Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Artikkelit Etusivun iso nosto

Puoluekokous kuvina

Vasemmistoliiton 10. puoluekokous pidettiin 10.-12. kesäkuuta Porissa.

Li Andersson valittiin kolmannelle kaudelleen vasemmistoliiton puheenjohtajana.
Mari Ikonen ja Anni-Sofia Niittyvuopio olivat kumpikin pukeutuneet kansanpukuihin: Ikosella on yllään karjalaisten ruutat ja Niittyvuopiolla saamelaisten gákti. Vasemmalla Aki Nevalainen Kittilästä.
Lapin puoluekokousedustajia yhteispotretissa.
Mainos alkaa
Mainos loppuu
Äänestystulosten odottelua.
Kilpa puolueen ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta oli käytännössä kahden kansanedustajan kauppa, joka piti kokousedustajat jännityksessä viimeiseen asti. Veronika Honkasalo peittosi lopulta Pia Lohikosken.
Kun oikeistopuolueiden talouspoliittinen keskustelu keskittyy rankaisemiseen, kurjuuden aiheuttamiseen, velkapopulismiin ja ihmisryhmien vastakkainasetteluun, tarvitsemme vasemmistolaista talouspolitiikkaa, joka luo turvaa ja vakautta, sanoi vasemmistoliiton ykkösvarapuheenjohtajaksi vastavalittu Veronika Honkasalo kiitospuheessaan.
Mainos alkaa
Mainos loppuu
Valinnastaan liikuttunutta Jouni Jussinniemeä halaamassa puoluesihteeri Mikko Koikkalainen. Jussinniemi valittiin puolueen toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Uusi puheenjohtajisto: Jouni Jussinniemi, Minna Minkkinen, Li Andersson ja Veronika Honkasalo.
Ukrainalaiset kokousvieraat Oleksandr Kyselov ja Kateryna Kostrova välissään Li Andersson.
Puoluekokouksen kansainvälisten vieraiden joukossa olivat ukrainalaiset Oleksandr Kyselov ja Kateryna Kostrova Sotsialnyi Rukh (Sosiaalinen liike) -vasemmistopuolueesta. Puheenvuorossaan he kiittivät saamastaan kansainvälisestä tuesta, ja painottivat, että ukrainalaisten ykkösprioriteetti on nyt yksinkertaisesti selviäminen sodan keskellä. Puheensa lopulla Kyselovin suomeksi huudahtama ”kansainvälinen solidaarisuus!” sai kokousväen osoittamaan suosiota seisaaltaan.
Mainos alkaa
Mainos loppuu
Tuore puheenjohtajisto ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan. Vasemmalta puoluesihteeri Mikko Koikkalainen, kolmas varapuheenjohtaja Minna Minkkinen, puheenjohtaja Li Andersson, toinen varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo.
Lappilaisia kokousedustajia äänestysjonossa.
Katri Kapanen, puoluevaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Mainos alkaa
Mainos loppuu
Sujuvasti soljunut kokous ja Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin kampuksen modernit ja toimivat puitteet saivat kokousväeltä kiitokset. Myös kokouksessa käyty keskustelu oli sopuisaa, median maalailemasta ennakkoasetelmasta huolimatta. Kuvassa keskellä Markku Eilola-Jokivirta Oulusta ja Jaakko Latvanlehto Muhokselta.
Henri Ramberg valittiin puoluevaltuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Uutta periaateohjelmaa viilattaessa salissa päästiin äänestämään – sekä perinteisin paperilapuin että sähköisesti.
Mainos alkaa
Mainos loppuu

Korjaus 22.6.: vaihdettu kuvatekstiin kansallispuvun tilalle kansanpuvut ja lisätty niiden nimitykset.

Kategoriat
Uutiset

Li Anderssonille odotetusti jatkokausi puheenjohtajana

Vasemmistoliiton puoluekokous Porissa valitsi Li Anderssonin kolmannelle kaudelle puolueen puheenjohtajaksi. Anderssonille ei ollut vastaehdokkaita. Andersson valittiin puheenjohtajaksi Oulun puoluekokouksessa 2016, joten hänellä on takanaan kuusi vuotta puolueen johdossa.

Puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Veronika Honkasalo Helsingistä. Ensimmäisen puheenjohtajan paikasta käytiin kisa neljän ehdokkaan kesken. Honkasalo sai ensimmäisellä äänestyskierroksella 154 ääntä eli yli puolet annetuista äänistä. Toinen ehdolla ollut kansanedustaja Pia Lohikoski jäi 122 äänellään toiseksi.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kaivosalan päätoiminen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi sote-alalla työskentelevä Minna Minkkinen Tampereelta. He ”vaihtoivat paikkaa” – Jussinniemi toimi edellisellä kaudella vasemmistoliiton kolmantena varapuheenjohtajana ja Minkkinen toisena varapuheenjohtajana.

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajana toiselle kaudelleen jatkaa Miikka Kortelainen Kajaanista. Puoluevaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Katri Kapanen Kaarinasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Henri Ramberg Rovaniemeltä.

Puoluehallitukseen tulivat valituiksi Silvia Modig, Jouni Sirén, Anni Järvinen, Hilkka Haaga, Heidi Vättö, Minttu Sillanpää, Mari Ikonen, Mia Haglund, Henrik Nyholm, Elisa Lientola, Galia Suárez-Katainen ja Harri Moisio. Varajäsenet ovat Antero Eerola, Ville-Pekka Timonen, Petri Salminen ja Ari Parviainen.

Kategoriat
Uutiset

Silvia Modig: Eurooppa on rikki

”Eurooppa kuohuu tänään tavalla, jota en osannut oman elämäni aikana odottaa näkeväni”, sanoi vasemmistoliiton europarlamentaarikko Silvia Modig puhuessaan lauantaina puoluekokousväelle Porissa. Euroopassa on sota, useammassa EU:n jäsenmaassa oikeusvaltioperiaatetta murennetaan vakavalla tavalla, ja on maita, joissa media ei ole vapaa eivätkä vaalit reilut, Modig luetteli. Valtioiden rajoille rakennetaan muureja ja oikeus hakea turvapaikkaa ei toteudu Euroopan rajoilla. Välimereen hukkuu edelleen joka vuosi tuhansia ihmisiä heidän pyrkiessään Eurooppaan vaarallista reittiä laillisten ja turvallisten reittien puuttuessa. Valeuutiset ja disinformaatio polarisoivat yhteiskuntaa. Ilmastonmuutos etenee ja on nyt jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia. Vähemmistöjen ja naisten oikeuksia kavennetaan. Jopa Ukrainan pakolaiset kohtaavat rasismia ja syrjintää.
”Eurooppa on rikki”, Modig summasi, ja kertoi tekevänsä parhaansa korjatakseen sitä europarlamentista käsin.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Polttavin Eurooppaa koskeva kysymys ilmastonmuutoksen torjumisen ohella on hänen mukaansa Venäjän aloittaman sodan lopettaminen.

”Kuka johtaa pyrkimyksiä rauhaan tällä hetkellä? Ei oikein kukaan. Huomio keskittyy yksipuolisesti aseapuun, vaikka vasta rauha on se, joka tosiasiallisesti kärsimyksen Ukrainassa lopettaa”, Modig totesi.

Hän sivusi puheessaan myös Suomen Nato-jäsenyyshakemusta.

”Se ei muuta meidän rauhan vaatimustamme yhtään vaimeammaksi. Se ei muuta meidän vaatimustamme ydinaseettomasta maailmasta yhtään miksikään. Meidän tulee edelleen näitä vaatia, entistä kovempaan ääneen. Ja siksi osallistun ensi viikonloppuna sekä ydinaseriisuntaa vaativan kansalaisjärjestön kokoukseen että ydinasekieltosopimuksen osapuolikokoukseen Wienissä aloittaakseni omalta osaltani aktiivisen työn ydinaseriisunnan edistämiseksi. Suomen tulee allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimus. Natoon hakemisen ei tule siihen vaikuttaa”, Modig vaati.

Kategoriat
Uutiset

Jussi Saramo: Suomi ei neuvottele ihmisoikeuksista tai oikeusvaltiosta

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo varoittaa, että Turkin vaatimusten myötäily aloittaisi huutokaupat, joista ei ole paluuta. Saramo puhui lauantaina vasemmistoliiton puoluekokouksessa Porissa.

Saramon mukaan Nato-prosessin ongelmat Turkin kanssa olivat odotettavissa, sillä Turkki on ennenkin käyttänyt hyväkseen muuttuvat tilanteet Naton sisällä.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

”Turkin vaatimukset ovat Naton rakenteellinen ongelma, jonka vain Nato voi keskuudessaan ratkaista. Suomi ei neuvottele ihmisoikeuksista tai oikeusvaltiosta. Täydellistä diplomatian tajun puutetta edusti kokoomuksen Petteri Orpon ehdotus antaa periksi aseviennissä – sellaisen huutokaupan tieltä ei ole paluuta”, Saramo sanoi.

Saramo selvitti vasemmistoliiton puoluekokoukselle Nato-prosessin vaiheita eduskuntaryhmän näkökulmasta. Ratkaisut eivät olleet vasemmistoliitolle helppoja.

Ratkaisut eivät olleet vasemmistoliitolle helppoja.

”Sotilaallisen yhteistyön rakentaminen hätäillen keskellä myrskyä ei mielestämme ollut oikea tapa. Onneksi pahin hätäily hylättiin ja saimme varmistettua sekä Naton jäsenmaiden että tärkeimpänä Ruotsin kantoja ennen omia päätöksiä.”

Nato-äänestyksessä vasemmistoliiton kansanedustajilla oli vapaat kädet tehdä omat johtopäätöksensä. Vaikka ratkaisut olivat erilaisia, ei eduskuntaryhmän hyvä yhteishenki ole Saramon mukaan kärsinyt. Molemmille äänestysratkaisuille oli vahvat perusteet, joita on kunnioitettu.

”Työt jatkuvat kuten ennenkin, eikä kriittisyys asevarustelua kohtaan vähene. Päin vastoin, olemme syventäneet yhteistyötä muiden pohjoismaiden parlamenttien ulkoasiainvaliokuntien vasemmistolaisten jäsenten kanssa, jotta voimme rakentaa pohjoismaista ydinaseetonta blokkia Norjan mallin mukaisesti”, Saramo sanoi.

Kategoriat
Uutiset

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen: Lapsilisiä korotettava

Kriisiä kriisin perään, mutta tärkeitä uudistuksia on tehty ja Suomen suunta käännetty, kuvaili sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen kuluvaa hallituskautta. Sarkkinen puhui lauantaina vasemmistoliiton puoluekokouksessa Porissa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kiihdyttänyt elinkustannusten nousua. Siihen vastatakseen hallitus on jo päättänyt ylimääräisestä aikaistetusta indeksikorotuksesta kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin, työmatkavähennyksen korotuksesta sekä jakeluvelvoitteen höllennyksestä polttoaineen pumppuhintojen laskemiseksi, mutta lisätoimia tarvitaan yhä, sanoi Sarkkinen.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Kustannusten kasvu on erityisen vaikeaa lapsiperheille, joilla elämisen kulut ovat jo ennestään kovat. Lapsiperheköyhyys on vaarassa lähteä nousuun.

”Hallituksen tulee tehdä lapsiperheitä tukevia toimia. Keinoja voisivat olla toimeentulotuen lasten perusosien sekä työttömyysturvan lapsikorotuksen nostaminen”, Sarkkinen ehdotti.

Hänen mukaansa nyt olisi myös korkea aika korottaa lapsilisiä sitomalla ne indeksiin.

”Lapsilisiin ei ole tehty säännöllisiä korotuksia kuten muihin tulonsiirtoihin. Se on johtanut lapsilisien reaaliarvon alenemiseen noin kolmanneksella 90-luvun puolivälistä.”

”Lapsilisiin ei ole tehty säännöllisiä korotuksia kuten muihin tulonsiirtoihin.”

Sarkkinen luetteli porvaripuolueiden kritisoivan hallitusta muun muassa siitä, että se ei leikkaa sosiaaliturvaa, puuttuu veronkiertoon ja huolehtii valtion veropohjasta.

”Tästä kaikesta voi päätellä, millaisen vaihtoehdon oppositio tarjoaa Suomelle. On Suomen kansan ja tulevien sukupolvien etu, että nykyisen kaltainen hallituspohja jatkaa myös ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.”

Jotta politiikan suunnanmuutos kantaisi ja hyvinvointivaltion vahvistamisurakka voisi onnistua, tulisi nykyisen hallituksen linjalle saada jatkoa, Sarkkinen vaati.

Kategoriat
Uutiset

Li Andersson: Lastensuojelun voitontavoittelu kuriin, ruuan arvonlisävero alas

Vasemmistoliiton kymmenes puoluekokous alkoi tänään. Eri puolilta Suomea aurinkoiseen Poriin kokoontunut vasemmistoväki aloitti kokousviikonlopun iloisten jälleennäkemisten merkeissä – onhan edellisestä, juuri ennen koronaa pidetystä Kuopion puoluekokouksesta kaksi ja puoli vuotta.

Kokousväen vakavoitti heti alkuun kansanedustaja Jari Myllykosken esittämä Veli, sisko -kappale. Se on vanha rauhan- ja työväenlaulu, jonka Myllykoski esitti nyt hieman päivitettynä, Ukrainan sodan huomioivana versiona. Komeaääninen Myllykoski sai kiitoksen valtavien aplodien muodossa.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen avasi puoluekokouksen iloitsemalla koronavuosien jälkeisestä ensimmäisestä isosta vasemmistoväen kokoontumisesta.

”Tämä liike elää kohtaamisista”, Kortelainen perusteli.

Miikka Kortelainen sanoi puoluekokouksen avauspuheenvuorossaan uskaltavansa odottaa tulevilta päiviltä mielenkiintoisia ja monipuolisia keskusteluja ja luottavansa siihen, että vasemmistoliittolaiset voivat kokouksen jälkeenkin jatkaa yhdessä, tovereina.

Avauspuheenvuorossaan hän katsoi päättyneelle puoluekokouskaudelle osuneiden kaksien vaalien rutistaneen rajusti niin puolueen järjestökonetta kuin toimijoitakin, mutta hyvin lopputuloksin.

”Suomen ensimmäisten aluevaalien jälkeen vasemmistoliitto on edustettuna kaikilla hyvinvointialueilla.”

”Tämä liike elää kohtaamisista.”

Kortelainen listasi myös kuntavaalien vasemmistolaisia valopilkkuja ja kehotti ylpeyteen oman väen saavutuksista. Hän myös totesi viime vuosien ja kuukausien osoittaneen, että tulevaisuuden povaaminen on liki mahdotonta, ja että vain muutos on varmaa. Puoluekokouksessa edessä olevia puheenvuoroja Kortelainen evästi toivomalla keskustelun poikivan yhteisen ja koko vasemmistoväen jakaman näkymän siitä, millaista yhteiskuntaa se tavoittelee. Ne tiivistyvät puoluekokouksen muovaamissa periaate- ja tavoiteohjelmissa.

”Molempiin ohjelmiin meidän on syytä paneutua huolella, sillä ne luovat raamit vasemmistopolitiikan tekemiselle.”

Voittoja lasten hädällä

Vasemmistoliiton tavoite tulevalle vaalikaudelle on, että Suomessa rajoitetaan voitontavoittelua lastensuojelun palveluissa, kertoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson poliittisessa tilannekatsauksessaan. Vasemmistoliitto esittää myös ruoan arvonlisäveron alentamista.

Puheessaan Andersson totesi, että lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet noin viidentoista vuoden aikana lähes miljardiin euroon vuodessa.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

”On kestämätöntä, että pääomasijoittajien omistamat suuryritykset tekevät veronmaksajien laskuun suuria voittoja lasten hädällä. Lastensuojelubisneksen voitot ovat kääntyneet kasvuun samaan aikaan, kun ennaltaehkäisevässä perhetyössä ja lastensuojelussa kärsitään kroonisesta resurssipulasta”, Andersson totesi.

Andersson haastoi muut eduskuntapuolueet kertomaan, ovatko ne valmiita sitoutumaan lastensuojelun voitontavoittelun rajoittamiseen tulevalla hallituskaudella.

”Miten suurelta määrältä inhimillistä kärsimystä olisi voitu välttyä, jos tämä miljardi tai edes osa rahoista, jotka tällä hetkellä kuluvat suuryritysten voittoihin ja osinkoihin, olisi käytetty vaikkapa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen vahvistamiseen ja ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin”, hän kysyi.

Hintojen nousuun puututtava oikeudenmukaisesti

Ukrainan sodan ja koronan aiheuttama inflaatio on nostanut jo tähän mennessä esimerkiksi ruuan ja asumisen hintaa nopeasti. Li Andersson muistutti, että hintojen nousu osuu ankarimmin heihin, joiden tuloista valtaosa menee ruokaan ja asumiseen ja joilla ei ole mahdollisuutta vähentää omaa jo valmiiksi vähäistä kulutusta.

Hintojen nousu osuu ankarimmin heihin, joiden tuloista valtaosa menee ruokaan ja asumiseen.

”Hintojen nousuun pitää puuttua paitsi tehokkaasti myös oikeudenmukaisesti. Jos tässä tilanteessa halutaan käyttää julkisia varoja verokevennyksiin, esitämme, että hallitus harkitsee ruuan arvonlisäveron alentamista esimerkiksi 10 prosenttiin. Tämä olisi esimerkiksi tuloveroalennuksia huomattavasti oikeudenmukaisempi keino kompensoida hintojen nousua nimenomaan niille, joiden menoista iso osa kuluu juuri ruokaan.”

Vasemmistoliitossa vallitseva trendi jäsenistön uudistumisesta näkyy myös Porin puoluekokouksessa: kolmestasadasta puoluekokousedustajasta 97 on ensikertalaisia ja 91:lle käsillä on toinen puoluekokous.

Andersson sanoi, että tämän lisäksi tarvitaan suoria ja kohdennettuja toimia kaikkein pienituloisimpien toimeentulon vahvistamiseksi ja köyhyyden torjumiseksi. Erityisesti lapsiperheköyhyyden ja ikäihmisten köyhyyden torjuminen on nyt äärimmäisen tärkeää.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Andersson korosti puheessaan, että nykyisessä talous- ja inflaatiotilanteessa Suomella ei ole varaa palata aiemmalle leikkauspolitiikan tielle, joka vahingoitti 2010-luvulla vakavasti niin ihmisten hyvinvointia kuin esimerkiksi koulutustakin.

”Ensi kevään eduskuntavaalien suurin kysymys on: jatketaanko Suomessa hyvinvoinnin ja tasa-arvon kasvattamista, vai palataanko tuhoisalle ja eriarvoisuutta lisäävälle leikkauspolitiikan tielle”, hän sanoi.

Anderssonin mukaan palkansaajien ostovoimaa on turvattava palkankorotuksilla sekä palauttamalla kiky-sopimuksen yhteydessä työntekijöiden kannettavaksi siirrettyjä maksuja takaisin työnantajille. Maksujen palauttamisella voidaan vahvistaa työntekijöiden ostovoimaa jopa miljardilla eurolla. 

Vasemmistoliiton puoluekokous jatkuu koko viikonlopun ajan, sunnuntai-iltapäivään saakka.

Kategoriat
Artikkelit

”Ei paniikkiratkaisuja keskellä kriisiä”

”Järkytys ja suru. Oli vaikea uskoa, että tällaista tapahtuu Euroopassa. Sitten nousi pintaan suuttumus. On uskomatonta, että historiasta ei ole opittu mitään. Sodat tuottavat vain kuolemaa, tuhoa ja kärsimystä. Niillä ei ratkaista mitään ongelmia. Kun Neuvostoliitto miehitti Afganistanin vuonna 1979, seurauksena oli 10-vuotinen sota, joka hävitti Afganistanin ja johti myös koko Neuvostoliiton hajoamiseen. USA:n hyökkäys Irakiin vuonna 2003 aiheutti miljoonien siviilien kuoleman ja on tehnyt rauhasta kaukaisen haaveen koko Lähi-idässä. Nato-maiden hyökkäys Libyaan vuonna 2011 tuotti vain kaaosta ja valtavia kärsimyksiä. Nyt Putin tekee saman virheen.”

Näin kertaa vasemmistoliiton ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Jouni Sirén tuntemuksiaan kuultuaan Venäjän laajasta hyökkäyksestä Ukrainaan 24. helmikuuta.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Vasemmisto on tuominnut voimakkaasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Puolue on vaatinut tiukkoja pakotteita – ankarampia, mihin osa EU-maista on ollut valmis – Putinin hallintoa ja sitä tukevaa Venäjän eliittiä vastaan.

Sirénin mukaan konflikti vaikuttaa luonnollisesti myös vasemmistoliiton puolustus- ja turvallisuuspoliittisiin linjoihin ainakin siten, että puolueen tulee miettiä Euroopan turvallisuustilannetta uudestaan.

Puolueen tulee miettiä Euroopan turvallisuustilannetta uudestaan.

”Nyt meidän täytyy kuitenkin pitää pää kylmänä, vaikka – tai oikeastaan juuri siksi, että tilanne on äärimmäisen vakava. Keskellä kriisiä, jossa väläytellään ydinaseiden käyttöä, ei pidä tehdä paniikkiratkaisuja. En läheskään aina ole samaa mieltä Sauli Niinistön kanssa, mutta minusta hän on todennut hyvin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut on tehty niin, että ne kestävät myös kriiseissä”, Sirén pohtii.

Hän muistuttaa, että kannattaa pitää mielessä, ettemme tiedä miltä Eurooppa ja muu maailma näyttävät tämän kriisin jälkeen.

”Me emme tiedä, kuka on silloin vallassa Venäjällä. Epäselvää on sekin, millaista politiikkaa Natoa johtavan USA:n seuraava presidentti toteuttaa. Siellä voi olla vallassa Trump tai hänen hengenheimolaisensa.”

Hallituspuolue voi tukea Ukrainaa

Rauhan edistäminen on ollut kautta vasemmiston historian sen politiikan ytimessä. Mitä ”rivivasemmistolainen” voi nyt tehdä rauhan puolesta, kun sota jyllää Euroopassa? Mielenosoitukset ja solidaarisuuden ja tuen osoitukset ukrainalaisille ja Venäjän rauhanliikkeelle ovat tärkeitä, vaikka niillä ei tietenkään Venäjän armeijaa pysäytetä, sanoo Sirén.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

”Venäjä ei kuitenkaan ole umpio, vaan tieto muun maailman reaktioista kantautuu myös sinne ja rohkaisee sitä isoa joukkoa venäläisiä, jotka vastustavat Putinin hallinnon aloittamaa sotaa ja osoittavat mieltään sitä vastaan.”

”Meidän pitää myös valmistautua tukemaan niitä ukrainalaisia, jotka joutuvat lähtemään pakoon sotaa. Meidän pitää myös valmistautua ottamaan vastaan pakolaisia Ukrainasta. Vastaanottopaikkoja voidaan tarvita eri puolilla Suomea.”

Sirénin mukaan vasemmistoliitto voi hallituspuolueena tukea avun lähettämistä Ukrainaan, sotaa pakenevien ukrainalaisten avustamista ja myös ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamista Suomeen.

”Suomessa asuvia venäläisiä ei pidä syyllistää sodasta.”

Hän huomauttaa, että tässä sodassa eivät ole vastakkain Venäjän ja Ukrainan kansat. Päätöksen hyökkäyksestä naapurimaata vastaan teki Putin ja hänen lähipiirinsä ja ovat siitä vastuussa. Ankaraa suhtautumista venäläisiä kohtaan on ollut Suomessakin havaittavissa. Jouni Sirén toivoo, että jokainen joka havaitsee sellaista, puuttuu asiaan, yksittäiset venäläiset kun eivät ole vastuussa Venäjän valtiojohdon tekemisistä. Tuhannet venäläiset osoittavat mieltään sotaa vastaan kaduilla ja somessa Putinin sortotoimista huolimatta.

”Suomessa asuvia venäläisiä ei pidä syyllistää sodasta.”

Mustavalkoisuuden ilmapiiri

Vasemmistolaisten omissa keskustelukanavissa sosiaalisessa mediassa on käyty sodan sytyttyä välillä reipastakin vääntöä sotilasliitto Natosta ja sen tarpeellisuudesta Suomelle. Sirén sanoo, että se on luonnollista ja ymmärrettävääkin.

”On selvää, että tällainen tilanne kuohuttaa mieliä. Sodan ja rauhan kysymykset ovat perinteisesti olleet tärkeitä vasemmistolaisille, ja kun maailma mullistuu meidän lähialueellamme, reaktiot ovat erityisen voimakkaat. Toiset kokevat nyt Naton turvana, ja toiset pelkäävät, että Nato-jäsenyys tekisi Suomesta taistelukentän, jos Venäjä ja Nato joutuisivat sotaan.”

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Ehdotonta Venäjä-myönteisyyttä hän ei vasemmistolaisten joukossa ole juuri huomannut, mutta tiettyä ”entäs sitten USA” -asennetta kyllä.

”Taustalla on tietysti Yhdysvaltain pitkä historia epädemokraattisten hallitsijoiden tukemisessa ja sotimisessa muissa maissa. Osittain kyseessä ehkä on myös vastareaktio yleisempään mustavalkoiseen keskusteluilmapiiriin, johon moni vasemmistolainen on törmännyt: jos arvostelet USA:n tai sen liittolaisten toimia, olet putinisti tai Putin hyödyllinen idiootti.”

Sirénin mukaan yhden osapuolen kritisointi ei tarkoita toisen tukemista.

Jaottelu ei todellisuudessa ole näin yksinkertainen. Sirénin mukaan yhden osapuolen kritisointi ei tarkoita toisen tukemista.

”Sotaa ja ihmisoikeuksien loukkaamisia ei voi hyväksyä, syyllistyi niihin kuka tahansa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yksiselitteisesti väärin. Se pitää tuomita samalla lailla kuin tuomitsimme USA:n laittoman hyökkäyksen Irakiin vuonna 2003. Mutta nyt meidän pitää auttaa Ukrainaa. Palataan USA:n synteihin myöhemmin.”

Kategoriat
Näkökulmat Pääkirjoitus Yläreunan kolumni

Putinin sota on katastrofi kaikille

Vladimir Putinin fasistisen koplan masinoima Venäjän asevoimien silmitön hyökkäys Ukrainaan oli yllätys monille, vaikka jotakin saatettiin sentään uskaltaa aavistella kaiken diplomatiateatterin keskellä. Jatkoa on valitettavasti seurannut ja yllätys seurannut toinen toistaan sotakoneitten vyöryessä aroilta kaupunkeihin: Putinin ja kätyreidensä entistäkin harhaisempaa retoriikkaa, hyökkääjän täydellistä piittaamattomuutta siviilien kärsimyksistä, ydinaseilla uhoamista, humanitäärisen katastrofin ja pakolaisten määrän räjähtämistä. Venäjän toiminta on täydellisen tuomittavaa ja räikeästi kaiken järjen ja inhimillisyyden vastaista.

Silmiä on pitänyt hieraista useamman kerran Ukraina-uutiskuvatulvan edessä. Kiihtyvät pommitukset tuhoavat infrastruktuurin ja elämän edellytykset ympäri Ukrainaa. Jatkuvalla tulilinjalla on myös siviilien henki. Tuhotut Euroopan sydänmaat muistuttavat edellisten maailmanpalojen kauheuksista.

Ukrainassa pakon edessä puolustautumaan tai pakenemaan joutuvia hädänalaisia on autettava niin paljon kuin mahdollista, ja tähän haasteeseen vastatessaan Eurooppa on osoittanut poikkeuksellista solidaarisuutta. Myös Venäjää vastaan suunnatuissa pakotteissa länsimaat ovat olleet kovin yksimielisiä.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Tällaisia jakolinjoja vedettäessä on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta siitä, ettei Putinin hallintoa ja tavallisia venäläisiä sekoiteta keskenään. Venäjän kansaa ei tule demonisoida, sillä he ovat yksinvaltiaansa uhreja siinä missä ukrainalaisetkin. Todellista solidaarisuutta on seistä sekä Ukrainan kansan että venäläisen kansalaisyhteiskunnan takana.

Odotetusti keskustelu Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja sotilaallisesta liittoutumisesta on ryöpsähtänyt voimalla esiin. Tuon keskustelun keskiössä on sotilasliitto Nato. Tämän mittaluokan asioiden parissa on syytä toimia rauhassa ja realistisesti, faktat ja dialogi edellä – vaikka tunteet käyvät täysin ymmärrettävästi kuumina. Suututtavathan Venäjän uhkailu, tuhovoiman näytökset ja täydellinen arvaamattomuus nyt ympäri Eurooppaa. Maltti on silti valttia, kun ympärillä pauhaava kriisi uhkaa sumentaa järkevänkin ajattelun.

Yhtä kaikki, Suomen olisi voitava padota imperialismin ja militarismin vyöryttämistä, tuli se mistä ilmansuunnasta tahansa. Rauhan ja sen edistämisen tulisi olla Euroopan ja Suomen ykkösprioriteetti.

Vasemmistoliitolle luonteva paikka käydä keskustelua ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjoistaan on kesäkuun puoluekokous.

Yksi toivon pilkahdus kaiken kauhun keskellä on se, että Ukrainan sota toivottavasti on myös Putinin hallinnon lopun alku. Fasistista järjestystä vaativan yksinvaltiaan riisuvat lopulta kruunustaan rauhaa rakastavat, elämää arvostavat tavalliset venäläiset.

Päätoimittaja

Mainos alkaa
Mainos loppuu
Kategoriat
Uutiset

Vasemmisto voittoon aluevaaleissa

Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa harvempi kuin joka toinen äänioikeutettu (47,5 prosenttia) antoi äänensä.

Näissä vaaleissa nähtiin myös kolmen suuren paluu: kokoomus on puolueista prosentuaalisesti suurin (21,6), sdp toinen (19,3) ja keskusta kolmas (19,2). Järjestyksestä huolimatta eniten valtuustopaikkoja, 297, menee keskustalle.

Perussuomalaisten viesti bensan hinnasta ei uponnut äänestäjiin ja puolue romahti selvästi. Se sai 11,1 prosenttia äänistä. Toinen putoaja 7,4 prosentillaan on vihreät.

Vasemmistoliitolle tulos oli kohtalaisen hyvä, 8 prosenttia äänistä. Puolue kohensi tulostaan viime kuntavaaleista 0,8 prosenttiyksiköllä ja viime eduskuntavaaleista 0,2 prosenttiyksiköllä. Tulos tuo vasemmistoliitolle tasan sata paikkaa aluevaltuustoihin.

Vasemmistoliiton menestys oli kovinta Kainuussa, missä puolue sai äänistä 16 prosenttia. Muuallakin pohjoisessa kannatus oli kovaa: Lapissa vasemmistoliitto tuli puolueista kolmanneksi 13,5 prosentin kannatuksella ja nappasi Pohjois-Pohjanmaalla 10,3 prosenttia äänistä.

Hallituspuolueviisikko sai kansan vahvan tuen: sdp, keskusta, vasemmisto, vihreät ja rkp ottivat yhteensä 58,8 prosenttia äänistä.

Historiallisen tuloksesta tekee se, että uusista aluevaltuutetuista enemmistö, 53 prosenttia, on naisia.

Vasemmistoliiton ääniharavaksi osoittautui odotetusti puolueen puheenjohtaja Li Andersson liki 8000 äänellään. Se on samalla maan korkein henkilökohtainen äänipotti.

Kaikki aluevaalien tulokset löytyvät oikeusministeriön tulospalvelusta.

Kategoriat
Artikkelit

Käytännön solidaarisuus kouli kommunistin

Pinja Vuorinen, 24, valittiin marraskuussa Vasemmistonuorten uudeksi puheenjohtajaksi. Kiirettä ja hässäkkää hänellä on siitä pitäen riittänyt – eikä vähiten sen vuoksi, että hän on saanut aikaan jo pari kohua: tviittaamalla pukumiesinsinööreistä ja tituleeraamalla itseään kommunistiksi perinteisessä mediassa.

Vuorinen myöntää olevansa provokatiivinen, edeltäjiinsäkin verrattuna.

”En pelkää konflikteja järjestön sisällä tai sen ulkopuolella. Minua ei haittaa olla myrskyn silmässä.”

Avoimuus on avain

Kiirettä on Vuorisella pitänyt loppuvuonna siinä määrin, ettei vapaapäiviä liittokokouksen jälkeen ole juuri ollut. Globaalin poliittisen talouden opinnot Helsingin yliopistossa hän aikoo jättää tauolle ja keskittyä puheenjohtajuuteen ja politiikkaan.

Armeijan käynyt, Skotlannin Glasgow’ssa ja Kalifornian Berkeleyssä opiskellut Vuorinen sanoo olleensa aina levoton sielu. Politiikan nälkäänsä hän tyydytti maailmalla jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Glasgow’ssa, kun eteen tuli yliopistotyöntekijöiden lakko, jota opiskelijat asettuivat tukemaan. Yhdessä he muodostivat solidaarisuuskollektiivin, joka teki lakkolaisille tiedotusta ja tarjoili lakkovahdeille purtavaa. Kahden viikon lakkotaistelun aikana ei Vuorisen mukaan juuri voittoja saavutettu, mutta hän koki lakon konkreettisuuden voimauttavana ja aktivoivana.

Vuorinen kulki myös joissakin Skotlannin Labour-työväenpuolueen tapahtumissa, mutta hänelle juuri ulkoparlamentaarisen toiminnan merkitys korostui ja jäi mieleen.

Vuorisen aika Yhdysvalloissa oli poliittisen toiminnan suhteen erilaista, sillä asetelmat olivat paljon prameammat ja massiivisemmat: tuolloin demokraattipuolueessa käytiin vuoden 2020 presidentinvaaleja edeltävää esivaalikampanjaa. Hän oli mukana tekemässä kampanjaa demokraattien vasemman laidan johtotähdelle, Bernie Sandersille.

Skotlannin ja Yhdysvaltain kokemuksia yhdisti konkreettinen vaikuttamistyö, sillä myös Kaliforniassa Vuorinen koki yliopiston työntekijöiden lakon ottamalla osaa opiskelijoiden lakkotukiliikehdintään.

Sitten koitti vuosi 2020 ja koronan aika, joka pakotti Vuorisen palaamaan Suomeen. Mitä jäi käteen?

Vaikka punaisen politiikan pelko elää yhä vahvana Yhdysvalloissa, Vuorinen katsoo juuri Sandersin ja Britannian Labourin Jeremy Corbynin muuttaneen vasemmistolle tärkeiden sanojen merkitystä avoimuudellaan ja vasemmistopopulismillaan. Keskustelukulttuurin suunta on sen seurauksena kääntymässä, arvioi Vuorinen.

Myös hän haluaa kulkea avoimuuden tietä. Vuorinen kertoo haluavansa puhua asioista oikeilla nimillä, sosialismista ja kommunismista, kaikesta ulkopuolisesta paineesta ja sanojen herättämästä pelosta huolimatta. Avoimuuden opit tulivat mukana maailmalta.

Avoimuuden opit tulivat mukana maailmalta.

Johtamansa Vasemmistonuorten poliittiseen ohjelmaan on kirjattu sosialismi mutta myös demokratia. Vuorinen muistuttaa, että minkään muotoisesta totalitarismin tai stalinismin puolesta liputtamisesta ei siis voi olla kyse, jos mielii Vasemmistonuorten jäseneksi.

”Sosialismi kuuluu meidän tavoitteisiimme. Emme ole mikään vähän räväkämpi versio demareista, vaan meillä on oma poliittinen agendamme.”

Vuorinen sanoo, että vaikka itse onkin kommunisti, niin Vasemmistonuoriin mahtuu niin vasemmistolaisia sosiaalidemokraatteja kuin radikaalimpia kommunistejakin – ja kaikki siltä väliltä.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Ei kiltimpää kapitalismia

Pinja Vuorinen sai edistykselliset arvot kotoaan, mutta tutustui esimerkiksi sosialismiin vasta yläaste- ja lukioikäisenä. Vasemmistonuoriin hän hakeutui myös vastavetona lukiossaan rehottaneelle kokoomuslaisuudelle.

”Ajattelin, että kun lukioympäristöstä vasemmistolaiset puuttuivat, minun olisi itse lähdettävä toteuttamaan vasemmistolaista politiikkaa.”

Kommunismin suhteen hän ei kokenut mitään ahaa-elämystä, sillä Marxin ajatukset tuntuivat yksinkertaisesti järkeviltä ja solahtivat omiin ajatuksiin oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta, joka olisi toteutettava talousjärjestelmää muuttamalla.

”Oikeaa muutosta, ei vain kiltimpää kapitalismia”, Vuorinen kuvailee.

Vaikka kommunismi on tavattu yhdistää nyky-SKP:en, Vuorinen ei ole ollut sen toiminnassa mukana, eikä kannata neuvostohenkistä kommunismia. Päinvastoin: hän haluaa tuoda kommunismin nykypäivään ja uusiin keskusteluihin.

Kriisien aika

Keltainen lehdistö sai bensaa Vuorisen lausunnoista ahnaisiin liekkeihinsä jo pian puheenjohtajavalinnan jälkeen. Se kertoo median toimintalogiikasta, hän hymähtää.

”Vaikka välillä tulee oikeistolta paljonkin paskaa niskaan, on iso osa huomiosta silti hyvä asia.”

”Vaikka välillä tulee oikeistolta paljonkin paskaa niskaan, on iso osa huomiosta silti hyvä asia.”

Hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että kohut nostavat keskusteluihin myös tärkeitä aiheita ja haastavat ihmisten omaa ajattelutapaa. Ja vievät palstatilaa oikeistolta.

Vuorinen kuvaa kuluvaa aikaa kriisien ajaksi: koronakriisi, ilmastokriisi, talousjärjestelmän sakkaaminen edellisen finanssikriisin jäljiltä. Ne pakottavat myös mediaa tarkastelemaan vaihtoehtoja nykyjärjestelmälle, hän uskoo. Ennen kaikkea kriisien aika kertoo hänestä siitä, että historia ei loppunutkaan liberaalin kapitalismin loputtomaan voittokulkuun, vaikka toisinkin ehdittiin väittää.

Kategoriat
Artikkelit

Mielenterveys on yhteiskuntapoliittinen kysymys

Sote-keskustelua on vuosikausia vaivannut terveysalan yliote sosiaalialan jäädessä lapsipuolen asemaan.

”Sosiaalihuolto ja sosiaalipalvelut ovat olleet sote-uudistuksissa koko historiansa aikana jämerästi sivuraiteella. Myös hyvinvointialueen rakentaminen uhkaa jatkaa tätä linjaa ja supistua terveyskeskeiseksi uudistamiseksi, jossa puhutaan lähinnä perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, lääkäreistä ja hoitoon pääsystä”, sanoo sosiaalityön yliopistonlehtori, dosentti Jari Lindh Lapin yliopistosta.

Ne ovat tärkeitä kysymyksiä, yhtä kaikki, mutta Lindhin mukaan yksipuolinen terveydenhuoltokeskeisyys on epäjohdonmukaista, tutkimustenkin valossa.

”Tutkimusten mukaan sosiaaliset tekijät vaikuttavat merkittävästi terveyteen ja sairastavuuteen. Harvoin tulee myös ajatelleeksi, että valtakunnallisesti sosiaalihuollon kokonaisuus työllistää enemmän työvoimaa kuin terveydenhuolto”, Lindh huomauttaa.

Kriittiseen ajatteluun

Pääosan tutkijanurastaan Lindh on ollut kiinnostunut työn muutoksesta ja erityisesti vammaisten tai osatyökykyisten pärjäämisestä siinä sekä siitä, miten sosiaali-, työllisyys- ja kuntoutuspalveluja tulisi kehittää suhteessa työelämän muutokseen. Tällä hetkellä vammaisten työllistymisen haasteet ja heidän asemansa palvelujärjestelmässä ovat Lindhin luupin alla. Lapin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Kehitysvammaliiton yhteistyönä on juuri käynnistymässä parivuotinen tutkimushanke liittyen vammaissosiaalityössä käytettävään harkintavaltaan.

Kajaanissa asuva ja itsekin aluevaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaana oleva Lindh sanoo aina olleensa kiinnostunut yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta, eriarvoisuudesta sekä vallan, tiedon ja poliittisen hallinnan välisistä suhteista.

”Siksi kai lähdin aikoinaan opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa, sosiologiaa ja sosiaalityötä. Olen opintojen ja työn myötä omaksunut kriittisen yhteiskuntateoreettisen ajattelun ja aina pitänyt itsestään selvänä, että yhteiskuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena ja ideana on pyrkimys tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen. Vasemmistolaisuudessa nämä kaikki ovat myös keskeisiä arvoja”, hän sanoo.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Korona korostaa hyvinvointityön tarvetta

Mielenterveysongelmat ja erityisesti masennus vievät yhä enemmän suomalaisia työkyvyttömyyteen. Lindhin mukaan on kyseessä vakava yhteiskunnallinen kysymys, johon vaikuttavat monet tekijät.

”Siihen liittyy niin sosioekonomiset tekijät kuin esimerkiksi digitalisaatio ja työelämän, sosiaalisen median haasteet, kulttuuriset suorituspaineet, ilmastonmuutos ja elämän yksilöllistyminen, jotka haastavat ihmisten jaksamista. Mielenterveyden sairaudet ovat nousseet yleisimmäksi syyksi, miksi ihmiset joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti masennus ja nuorten mielenterveysperusteiset eläkkeelle siirtymiset ovat lisääntyneet viime vuosina.”

”Erityisesti masennus ja nuorten mielenterveysperusteiset eläkkeelle siirtymiset ovat lisääntyneet viime vuosina.”

Tähän pitäisi pystyä puuttumaan tehokkaammin, sanoo Lindh. Tarvittavia työkaluja olisivat monentasoiset ja monitoimijaiset ratkaisut, jotka tulisi ottaa hyvinvointialueille strategisen suunnittelun, kehittämisen ja resursoinnin kohteeksi.

”Esimerkiksi terapiatakuu on hyvä avaus, jota ollaan jo käynnistelemässä muutamilla paikkakunnilla, mutta ei suinkaan yksistään riittävä. Hyvinvointialueilla tulee suunnata resursseja laaja-alaiseen hyvinvointityöhön, erityisesti nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. Näin koronapandemian aikana hyvinvointityön tarve ja merkitys korostuu entisestään.”

Hän nostaa esimerkiksi Kajaanin Vasemmiston tekemät aloitteet mielen hyvinvoinnin alueellisesta ohjelmasta, jolle on nyt tarvetta ehkä enemmän kuin koskaan. Lindh sanoo olevan tärkeää, että siinä huomioidaan myös mielenterveyskuntoutujien työhön paluun ja työllistymisen erityistarpeet.

Ja mitä tulee perustettuihin hyvinvointialueisiin, niissä tulisi Lindhin mukaan entistä vahvemmin panostaa mielenterveyden, työkyvyn ja hyvinvointipalvelujen strategiseen kehittämiseen ja johtamiseen.

”Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon, järjestöjen, työpaikkojen ja työllisyyspalveluiden uudenlaista, koordinoitua yhteistyötä sekä uusia ajattelu- ja toimintatapoja.”

Kategoriat
Artikkelit

Punkista punavihreyteen

– Näin junantuomalle nuorelle Rovaniemen kuntapolitiikka on näyttäytynyt setäkerhona, joka ajattelee enemmän turismia ja sen tuomia rahoja, kuin kaupunkilaisia ja kaupungin työntekijöitä, kuvailee Joensuusta Rovaniemelle vuonna 2017 muuttanut Mari Ikonen.

– Kaupunki on koko ajan kriisissä talouden kanssa, eikä kasvavilla turistimäärillä näytä olevan siihen positiivista vaikutusta. Kausityöntekijät maksavat veronsa muualle. Meidän pitäisi miettiä kuinka heidät saisi jäämään kaupunkiin asumaan. Sama juttu opiskelijoiden kohdalla: meidän on satsattava peruspalveluihin ja luotava kaupungista viihtyisä ympäri vuoden, kaikkialla ei voi olla harmaita betonilohkareita hotelleina.

Nuoriso-ohjaajana Rovaniemen kaupungilla työskentelevä Ikonen moittii kuntatyöntekijöihin ja palveluihin kohdistettavia säästöjä: kun palvelut supistuvat, henkilöstö voi pahoin ja työpanos heikkenee. Työterveyden menot kasvavat.

– Kaksi suurinta sairasloman aiheuttajaa ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Silti kaupunki halusi säästää muun muassa työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriseteleistä.

”Tällä hetkellä kaupungissa tuntuu siltä, ettei apua saa ennen kuin jaksaminen menee niin huonoksi, ettei koulunkäynti suju.”

Näihin asioihin Ikonen haluaisi isoja muutoksia. Siksi myös kuntapolitiikka kiinnostaa ja ensi vuoden kuntavaaleihin valmistautuminen vasemmistoliiton listoilta on hänellä ”jo hyvin käynnissä”.

– Haluan tuoda kaupunkilaislähtöistä politiikkaa Rovaniemelle. Lisäksi työskennellessäni nuorten kanssa niin nuorisotiloissa kuin kaduilla näen ja kuulen, kuinka nuoria ei huomioida päätöksenteossa ja mitä he erityisesti tarvitsevat.

Ja rovaniemeläisnuoret tarvitsevat nyt satsauksia muun muassa mielenterveyspalveluihin, Ikonen jatkaa.

– Tällä hetkellä kaupungissa tuntuu siltä, ettei apua saa ennen kuin jaksaminen menee niin huonoksi, ettei koulunkäynti suju. Toivoisin myös lisätukea etsivään nuorisotyöhön. Etsivillä on iso merkitys monen nuoren elämässä, mutta nykyisillä resursseilla ohjausaika jää lyhyeksi. Paljon on toivottu myös harrastusmahdollisuuksia, kuten skeittihallia ja graffitiseinää, kuten myös toimivampaa joukkoliikennettä, jolla harrastuksiin pääsee.

Lääkettä sairaalle järjestelmälle

Omaa nuoruuttaan muistellessaan Mari Ikonen kertoo kokeneensa poliittisen heräämisen yläasteiässä, kun punk-musiikki vei sanomansa kautta vasemmalle.

– Aloin tiedostaa yhteiskuntaa ja miten se toimii, tai ei toimi, hän kuvailee.