Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Artikkelit Etusivun iso nosto

”Ei paniikkiratkaisuja keskellä kriisiä”

”Järkytys ja suru. Oli vaikea uskoa, että tällaista tapahtuu Euroopassa. Sitten nousi pintaan suuttumus. On uskomatonta, että historiasta ei ole opittu mitään. Sodat tuottavat vain kuolemaa, tuhoa ja kärsimystä. Niillä ei ratkaista mitään ongelmia. Kun Neuvostoliitto miehitti Afganistanin vuonna 1979, seurauksena oli 10-vuotinen sota, joka hävitti Afganistanin ja johti myös koko Neuvostoliiton hajoamiseen. USA:n hyökkäys Irakiin vuonna 2003 aiheutti miljoonien siviilien kuoleman ja on tehnyt rauhasta kaukaisen haaveen koko Lähi-idässä. Nato-maiden hyökkäys Libyaan vuonna 2011 tuotti vain kaaosta ja valtavia kärsimyksiä. Nyt Putin tekee saman virheen.”

Näin kertaa vasemmistoliiton ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Jouni Sirén tuntemuksiaan kuultuaan Venäjän laajasta hyökkäyksestä Ukrainaan 24. helmikuuta.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Vasemmisto on tuominnut voimakkaasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Puolue on vaatinut tiukkoja pakotteita – ankarampia, mihin osa EU-maista on ollut valmis – Putinin hallintoa ja sitä tukevaa Venäjän eliittiä vastaan.

Sirénin mukaan konflikti vaikuttaa luonnollisesti myös vasemmistoliiton puolustus- ja turvallisuuspoliittisiin linjoihin ainakin siten, että puolueen tulee miettiä Euroopan turvallisuustilannetta uudestaan.

Puolueen tulee miettiä Euroopan turvallisuustilannetta uudestaan.

”Nyt meidän täytyy kuitenkin pitää pää kylmänä, vaikka – tai oikeastaan juuri siksi, että tilanne on äärimmäisen vakava. Keskellä kriisiä, jossa väläytellään ydinaseiden käyttöä, ei pidä tehdä paniikkiratkaisuja. En läheskään aina ole samaa mieltä Sauli Niinistön kanssa, mutta minusta hän on todennut hyvin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut on tehty niin, että ne kestävät myös kriiseissä”, Sirén pohtii.

Hän muistuttaa, että kannattaa pitää mielessä, ettemme tiedä miltä Eurooppa ja muu maailma näyttävät tämän kriisin jälkeen.

”Me emme tiedä, kuka on silloin vallassa Venäjällä. Epäselvää on sekin, millaista politiikkaa Natoa johtavan USA:n seuraava presidentti toteuttaa. Siellä voi olla vallassa Trump tai hänen hengenheimolaisensa.”

Hallituspuolue voi tukea Ukrainaa

Rauhan edistäminen on ollut kautta vasemmiston historian sen politiikan ytimessä. Mitä ”rivivasemmistolainen” voi nyt tehdä rauhan puolesta, kun sota jyllää Euroopassa? Mielenosoitukset ja solidaarisuuden ja tuen osoitukset ukrainalaisille ja Venäjän rauhanliikkeelle ovat tärkeitä, vaikka niillä ei tietenkään Venäjän armeijaa pysäytetä, sanoo Sirén.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

”Venäjä ei kuitenkaan ole umpio, vaan tieto muun maailman reaktioista kantautuu myös sinne ja rohkaisee sitä isoa joukkoa venäläisiä, jotka vastustavat Putinin hallinnon aloittamaa sotaa ja osoittavat mieltään sitä vastaan.”

”Meidän pitää myös valmistautua tukemaan niitä ukrainalaisia, jotka joutuvat lähtemään pakoon sotaa. Meidän pitää myös valmistautua ottamaan vastaan pakolaisia Ukrainasta. Vastaanottopaikkoja voidaan tarvita eri puolilla Suomea.”

Sirénin mukaan vasemmistoliitto voi hallituspuolueena tukea avun lähettämistä Ukrainaan, sotaa pakenevien ukrainalaisten avustamista ja myös ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamista Suomeen.

”Suomessa asuvia venäläisiä ei pidä syyllistää sodasta.”

Hän huomauttaa, että tässä sodassa eivät ole vastakkain Venäjän ja Ukrainan kansat. Päätöksen hyökkäyksestä naapurimaata vastaan teki Putin ja hänen lähipiirinsä ja ovat siitä vastuussa. Ankaraa suhtautumista venäläisiä kohtaan on ollut Suomessakin havaittavissa. Jouni Sirén toivoo, että jokainen joka havaitsee sellaista, puuttuu asiaan, yksittäiset venäläiset kun eivät ole vastuussa Venäjän valtiojohdon tekemisistä. Tuhannet venäläiset osoittavat mieltään sotaa vastaan kaduilla ja somessa Putinin sortotoimista huolimatta.

”Suomessa asuvia venäläisiä ei pidä syyllistää sodasta.”

Mustavalkoisuuden ilmapiiri

Vasemmistolaisten omissa keskustelukanavissa sosiaalisessa mediassa on käyty sodan sytyttyä välillä reipastakin vääntöä sotilasliitto Natosta ja sen tarpeellisuudesta Suomelle. Sirén sanoo, että se on luonnollista ja ymmärrettävääkin.

”On selvää, että tällainen tilanne kuohuttaa mieliä. Sodan ja rauhan kysymykset ovat perinteisesti olleet tärkeitä vasemmistolaisille, ja kun maailma mullistuu meidän lähialueellamme, reaktiot ovat erityisen voimakkaat. Toiset kokevat nyt Naton turvana, ja toiset pelkäävät, että Nato-jäsenyys tekisi Suomesta taistelukentän, jos Venäjä ja Nato joutuisivat sotaan.”

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Ehdotonta Venäjä-myönteisyyttä hän ei vasemmistolaisten joukossa ole juuri huomannut, mutta tiettyä ”entäs sitten USA” -asennetta kyllä.

”Taustalla on tietysti Yhdysvaltain pitkä historia epädemokraattisten hallitsijoiden tukemisessa ja sotimisessa muissa maissa. Osittain kyseessä ehkä on myös vastareaktio yleisempään mustavalkoiseen keskusteluilmapiiriin, johon moni vasemmistolainen on törmännyt: jos arvostelet USA:n tai sen liittolaisten toimia, olet putinisti tai Putin hyödyllinen idiootti.”

Sirénin mukaan yhden osapuolen kritisointi ei tarkoita toisen tukemista.

Jaottelu ei todellisuudessa ole näin yksinkertainen. Sirénin mukaan yhden osapuolen kritisointi ei tarkoita toisen tukemista.

”Sotaa ja ihmisoikeuksien loukkaamisia ei voi hyväksyä, syyllistyi niihin kuka tahansa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yksiselitteisesti väärin. Se pitää tuomita samalla lailla kuin tuomitsimme USA:n laittoman hyökkäyksen Irakiin vuonna 2003. Mutta nyt meidän pitää auttaa Ukrainaa. Palataan USA:n synteihin myöhemmin.”

Kategoriat
Näkökulmat

Aika äänestää rauhan puolesta

Kuluva hallituskausi on ollut tuskastuttavan pitkä rauhantyön näkökulmasta. Rauhanjärjestöt on ajettu ahtaalle rahoituksen suhteen ja tehty politiikka on ollut lähes kaikilta osin rauhantyön tavoitteiden vastaista. Suomi on sopimus toisensa jälkeen luisunut pois liittoutumattomuuden polulta ilman minkäänlaista julkista keskustelua. Trident Juncture lähetti itänaapurille sotaisan viestin uudesta asemastamme. Päätös aseviennin keskeyttämisestä Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin tehtiin liian myöhään.

Väitän, että kaiken tämän on mahdollistanut laajan rauhanliikkeen puute. Meillä on toki rauhanliike siinä mielessä, että on tärkeää asiantuntijatyötä ja muuta vaikuttamista tekeviä rauhanjärjestöjä, sekä välillä jopa spontaaneja rauhanmarsseja, mutta järjestäytyneestä joukkoliikkeestä ei ole tietoakaan. Puolustusministeri Niinistö on pystynyt ajamaan politiikkaansa ilman pelkoa siitä, että mitään vastarintaa syntyisi. Trollaukset naisten asepalveluksesta ja kukkakaalipirtelöstä ovat kyllä herättäneet keskustelua, mutta samalla miljardien hävittäjähankinnoista vallitsee huutava hiljaisuus.

Trollaukset naisten asepalveluksesta ja kukkakaalipirtelöstä ovat kyllä herättäneet keskustelua, mutta samalla miljardien hävittäjähankinnoista vallitsee huutava hiljaisuus.

Rauhanliikkeen kasvamista joukkoliikkeeksi jarruttaa ennen kaikkea laaja asevelvollisuus, jonka vuoksi suurin osa miehistä ei koskaan tule allekirjoittamaan rauhanliikkeen viestiä sellaisenaan. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä tuoreen tiedon mukaan aseellinen maanpuolustustahto on selvästi laskussa. Suomalaisilla on edelleen korkea halu osallistua maanpuolustukseen, mutta aseelliseen ratkaisuun ja samalla nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään uskotaan aiempaa vähemmän.

Millainen voisi olla moderni rauhanliike, joka vastaisi suomalaisten muuttuviin asenteisiin? Laaja joukko saataisiin taakse, jos tietyt edellytykset ovat kunnossa. Tärkeintä on toiminnan väkivallaton luonne, joka tarkoittaisi, että aina mielenosoituksiin halukas mustien huppupaitojen osasto olisi tylysti suljettava ulos alusta lähtien. Liikkeen tulisi välttää puoluepoliittista leimautumista, joten ihmisiä tarvittaisiin mukaan yli puoluerajojen, myös keskustaoikeistosta. Liikkeen myös täytyisi ottaa huomioon ilmastonmuutos suomalaisten suurimpana koettuna turvallisuusuhkana.

Liikkeen rakentaminen ei tapahdu yhdessä yössä. Tässä hetkessä on tärkeintä keskittää resurssit ensi kevään vaaleihin. Rauhanliikkeellä on selkeät vaatimukset hallitusneuvotteluihin. Tärkeimpiä ovat nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän purkaminen, hävittäjähankintojen karsiminen sekä liittyminen rypäleaseet ja ydinaseet kieltäviin sopimuksiin. Kaikki näistä vaatimuksista ovat täysin realistisia ja toteutettavissa, jos niihin löytyy poliittista tahtoa.

Nato-jäsenyyden sijaan on keskusteltava siitä, onko sotaharjoituksiin osallistuminen kansallisen etumme mukaista.

Nato-jäsenyyden sijaan on keskusteltava siitä, onko sotaharjoituksiin osallistuminen kansallisen etumme mukaista. Venäjälle on jatkossakin tärkeää tehdä selväksi, ettemme hyväksy kansainvälisen oikeuden rikkomuksia, mutta tämä viesti voi olla ristiriidaton vain siinä tapauksessa, jos se lähetetään myös Yhdysvaltojen suuntaan. Suomella olisi paljon enemmän annettavaa kansainvälisten jännitteiden purkamisessa.

Edellisten vaalien jälkeen on käynyt selväksi, että vallan kahvassa hetkeäkään ei ole hukattu, vaan jokainen tilaisuus on käytetty hyödyksi. Sipilän hallituksen päätökset on kuitenkin apatian sijaan käännettävä toivoksi siitä, että seuraavalla hallituskaudella politiikan suuntaa ehtii hyvin pitkälle muuttaa nykyisestä. Huhtikuussa on aika äänestää rauhan puolesta, sotaa vastaan.

 

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 8/18.