätä, että kokemus sekä työntekijöiden ääni kuuluisi suuressa salissa, jossa keskeisillä lainsäädännöillä voidaan vaikuttaa työntekemisen reunaehtoihin, kertoo Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.

Vasemmistoliiton Lapin piiri asettaa seuraavat eduskuntavaaliehdokkaat tammikuussa pidettävässä piirihallituksen kokouksessa.

Kategoriat
Lukijoilta

Lappi ei voi eristäytyä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan

llmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat vahvasti Lapissa. Talvet lauhtuvat ja lyhenevät, lumen määrä vähenee ja kasvukausi pitenee. Vaikka osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista on positiivisia, on niistä kuitenkin suurin osa haitallisia sekä Lapissa että globaalisti. Onkin tärkeää, että meillä täällä Lapissa toimitaan aktiivisesti ja kunnianhimoisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, niin yksilön kuin myös poliittisten päätösten tasolla.

Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki koostuu asumisen, liikkumisen, syömisen ja kuluttamisen päästöistä. Näistä suurin on asumisen päästöt, jotka koostuvat lämmityksestä, sähköstä ja veden kulutuksesta. Energiasektori on myös kansallisesti suurin päästön aiheuttaja – 74 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä tulee energiasektorilta. Lapissa asuntojen lämmitys on viileän ilmaston vuoksi merkittävässä osassa. Onkin tärkeää, että verotuksen avulla kannustetaan ekosähkön ja maalämmön hankintaan ja kiristetään turpeen polttoaineverotusta. Vastaavasti uusiutuvien luonnonvarojen käytön verotusta tulee alentaa.

On kuitenkin muistettava, että merkittävä osa ajomatkoista tehdään taajama-alueilla, joissa välimatkat eivät ole tolkuttoman pitkiä.

Liikenteen päästöistä suurin osa syntyy tieliikenteestä. Lappi on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maakunta, mikä aiheuttaa haasteita liikenteen osalta. On kuitenkin muistettava, että merkittävä osa ajomatkoista tehdään taajama-alueilla, joissa välimatkat eivät ole tolkuttoman pitkiä. Joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä kestävän kehityksen kannalta. Kattavat reitit, riittävän lyhyet vuorovälit ja edulliset hinnat mahdollistavat liikenteen päästöjen hillitsemisen. Myös kevyen liikenteen väyliä ja kimppakyytejä tulee lisätä.

Kotitalouksien hiilijalanjäljestä 20 prosenttia muodostuu ruuasta. Ruokailuun voidaan vaikuttaa myös paljon poliittisella päätöksenteolla. Kasvisruokapäivien lisääminen kouluihin ja päiväkoteihin sekä lähiruuan suosiminen kilpailutuksissa ovat tärkeitä. Onko meidän järkeä rahdata lihaa ja kasviksia toiselta puolelta maapalloa, kun meillä Suomessa ja Lapissa kasvaa monenlaisia maukkaita kasviksia sekä poroa ja kalaa? Käyttäytymistä voidaan ohjata taloudellisin ohjauskeinoin eli kehittämällä verotusta päästöt huomioivaksi. Meidän on siis tuettava kotimaista kasvisruokaa sekä vastuullisesti tuotettua lähi- ja luomuruokaa.

Matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, mutta kuinka kauan meillä riittää puhdasta luontoa ja rauhaa matkailun valttikortiksi?

Matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, mutta kuinka kauan meillä riittää puhdasta luontoa ja rauhaa matkailun valttikortiksi? Matkailusta on tehtävä myös ilmastolle kestävää. Tätä voitaisiin edistää nopeammilla ratayhteyksillä Helsinkiin, jolla tuetaan kestävää kotimaan sisällä tapahtuvaa matkailua ja vähennetään lentosaastetta.  Voimme myös edistää matkailualan kestävää kehitystä tukemalla yrityksiä, jotka toimivat vastuullisesti turismin parissa. Voimme myös miettiä, kuinka paljon haluamme tukea matkamuistojen myyntiä, jossa Aasiasta Lappiin lentävät turistit ostavat Aasiasta Lappiin rahdattua muovikrääsää? Voisimmeko enemmän nostaa esille pohjoisen käsityötaitoa ja tukea paikallista yrittäjyyttä?

Ilmastonmuutosta vastaan käytävä taistelu vaatii myös uusia innovaatioita. Näitä innovaatioita ja tutkimusta Lapilla on tarjota. Meillä toimii korkeakoulukonserni, jonka vahvuuksia ovat arktinen kestävä kehitys, ympäristö sekä pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Koulutuksella, tieteellä, tutkimuksella sekä kehittämistyöllä on iso rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisellä ja näihin pitää panostaa. Tulevalla hallituskaudella on lisättävä korkeakoulujen rahoitusta sekä sidottava se indeksiin. Paikallisten yritysten, maakunnan ja korkeakoulujen yhteistyötä on lisättävä.

 

Sonja Sinisalo
Mari Ikonen
Rovaniemi

Kategoriat
Uutiset

Kemin Vasemmistoliitto: Kati Tervo ja Albana Mustafi ehdolle eduskuntavaaleihin

Kemin Vasemmistoliitto ry esittää kemiläisiä Kati Tervoa ja Albana Mustafia ehdokkaiksi ensi kevään eduskuntavaaleihin Vasemmistoliiton ehdokaslistalle Lapissa. Virallisen ehdokasasettelun tekee Vasemmistoliiton Lapin piiri syyskokouksessaan Inarin Saariselällä 11. marraskuuta.

Kati Tervo on 35-vuotias, pitkän ay- ja järjestökokemuksen omaava, 5-lapsisen uusperheen äiti. Hän on koulutukseltaan tradenomi ja opiskelee työn ohessa ylempää AMK-tutkintoa. Päivätyönä hän työskentelee hankinta-asiantuntijana Kemin kaupungilla.

Tervo toimii tällä hetkellä muun muassa Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtajana ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistossa sekä varapuheenjohtajana Lapin liiton maakunnan yhteistyöryhmässä.

Tervo haluaa vaikuttaa ihmisten arjen sujuvuuteen taustasta riippumatta ja tuoda tolkun takaisin politiikkaan, jonka vuoksi hän päätti lähteä kansanedustajaehdokkaaksi. Tervon tulevia vaaliteemoja ovat muun muassa perheet, työhön ja toimeentuloon liittyvät asiat, aluepolitiikka ja siinä erityisesti Lapin maakunnan esille tuominen sekä koulutukseen liittyvät asiat.

Albana Mustafi on 34-vuotias, kolmen lapsen äiti ja kauneusalan yrittäjä, poliitikko ja liikunnanohjaaja. Mustafi kertoo, että yhteisten asioiden hoitamisessa hänen aviomiehensä ja sukulaisten tuki on ollut korvaamaton etu ja ilman sitä hän ei pystyisi olemaan monitoiminainen. Tällä hetkellä hän vaikuttaa erilaisissa luottamustehtävissä muun muassa Kemin kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksen varajäsenä ja Kemin Aikamme naisten johtokunnassa.

Mustafi kertoo, että politiikka on ollut hänessä läsnä heti synnyttyään, koska vanhemmat ovat antaneet hänelle nimeksi Albana osoittaakseen poliittisen mielipiteensä. Albana tarkoittaa albanialaista. Tuohon aikaan politiikan harjoittaminen oli rikos Kosovossa.

Mustafin perhe tuli Suomeen hänen ollessaan 8-vuotias ja hän on edelleen kiitollinen Suomen hänelle suomasta turvasta ja hyvinvoinnista. Hän kertoo identiteettinsä olevan sekä suomalainen että kosovolainen.

Albana Mustafin mielestä suomalainen yhteiskunta ei ole kuitenkaan enää entisensä, pahoinvointi ja eriarvoistuminen kasvaa. Tämä näkyy paitsi köyhyytenä, työttömyytenä ja erilaisina ongelmina myös vihapuheen ja rasismin nousuna. Mustafi haluaa pysäyttää tämän kehityksen ja siksi on lähtenyt kansanedustajaehdokkaaksi keväällä 2019. Hän haluaa tuoda politiikkaan mukaan empatiaa, lämpöä ja ymmärrystä ja pysäyttää eriarvoistumisen.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliiton Lapin piiri: Irtisanomissuojan heikennyksestä luovuttava

Vasemmistoliiton Lapin piiri lyttää hallituksen kaavailut irtisanomissuojan heikentämiseksi alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.

– Hallituksen aikomukset saattavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan työpaikan koon mukaan. Kaavailut muutokset lisäävät epävarmuutta työpaikoilla ja vahvistavat pelon ilmapiiriä työelämässä, painottaa Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Markus Korjonen.

Tarvitsemme kannustimia, jotka helpottavat työn vastaanottoa – sen vuoksi meidän tulisi panostaa sosiaaliturvan, koulutuksen ja työn yhteensovittamiseen tulevaisuudessa.

Vasemmistoliiton Lapin piiri muistuttaa, että perustuslain 18§:n mukaan ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä irtisanoa. Nyt kaavailtu muutos ei ole riittävän tarkkarajainen jättäen irtisanomisperusteiden sisällön tuomioistuinlaitosten ratkaisujen varaan. Se on kestämätön tilanne työntekijöiden kannalta ja lisää mielivaltaisuutta työelämään ja heikentää työntekijöiden oikeusturvaa.

– Näyttää siltä, että muutosesitys jatkaa hallituksen linjaa työntekijöiden kyykyttämisessä, eikä lisää osapuolten keskinäistä luottamusta. Tämä syö pohjan tulevaisuudelta ja tasa-arvoiselta kehitykseltä, joka heikentää talouden näkymiä edelleen, huomauttaa puheenjohtaja Korjonen.

Vasemmistoliiton Lapin piiri haluaa muistuttaa hallitusta siitä, ettei se ole työnantajienkaan etu, että lainsäädännön toteutuessa ihmiset saattaisivat alkaa vältellä työnhakua alle 20-hengen työpaikoista. Etenkin kun työntekijästä johtuvan irtisanomisen johdosta tälle voidaan määrätä 90 päivän karenssi ennen työttömyysetuuden maksua.

– Tarvitsemme kannustimia, jotka helpottavat työn vastaanottoa – sen vuoksi meidän tulisi panostaa sosiaaliturvan, koulutuksen ja työn yhteensovittamiseen tulevaisuudessa.

Kategoriat
Uutiset

Hallituksen työelämäesitykset horjuttavat yhteiskuntarauhaa

Vasemmistoliiton Lapin piiri ei hyväksy Sipilän hallituksen aikomuksia romuttaa työntekijöiden perusoikeudet ja työelämän yhdenvertaisuuden periaatteet.

– Kukaan suomalaista sopimusyhteiskuntaa kunnioittava ei voi hyväksyä esityksiä, piirijärjestö toteaa.

Monelta alle 30-vuotiaalta evättäisiin käytännössä mahdollisuus saada esimerkiksi asuntolainaa, sillä pankinjohtajan edessä määräaikainen työsopimus ei paljon paina.

– Irtisanomisen helpottaminen alle kahdenkymmenen hengen yrityksissä altistaa työntekijät mielivallalle.

Alle 30-vuotiaiden kohdalla aiotaan muuttaa työsopimuslakia niin, että kolme kuukautta työttömänä olleen henkilön kanssa voidaan tehdä määräaikainen työsopimus ilman mitään määräaikaisuuden perustetta.

Vasemmistoliiton Lapin piiri huomauttaa, että esitys johtaisi määräaikaisten työsopimusten ja epävarmuuden lisääntymiseen.

– Monelta alle 30-vuotiaalta evättäisiin käytännössä mahdollisuus saada esimerkiksi asuntolainaa, sillä pankinjohtajan edessä määräaikainen työsopimus ei paljon paina, muistuttaa piirijärjestö.

– Hallitus ajoi läpi myös aktiivimallin kaikista varoituksista huolimatta. Kansaneläkelaitos joutuu tekemään kymmeniä tuhansia uusia toimeentulopäätöksiä, sillä aktiivimalli valitsee leikkausten kohteeksi juuri ne työttömät, jotka muutenkin ovat heikoimmassa asemassa. Sekään ei riitä hallitukselle, sillä se valmistelee aktiivimallin kakkosvaihetta, jossa kaavamaiset rangaistukset olisivat vieläkin kovempia.