Sunnuntain eduskuntavaalien jakolinjat ovat tulleet selväksi viime viikkojen aikana. Vaalien tulevaisuusorientoituneimmat puolueet ovat vasemmistoliitto ja vihreät. Näissä puolueissa tunnustetaan täysimääräisesti tulevaisuuden suurin haaste Suomelle ja koko maapallolle. Se on ilmastonmuutos. Haluamme toimia nopeasti ja päättäväisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten vaimentamiseksi. Hetki, jolloin tämän kehityskulun pysäyttäminen olisi ollut mahdollista, on jo ohitettu. Toivoa on kuitenkin olemassa.

Vasemmisto on samalla nostanut teemoissaan vahvasti esiin eriarvoisuuden torjunnan. Tavoitteiden keskiössä ovat panostukset koulutukseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisiin palveluihin. Nämä liittyvät puolueiden ihmiskuvaan, johon palaan vielä myöhemmin tässä kirjoituksessa. Myös työelämän radikaali muuttuminen tarvitsee uudenlaisia rohtoja ihmisten perusturvan ja mahdollisuuksien vahvistamiseksi.   

Vastakkaisessa päässä janalla on perussuomalaiset, joka rakentaa politiikkansa viholliskuville sekä menneisyyteen tähyilemällä. Heidän keskeisimmät teemansa vaaleissa ovat maahanmuuttajien demonisointi ja ilmastonmuutoksen vähättely. Laajempaa tulevaisuusvisiota ei ole. Puolueen siunaamaa, pienituloisia potkivaa leikkauspolitiikkaakin voidaan jatkaa, kunhan maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia ihmisiä päästään syrjimään kaikin keinoin. 

Muut sijoittuvat näiden kahden näkemyksen välimaastoon. Takavuosina Suomen kolme suurinta puoluetta olivat sdp, keskusta ja kokoomus. Nämä puolueet jakoivat vuosikymmenien ajan vallan maassa kahden suuren ollessa vuorollaan hallituksessa ja kolmannen oppositiossa. Vesi happani lasissa ja pitkän tähtäimen tulevaisuusvisioita ei tarvinnut sen kummemmin miettiä. 

Nyt tilanne on muuttunut ja puolueet joutuvat pakon edessä uudistamaan ajatteluaan. Demareissa tietoisuus tulevaisuuden keskeisimmistä haasteista on kasvanut positiivisella tavalla. Keskusta ja kokoomus ovat puolestaan menettäneet Sipilän hallituksen leikkauspolitiikan yhteiskuntaan louhimien kuilujen vuoksi kannatustaan ja ovat lähteneet kalaan populistien järville. Esimerkkeinä toimivat kyseisten puolueiden kehittelemät olkiukot, jotka liittyvät muun muassa hakkuisiin ja lihansyönnin kieltämiseen. Samalla tulevaisuusvisiot ovat vesittyneet.

Progressiivisten ja konservatiivisten puolueiden johtoajatuksia erottaa myös ihmiskäsitys. Toisessa päässä janaa se on positiivinen, toisessa negatiivinen. Vasemmistossa kaikki ihmiset nähdään potentiaalisina toimijoina, joilla on itseisarvo.

Yleisradio julkaisi viime viikolla artikkelin, jossa arvioitiin puolueiden 2050-visioita eli sitä, millaiseksi puolueet näkevät Suomen kehittyvän 30 vuodessa. Asiantuntijat pitivät suurinta osaa papereista mitäänsanomattomina. Kehuja saivat vasemmistoliiton Li Anderssonin ja vihreiden Pekka Haaviston ajatukset.

Li Andersson kirjoittaa vastauksessaan kansantalouden, tuotannon ja palvelujen kehityksestä seuraavasti:

”Suomi on onnistunut lyhyessä ajassa toteuttamaan valtavan ekologisen rakennemuutoksen, jossa kestämättömään luonnonvarojen käyttöön perustuva saastuttava teollisuus on korvattu ympäristöllisesti kestävällä korkean lisäarvon tuotannolla. Tuottavuus on parantunut, suomalaisten osaaminen on mittavien koulutus- ja tutkimuspanostusten seurauksena maailman huippua, ja tuotannon jalostusarvo on parantunut huimasti. Suomen päästöt ovat selvästi nettonegatiiviset. Palveluiden merkitys on suuri, ja kulutuskysyntä on siirtynyt fyysisistä turhakkeista yhä enemmän palveluihin, digitaalisiin ympäristöihin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin.

Valtaosa suomalaisista saa elantonsa palkkatyöstä, mutta työhön käytettävän ajan määrä on vähentynyt, ja “perinteisen”, pysyviin palkkasuhteisiin perustuvan työn rinnalla on tullut useita uusia aktiivisuuden muotoja. Vastikkeeton perustulo täydentää toimeentuloa.

Suomi on globaali edelläkävijä muun muassa edistyksellisessä puhtaan energian teknologioissa, energiatehokkuudessa, tekoälyssä ja bioteknologiassa. Luonnonvarojen käyttö on vähentynyt radikaalisti, kun kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden maksimointi ohjaa kaikkea tuotantoa. Yritystoimintaan aiemmin liittyneet ympäristötuhot, sekä ihmisoikeusloukkaukset ovat harvinaisia, kun sekä kansallinen että kansainvälinen lainsäädäntö velvoittaa yritykset toimimaan vastuullisesti.”

Ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiva ja suuntaa muuttava tulevaisuus ei ole siis dystopia vailla toivoa. Kuten Andersson kirjoittaa tulevaisuusesseessään, kestävyysvajetta lujemmin Suomea kalvaa tulevaisuusvaje. Ilmastonmuutoksen osalta Andersson viittaa vierailuunsa Lappeenrannan LUT-yliopistossa todetessaan, että ongelma ei ole teknologia, vaan poliitikkojen visioiden ja mielikuvituksen puute. Niitä visioita Suomi tarvitsee.

Progressiivisten ja konservatiivisten puolueiden johtoajatuksia erottaa myös ihmiskäsitys. Toisessa päässä janaa se on positiivinen, toisessa negatiivinen. Vasemmistossa kaikki ihmiset nähdään potentiaalisina toimijoina, joilla on itseisarvo. Tässä ajattelutavassa panostukset koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan eivät ole vain menoeriä vuosittaisissa budjeteissa kuten oikeistopuolueilla, vaan myös taloudellisesti kannattavaa politiikkaa – investointeja ihmisiin, kuten allekirjoittaneen kuntavaalisloganissa todettiin kaksi vuotta sitten.

Suomalainen hyvinvointivaltio on ollut modernistinen rakennusprojekti, jonka saavutukset ovat valtavan poliittisen kamppailun ansiota. Uudistuspolitiikan toteuttamisesta kunnian voivat ottaa vasemmistolainen työväenliike ja alkiolainen keskusta. Ne kummatkin ovat muuttaneet muotoaan vuosikymmenien kuluessa. Viimeksi mainitusta on valitettavasti tullut viime vuosina kylmän oikeistopolitiikan lippulaiva.

Tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa tarvitaan uutta modernia punavihreää yhteistyötä, jossa kyetään jatkuvasti uudistamaan ajattelutapoja, luomaan uusia mahdollisuuksia ihmisille ja kunnioittamaan ihmisarvoa itseisarvona. Sunnuntaina kyse on juuri näistä asioista. Muista käyttää äänesi tulevaisuudelle!   

Eräs Sipilän hallituksen tuhoisimmista aluepoliittisista päätöksistä tehtiin loppuvuodesta 2016, kun ammattikoulutuksesta leikattiin halvaannuttavat 190 miljoonaa euroa.

– Esimerkiksi Kainuussa leikkaukset ovat näkyneet suoraan koulutuksen laadussa, sillä lähiopetusta on jouduttu useissa oppilaitoksissa vähentämään minimiin. Niukkenevat resurssit ovat myös johtaneet koulutuksen keskittymiseen, kertoo Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustajaehdokas Miikka Kortelainen.

Ammattikoulutuksen rahoituksen leikkauksesta äänestettiin eduskunnassa 13. joulukuuta 2016. Käsittelyssä oli tuolloin hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 177/2016).

Leikkaukset ammattikoulutukseen hyväksyttiin eduskunnassa äänin 109-54, 36 poissa. Leikkauksia vastustivat vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja vihreiden kansanedustajat. Jättileikkauksen äänestivät läpi keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n edustajat.

Vasemmistoliitto tavoittelee koulutusasioissa täyskäännöstä. Puolue haluaa turvata ammatillisen koulutuksen ja koulutuspaikkojen riittävän tarjonnan sekä tarjota mahdollisuuden korkeakoulutukseen kaikkialla Suomessa.

Lännen Median teettämien laskelmien mukaan Sipilän eronnut hallitus leikkasi koulutuksesta menneellä hallituskaudella laskentatavasta riippuen yhteensä yli 690 miljoonaa euroa. Päätöksistä ovat vastuussa hallituspuolueet keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja myöhemmin siniset.

– Leikkaukset heikentävät koulutuksen laatua, vaikeuttavat koulutustakuun toteutumista ja lisäävät opetushenkilöstön kuormitusta, sanoo Kortelainen.

Vasemmistoliitto tavoittelee koulutusasioissa täyskäännöstä. Puolue haluaa turvata ammatillisen koulutuksen ja koulutuspaikkojen riittävän tarjonnan sekä tarjota mahdollisuuden korkeakoulutukseen kaikkialla Suomessa.

– Jokaisessa Suomen maakunnassa täytyy olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Toisella asteella lähiopetusta ja -ohjausta tulee jokaisen saada vähintään 30 tuntia viikossa, Kortelainen konkretisoi puolueen tavoitteita.

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa todetaan koulutuksen olevan keskeisessä roolissa eri alueiden työvoiman saatavuuden ja työllisyyden sekä nuorten hyvinvoinnin näkökulmista.

Kilpailukykysopimuksiin liittyvistä lakimuutoksista äänestettiin eduskunnassa 28. lokakuuta 2016. Käsittelyssä oli tuolloin hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 170/2016).

Vasemmistoliitto on ainoana puolueena johdonmukaisesti vastustanut kiky-sopimusta. Näin oli myös äänestyshetken koittaessa. Äänestyksessä ainoastaan vasemmistoliiton kansanedustajat äänestivät kikyä vastaan. Sopimuksen kannalla olivat keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, sdp:n, vihreiden ja kaikkien muiden puolueiden kansanedustajat.

– Vasemmistoliiton saaman arvion mukaan sisältyvät sosiaaliturvamaksujen muutokset vähentävät valtion ja kuntien tuloja nettona jopa 1,3 miljardia. Kun tämän päälle lasketaan hallituksen tuloverokevennykset, nousee kilpailukykysopimuksen hinta julkiselle taloudelle melkein kahteen miljardiin, kirjoitti puolueen puheenjohtaja Li Andersson blogissaan alkuvuodesta 2017.

– Kun yritin syksyllä saada toimittajat kiinnostumaan tästä laskelmastamme, kukaan ei tarttunut aiheeseen. Valtiovarainministeri Petteri Orpo ei suostunut vastaamaan vasemmistoliiton esittämiin kysymyksiin.

Andersson muistuttaa, että myös talouspoliitikan arviointineuvoston raportti kyseenalaistaa hallituksen esittelemät kikyn vaikutukset julkiseen talouteen. Hallitus ja VM ovat mainostaneet järjestelyn olevan kutakuinkin kustannusneutraali. Arviointineuvosto sen sijaan laskee sen pienentävän valtion tuloja pitkällä aikavälillä noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa.

Vasemmistoliiton mielestä tuottavuuden ja osaamisen parantaminen on työn halpuuttamista huomattavasti parempi keino laskea yksikkötyökustannuksia.

Kilpailukykysopimuksen hinta julkiselle taloudelle nousee melkein kahteen miljardiin

– Työajan pidentäminen palkkaa lisäämättä pikemminkin lisää työttömyyttä kuin työllisyyttä, ja palkanalennukset vaikuttavat negatiivisesti kansantalouden kokonaiskysyntään ja sitä kautta kasvuun. Tämän vahvisti myös valtionvarainministeriö kesällä tekemässään ennusteessa tälle vuodelle, sanoo Andersson.

– Kysyin marraskuussa hallitukselta, miten he selittävät esimerkiksi kajaanilaisille lastenkodin työntekijöille, jotka jo nyt ihmettelevät, miten heidän lomarahojensa leikkaaminen parantaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä, että hallitus kikyn takia ensi keväänä ”joutuu” tasapainottamaan taloutta leikkaamalla vielä lisää, kirjoittaa Andersson.

– Hallitus sai aikaan kilpailukykysopimuksen uhkaamalla leikata palkkoja lainsäädännöllä. He siirsivät ay-liikkeelle vastuun omista leikkauksistaan luomalla tilanteen, jossa ei annettu mitään muita mahdollisuuksia kuin sopia palkanalennuksista. Työntekijät laitettiin osallistumaan leikkauspolitiikkaan työajan palkattomalla pidennyksellä sekä siirtämällä vastuu palkkaan kuuluvista maksuista työnantajilta työntekijöille.

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa todetaan, että mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen on paras vakuutus työttömyyttä vastaan muuttuvilla työmarkkinoilla. Puolueen mukaan samalla korostuu myös osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen elinkeinopoliittinen merkitys.

– Suomi pärjää globaalissa kilpailussa panostamalla osaamiseen, ei palkkoja alentamalla.

Juha Sipilän hallituksen suurimpia syntejä on Oulaskankaan synnytysten ja Raahen nukutuksessa tehtävien leikkausten lopettaminen.

– Syy näihin ratkaisuihin löytyy Sipilän hallituksen hallitusohjelmasta, jossa erikoissairaanhoitoon oli kirjattu 350 miljoonan euron leikkaukset. Jokainen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten/sinisten kansanedustaja kuittasi leikkaukset hyväksymällä eduskunnassa hallitusohjelman, muistuttaa Vasemmiston kansanedustajaehdokas Anne Huotari.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana toimiva Huotari ihmettelee, miksi pääministeri Sipilä ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila eivät puolustaneet oman vaalipiirinsä sairaaloita.

– Vastuu lakkautuksista on myös alueen keskustan ja kokoomuksen kansanedustajilla. Molemmat lakkautukset vaikuttavat etenkin lapsiperheiden elämään pitenevien synnytysmatkojen vuoksi, sekä Raahen osalta mahdollisen paikkakunnan vaihdon tai pitenevien työmatkojen vuoksi.

Jokainen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten/sinisten kansanedustaja kuittasi leikkaukset hyväksymällä eduskunnassa hallitusohjelman

– Sipilän olisi pitänyt talousmiehenä nähdä, mihin leikkausten lopettaminen johtaa Raahen talousalueella. Ensiksi jouduttiin yt-neuvotteluihin Raahen 40 lääkärin ja hoitajan osalta ja osin sen seurauksena Raahen hyvinvointikuntayhtymä joutui yt-neuvotteluihin 80 työntekijän kanssa. Moni varmasti miettii, jääkö enää asumaan paikkakunnalle. Se on kova ja surullinen isku Raahen kokoisessa kaupungissa., harmittelee Huotari.

Keskustaministeri Annika Saarikon vuonna 2017 laatima keskittämisasetus tulee lopettamaan leikkaustoimintaa myös keskussairaaloista, kuten Kainuusta, Kokkolasta, Kemistä ja Rovaniemeltä.

– Samaan aikaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa on leikkausten määrä äärirajoilla. Pahimmassa tapauksessa hoitotakuu pakottaa ostamaan leikkaustoimintaa yksityisiltä sairaaloilta. Raahen aluesairaalassa on jäämässä viisi leikkaussalia vajaakäytölle. Oliko palvelujen yksityistäminen Sipilän hallituksen ja keskittämisasetuksen perimmäinen tarkoitus?, kysyy Huotari.

Vasemmiston mielestä erikoissairaanhoidon palveluja ei pidä ministereiden asetuksilla keskittää, vaan päätösvaltaa on annettava enemmän erityisvastuualueille ja tarvittaessa määritellä lainsäädännöllä, jolloin asiasta käydään julkinen keskustelu ennen päätöksentekoa. Samalla tulee arvioida päätösten vaikutuksia alueiden elinvoimaan.

Vasemmisto on asettanut tiukkoja ehtoja hallitukseen menon kynnyskysymyksiksi. Yksi niistä liittyy työttömien aktiivimalliin. Puolue voi olla mukana vain sellaisessa hallituksessa, joka lakkauttaa työttömien aktiivimallin.

– Aktiivimalli on osoitus edellisen hallituksen arvomaailmasta. Keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja myöhemmin siniset halusivat antaa hyvätuloisille roimat veronalennukset ja potkia työttömiä päivärahoja leikkaamalla, muistuttaa kansanedustajaehdokas Risto Kalliorinne.

– Lähtökohtana oli oletus, että työtön on lähtökohtaisesti epäaktiivinen ja siksi häntä on piiskattava sohvalta työmarkkinoille. Kuitenkin todellisuudessa suurin ongelma on puuttuvissa työmahdollisuuksissa.

Aktiivimalli on leikannut joka kolmannen työttömän päivärahoja. Näin 150 000:n jo ennestään pienituloisen ihmisen arki on muuttunut huonompaan suuntaan.

Vasemmistoliitto haluaa lakkauttaa hyödyttömän ja nöyryyttävän aktiivimallin.

– Vaikeimpaan tilanteeseen ovat ajautuneet ikääntyneet työttömät, joille aktiivimallin ehtojen täyttäminen on vaikeinta ja siksi leikkuri on iskenyt 60%:iin heistä. Olemattomien työpaikkojen pakkohaku ja hyödyttömät työnhakukurssit ovat tulleet työttömien arkeen. Kukaan ei pysty todentamaan aktiivimallin hyötyjä, muistuttaa Kalliorinne.

Kumotaan aktiivimalli -kansalaisaloite keräsi hetkessä 140 000 allekirjoitusta ja oli historian toiseksi suosituin kansalaisaloite. Eduskunta hylkäsi kuitenkin aloitteen oikeistopuolueiden äänin.

– Näin osoitettiin, että ihmisten mielipiteellä ei ole merkitystä. Ihmisten keskuudessa täysin epäoikeudenmukaisena koettu laki jäi voimaan konkreettiseksi osoitukseksi hallituksen pienituloisia kurittavasta politiikasta. Toki muitakin esimerkkejä löytyy, sillä esimerkiksi eläkeindeksien jäädyttäminen, opintorahan leikkaaminen ja asumistuen leikkaukset ovat laskeneet pienituloisten elintasoa, Kalliorinne sanoo.

– Vasemmistoliitto haluaa lakkauttaa hyödyttömän ja nöyryyttävän aktiivimallin. Meidän keinovalikoimassamme työttömille järjestetään aitoja mahdollisuuksia päästä työelämään tai koulutukseen. Uskomme ihmisten luonnolliseen aktiivisuuteen ja haluamme siksi pitää huolta myös kaikkein pienituloisimpien perusturvasta.

Eräs kevään eduskuntavaalien tärkeimmistä kysymyksistä liittyy vanhusten hoivaan ja sen laatuun.

– Puutteita on ilmennyt niin yksityisellä kuin julkisella puolella, mutta yksityisten toimijoiden esiin nousseet toimintatavat ovat härskiydessään pöyristyttäviä, toteaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen.

Vasemmisto haluaa parantaa hoitajamitoitusta niin, että hoitajien määrä vastaa vanhusten hoidon tarvetta. Puolue haluaa tehdä hoitajamitoituksesta velvoittavan kirjaamalla sen vanhuspalvelulakiin ja velvoittaa kunnat noudattamaan vanhuspalvelulakia erityisesti hoitosuunnitelman laatimisen ja sen noudattamisen osalta.

– Huoli palvelujen toimivuudesta ja valvonnasta ei ole tullut yhdellekään päättäjälle yllätyksenä. Surullista on, että aina pitää tapahtua jotakin vakavaa, ennen kuin ongelmiin puututaan, Hänninen sanoo.

Ikäihminen ei ole kauppatavaraa

Vasemmiston mielestä jokaisella on oikeus inhimilliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen, eikä ikäihminen saa olla kauppatavaraa. Laiminlyöntien ehkäisemiseksi puolue haluaa lakiin kirjatut kriteerit henkilöstömitoituksesta ja valvonnasta sekä tuntuvat sanktiot niiden rikkomisesta.

Vasemmisto haluaa parantaa hoitajamitoitusta niin, että hoitajien määrä vastaa vanhusten hoidon tarvetta. Puolue haluaa tehdä hoitajamitoituksesta velvoittavan kirjaamalla sen vanhuspalvelulakiin.

– Kun järjestelmällisesti lasketaan hoivan laatua voittojen maksimoimiseksi, henkilöstö uupuu, palvelua tarvitsevat kärsivät ja luottamus yhteiskunnan kykyyn pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista romahtaa. Hyötyjinä ovat miljoonia käärivät suuryritysten johtajat ja sijoittajat, muistuttaa Hänninen.

Myös eläkeläisköyhyys on Suomessa merkittävä ongelma. Ikäihmisten toimeentuloon ovat vaikuttaneet niin Juha Sipilän hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ylisuuret asiakasmaksut.

– Eläkeläisköyhyyttä on torjuttava korottamalla takuu- ja kansaneläkettä sekä asiakasmaksuja alentamalla.

Voitontavoittelu kiellettävä myös varhaiskasvatuksessa

Voitontavoittelu hoivan laadun ja turvallisuuden kustannuksella on noussut esiin myös yksityisissä päiväkodeissa. Lasten turvallisuus on jäänyt taka-alalle.

– Yksityistä päivähoitoa on Suomessa ollut vuosikymmenien ajan ja yleensä toimijoina ovat olleet pienten yritysten rinnalla yhdistykset ja säätiöt. Näille onkin ollut tarvetta, kun on haluttu ottaa huomioon esimerkiksi eri kielelliset tai pedagogiset painotukset. Nyt markkinoille ovat tulleet suuryritykset taustallaan samat pomot kuin esimerkiksi Esperissä ja Attendossa.

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen myöhempää oppimista ja sitä kautta jopa ehkäisee syrjäytymistä.

– Perusopetuksessa voiton tavoittelu on kielletty. Vasemmistoliitto on esittänyt samanlaista kirjausta myös varhaiskasvatuslakiin. Opettajien ammattijärjestö OAJ ja lapsiasiavaltuutettu ovat kanssamme samaa mieltä. Lapsemme eivät ole myytävänä. Yhteinen vastuumme ihmisestä on asetettava voitontavoittelun ja markkinavoimien edelle, Hänninen linjaa.

Eriarvoistuminen on vasemmistoliiton keskeinen teema kevään eduskuntavaaleissa. Puolueen vaaliohjelmaa viilattiin julkaisukuntoon lauantaina puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä. Puheenjohtaja Li Andersson peräänkuulutti eriarvoisuusvaaleja, myös ilmastopolitiikan kannalta.

– Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on huolissaan maan eriarvoistumisesta. Tänä keväänä käydään eriarvoisuusvaalit, joiden tavoite on pitää kaikki mukana tulevaisuuden yhteiskunnassa, Andersson sanoi.

Meidän tavoitteemme on ratkaista ilmastokriisi niin, että lopputuloksena on aiempaa tasa-arvoisempi ja paremmin voiva yhteiskunta.

Eriarvoistuminen on Anderssonin mielestä huomioitava myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Monella suomalaisella on pelko, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävät toimet kasvattavat eriarvoisuutta. Meidän tavoitteemme on ratkaista ilmastokriisi niin, että lopputuloksena on aiempaa tasa-arvoisempi ja paremmin voiva yhteiskunta.

Puheenjohtaja otti esimerkiksi liikenteen päästöt. Hänen mukaansa autoilusta pitää maksaa enemmän siellä, missä joukkoliikenne on aito vaihtoehto. Koska useimmilla suomalaisilla ei ole varaa sähköautoon, valtion on tuettava autojen muuttamista biokaasulla ja etanolilla kulkeviksi.

Andersson haluaisi ilmastovaikutuksien arvioinnin osaksi valtion budjetin laatimista ja talouspolitiikan arviointineuvoston toimintaa.

Ratkaisukeskeinen vaaliohjelma

Vaalikampanja käynnistetään keskiviikkona 30. tammikuuta. Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa Andersson keskustelee eriarvoistumisesta Vasemmiston ehdokkaan, filosofi Tuomas Nevanlinnan kanssa.

Keskiviikkona julkaistavassa ohjelmassa eriarvoistumista ja muita Suomessa koettuja ongelmia lähestytään ratkaisuja tarjoamalla. Eriarvoistumista torjutaan myös esimerkiksi parantamalla perusturvaa ja poistamalla terveyskeskusten asiakasmaksut, puoluevaltuuston puheenjohtaja Pia Lohikoski sanoi lauantaina.

– Haluamme laittaa pikavipit kuriin ja laskea myös asumisen hintaa rakentamalla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja.

Koulutuksen osalta Vasemmisto haluaa taata kaikille nuorille toisen asteen koulutuksen ja perua ammatillisen koulutuksen leikkaukset. Lohikoski vaati myös panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Viisi euroehdokasta koossa

Puoluevaltuusto asetti lauantaina kaksi uutta ehdokasta Euroopan parlamentin vaaleihin. Uusia ehdokkaita ovat kuvataiteilija ja ammatillinen opettaja Elisa Lientola Lahdesta sekä opettaja Jaakko Lindfors Turusta. Lientola toimii myös kaupunginvaltuutettuna ja Lindfors on Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja.

Aiemmin ehdolle on asetettu Mia Haglund Helsingistä, Sinikka Torkkola Tampereelta ja Vasemmiston nykyinen euroedustaja Merja Kyllönen.

Seuraava ehdokasrypäs aiotaan nimetä maaliskuussa, puheenjohtaja Andersson kertoo. Viimeiset 20 ehdokaspaikasta täytetään todennäköisesti eduskuntavaaleja seuraavana päivänä 15. huhtikuuta.

Anderssonin mukaan ehdolle halutaan valtakunnallisesti tai piiritasolla tunnettuja toimijoita, myös aivan uusia. Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan myös, mikä tarkoittaa tällä hetkellä erityisesti miesehdokkaiden etsimistä.

Vasemmistoliiton Lapin piirin piirihallitus nimesi loput ehdokkaat kansanedustajavaaleihin kokouksessaan Rovaniemellä lauantaina. Ehdokkaiksi asetettiin Sari Moisanen Kemistä, Lalli Mustakallio Torniosta ja Reijo Kontinen Kolarista.

Lalli Mustakallio, 29, joka on tullut suurelle yleisölle tutuksi rap-artisti Talonpoika Lallina, kertoo haluavansa herätellä nuoria ihmisiä vaaliuurnille tarjoamalla näille vaihtoehdon politiikan ulkopuolelta.

– Olen nähnyt yhteiskunnan meininkiä esiintymislavoilta sekä viemärikaivoista. Monipuolista perspektiiviä Lapin asioihin löytyy, koska olen kiertänyt keikoilla kummallakin alalla ympäri maakuntaa yli kymmenen vuoden ajan ja kuullut ihmisten huolia ja murheita. Eriarvoistuminen ja luonnonvarojen yksityistäminen on pysäytettävä.

Kemiläinen hanketyöntekijä Sari Moisanen, 39, asettuu ehdolle kolmatta kertaa Lapista. Edellisissä eduskuntavaaleissa Moisanen keräsi 4 179 ääntä ja hänet valittiin varakansanedustajaksi.

– On ilo olla jälleen mukana nostamassa keskustelun keskiöön lappilaisia koskevia asiakysymyksiä, kuten kuinka turvata harvaan asutun maakunnan palvelut ja työpaikat, millaisia ovat lappilaiset ilmastoteot ja miten työelämän pelisäännöt määritetään, Moisanen toteaa.

– Tässä huikeassa ehdokasjoukossa on lappilaisen arjen asiantuntijoita tukkikämpiltä yliopiston käytäville, teollisuuskaupunkien sykkeestä poroaidoille.  Oma kampanjani tulee rakentumaan Lapin veto- ja pitovoimatekijöiden esillä pitämiseen, työelämäkysymyksiin sekä aluetalouden ja teollisuuden toimintaedellytyksien turvaamiseen.

Kolmas uusi ehdokas on Reijo Kontinen, 61, Kolarista. Kontinen on ammatiltaan metsuri ja on ollut aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa ja ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä jo vuosikymmenien ajan. Tällä hetkellä Kontinen toimii Teollisuusliiton hallituksen jäsenenä.

– Suomen eheyttäminen on ykkösteemani vaaleissa, Sipilän hallitus on ajanut maan kahtia, kertoo Kontinen.  

Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaina huhtikuun vaaleissa ovat luokanopettaja Anni Ahlakorpi, 32, Utsjoki, aluetoimitsija Jarmo Alatarvas, 59, Rovaniemi, nuoriso-ohjaaja Mari Ikonen, 26, Rovaniemi, metsuri Reijo Kontinen, 61, Kolari, hanketyöntekijä Sari Moisanen, 39, Kemi, yrittäjä Albana Mustafi, 34, Kemi, muusikko ja viemärisukittaja Lalli Mustakallio, 29, Tornio, kansanedustaja Markus Mustajärvi, 55, Savukoski, poromies Aki Nevalainen, 59, Kittilä, sosiaalityöntekijä Tiina Outila, 33, Rovaniemi, opiskelija Henri Ramberg, 31, Rovaniemi, eläkeläinen Olavi Stoor, 71, Tornio, professori Vesa Puuronen, 61, Rovaniemi sekä hankinta-asiantuntija Kati Tervo, 35, Kemi.

Rovaniemeläinen Jarmo Alatarvas, 59, ja torniolainen Olavi Stoor, 71, ovat vasemmistoliiton uudet kiinnitykset tuleviin eduskuntavaaleihin Lapissa.

Stoorilla on takanaan pitkä ura Outokummun terästehtaalla, jossa hän toimi yli 30 vuotta, ollen myös pääluottamusmies. Politiikassa ja järjestötoiminnassa Stoor on toiminut ansiokkaasti 70-luvulta asti ja on tälläkin hetkellä varavaltuutettu Tornion kaupungissa. Tulevat kansanedustajavaalit ovat Stoorille järjestyksessään kolmannet.

Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina.

Rovaniemeläinen Alatarvas toiminut jo 18 vuotta Rakennusliiton aluetoimitsijana Lapissa pitämässä työntekijöiden puolta maakunnassa. Hän on ollut aiemmin mukana useita kausia kuntapolitiikassa Rovaniemellä sekä Rovaniemen maalaiskunnassa ja on toiminut pitkään myös järjestötehtävissä.

– Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina. Työn murroksessa on tärkeätä, että kokemus sekä työntekijöiden ääni kuuluisi suuressa salissa, jossa keskeisillä lainsäädännöillä voidaan vaikuttaa työntekemisen reunaehtoihin, kertoo Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.

Vasemmistoliiton Lapin piiri asettaa seuraavat eduskuntavaaliehdokkaat tammikuussa pidettävässä piirihallituksen kokouksessa.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää eduskuntavaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaata perustulon kokeilualueeksi. Piirijärjestön mukaan tämä vähentäisi köyhyyttä ja byrokratiaa antaen samalla mahdollisuuden sovittaa työnteko elämäntilanteiden vaihteleviin vaatimuksiin.

Eduskuntavaaleissa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto tavoittelee neljää kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiiristä. Ehdokkaat asetetaan yhdessä Kainuun Vasemmiston kanssa.

– Ehdokaslistamme on vahva. Mukana on paljon kokemusta ja tuoretta näkemystä. Vasemmisto esittää vahvan oikeudenmukaisen vaihtoehdon leikkauspolitiikalle ja myös Oulun vaalipiirissä nähdyille keskittämistoimille, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää myös kaksoisraidetta Ouluun ja edelleen Haaparantaan varmistamaan Perämerenkaaren elinvoimaa. Ohjelmassa esitetään myös tuntuvia satsauksia niin ammatilliseen- kuin korkeakoulutukseen. Täsmäpanostuksia on tehtävä erityisammattioppilaitosten (kuten Luovin) suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto painottaa myös sitä, että niin ammattikorkeakouluille kuin Oulun yliopistolle on huolehdittava pitkäjänteisen toiminnan takaava rahoitus.

Sote-palvelut on järjestettävä maakunnalliselle ja julkiselle pohjalle. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston tavoitteena on turvata palvelutuotanto, integraatio ja sote-palveluiden saatavuus koko maakunnassa. Maakuntien on saatava itse päättää sairaaloidensa välisestä työnjaosta.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa vaaliohjelmassaan myös muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, työelämään ja kulttuuriin. Piirijärjestön mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.

Koko vaaliohjelman voit lukea täältä.

Tiiviissä vaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa erityisesti maakunnallisiin kysymyksiin. Puolueen valtakunnallisesta vaaliohjelmasta päätetään tammikuussa puoluevaltuuston kokouksessa. Pohja sille luodaan alueellisissa keskustelutilaisuuksissa, joissa keskustellaan osanottajien kesken avoimesti ja tasa-arvoisesti Suomea jakavista ongelmista eri näkökulmista. Oulussa alueellinen keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 14.12. Aleksinkulmassa.

Tänään Muhoksella syyspiirikokouksensa pitäneen Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan keskustan puheet ja teot eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

– Pääministeri Juha Sipilä on esittänyt tänään tuhatta lähinnä yrityksiin sijoitettavaa uutta opettajaa ammatilliseen koulutukseen. Resurssien lisäys on kannatettavaa, mutta on erittäin nurinkurista, että hallitus on leikannut tällä vaalikaudella yli 200 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta. Tämä on johtanut ryhmäkokojen ja lähiopetuksen määrän laskuun, mikä on monessa paikassa romahduttanut ammatillisen opetuksen tason, piirijärjestö muistuttaa kannanotossaan.

Miksi hallitus ei ole nyt nousukauden aikana parantanut pienituloisten perheiden asemaa?

– Keskusta on myös kuluvalla vaalikaudella leikannut useaan otteeseen lapsilisien indeksikorotukset. Nyt Sipilä esittää lisäyksiä lapsilisiin. Miksi hallitus ei ole nyt nousukauden aikana parantanut pienituloisten perheiden asemaa?

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ihmettelee kannanotossaan pääministerin oppositiota syyllistäviä ja väheksyviä puheita.

– Valtaapitävien ei tule itse pönkittää tätä puhetapaa, vaan kunnioittaa toisia. Ongelmat ratkaistaan puolueiden yhteistyöllä myös seuraavien vaalien jälkeen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä asioita tulee hoitaa yhdessä sopimalla, eikä repimällä. Jokaisesta puolueesta löytyy asiantuntevia ihmisiä ja hyviä ideoita.

Neljä uutta kansanedustajaehdokasta

Piirijärjestö vahvisti kokouksessaan neljä uutta ehdokasta ensi keväänä käytäviin eduskuntavaaleihin. Ehdolle asettuvat ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n Kainuun ja Lapin aluekoordinaattori Anne Huotari, 58, Oulusta, PAM:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne, 47, Oulusta, Kelan sairauspäiväraharyhmän päällikkö Outi Pekkala, 54, Haapavedeltä ja kirvesmies Veli Paasimaa, 51, Muhokselta.

Kaikki ehdokkaat toimivat valtuutettuina omissa kotikunnissaan. Piirihallitus valitsee vielä myöhemmin kaksi ehdokasta vaaleihin.

Olli Kohonen jatkaa piirin puheenjohtajana

Syyskokous valitsi lisäksi puoluepiirin hallituksen ja puheenjohtajiston vuodelle 2019. Piirin puheenjohtajana jatkaa 38-vuotias sairaanhoitaja Olli Kohonen Oulusta. Myös varapuheenjohtajat valittiin jatkokaudelle. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heidi Haataja Limingasta ja 2. varapuheenjohtajaksi Sari Janatuinen Kempeleestä.

Pohjois-Pohjanmaan piirihallitukseen valittiin edellä mainittujen lisäksi Aija Autio Ylivieskasta, Jorma Hanhela Oulusta, Risto Heinonen Raahesta, Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä, Eero Kinare Kalajoelta, Tauno Kivelä Iistä, Jaakko Latvanlehto Muhokselta, Carina Läntinen Utajärveltä, Suvi Röntynen Oulusta ja Matti Vähänen Oulusta.

Varajäseniksi valittiin Timo Kekkonen Ylivieskasta, Taisto Puurunen Pudasjärveltä, Jari Sirkko Muhokselta, Pietari Tikkanen Oulusta ja Marko Törmälehto Haapavedeltä.

Kemin Vasemmistoliitto ry esittää kemiläisiä Kati Tervoa ja Albana Mustafia ehdokkaiksi ensi kevään eduskuntavaaleihin Vasemmistoliiton ehdokaslistalle Lapissa. Virallisen ehdokasasettelun tekee Vasemmistoliiton Lapin piiri syyskokouksessaan Inarin Saariselällä 11. marraskuuta.

Kati Tervo on 35-vuotias, pitkän ay- ja järjestökokemuksen omaava, 5-lapsisen uusperheen äiti. Hän on koulutukseltaan tradenomi ja opiskelee työn ohessa ylempää AMK-tutkintoa. Päivätyönä hän työskentelee hankinta-asiantuntijana Kemin kaupungilla.

Tervo toimii tällä hetkellä muun muassa Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtajana ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistossa sekä varapuheenjohtajana Lapin liiton maakunnan yhteistyöryhmässä.

Tervo haluaa vaikuttaa ihmisten arjen sujuvuuteen taustasta riippumatta ja tuoda tolkun takaisin politiikkaan, jonka vuoksi hän päätti lähteä kansanedustajaehdokkaaksi. Tervon tulevia vaaliteemoja ovat muun muassa perheet, työhön ja toimeentuloon liittyvät asiat, aluepolitiikka ja siinä erityisesti Lapin maakunnan esille tuominen sekä koulutukseen liittyvät asiat.

Albana Mustafi on 34-vuotias, kolmen lapsen äiti ja kauneusalan yrittäjä, poliitikko ja liikunnanohjaaja. Mustafi kertoo, että yhteisten asioiden hoitamisessa hänen aviomiehensä ja sukulaisten tuki on ollut korvaamaton etu ja ilman sitä hän ei pystyisi olemaan monitoiminainen. Tällä hetkellä hän vaikuttaa erilaisissa luottamustehtävissä muun muassa Kemin kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksen varajäsenä ja Kemin Aikamme naisten johtokunnassa.

Mustafi kertoo, että politiikka on ollut hänessä läsnä heti synnyttyään, koska vanhemmat ovat antaneet hänelle nimeksi Albana osoittaakseen poliittisen mielipiteensä. Albana tarkoittaa albanialaista. Tuohon aikaan politiikan harjoittaminen oli rikos Kosovossa.

Mustafin perhe tuli Suomeen hänen ollessaan 8-vuotias ja hän on edelleen kiitollinen Suomen hänelle suomasta turvasta ja hyvinvoinnista. Hän kertoo identiteettinsä olevan sekä suomalainen että kosovolainen.

Albana Mustafin mielestä suomalainen yhteiskunta ei ole kuitenkaan enää entisensä, pahoinvointi ja eriarvoistuminen kasvaa. Tämä näkyy paitsi köyhyytenä, työttömyytenä ja erilaisina ongelmina myös vihapuheen ja rasismin nousuna. Mustafi haluaa pysäyttää tämän kehityksen ja siksi on lähtenyt kansanedustajaehdokkaaksi keväällä 2019. Hän haluaa tuoda politiikkaan mukaan empatiaa, lämpöä ja ymmärrystä ja pysäyttää eriarvoistumisen.