llmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat vahvasti Lapissa. Talvet lauhtuvat ja lyhenevät, lumen määrä vähenee ja kasvukausi pitenee. Vaikka osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista on positiivisia, on niistä kuitenkin suurin osa haitallisia sekä Lapissa että globaalisti. Onkin tärkeää, että meillä täällä Lapissa toimitaan aktiivisesti ja kunnianhimoisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, niin yksilön kuin myös poliittisten päätösten tasolla.

Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki koostuu asumisen, liikkumisen, syömisen ja kuluttamisen päästöistä. Näistä suurin on asumisen päästöt, jotka koostuvat lämmityksestä, sähköstä ja veden kulutuksesta. Energiasektori on myös kansallisesti suurin päästön aiheuttaja – 74 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä tulee energiasektorilta. Lapissa asuntojen lämmitys on viileän ilmaston vuoksi merkittävässä osassa. Onkin tärkeää, että verotuksen avulla kannustetaan ekosähkön ja maalämmön hankintaan ja kiristetään turpeen polttoaineverotusta. Vastaavasti uusiutuvien luonnonvarojen käytön verotusta tulee alentaa.

On kuitenkin muistettava, että merkittävä osa ajomatkoista tehdään taajama-alueilla, joissa välimatkat eivät ole tolkuttoman pitkiä.

Liikenteen päästöistä suurin osa syntyy tieliikenteestä. Lappi on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maakunta, mikä aiheuttaa haasteita liikenteen osalta. On kuitenkin muistettava, että merkittävä osa ajomatkoista tehdään taajama-alueilla, joissa välimatkat eivät ole tolkuttoman pitkiä. Joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä kestävän kehityksen kannalta. Kattavat reitit, riittävän lyhyet vuorovälit ja edulliset hinnat mahdollistavat liikenteen päästöjen hillitsemisen. Myös kevyen liikenteen väyliä ja kimppakyytejä tulee lisätä.

Kotitalouksien hiilijalanjäljestä 20 prosenttia muodostuu ruuasta. Ruokailuun voidaan vaikuttaa myös paljon poliittisella päätöksenteolla. Kasvisruokapäivien lisääminen kouluihin ja päiväkoteihin sekä lähiruuan suosiminen kilpailutuksissa ovat tärkeitä. Onko meidän järkeä rahdata lihaa ja kasviksia toiselta puolelta maapalloa, kun meillä Suomessa ja Lapissa kasvaa monenlaisia maukkaita kasviksia sekä poroa ja kalaa? Käyttäytymistä voidaan ohjata taloudellisin ohjauskeinoin eli kehittämällä verotusta päästöt huomioivaksi. Meidän on siis tuettava kotimaista kasvisruokaa sekä vastuullisesti tuotettua lähi- ja luomuruokaa.

Matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, mutta kuinka kauan meillä riittää puhdasta luontoa ja rauhaa matkailun valttikortiksi?

Matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, mutta kuinka kauan meillä riittää puhdasta luontoa ja rauhaa matkailun valttikortiksi? Matkailusta on tehtävä myös ilmastolle kestävää. Tätä voitaisiin edistää nopeammilla ratayhteyksillä Helsinkiin, jolla tuetaan kestävää kotimaan sisällä tapahtuvaa matkailua ja vähennetään lentosaastetta.  Voimme myös edistää matkailualan kestävää kehitystä tukemalla yrityksiä, jotka toimivat vastuullisesti turismin parissa. Voimme myös miettiä, kuinka paljon haluamme tukea matkamuistojen myyntiä, jossa Aasiasta Lappiin lentävät turistit ostavat Aasiasta Lappiin rahdattua muovikrääsää? Voisimmeko enemmän nostaa esille pohjoisen käsityötaitoa ja tukea paikallista yrittäjyyttä?

Ilmastonmuutosta vastaan käytävä taistelu vaatii myös uusia innovaatioita. Näitä innovaatioita ja tutkimusta Lapilla on tarjota. Meillä toimii korkeakoulukonserni, jonka vahvuuksia ovat arktinen kestävä kehitys, ympäristö sekä pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Koulutuksella, tieteellä, tutkimuksella sekä kehittämistyöllä on iso rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisellä ja näihin pitää panostaa. Tulevalla hallituskaudella on lisättävä korkeakoulujen rahoitusta sekä sidottava se indeksiin. Paikallisten yritysten, maakunnan ja korkeakoulujen yhteistyötä on lisättävä.

 

Sonja Sinisalo
Mari Ikonen
Rovaniemi

Vasemmistoliiton Lapin piiri vaatii metsien kestävän käytön lisäämistä. Kestävällä käytöllä tarkoitetaan metsien matkailu- ja virkistysmahdollisuuksia sekä kestävän metsätalouden tukemista.

– Vuotoksen alueella on käytännössä estetty tähän saakka lähes kaikki elinkeinotoiminta allasvarauksen takia. Mikäli alueen aapasoita ja muita luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita liitettäisiin Pyhä-Luoston kansallispuistoon, edistäisi tämä Itä-Lapin elinkeinotoiminnan kehittymistä, perustelee Vasemmistoliiton Lapin piirin 1. varapuheenjohtaja Aaro Granroth.

– Kansallispuiston status lisäisi alueen viehätysvoimaa siten, että matkailijat löytävät upeille luontokohteille. Natura-alueiden soiden käyttötarkoitusta ei tarvitsisi muuttaa, sillä nämä on jo suojeltu. Alueet kuitenkin otettaisiin hyötykäyttöön, mikäli se saisi kansallispuistostatuksen.

Nyhtökauraakaan ei pakata enää kauaa pomminkestävään muovijätteeseen.

Vasemmistoliiton Lapin piiri osoittaa lisäksi tukensa kestävän metsätalouden kehitykselle. Metsätalous ei enää nykyisin ole ainoastaan työvoimapoliittisesti merkittävä ala. Se on myös merkittävä ympäristöpolitiikan sektori, jolla on työllistäviä vaikutuksia.

– Lisäämällä vastuullista metsäteollisuutta on mahdollista edistää luonnonmukaisia rakennusmateriaaleja sekä puupohjaisia pakkausmateriaaleja. Puupohjaisilla pakkausmateriaaleilla on mahdollista korvata mikromuovit, jolloin esimerkiksi valtamerien tilanne paranisi merkittävästi. Puupohjaiset pakkausmateriaalit syrjäyttävätkin jo lähitulevaisuudessa monissa yhteyksissä muovin – nyhtökauraakaan ei pakata enää kauaa pomminkestävään muovijätteeseen.