Kategoriat
Artikkelit

Käytännön solidaarisuus kouli kommunistin

Pinja Vuorinen, 24, valittiin marraskuussa Vasemmistonuorten uudeksi puheenjohtajaksi. Kiirettä ja hässäkkää hänellä on siitä pitäen riittänyt – eikä vähiten sen vuoksi, että hän on saanut aikaan jo pari kohua: tviittaamalla pukumiesinsinööreistä ja tituleeraamalla itseään kommunistiksi perinteisessä mediassa.

Vuorinen myöntää olevansa provokatiivinen, edeltäjiinsäkin verrattuna.

”En pelkää konflikteja järjestön sisällä tai sen ulkopuolella. Minua ei haittaa olla myrskyn silmässä.”

Avoimuus on avain

Kiirettä on Vuorisella pitänyt loppuvuonna siinä määrin, ettei vapaapäiviä liittokokouksen jälkeen ole juuri ollut. Globaalin poliittisen talouden opinnot Helsingin yliopistossa hän aikoo jättää tauolle ja keskittyä puheenjohtajuuteen ja politiikkaan.

Armeijan käynyt, Skotlannin Glasgow’ssa ja Kalifornian Berkeleyssä opiskellut Vuorinen sanoo olleensa aina levoton sielu. Politiikan nälkäänsä hän tyydytti maailmalla jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Glasgow’ssa, kun eteen tuli yliopistotyöntekijöiden lakko, jota opiskelijat asettuivat tukemaan. Yhdessä he muodostivat solidaarisuuskollektiivin, joka teki lakkolaisille tiedotusta ja tarjoili lakkovahdeille purtavaa. Kahden viikon lakkotaistelun aikana ei Vuorisen mukaan juuri voittoja saavutettu, mutta hän koki lakon konkreettisuuden voimauttavana ja aktivoivana.

Vuorinen kulki myös joissakin Skotlannin Labour-työväenpuolueen tapahtumissa, mutta hänelle juuri ulkoparlamentaarisen toiminnan merkitys korostui ja jäi mieleen.

Vuorisen aika Yhdysvalloissa oli poliittisen toiminnan suhteen erilaista, sillä asetelmat olivat paljon prameammat ja massiivisemmat: tuolloin demokraattipuolueessa käytiin vuoden 2020 presidentinvaaleja edeltävää esivaalikampanjaa. Hän oli mukana tekemässä kampanjaa demokraattien vasemman laidan johtotähdelle, Bernie Sandersille.

Skotlannin ja Yhdysvaltain kokemuksia yhdisti konkreettinen vaikuttamistyö, sillä myös Kaliforniassa Vuorinen koki yliopiston työntekijöiden lakon ottamalla osaa opiskelijoiden lakkotukiliikehdintään.

Sitten koitti vuosi 2020 ja koronan aika, joka pakotti Vuorisen palaamaan Suomeen. Mitä jäi käteen?

Vaikka punaisen politiikan pelko elää yhä vahvana Yhdysvalloissa, Vuorinen katsoo juuri Sandersin ja Britannian Labourin Jeremy Corbynin muuttaneen vasemmistolle tärkeiden sanojen merkitystä avoimuudellaan ja vasemmistopopulismillaan. Keskustelukulttuurin suunta on sen seurauksena kääntymässä, arvioi Vuorinen.

Myös hän haluaa kulkea avoimuuden tietä. Vuorinen kertoo haluavansa puhua asioista oikeilla nimillä, sosialismista ja kommunismista, kaikesta ulkopuolisesta paineesta ja sanojen herättämästä pelosta huolimatta. Avoimuuden opit tulivat mukana maailmalta.

Avoimuuden opit tulivat mukana maailmalta.

Johtamansa Vasemmistonuorten poliittiseen ohjelmaan on kirjattu sosialismi mutta myös demokratia. Vuorinen muistuttaa, että minkään muotoisesta totalitarismin tai stalinismin puolesta liputtamisesta ei siis voi olla kyse, jos mielii Vasemmistonuorten jäseneksi.

”Sosialismi kuuluu meidän tavoitteisiimme. Emme ole mikään vähän räväkämpi versio demareista, vaan meillä on oma poliittinen agendamme.”

Vuorinen sanoo, että vaikka itse onkin kommunisti, niin Vasemmistonuoriin mahtuu niin vasemmistolaisia sosiaalidemokraatteja kuin radikaalimpia kommunistejakin – ja kaikki siltä väliltä.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Ei kiltimpää kapitalismia

Pinja Vuorinen sai edistykselliset arvot kotoaan, mutta tutustui esimerkiksi sosialismiin vasta yläaste- ja lukioikäisenä. Vasemmistonuoriin hän hakeutui myös vastavetona lukiossaan rehottaneelle kokoomuslaisuudelle.

”Ajattelin, että kun lukioympäristöstä vasemmistolaiset puuttuivat, minun olisi itse lähdettävä toteuttamaan vasemmistolaista politiikkaa.”

Kommunismin suhteen hän ei kokenut mitään ahaa-elämystä, sillä Marxin ajatukset tuntuivat yksinkertaisesti järkeviltä ja solahtivat omiin ajatuksiin oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta, joka olisi toteutettava talousjärjestelmää muuttamalla.

”Oikeaa muutosta, ei vain kiltimpää kapitalismia”, Vuorinen kuvailee.

Vaikka kommunismi on tavattu yhdistää nyky-SKP:en, Vuorinen ei ole ollut sen toiminnassa mukana, eikä kannata neuvostohenkistä kommunismia. Päinvastoin: hän haluaa tuoda kommunismin nykypäivään ja uusiin keskusteluihin.

Kriisien aika

Keltainen lehdistö sai bensaa Vuorisen lausunnoista ahnaisiin liekkeihinsä jo pian puheenjohtajavalinnan jälkeen. Se kertoo median toimintalogiikasta, hän hymähtää.

”Vaikka välillä tulee oikeistolta paljonkin paskaa niskaan, on iso osa huomiosta silti hyvä asia.”

”Vaikka välillä tulee oikeistolta paljonkin paskaa niskaan, on iso osa huomiosta silti hyvä asia.”

Hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että kohut nostavat keskusteluihin myös tärkeitä aiheita ja haastavat ihmisten omaa ajattelutapaa. Ja vievät palstatilaa oikeistolta.

Vuorinen kuvaa kuluvaa aikaa kriisien ajaksi: koronakriisi, ilmastokriisi, talousjärjestelmän sakkaaminen edellisen finanssikriisin jäljiltä. Ne pakottavat myös mediaa tarkastelemaan vaihtoehtoja nykyjärjestelmälle, hän uskoo. Ennen kaikkea kriisien aika kertoo hänestä siitä, että historia ei loppunutkaan liberaalin kapitalismin loputtomaan voittokulkuun, vaikka toisinkin ehdittiin väittää.

Kategoriat
Artikkelit

Mielenterveys on yhteiskuntapoliittinen kysymys

Sote-keskustelua on vuosikausia vaivannut terveysalan yliote sosiaalialan jäädessä lapsipuolen asemaan.

”Sosiaalihuolto ja sosiaalipalvelut ovat olleet sote-uudistuksissa koko historiansa aikana jämerästi sivuraiteella. Myös hyvinvointialueen rakentaminen uhkaa jatkaa tätä linjaa ja supistua terveyskeskeiseksi uudistamiseksi, jossa puhutaan lähinnä perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, lääkäreistä ja hoitoon pääsystä”, sanoo sosiaalityön yliopistonlehtori, dosentti Jari Lindh Lapin yliopistosta.

Ne ovat tärkeitä kysymyksiä, yhtä kaikki, mutta Lindhin mukaan yksipuolinen terveydenhuoltokeskeisyys on epäjohdonmukaista, tutkimustenkin valossa.

”Tutkimusten mukaan sosiaaliset tekijät vaikuttavat merkittävästi terveyteen ja sairastavuuteen. Harvoin tulee myös ajatelleeksi, että valtakunnallisesti sosiaalihuollon kokonaisuus työllistää enemmän työvoimaa kuin terveydenhuolto”, Lindh huomauttaa.

Kriittiseen ajatteluun

Pääosan tutkijanurastaan Lindh on ollut kiinnostunut työn muutoksesta ja erityisesti vammaisten tai osatyökykyisten pärjäämisestä siinä sekä siitä, miten sosiaali-, työllisyys- ja kuntoutuspalveluja tulisi kehittää suhteessa työelämän muutokseen. Tällä hetkellä vammaisten työllistymisen haasteet ja heidän asemansa palvelujärjestelmässä ovat Lindhin luupin alla. Lapin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Kehitysvammaliiton yhteistyönä on juuri käynnistymässä parivuotinen tutkimushanke liittyen vammaissosiaalityössä käytettävään harkintavaltaan.

Kajaanissa asuva ja itsekin aluevaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaana oleva Lindh sanoo aina olleensa kiinnostunut yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta, eriarvoisuudesta sekä vallan, tiedon ja poliittisen hallinnan välisistä suhteista.

”Siksi kai lähdin aikoinaan opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa, sosiologiaa ja sosiaalityötä. Olen opintojen ja työn myötä omaksunut kriittisen yhteiskuntateoreettisen ajattelun ja aina pitänyt itsestään selvänä, että yhteiskuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena ja ideana on pyrkimys tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen. Vasemmistolaisuudessa nämä kaikki ovat myös keskeisiä arvoja”, hän sanoo.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Korona korostaa hyvinvointityön tarvetta

Mielenterveysongelmat ja erityisesti masennus vievät yhä enemmän suomalaisia työkyvyttömyyteen. Lindhin mukaan on kyseessä vakava yhteiskunnallinen kysymys, johon vaikuttavat monet tekijät.

”Siihen liittyy niin sosioekonomiset tekijät kuin esimerkiksi digitalisaatio ja työelämän, sosiaalisen median haasteet, kulttuuriset suorituspaineet, ilmastonmuutos ja elämän yksilöllistyminen, jotka haastavat ihmisten jaksamista. Mielenterveyden sairaudet ovat nousseet yleisimmäksi syyksi, miksi ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti masennus ja nuorten mielenterveysperusteiset eläkkeelle siirtymiset ovat lisääntyneet viime vuosina.”

”Erityisesti masennus ja nuorten mielenterveysperusteiset eläkkeelle siirtymiset ovat lisääntyneet viime vuosina.”

Tähän pitäisi pystyä puuttumaan tehokkaammin, sanoo Lindh. Tarvittavia työkaluja olisivat monentasoiset ja monitoimijaiset ratkaisut, jotka tulisi ottaa hyvinvointialueille strategisen suunnittelun, kehittämisen ja resursoinnin kohteeksi.

”Esimerkiksi terapiatakuu on hyvä avaus, jota ollaan jo käynnistelemässä muutamilla paikkakunnilla, mutta ei suinkaan yksistään riittävä. Hyvinvointialueilla tulee suunnata resursseja laaja-alaiseen hyvinvointityöhön, erityisesti nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. Näin koronapandemian aikana hyvinvointityön tarve ja merkitys korostuu entisestään.”

Hän nostaa esimerkiksi Kajaanin Vasemmiston tekemät aloitteet mielen hyvinvoinnin alueellisesta ohjelmasta, jolle on nyt tarvetta ehkä enemmän kuin koskaan. Lindh sanoo olevan tärkeää, että siinä huomioidaan myös mielenterveyskuntoutujien työhön paluun ja työllistymisen erityistarpeet.

Ja mitä tulee perustettuihin hyvinvointialueisiin, niissä tulisi Lindhin mukaan entistä vahvemmin panostaa mielenterveyden, työkyvyn ja hyvinvointipalvelujen strategiseen kehittämiseen ja johtamiseen.

”Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon, järjestöjen, työpaikkojen ja työllisyyspalveluiden uudenlaista, koordinoitua yhteistyötä sekä uusia ajattelu- ja toimintatapoja.”

Kategoriat
Artikkelit

Punkista punavihreyteen

– Näin junantuomalle nuorelle Rovaniemen kuntapolitiikka on näyttäytynyt setäkerhona, joka ajattelee enemmän turismia ja sen tuomia rahoja, kuin kaupunkilaisia ja kaupungin työntekijöitä, kuvailee Joensuusta Rovaniemelle vuonna 2017 muuttanut Mari Ikonen.

– Kaupunki on koko ajan kriisissä talouden kanssa, eikä kasvavilla turistimäärillä näytä olevan siihen positiivista vaikutusta. Kausityöntekijät maksavat veronsa muualle. Meidän pitäisi miettiä kuinka heidät saisi jäämään kaupunkiin asumaan. Sama juttu opiskelijoiden kohdalla: meidän on satsattava peruspalveluihin ja luotava kaupungista viihtyisä ympäri vuoden, kaikkialla ei voi olla harmaita betonilohkareita hotelleina.

Nuoriso-ohjaajana Rovaniemen kaupungilla työskentelevä Ikonen moittii kuntatyöntekijöihin ja palveluihin kohdistettavia säästöjä: kun palvelut supistuvat, henkilöstö voi pahoin ja työpanos heikkenee. Työterveyden menot kasvavat.

– Kaksi suurinta sairasloman aiheuttajaa ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Silti kaupunki halusi säästää muun muassa työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriseteleistä.

”Tällä hetkellä kaupungissa tuntuu siltä, ettei apua saa ennen kuin jaksaminen menee niin huonoksi, ettei koulunkäynti suju.”

Näihin asioihin Ikonen haluaisi isoja muutoksia. Siksi myös kuntapolitiikka kiinnostaa ja ensi vuoden kuntavaaleihin valmistautuminen vasemmistoliiton listoilta on hänellä ”jo hyvin käynnissä”.

– Haluan tuoda kaupunkilaislähtöistä politiikkaa Rovaniemelle. Lisäksi työskennellessäni nuorten kanssa niin nuorisotiloissa kuin kaduilla näen ja kuulen, kuinka nuoria ei huomioida päätöksenteossa ja mitä he erityisesti tarvitsevat.

Ja rovaniemeläisnuoret tarvitsevat nyt satsauksia muun muassa mielenterveyspalveluihin, Ikonen jatkaa.

– Tällä hetkellä kaupungissa tuntuu siltä, ettei apua saa ennen kuin jaksaminen menee niin huonoksi, ettei koulunkäynti suju. Toivoisin myös lisätukea etsivään nuorisotyöhön. Etsivillä on iso merkitys monen nuoren elämässä, mutta nykyisillä resursseilla ohjausaika jää lyhyeksi. Paljon on toivottu myös harrastusmahdollisuuksia, kuten skeittihallia ja graffitiseinää, kuten myös toimivampaa joukkoliikennettä, jolla harrastuksiin pääsee.

Lääkettä sairaalle järjestelmälle

Omaa nuoruuttaan muistellessaan Mari Ikonen kertoo kokeneensa poliittisen heräämisen yläasteiässä, kun punk-musiikki vei sanomansa kautta vasemmalle.

– Aloin tiedostaa yhteiskuntaa ja miten se toimii, tai ei toimi, hän kuvailee.

Kategoriat
Artikkelit

Kyläpäällikkö Suomen kainalossa

Muonion Kangosjärvellä on maaliskuun alkupuolella metriset lumikinokset. Poikkeuksellinen talvi, kylällä asuva Manu Friman sanoo.

Ja nämä seudut täällä lähes ikänsä asunut Friman, 63, tuntee.

Lumimäärän poikkeuksellisuus kertoo Lappiin hiipivästä ilmastonmuutoksesta, mutta turisteja tunturimaiseman valkoisuus näille seuduille vetää.

Vaikka talvisuus voi hämätä, on vuoden keskilämpötila kohonnut. Siitä merkkinä lähijärvessä nähtiin viime kesänä sinileväkukintoa.

Muoniosta on kehkeytynyt Lapin kansainvälisin paikka

Lapin kesästä moni arktisuutta metsästävä turisti on tietämätön, sillä valtaosa kävijöistä viihtyy Muoniossa juuri talvisin. Kunnan tulonlähteistä 70 prosenttia tulee matkailusta ja turismi kasvaa jatkuvasti. Talvella Muoniossa on Lapin toiseksi pienin työttömyysaste heti Utsjoen jälkeen nimenomaan matkailualan töiden kausiluonteisuudesta johtuen.

Matkailun varaan Muoniossa lasketaan, ja on laskettava, sillä rakennemuutos on kouraissut näitä seutuja aivan urakalla. Porotaloutta harjoitetaan 2400 asukkaan Muoniossa noin kymmenessä perheessä, ja maataloutta ei enää käytännössä ole. Teollisuustyöt tehdään kaivoksilla, valtion laitokset on siirretty näiltä nurkilta muualle.

Nuoret lähtevät etelään, mutta uusia tulijoita on, matkailun puskemana; Muoniosta on kehkeytynyt Lapin kansainvälisin paikka, sillä kunnassa asuu 29:n eri kansallisuuden edustajaa.

Elävät kylät

Manu Friman asuu noin 120 asukkaan Kangosjärvellä vaimonsa Ulla-Maijan kanssa. Heidän neljä lastaan kuuluvat siihen sukupolveen, jotka ovat lähteneet etelän mahdollisuuksien maisemiin. Kangosjärven kyläyhdistyksen kyläpäällikköä ovat näillä sijoilla pitäneet juuret, kuten Friman itse kuvailee.

Juuri kylät pitävät laajan Muonion elävänä, Friman katsoo. Ja Kangosjärven kylä on aina ollut aktiivista sorttia.

Kylänväki esimerkiksi taisteli koulunsa puolesta, ja Muonion kunta ei saanut sitä lakkautettua, mutta vei oppilaat pois, Friman kertoo, ja koulu laitettiin myyntiin. Kyläyhdistys osti sen ja remontoi EU-rahoilla kylätaloksi.

Häntä korpeaa se, että sivukylien tärkeyttä ei tahdota nähdä tai ymmärtää.

Kyläläiset tarttuivat toimeen, ja tekivät koulurakennukseen vuokra-asuntoja, joissa asuu tätä nykyä matkailualalla työskenteleviä kyläläisiä. Työttömiä ei tällä kylällä juuri ole. Koulu on yhä kylän keskus, sillä asuntojen lisäksi kyläläisiä palvelee siellä kuntosali ja pihalla frisbeegolfrata ja jalkapallokenttä. Se on myös TUL:n urheiluseura Muonion Kirin käytössä. Kylässä on hienot kalastusmahdollisuudet ja korkean profiilin hiihtokilpailujakin järjestetään.

Friman puhuu pitkästä keskittymiskehityksestä Muonion sisällä. Se on perua vuosikymmenten takaa, 70-luvulta, jolloin omakotitaloa ei saanut rakentaa kuin kirkonkylälle.

”Se oli osa valtakunnallista keskittymismallia”, Friman sanoo, ja jatkaa: ”Mutta Helsingin kaupunkiakaan ei olisi ilman muuta Suomea.”

Täällä ollaan ensisijaisesti kyläläisiä, sitten vasta muoniolaisia. Friman kuvailee pikkukylän suhdetta kirkonkylään samanlaiseksi kuin Helsingin suhdetta Järvenpäähän. Häntä korpeaa se, että sivukylien tärkeyttä ei tahdota nähdä tai ymmärtää.

”Juuri sivukylillä asuminen muodostaa kunnalle pienemmät kustannukset, koska ihmiset ovat niissä omatoimisempia. Ei tarvitse soittaa kuntaan, jos vaikka tieliittymät ovat tukossa.”


Lue juttu loppuun Kansan Tahdon paperinumerosta 2/2020!

Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa, opiskelijoille ja alle 30-vuotiaille 37 euroa.

Siirry tästä tilaamaan!

Kategoriat
Uutiset

Vappu peruttu, kokoukset siirretään

Korona aiheuttaa suuria muutoksia Vasemmiston tilaisuuksiin

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne näkyy kaikilla elämänalueilla. Myös vasemmistoliitto peruu tilaisuuksiaan viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Puolue on ohjeistanut piirijärjestöjään ja osastojaan olemaan järjestämättä sääntömääräisiä tai muitakaan puoluejärjestöjen kokouksia. Jo koolle kutsutut kokoukset perutaan. Uusia kokouksia puolueessa kutsutaan koolle vasta sitten, kun hallitus ja viranomaiset niin linjaavat ja tilanne sen sallii.

Vasemmistoliitto suosittaa keskustelutilaisuuksien ja kokouksien järjestämistä esimerkiksi etäyhteyksien avulla.

– Korostan kuitenkin, että nyt kriisin alkuvaiheessa edes sähköisten kokousten järjestäminen ei ole välttämätöntä. Viranomaispäätökset ja valmiuslaki menee yhdistyslain edelle, muistuttaa vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen 20. maaliskuuta päivätyssä ohjeistuksessaan vasemmistoliiton puoluejärjestöille.

Vaikka valmiuslaki on Suomessa voimassa 13. huhtikuuta saakka, on myös vapputapahtumat peruttu koko Suomessa. Samanlaisen päätöksen on tehnyt SAK ja ilmoittanut siitä paikallisjärjestöilleen.

Vastuullisuus edellä

Vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin piirijärjestöt peruvat kevään piirikokoukset, jotka piti alun perin järjestää huhtikuun loppupuoliskolla. Myös kaikki suunnitellut seminaarit on peruttu.

Pohjoisten piirijärjestöjen toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki sanoo, että piirit haluavat toimia vastuullisesti ja näyttää esimerkkiä noudattamalla viranomaisten antamia kokoontumisohjeistuksia.

– Lakiasiantuntijoilta on varmistettu, että poikkeustilanteissa sääntömääräisiä kokouksia voidaan siirtää, Alavuotunki toteaa.

Pohjoisten piirien Oulun toimisto on toistaiseksi kiinni, mutta Alavuotunki on tavoitettavissa normaalisti.

Muuttuneesta tilanteesta huolimatta vasemmistoliitto jatkaa ensi vuoden kuntavaaleihin valmistautumista.

– Tässä vaiheessa pääpaino on ehdokashankinnassa, jota jatketaan poikkeusoloista huolimatta.

Kategoriat
Artikkelit

Ilmastojoukkoliikkeen etunenässä

Loppuvuodesta 2018 ilmestynyt IPCC-ilmastoraportti sai tuolloin 24-vuotiaan helsinkiläisen opiskelijan Laura Kolehmaisen havahtumaan: päästöt ovat kasvussa, lämpötilat nousussa, hommat eivät ole millään tavalla hanskassa. Hän ei jäänyt mutristelemaan, vaan päätti tehdä asioille jotain. Opinnot ja työt saisivat jäädä toistaiseksi, ilmastoaktivismi menisi niiden edelle. Koko elämä muuttuisi.

Kolehmaiselle joka tuutista puskeva ”arjen pieniä tekoja, joita jokainen voi tehdä” ei riittänyt.

”Ärsytti kauheasti. Arjen pienet teot eivät ole auttaneet tähänkään mennessä. Ne ovat olleet ylemmän keskiluokan etuoikeus, jossa hyväntekijöinä tehdään vähän ympäristötoimia. Ei ihmiskunnan olemassaolon kysymystä voi jättää halukkaiden ihmisten aktiivisuuden varaan”, Kolehmainen sanoo nyt.

”Eikä minulla opiskelijana ollut yhtään ylimääräistä rahaa ostaa luomutuotetta tavallisen sijaan.”

Huomio oli väärässä suunnassa, väärissä asioissa. Puuhastelussa.

”Eikä minulla opiskelijana ollut yhtään ylimääräistä rahaa ostaa luomutuotetta tavallisen sijaan, eikä ilmaston lämpeneminen olisi sillä pysähtynyt.”

Hetki oli joka tapauksessa otollinen. Suomen EU-puheenjohtajakausi oli sopivasti käsillä; sen Kolehmainen arveli olevan hyödyksi, jos vaikuttavaa ilmastokampanjointia aikoisi saada eteenpäin Euroopan tasolle. Mutta ensin tarvittaisiin vetävä kampanja koti-Suomessa, hän laskeskeli.

Laura Kolehmainen puhui ystävilleen ja esitti kysymyksiä ympäristöministeriötä myöten. Pohjatietoa hänellä kyllä oli, mutta ei vielä riittävää asiantuntemusta. Pian alkoi hahmottua vetoomuskampanja, johon hankittaisiin ympäri Suomea mahdollisimman erilaisia yhteisöjä ja ihmisiä yhteisen asian taakse.

Tavoite EU:n ilmastojohtajuudesta meni läpi hallitusohjelmaan.

”Sitten julkaisin Facebook-seinälläni kampanjaidean, ja kaikki lähti järkyttävän nopeasti liikkeelle. Moni halusi mukaan, joten organisoiduimme, hankimme nettisivut, otimme yhteyttä ammattiliittoihin, kouluihin, työpaikkoihin, ihan kaikkialle. Kaverit soittelivat paikkoja läpi. Mylly pyöri ja liike kasvoi ja kasvoi. Alkoi tulla kutsuja kaiken maailman pyöreisiin pöytiin. Oli se aika erikoista”, Kolehmainen kuvailee odottamatonta, mutta positiivista hulabaloota.

Kampanja sai nimen Ilmastoveivi2019, jonka tavoitteena oli, että kansan tuella Suomi käyttäisi hyväksi EU-puheenjohtajakautensa mahdollisuudet ja ajaisi ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen. Kampanja havitteli kunnianhimoisesti puolta miljoonaa allekirjoitusta vetoomukselle.

Kampanja loppui, kun Suomen EU-puheenjohtajakausi alkoi. Ilmastoveivaajat luovuttivat vetoomuksen kirjallisena Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraiselle (sd). Allekirjoituksia kertyi 60 210. Vaikka allekirjoitustavoitteeseen kampanja ei päässyt, tavoite EU:n ilmastojohtajuudesta meni läpi hallitusohjelmaan. Vesittyneenä lopputuloksena, mutta kampanja poiki ”vaikka mitä”, kuten Kolehmainen sanoo.


Lue juttu loppuun Kansan Tahdon paperinumerosta 1/2020!

Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Ammattiliittosi saattaa tukea tilausta lehtiedulla.

Siirry tästä tilaamaan!

Kategoriat
Uutiset

Miikka Kortelaisesta puoluevaltuuston puheenjohtaja

Puoluesihteerin valinta siirtyy puoluevaltuustolle

Vasemmistoliiton puoluekokous on valinnut puoluevaltuustolle uuden johdon. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi nousee Miikka Kortelainen Kajaanista.

Valtuusto sai myös kaksi varapuheenjohtajaa. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Mira-Veera Auer Helsingistä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Hanna-Kaisa Rokkanen Hämeenlinnasta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson iloitsee uudesta puheenjohtajistosta.

– Puoluevaltuusto on politiikan teon sydän. Olen valtavan tyytyväinen siitä, että ehdokkaita oli näin paljon ja saimme puheenjohtajiston, joka edustaa kattavasti koko Suomea, hän sanoo.

Puoluekokous päätti lauantaina myös puoluesihteerin valintatavasta. Jatkossa puoluesihteerin valinta kuuluu puoluekokouksen sijaan puoluevaltuustolle.

Puoluevaltuusto on vastuussa muun muassa vasemmistoliiton taloudellisista, poliittisista ja järjestöllisistä toimenpiteistä. Lisäksi se päättää ehdokasasettelusta tasavallan presidentin vaaliin sekä hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliiton puoluesihteeriksi Mikko Koikkalainen

Vasemmistoliiton puoluesihteeriksi on valittu Mikko Koikkalainen, 43. Koikkalainen voitti vastaehdokkaana olleen Joonas Leppäsen Kuopion puoluekokouksessa äänestyksessä äänin 169–126. Koikkalainen siirtyy puoluesihteeriksi vasemmistoliiton järjestö- ja kuntapoliittisen asiantuntijan paikalta.

– Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta ja otan tehtävän suurella innolla vastaan. Puoluesihteerikampanja käytiin hyvässä hengessä. Valinnassa kyse ei ollut kahden henkilön kilpailusta tai kamppailusta vaan jäsendemokratian ja jäsenistön tahdon toteuttamisesta. Puoluekokous on aina voimaannuttava ja yhteisöä vahvistava tapahtuma, jonka jälkeen on hyvät lähtökohdat ryhtyä valmistelemaan niin tulevia kuntavaaleja kuin vasemmistoliiton uutta periaateohjelmaakin, Koikkalainen sanoo.

Syksyn aikana puoluejohtoon ehdolla olleet kiersivät ympäri Suomen piirejä tapaamassa puoluekokousedustajia. Kiertue oli Koikkalaisen mukaan poikkeuksellisen antoisa tilaisuus käydä keskustelua tulevan puoluejohdon ja jäsenistön välillä.

”Tulevalla puoluekokouskaudella erityisen tärkeää on vahvistaa puolueen sisäistä keskustelua vasemmistolaisen politiikan ydinkysymyksistä.”

– Kiertue vahvisti käsitystäni siitä, että tulevalla puoluekokouskaudella erityisen tärkeää on vahvistaa puolueen sisäistä keskustelua vasemmistolaisen politiikan ydinkysymyksistä. Myös kentän toiminnan konkreettiseen kehittämiseen on satsattava. Tätä kaikkea uusi puoluejohto ryhtyy työstämään heti ensi viikolla.

Puoluesihteerikautensa lopettava Leppänen onnittelee Koikkalaista.

– Olemme työskennelleet yhdessä puoluetoimistolla ja tiedän kokemuksesta, että Mikko on todella sitoutunut tekemään kaikkensa, jotta vasemmistoliitto jatkaa voittokulkuaan myös seuraavalla puoluekokouskaudella, Leppänen sanoo.

Myös puheenjohtaja Li Andersson odottaa yhteistyötä Koikkalaisen kanssa.

– Mikon kokemus vasemmistoliiton järjestö- ja kuntapoliittisena asiantuntijana sekä innostus kehittää puolueorganisaatiota ovat erinomainen pohja puoluesihteerin työhön, Andersson sanoo.

Työssään vasemmistoliiton puoluesihteeri vastaa muun muassa päätösten valmistelusta puolueen eri toimielimille, johtaa puolueorganisaatiota ja puoluetoimistoa sekä toimii puolueen kampanjapäällikkönä.

Koikkalainen aloittaa tehtävässään heti maanantaina 18.11.2019. 

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliiton johtoon Andersson, Saramo, Minkkinen ja Jussinniemi

Kuopiossa koolla oleva vasemmistoliiton puoluekokous on valinnut puheenjohtaja Li Anderssonin jatkokaudelle. Andersson valittiin yksimielisesti ja odotetusti, ilman vastaehdokkaita, jatkamaan puolueen puheenjohtajana kaudella 2020–2023.

Anderssonin lisäksi puolueelle valittiin kolme varapuheenjohtajaa. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jussi Saramo, 40, Vantaalta. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin sosionomi Minna Minkkinen, 35, Tampereelta ja kolmanneksi pääluottamusmies Jouni Jussinniemen, 37, Pyhäjärveltä.

Anderssonin mukaan puolueella on uudella puoluekokouskaudella kaksi tärkeää tehtävää: jatkaa hallitusvastuussa hyvin alkaneella linjalla, jolla on konkreettista vaikutusta suomalaisten arkeen. Toiseksi ensi vuonna 30 vuotta täyttävä vasemmistoliitto aikoo viritellä puoluekoneistoaan entistä ehommaksi.

– Tulemme käyttämään puoluejärjestön kehittämiseen paljon aikaa ja energiaa. Lisäksi valmistaudumme vuoden 2021 kuntavaaleihin nostamalla esiin kuntatason puoluetoimijoita ja kunnallistason toimintaa jo ensi vuonna, Andersson sanoi.

Kategoriat
Uutiset

Li Andersson: Audi-kokoomuslaiset saaneet rinnalleen mersupersut

Vasemmistoliiton puoluekokous käynnistyi

– Tämä on lähes kaikilla mittareilla ollut erittäin menestyksekäs puoluekokouskausi, mutta samalla erittäin työteliäs. Kuten me hyvin tiedämme, on puolueiden julkisuuskuva erittäin kaukana siitä, mitä puolueorganisaatiot todellisuudessa ovat, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi Kuopiossa käynnistyneen puoluekokouksen aloittaneessa poliittisessa tilannekatsauksessaan.

– Maailmaa muuttavat yhä tänä päivänä, kuten läpi historian, ne ihmiset, jotka haluavat rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Ne ihmiset, jotka tekevät arjessaan töitä yhteisönsä, yhteiskunnan ja planeetan hyvinvoinnin eteen, eli ihmiset kuten te, hyvä puoluekokousväki, Andersson totesi ja kiitti aktiiveja puolueen tavoitteiden eteen toimimisesta.

Hän muistutti kokousväkeä puoluetyön makeista hedelmistä kuluneena vuonna: eduskuntavaalivoitto ja Rinteen hallitukseen osallistuminen, joka puolestaan poiki vasemmistoliitolle kaksi sen tavoitteiden kannalta keskeistä ministeripestiä.

– Nykyinen hallitus on kääntänyt Suomen suunnan, ja on valmis panostamaan pienten eläkkeiden korotuksiin, koulutukseen kaikilla asteilla sekä lapsiperheisiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Haastan Petteri Orpon kertomaan, mitkä näistä panostuksista ovat kokoomuksen mielestä vastuuttomia. Onko vastuutonta, että kansaneläkkeisiin tehdään ensimmäinen tasokorotus sitten vuoden 2008? Tai onko vastuutonta, että palautamme kaikkien lasten tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen?

”Meidän mielestämme vastuutonta on leikata palkkoja pienituloisilta ja toimeentuloa yhteiskunnan köyhimmiltä ihmisiltä.”

– Meidän vastauksemme on hyvin selkeä. Meidän mielestämme vastuutonta on leikata palkkoja pienituloisilta ja toimeentuloa yhteiskunnan köyhimmiltä ihmisiltä. Me emme halua leikata lastemme tulevaisuudesta, vaan investoida siihen. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä panostuksia Suomen hyvinvoinnin ja tasa-arvon eteen.

Kun oppositio pohtii joulukirkkoa ja syrjinnän sallimista, pohtivat monet duunarit Suomessa omaa palkkaansa ja sen riittävyyttä, huomautti vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. (Kuva: Tero Kaikko)

Andersson kuvaili oppositiota yhtenäisen arvokonservatiiviseksi ja talousoikeistolaiseksi.

– Audi-miesten asemaa ajavat kokoomuslaiset ovat saaneet rinnalleen mersupersut. Hyvinvointipanostusten ja oikeudenmukaisten verouudistusten sijaan halutaan leikkauksia julkisiin menoihin. Yhdenvertaisuuden sijaan halutaan kyseenalaistaa jopa syrjinnän kiellot laissa ja siirtää opetusta kirkkoihin.

– Kun oppositio pohtii joulukirkkoa ja syrjinnän sallimista, pohtivat monet duunarit Suomessa omaa palkkaansa ja sen riittävyyttä. Erityisen paljon tätä ovat joutuneet pohtimaan Postin työntekijät, joilla on edessään merkittäviä palkanalennuksia, jos Posti siirtää pakettilajittelun halvemman työehtosopimuksen piiriin.

”Kun oppositio pohtii joulukirkkoa ja syrjinnän sallimista, pohtivat monet duunarit Suomessa omaa palkkaansa ja sen riittävyyttä.”

Perjantaista sunnuntaihin jatkuva puoluekokous, vasemmistoliiton ylin päättävä elin, valitsee mm. puoluejohdon ja hyväksyy puolueelle tavoiteohjelman. Kaiken kaikkiaan puoluekokousedustajia on Kuopiossa koolla 300.

Vasemmistoliiton puoluekokous on käynnissä Kuopion Musiikkikeskuksessa. (Kuva: Tero Kaikko)

Puoluekokouksen iskulause on “Valoisa tulevaisuus. Kaikille. Ei harvoille.” Siihen kiteytyy vasemmistoliiton tulevan puoluekokouskauden työn ydin, paremman tulevaisuuden rakentaminen aivan kaikille. Puoluekokouksessa vasemmistoliitto myös kääntää katseen kohti ensi kevättä, jolloin puolue täyttää 30 vuotta.

Kansan Tahto on paikalla puoluekokouksessa ja uutisoi kokouksen käänteistä viikonlopun ajan.

Kategoriat
Uutiset

Jouni Jussinniemeä esitetään vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

Hanna Sarkkinen väistyy puoluejohdosta

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston syyskokous pidettiin viime viikonloppuna Rokuan kansallispuiston maisemissa.

– Suunta on muuttunut ja leikkauspolitiikan aika on loppunut, kuvaili kokouksessa poliittisen tilannekatsauksen pitänyt vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen valtion ensi vuoden talousarvioesityksen antia.

Hanna Sarkkinen jää äitiyslomalle marraskuun alussa, ja vajaan kahden vuoden päästä hänellä alkaa työ sosiaali- ja terveysministerinä.

– Budjettiehdotus on pääosiltaan hyvä, mutta on siinä meille vaikeitakin asioita, kuten valtionomaisuuden myynti. Se on taloudellisesti lyhytnäköistä. Nyt meidän on pidettävä huoli siitä, ettei strategisia omistuksia tai luonnollisia monopoleja myydä.

Jälkimmäisestä Sarkkinen antoi esimerkiksi sähkönjakeluverkkojen myynnin Carunalle. Päätös puhuttaa edelleen laajasti.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston uudelleenvalittu puheenjohtaja Olli Kohonen, vasemmalla, ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen jakoivat haapavetisille Viljo Saukolle ja Helvi Järvenpäälle sekä oululaiselle Rauno Hekkalalle puolueen kultaiset ansiomerkit pitkästä työstään vasemmistoliitossa. Kultaisen ansiomerkin sai myös ylivieskalainen Ahti Törmälä, joka ei ollut paikalla. (Kuva: Tero Kaikko)

Sarkkinen ilmoitti samalla, ettei hae jatkoa puolueen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Tässä tehtävässä hän on toiminut kuusi vuotta.

Hanna Sarkkinen jää äitiyslomalle marraskuun alussa, ja vajaan kahden vuoden päästä hänellä alkaa työ sosiaali- ja terveysministerinä.

Kohonen, Haataja ja Läntinen piirin johtoon

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston syyskokous päätti esittää pyhäjärveläistä pääluottamusmiestä Jouni Jussinniemeä, 37, vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi. Piirijärjestö esittää Li Anderssonia jatkamaan puolueen puheenjohtajana.

Kokous valitsi piirille myös viisi edustajaa sekä viisi varaedustajaa puoluevaltuustoon. Puoluevaltuutettujen vaali suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä, jossa jokainen täysivaltainen kokousedustaja sai äänestää viittä ehdokasta valtuustoon. Ehdokkaita oli yhteensä 13.

Puoluevaltuustoon valittiin Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Heidi Haataja (Liminka), Olli Kohonen (Oulu), Suvi Röntynen (Oulu) ja Hilkka Haaga (Oulu). Varavaltuutetuiksi valittiin Antti Tihinen (Pudasjärvi), Helvi Järvenpää (Haapavesi), Heidi Hietalahti (Oulu), Carina Läntinen (Utajärvi) ja Jaakko Latvanlehto (Muhos).

Olli Kohonen sai jatkokauden Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston johdossa. (Kuva: Tero Kaikko)

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtajana jatkaa 38-vuotias sairaanhoitaja, FM Olli Kohonen Oulusta. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heidi Haataja Limingasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Carina Läntinen Utajärveltä.

Pohjois-Pohjanmaan piirihallitukseen valittiin lisäksi varsinaisiksi jäseniksi Aija Autio (Ylivieska), Risto Heinonen (Raahe), Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Helvi Järvenpää (Haapavesi), Ari Kankaanpää (Muhos), Eero Kinare (Kalajoki), Tauno Kivelä (Ii), Tuomas Kuusniemi (Oulu), Jaakko Latvanlehto (Muhos), Suvi Röntynen (Oulu) ja Elli Yrjänä (Oulu).

Piirihallituksen varajäseniksi valittiin Jorma Hanhela (Oulu), Timo Kekkonen (Ylivieska), Taisto Puurunen (Pudasjärvi), Jari Sirkko (Muhos) ja Matti Vähänen (Oulu).

Kategoriat
Uutiset

Li Andersson valmis jatkamaan puheenjohtajana

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoi tänään tiedotustilaisuudessaan eduskunnan Pikkuparlamentissa olevansa käytettävissä uudelle kolmivuotiskaudelle puolueen puheenjohtajana.

– Vasemmistoliitto on kyllä-puolue. Kyllä, ilmastokriisi on ratkaistavissa. Kyllä, me voimme ratkaista vanhustenhuollon kriisin. Kyllä, me voimme tehdä lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta maksutonta – ja kyllä, myös nykyistä lyhyempi työaika on mahdollista toteuttaa. Meillä on varaa parempaan, ja sen puolesta haluan tehdä töitä jatkossakin. Siksi olen käytettävissä vasemmistoliiton puheenjohtajaksi myös seuraavalla puoluekokouskaudella, Andersson sanoi.

Yli puolet vasemmistoliiton 11 000 jäsenestä on liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen.

Hän kertoi, että yli puolet vasemmistoliiton 11 000 jäsenestä on liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen. Se tarkoittaa Anderssonin mukaan sitä, että vasemmistoliitto on uudistunut nopeammin kuin yksikään toinen suomalainen puolue.

– Tätä hyvin käyntiin lähtenyttä työtä haluan jatkaa.

Li Andersson valittiin puolueen puheenjohtajaksi Oulun puoluekokouksessa vuonna 2016. Vasemmistoliiton seuraava puoluekokous pidetään 15.–17.11. Kuopiossa.