Eräs Sipilän hallituksen tuhoisimmista aluepoliittisista
päätöksistä tehtiin loppuvuodesta 2016, kun ammattikoulutuksesta leikattiin
halvaannuttavat 190 miljoonaa euroa.
– Esimerkiksi Kainuussa leikkaukset ovat näkyneet suoraan koulutuksen laadussa, sillä lähiopetusta on jouduttu useissa oppilaitoksissa vähentämään minimiin. Niukkenevat resurssit ovat myös johtaneet koulutuksen keskittymiseen, kertoo Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustajaehdokas Miikka Kortelainen.
Ammattikoulutuksen rahoituksen leikkauksesta äänestettiin
eduskunnassa 13. joulukuuta 2016. Käsittelyssä oli tuolloin hallituksen esitys
eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä
annetun lain muuttamisesta (HE 177/2016).
Leikkaukset ammattikoulutukseen hyväksyttiin eduskunnassa
äänin 109-54, 36 poissa. Leikkauksia vastustivat vasemmistoliiton,
sosialidemokraattien ja vihreiden kansanedustajat. Jättileikkauksen äänestivät
läpi keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n edustajat.
Vasemmistoliitto tavoittelee koulutusasioissa täyskäännöstä. Puolue
haluaa turvata ammatillisen koulutuksen ja koulutuspaikkojen riittävän
tarjonnan sekä tarjota mahdollisuuden korkeakoulutukseen kaikkialla
Suomessa.
Lännen Median teettämien laskelmien mukaan Sipilän eronnut
hallitus leikkasi koulutuksesta menneellä hallituskaudella laskentatavasta
riippuen yhteensä yli 690 miljoonaa euroa. Päätöksistä ovat vastuussa
hallituspuolueet keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja myöhemmin siniset.
– Leikkaukset heikentävät koulutuksen laatua, vaikeuttavat
koulutustakuun toteutumista ja lisäävät opetushenkilöstön kuormitusta, sanoo
Kortelainen.
Vasemmistoliitto tavoittelee koulutusasioissa täyskäännöstä.
Puolue haluaa turvata ammatillisen koulutuksen ja koulutuspaikkojen riittävän
tarjonnan sekä tarjota mahdollisuuden korkeakoulutukseen kaikkialla Suomessa.
– Jokaisessa Suomen maakunnassa täytyy olla yliopisto tai
ammattikorkeakoulu. Toisella asteella lähiopetusta ja -ohjausta tulee jokaisen
saada vähintään 30 tuntia viikossa, Kortelainen konkretisoi puolueen tavoitteita.
Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa todetaan koulutuksen olevan
keskeisessä roolissa eri alueiden työvoiman saatavuuden ja työllisyyden sekä
nuorten hyvinvoinnin näkökulmista.
Kilpailukykysopimuksiin liittyvistä lakimuutoksista äänestettiin eduskunnassa 28. lokakuuta 2016. Käsittelyssä oli tuolloin hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 170/2016).
Vasemmistoliitto on ainoana puolueena johdonmukaisesti vastustanut kiky-sopimusta. Näin oli myös äänestyshetken koittaessa. Äänestyksessä ainoastaan vasemmistoliiton kansanedustajat äänestivät kikyä vastaan. Sopimuksen kannalla olivat keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, sdp:n, vihreiden ja kaikkien muiden puolueiden kansanedustajat.
– Vasemmistoliiton saaman arvion mukaan sisältyvät sosiaaliturvamaksujen muutokset vähentävät valtion ja kuntien tuloja nettona jopa 1,3 miljardia. Kun tämän päälle lasketaan hallituksen tuloverokevennykset, nousee kilpailukykysopimuksen hinta julkiselle taloudelle melkein kahteen miljardiin, kirjoitti puolueen puheenjohtaja Li Anderssonblogissaan alkuvuodesta 2017.
– Kun yritin syksyllä saada toimittajat kiinnostumaan tästä laskelmastamme, kukaan ei tarttunut aiheeseen. Valtiovarainministeri Petteri Orpo ei suostunut vastaamaan vasemmistoliiton esittämiin kysymyksiin.
Andersson muistuttaa, että myös talouspoliitikan arviointineuvoston raportti kyseenalaistaa hallituksen esittelemät kikyn vaikutukset julkiseen talouteen. Hallitus ja VM ovat mainostaneet järjestelyn olevan kutakuinkin kustannusneutraali. Arviointineuvosto sen sijaan laskee sen pienentävän valtion tuloja pitkällä aikavälillä noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa.
Vasemmistoliiton mielestä tuottavuuden ja osaamisen parantaminen on työn halpuuttamista huomattavasti parempi keino laskea yksikkötyökustannuksia.
Kilpailukykysopimuksen hinta julkiselle taloudelle nousee melkein kahteen miljardiin
– Työajan pidentäminen palkkaa lisäämättä pikemminkin lisää työttömyyttä kuin työllisyyttä, ja palkanalennukset vaikuttavat negatiivisesti kansantalouden kokonaiskysyntään ja sitä kautta kasvuun. Tämän vahvisti myös valtionvarainministeriö kesällä tekemässään ennusteessa tälle vuodelle, sanoo Andersson.
– Kysyin marraskuussa hallitukselta, miten he selittävät esimerkiksi kajaanilaisille lastenkodin työntekijöille, jotka jo nyt ihmettelevät, miten heidän lomarahojensa leikkaaminen parantaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä, että hallitus kikyn takia ensi keväänä ”joutuu” tasapainottamaan taloutta leikkaamalla vielä lisää, kirjoittaa Andersson.
– Hallitus sai aikaan kilpailukykysopimuksen uhkaamalla leikata palkkoja lainsäädännöllä. He siirsivät ay-liikkeelle vastuun omista leikkauksistaan luomalla tilanteen, jossa ei annettu mitään muita mahdollisuuksia kuin sopia palkanalennuksista. Työntekijät laitettiin osallistumaan leikkauspolitiikkaan työajan palkattomalla pidennyksellä sekä siirtämällä vastuu palkkaan kuuluvista maksuista työnantajilta työntekijöille.
Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa todetaan, että mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen on paras vakuutus työttömyyttä vastaan muuttuvilla työmarkkinoilla. Puolueen mukaan samalla korostuu myös osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen elinkeinopoliittinen merkitys.
– Suomi pärjää globaalissa kilpailussa panostamalla osaamiseen, ei palkkoja alentamalla.
Juha Sipilän hallituksen suurimpia syntejä on Oulaskankaan synnytysten ja Raahen nukutuksessa tehtävien leikkausten lopettaminen.
– Syy näihin ratkaisuihin löytyy Sipilän hallituksen hallitusohjelmasta, jossa erikoissairaanhoitoon oli kirjattu 350 miljoonan euron leikkaukset. Jokainen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten/sinisten kansanedustaja kuittasi leikkaukset hyväksymällä eduskunnassa hallitusohjelman, muistuttaa Vasemmiston kansanedustajaehdokas Anne Huotari.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana toimiva Huotari ihmettelee, miksi pääministeri Sipilä ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila eivät puolustaneet oman vaalipiirinsä sairaaloita.
– Vastuu lakkautuksista on myös alueen keskustan ja
kokoomuksen kansanedustajilla. Molemmat lakkautukset vaikuttavat etenkin
lapsiperheiden elämään pitenevien synnytysmatkojen vuoksi, sekä Raahen osalta
mahdollisen paikkakunnan vaihdon tai pitenevien työmatkojen vuoksi.
Jokainen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten/sinisten kansanedustaja kuittasi leikkaukset hyväksymällä eduskunnassa hallitusohjelman
– Sipilän olisi pitänyt talousmiehenä nähdä, mihin leikkausten
lopettaminen johtaa Raahen talousalueella. Ensiksi jouduttiin yt-neuvotteluihin
Raahen 40 lääkärin ja hoitajan osalta ja osin sen seurauksena Raahen
hyvinvointikuntayhtymä joutui yt-neuvotteluihin 80 työntekijän kanssa. Moni
varmasti miettii, jääkö enää asumaan paikkakunnalle. Se on kova ja surullinen
isku Raahen kokoisessa kaupungissa., harmittelee Huotari.
Keskustaministeri Annika Saarikon vuonna 2017 laatima keskittämisasetus tulee lopettamaan leikkaustoimintaa myös keskussairaaloista, kuten Kainuusta, Kokkolasta, Kemistä ja Rovaniemeltä.
– Samaan aikaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa on leikkausten
määrä äärirajoilla. Pahimmassa tapauksessa hoitotakuu pakottaa ostamaan
leikkaustoimintaa yksityisiltä sairaaloilta. Raahen aluesairaalassa on jäämässä
viisi leikkaussalia vajaakäytölle. Oliko palvelujen yksityistäminen Sipilän
hallituksen ja keskittämisasetuksen perimmäinen tarkoitus?, kysyy Huotari.
Vasemmiston mielestä erikoissairaanhoidon palveluja ei pidä ministereiden asetuksilla keskittää, vaan päätösvaltaa on annettava enemmän erityisvastuualueille ja tarvittaessa määritellä lainsäädännöllä, jolloin asiasta käydään julkinen keskustelu ennen päätöksentekoa. Samalla tulee arvioida päätösten vaikutuksia alueiden elinvoimaan.
Paikalla oli työttömien puolustajia kaikkialta Suomesta. Esimerkiksi Oulun seudulta oli tullut kolme bussia, Rovaniemeltä kaksi. (Kuva: Maija Aalto)
Vasemmisto on asettanut tiukkoja ehtoja hallitukseen menon
kynnyskysymyksiksi. Yksi niistä liittyy työttömien aktiivimalliin. Puolue voi
olla mukana vain sellaisessa hallituksessa, joka lakkauttaa työttömien
aktiivimallin.
– Aktiivimalli on osoitus edellisen hallituksen arvomaailmasta. Keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja myöhemmin siniset halusivat antaa hyvätuloisille roimat veronalennukset ja potkia työttömiä päivärahoja leikkaamalla, muistuttaa kansanedustajaehdokas Risto Kalliorinne.
– Lähtökohtana oli oletus, että työtön on lähtökohtaisesti
epäaktiivinen ja siksi häntä on piiskattava sohvalta työmarkkinoille. Kuitenkin
todellisuudessa suurin ongelma on puuttuvissa työmahdollisuuksissa.
Aktiivimalli on leikannut joka kolmannen työttömän päivärahoja. Näin 150 000:n jo ennestään pienituloisen ihmisen arki on muuttunut huonompaan suuntaan.
Vasemmistoliitto haluaa lakkauttaa hyödyttömän ja nöyryyttävän aktiivimallin.
– Vaikeimpaan tilanteeseen ovat ajautuneet ikääntyneet
työttömät, joille aktiivimallin ehtojen täyttäminen on vaikeinta ja siksi
leikkuri on iskenyt 60%:iin heistä. Olemattomien työpaikkojen pakkohaku ja
hyödyttömät työnhakukurssit ovat tulleet työttömien arkeen. Kukaan ei pysty todentamaan
aktiivimallin hyötyjä, muistuttaa Kalliorinne.
Kumotaan aktiivimalli -kansalaisaloite keräsi hetkessä 140
000 allekirjoitusta ja oli historian toiseksi suosituin kansalaisaloite. Eduskunta
hylkäsi kuitenkin aloitteen oikeistopuolueiden äänin.
– Näin osoitettiin, että ihmisten mielipiteellä ei ole
merkitystä. Ihmisten keskuudessa täysin epäoikeudenmukaisena koettu laki jäi
voimaan konkreettiseksi osoitukseksi hallituksen pienituloisia kurittavasta
politiikasta. Toki muitakin esimerkkejä löytyy, sillä esimerkiksi
eläkeindeksien jäädyttäminen, opintorahan leikkaaminen ja asumistuen
leikkaukset ovat laskeneet pienituloisten elintasoa, Kalliorinne sanoo.
– Vasemmistoliitto haluaa lakkauttaa hyödyttömän ja nöyryyttävän aktiivimallin. Meidän keinovalikoimassamme työttömille järjestetään aitoja mahdollisuuksia päästä työelämään tai koulutukseen. Uskomme ihmisten luonnolliseen aktiivisuuteen ja haluamme siksi pitää huolta myös kaikkein pienituloisimpien perusturvasta.
Eräs kevään eduskuntavaalien tärkeimmistä kysymyksistä
liittyy vanhusten hoivaan ja sen laatuun.
– Puutteita on ilmennyt niin yksityisellä kuin julkisella puolella, mutta yksityisten toimijoiden esiin nousseet toimintatavat ovat härskiydessään pöyristyttäviä, toteaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen.
Vasemmisto haluaa parantaa hoitajamitoitusta niin, että
hoitajien määrä vastaa vanhusten hoidon tarvetta. Puolue haluaa tehdä
hoitajamitoituksesta velvoittavan kirjaamalla sen vanhuspalvelulakiin ja
velvoittaa kunnat noudattamaan vanhuspalvelulakia erityisesti hoitosuunnitelman
laatimisen ja sen noudattamisen osalta.
– Huoli palvelujen toimivuudesta ja valvonnasta ei ole
tullut yhdellekään päättäjälle yllätyksenä. Surullista on, että aina pitää
tapahtua jotakin vakavaa, ennen kuin ongelmiin puututaan, Hänninen sanoo.
Ikäihminen ei ole
kauppatavaraa
Vasemmiston mielestä jokaisella on oikeus inhimilliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen, eikä ikäihminen saa olla kauppatavaraa. Laiminlyöntien ehkäisemiseksi puolue haluaa lakiin kirjatut kriteerit henkilöstömitoituksesta ja valvonnasta sekä tuntuvat sanktiot niiden rikkomisesta.
Vasemmisto haluaa parantaa hoitajamitoitusta niin, että hoitajien määrä
vastaa vanhusten hoidon tarvetta. Puolue haluaa tehdä
hoitajamitoituksesta velvoittavan kirjaamalla sen vanhuspalvelulakiin.
– Kun järjestelmällisesti lasketaan hoivan laatua voittojen
maksimoimiseksi, henkilöstö uupuu, palvelua tarvitsevat kärsivät ja luottamus
yhteiskunnan kykyyn pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista romahtaa.
Hyötyjinä ovat miljoonia käärivät suuryritysten johtajat ja sijoittajat, muistuttaa
Hänninen.
Myös eläkeläisköyhyys on Suomessa merkittävä ongelma. Ikäihmisten toimeentuloon ovat vaikuttaneet niin Juha Sipilän hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ylisuuret asiakasmaksut.
– Eläkeläisköyhyyttä on torjuttava korottamalla takuu- ja kansaneläkettä sekä asiakasmaksuja alentamalla.
Voitontavoittelu
kiellettävä myös varhaiskasvatuksessa
Voitontavoittelu hoivan laadun ja turvallisuuden
kustannuksella on noussut esiin myös yksityisissä päiväkodeissa. Lasten
turvallisuus on jäänyt taka-alalle.
– Yksityistä päivähoitoa on Suomessa ollut vuosikymmenien
ajan ja yleensä toimijoina ovat olleet pienten yritysten rinnalla yhdistykset
ja säätiöt. Näille onkin ollut tarvetta, kun on haluttu ottaa huomioon
esimerkiksi eri kielelliset tai pedagogiset painotukset. Nyt markkinoille ovat
tulleet suuryritykset taustallaan samat pomot kuin esimerkiksi Esperissä ja
Attendossa.
Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen myöhempää oppimista ja sitä kautta jopa ehkäisee syrjäytymistä.
– Perusopetuksessa voiton tavoittelu on kielletty. Vasemmistoliitto on esittänyt samanlaista kirjausta myös varhaiskasvatuslakiin. Opettajien ammattijärjestö OAJ ja lapsiasiavaltuutettu ovat kanssamme samaa mieltä. Lapsemme eivät ole myytävänä. Yhteinen vastuumme ihmisestä on asetettava voitontavoittelun ja markkinavoimien edelle, Hänninen linjaa.
Eriarvoistuminen on vasemmistoliiton keskeinen teema kevään eduskuntavaaleissa. Puolueen vaaliohjelmaa viilattiin julkaisukuntoon lauantaina puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä. Puheenjohtaja Li Andersson peräänkuulutti eriarvoisuusvaaleja, myös ilmastopolitiikan kannalta.
– Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on huolissaan maan eriarvoistumisesta. Tänä keväänä käydään eriarvoisuusvaalit, joiden tavoite on pitää kaikki mukana tulevaisuuden yhteiskunnassa, Andersson sanoi.
Meidän tavoitteemme on ratkaista ilmastokriisi niin, että lopputuloksena on aiempaa tasa-arvoisempi ja paremmin voiva yhteiskunta.
Eriarvoistuminen on
Anderssonin mielestä huomioitava myös ilmastonmuutoksen
torjunnassa.
– Monella
suomalaisella on pelko, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
tehtävät toimet kasvattavat eriarvoisuutta. Meidän tavoitteemme on
ratkaista ilmastokriisi niin, että lopputuloksena on aiempaa
tasa-arvoisempi ja paremmin voiva yhteiskunta.
Puheenjohtaja otti
esimerkiksi liikenteen päästöt. Hänen mukaansa autoilusta pitää
maksaa enemmän siellä, missä joukkoliikenne on aito vaihtoehto.
Koska useimmilla suomalaisilla ei ole varaa sähköautoon, valtion on
tuettava autojen muuttamista biokaasulla ja etanolilla kulkeviksi.
Andersson haluaisi ilmastovaikutuksien arvioinnin osaksi valtion budjetin laatimista ja talouspolitiikan arviointineuvoston toimintaa.
Ratkaisukeskeinen vaaliohjelma
Vaalikampanja käynnistetään keskiviikkona 30. tammikuuta. Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa Andersson keskustelee eriarvoistumisesta Vasemmiston ehdokkaan, filosofi Tuomas Nevanlinnan kanssa.
Keskiviikkona julkaistavassa ohjelmassa eriarvoistumista ja muita Suomessa koettuja ongelmia lähestytään ratkaisuja tarjoamalla. Eriarvoistumista torjutaan myös esimerkiksi parantamalla perusturvaa ja poistamalla terveyskeskusten asiakasmaksut, puoluevaltuuston puheenjohtaja Pia Lohikoski sanoi lauantaina.
– Haluamme laittaa
pikavipit kuriin ja laskea myös asumisen hintaa rakentamalla
riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja.
Koulutuksen osalta Vasemmisto haluaa taata kaikille nuorille toisen asteen koulutuksen ja perua ammatillisen koulutuksen leikkaukset. Lohikoski vaati myös panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Viisi euroehdokasta koossa
Puoluevaltuusto asetti lauantaina kaksi uutta ehdokasta Euroopan parlamentin vaaleihin. Uusia ehdokkaita ovat kuvataiteilija ja ammatillinen opettaja Elisa Lientola Lahdesta sekä opettaja Jaakko Lindfors Turusta. Lientola toimii myös kaupunginvaltuutettuna ja Lindfors on Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja.
Aiemmin ehdolle on asetettu Mia Haglund Helsingistä, Sinikka Torkkola Tampereelta ja Vasemmiston nykyinen euroedustaja Merja Kyllönen.
Seuraava
ehdokasrypäs aiotaan nimetä maaliskuussa, puheenjohtaja Andersson
kertoo. Viimeiset 20 ehdokaspaikasta täytetään todennäköisesti
eduskuntavaaleja seuraavana päivänä 15. huhtikuuta.
Anderssonin mukaan
ehdolle halutaan valtakunnallisesti tai piiritasolla tunnettuja
toimijoita, myös aivan uusia. Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan
myös, mikä tarkoittaa tällä hetkellä erityisesti miesehdokkaiden
etsimistä.
Vasemmistoliiton Lapin piirin piirihallitus nimesi loput ehdokkaat kansanedustajavaaleihin kokouksessaan Rovaniemellä lauantaina. Ehdokkaiksi asetettiin Sari Moisanen Kemistä, Lalli Mustakallio Torniosta ja Reijo Kontinen Kolarista.
Lalli Mustakallio, 29, joka on tullut suurelle yleisölle
tutuksi rap-artisti Talonpoika Lallina, kertoo haluavansa herätellä nuoria
ihmisiä vaaliuurnille tarjoamalla näille vaihtoehdon politiikan ulkopuolelta.
– Olen nähnyt yhteiskunnan meininkiä esiintymislavoilta sekä
viemärikaivoista. Monipuolista perspektiiviä Lapin asioihin löytyy, koska olen
kiertänyt keikoilla kummallakin alalla ympäri maakuntaa yli kymmenen vuoden
ajan ja kuullut ihmisten huolia ja murheita. Eriarvoistuminen ja luonnonvarojen
yksityistäminen on pysäytettävä.
Kemiläinen hanketyöntekijä Sari Moisanen, 39, asettuu
ehdolle kolmatta kertaa Lapista. Edellisissä eduskuntavaaleissa Moisanen keräsi
4 179 ääntä ja hänet valittiin varakansanedustajaksi.
– On ilo olla jälleen mukana nostamassa keskustelun keskiöön
lappilaisia koskevia asiakysymyksiä, kuten kuinka turvata harvaan asutun
maakunnan palvelut ja työpaikat, millaisia ovat lappilaiset ilmastoteot ja
miten työelämän pelisäännöt määritetään, Moisanen toteaa.
– Tässä huikeassa ehdokasjoukossa on lappilaisen arjen
asiantuntijoita tukkikämpiltä yliopiston käytäville, teollisuuskaupunkien
sykkeestä poroaidoille. Oma kampanjani tulee rakentumaan Lapin veto- ja
pitovoimatekijöiden esillä pitämiseen, työelämäkysymyksiin sekä aluetalouden ja
teollisuuden toimintaedellytyksien turvaamiseen.
Kolmas uusi ehdokas on Reijo Kontinen, 61, Kolarista.
Kontinen on ammatiltaan metsuri ja on ollut aktiivisesti mukana
kunnallispolitiikassa ja ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä jo
vuosikymmenien ajan. Tällä hetkellä Kontinen toimii Teollisuusliiton
hallituksen jäsenenä.
– Suomen eheyttäminen on ykkösteemani vaaleissa, Sipilän
hallitus on ajanut maan kahtia, kertoo Kontinen.
Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaina huhtikuun vaaleissa ovat luokanopettaja Anni Ahlakorpi, 32, Utsjoki, aluetoimitsija Jarmo Alatarvas, 59, Rovaniemi, nuoriso-ohjaaja Mari Ikonen, 26, Rovaniemi, metsuri Reijo Kontinen, 61, Kolari, hanketyöntekijä Sari Moisanen, 39, Kemi, yrittäjä Albana Mustafi, 34, Kemi, muusikko ja viemärisukittaja Lalli Mustakallio, 29, Tornio, kansanedustaja Markus Mustajärvi, 55, Savukoski, poromies Aki Nevalainen, 59, Kittilä, sosiaalityöntekijä Tiina Outila, 33, Rovaniemi, opiskelija Henri Ramberg, 31, Rovaniemi, eläkeläinen Olavi Stoor, 71, Tornio, professori Vesa Puuronen, 61, Rovaniemi sekä hankinta-asiantuntija Kati Tervo, 35, Kemi.
Rovaniemeläinen Jarmo Alatarvas, 59, ja torniolainen Olavi Stoor, 71, ovat vasemmistoliiton uudet kiinnitykset tuleviin eduskuntavaaleihin Lapissa.
Stoorilla on takanaan pitkä ura Outokummun terästehtaalla, jossa hän toimi yli 30 vuotta, ollen myös pääluottamusmies. Politiikassa ja järjestötoiminnassa Stoor on toiminut ansiokkaasti 70-luvulta asti ja on tälläkin hetkellä varavaltuutettu Tornion kaupungissa. Tulevat kansanedustajavaalit ovat Stoorille järjestyksessään kolmannet.
Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina.
Rovaniemeläinen Alatarvas toiminut jo 18 vuotta Rakennusliiton aluetoimitsijana Lapissa pitämässä työntekijöiden puolta maakunnassa. Hän on ollut aiemmin mukana useita kausia kuntapolitiikassa Rovaniemellä sekä Rovaniemen maalaiskunnassa ja on toiminut pitkään myös järjestötehtävissä.
– Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina. Työn murroksessa on tärkeätä, että kokemus sekä työntekijöiden ääni kuuluisi suuressa salissa, jossa keskeisillä lainsäädännöillä voidaan vaikuttaa työntekemisen reunaehtoihin, kertoo Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.
Vasemmistoliiton Lapin piiri asettaa seuraavat eduskuntavaaliehdokkaat tammikuussa pidettävässä piirihallituksen kokouksessa.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää eduskuntavaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaata perustulon kokeilualueeksi. Piirijärjestön mukaan tämä vähentäisi köyhyyttä ja byrokratiaa antaen samalla mahdollisuuden sovittaa työnteko elämäntilanteiden vaihteleviin vaatimuksiin.
Eduskuntavaaleissa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto tavoittelee neljää kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiiristä. Ehdokkaat asetetaan yhdessä Kainuun Vasemmiston kanssa.
– Ehdokaslistamme on vahva. Mukana on paljon kokemusta ja tuoretta näkemystä. Vasemmisto esittää vahvan oikeudenmukaisen vaihtoehdon leikkauspolitiikalle ja myös Oulun vaalipiirissä nähdyille keskittämistoimille, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää myös kaksoisraidetta Ouluun ja edelleen Haaparantaan varmistamaan Perämerenkaaren elinvoimaa. Ohjelmassa esitetään myös tuntuvia satsauksia niin ammatilliseen- kuin korkeakoulutukseen. Täsmäpanostuksia on tehtävä erityisammattioppilaitosten (kuten Luovin) suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto painottaa myös sitä, että niin ammattikorkeakouluille kuin Oulun yliopistolle on huolehdittava pitkäjänteisen toiminnan takaava rahoitus.
Sote-palvelut on järjestettävä maakunnalliselle ja julkiselle pohjalle. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston tavoitteena on turvata palvelutuotanto, integraatio ja sote-palveluiden saatavuus koko maakunnassa. Maakuntien on saatava itse päättää sairaaloidensa välisestä työnjaosta.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa vaaliohjelmassaan myös muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, työelämään ja kulttuuriin. Piirijärjestön mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.
Tiiviissä vaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa erityisesti maakunnallisiin kysymyksiin. Puolueen valtakunnallisesta vaaliohjelmasta päätetään tammikuussa puoluevaltuuston kokouksessa. Pohja sille luodaan alueellisissa keskustelutilaisuuksissa, joissa keskustellaan osanottajien kesken avoimesti ja tasa-arvoisesti Suomea jakavista ongelmista eri näkökulmista. Oulussa alueellinen keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 14.12. Aleksinkulmassa.
Tänään Muhoksella syyspiirikokouksensa pitäneen Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan keskustan puheet ja teot eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
– Pääministeri Juha Sipilä on esittänyt tänään tuhatta lähinnä yrityksiin sijoitettavaa uutta opettajaa ammatilliseen koulutukseen. Resurssien lisäys on kannatettavaa, mutta on erittäin nurinkurista, että hallitus on leikannut tällä vaalikaudella yli 200 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta. Tämä on johtanut ryhmäkokojen ja lähiopetuksen määrän laskuun, mikä on monessa paikassa romahduttanut ammatillisen opetuksen tason, piirijärjestö muistuttaa kannanotossaan.
Miksi hallitus ei ole nyt nousukauden aikana parantanut pienituloisten perheiden asemaa?
– Keskusta on myös kuluvalla vaalikaudella leikannut useaan otteeseen lapsilisien indeksikorotukset. Nyt Sipilä esittää lisäyksiä lapsilisiin. Miksi hallitus ei ole nyt nousukauden aikana parantanut pienituloisten perheiden asemaa?
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ihmettelee kannanotossaan pääministerin oppositiota syyllistäviä ja väheksyviä puheita.
– Valtaapitävien ei tule itse pönkittää tätä puhetapaa, vaan kunnioittaa toisia. Ongelmat ratkaistaan puolueiden yhteistyöllä myös seuraavien vaalien jälkeen.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä asioita tulee hoitaa yhdessä sopimalla, eikä repimällä. Jokaisesta puolueesta löytyy asiantuntevia ihmisiä ja hyviä ideoita.
Neljä uutta kansanedustajaehdokasta
Piirijärjestö vahvisti kokouksessaan neljä uutta ehdokasta ensi keväänä käytäviin eduskuntavaaleihin. Ehdolle asettuvat ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n Kainuun ja Lapin aluekoordinaattori Anne Huotari, 58, Oulusta, PAM:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne, 47, Oulusta, Kelan sairauspäiväraharyhmän päällikkö Outi Pekkala, 54, Haapavedeltä ja kirvesmies Veli Paasimaa, 51, Muhokselta.
Kaikki ehdokkaat toimivat valtuutettuina omissa kotikunnissaan. Piirihallitus valitsee vielä myöhemmin kaksi ehdokasta vaaleihin.
Olli Kohonen jatkaa piirin puheenjohtajana
Syyskokous valitsi lisäksi puoluepiirin hallituksen ja puheenjohtajiston vuodelle 2019. Piirin puheenjohtajana jatkaa 38-vuotias sairaanhoitaja Olli Kohonen Oulusta. Myös varapuheenjohtajat valittiin jatkokaudelle. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heidi Haataja Limingasta ja 2. varapuheenjohtajaksi Sari Janatuinen Kempeleestä.
Pohjois-Pohjanmaan piirihallitukseen valittiin edellä mainittujen lisäksi Aija Autio Ylivieskasta, Jorma Hanhela Oulusta, Risto Heinonen Raahesta, Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä, Eero Kinare Kalajoelta, Tauno Kivelä Iistä, Jaakko Latvanlehto Muhokselta, Carina Läntinen Utajärveltä, Suvi Röntynen Oulusta ja Matti Vähänen Oulusta.
Varajäseniksi valittiin Timo Kekkonen Ylivieskasta, Taisto Puurunen Pudasjärveltä, Jari Sirkko Muhokselta, Pietari Tikkanen Oulusta ja Marko Törmälehto Haapavedeltä.
Kemin Vasemmistoliitto ry esittää kemiläisiä Kati Tervoa ja Albana Mustafia ehdokkaiksi ensi kevään eduskuntavaaleihin Vasemmistoliiton ehdokaslistalle Lapissa. Virallisen ehdokasasettelun tekee Vasemmistoliiton Lapin piiri syyskokouksessaan Inarin Saariselällä 11. marraskuuta.
Kati Tervo on 35-vuotias, pitkän ay- ja järjestökokemuksen omaava, 5-lapsisen uusperheen äiti. Hän on koulutukseltaan tradenomi ja opiskelee työn ohessa ylempää AMK-tutkintoa. Päivätyönä hän työskentelee hankinta-asiantuntijana Kemin kaupungilla.
Tervo toimii tällä hetkellä muun muassa Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtajana ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistossa sekä varapuheenjohtajana Lapin liiton maakunnan yhteistyöryhmässä.
Tervo haluaa vaikuttaa ihmisten arjen sujuvuuteen taustasta riippumatta ja tuoda tolkun takaisin politiikkaan, jonka vuoksi hän päätti lähteä kansanedustajaehdokkaaksi. Tervon tulevia vaaliteemoja ovat muun muassa perheet, työhön ja toimeentuloon liittyvät asiat, aluepolitiikka ja siinä erityisesti Lapin maakunnan esille tuominen sekä koulutukseen liittyvät asiat.
Albana Mustafi on 34-vuotias, kolmen lapsen äiti ja kauneusalan yrittäjä, poliitikko ja liikunnanohjaaja. Mustafi kertoo, että yhteisten asioiden hoitamisessa hänen aviomiehensä ja sukulaisten tuki on ollut korvaamaton etu ja ilman sitä hän ei pystyisi olemaan monitoiminainen. Tällä hetkellä hän vaikuttaa erilaisissa luottamustehtävissä muun muassa Kemin kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksen varajäsenä ja Kemin Aikamme naisten johtokunnassa.
Mustafi kertoo, että politiikka on ollut hänessä läsnä heti synnyttyään, koska vanhemmat ovat antaneet hänelle nimeksi Albana osoittaakseen poliittisen mielipiteensä. Albana tarkoittaa albanialaista. Tuohon aikaan politiikan harjoittaminen oli rikos Kosovossa.
Mustafin perhe tuli Suomeen hänen ollessaan 8-vuotias ja hän on edelleen kiitollinen Suomen hänelle suomasta turvasta ja hyvinvoinnista. Hän kertoo identiteettinsä olevan sekä suomalainen että kosovolainen.
Albana Mustafin mielestä suomalainen yhteiskunta ei ole kuitenkaan enää entisensä, pahoinvointi ja eriarvoistuminen kasvaa. Tämä näkyy paitsi köyhyytenä, työttömyytenä ja erilaisina ongelmina myös vihapuheen ja rasismin nousuna. Mustafi haluaa pysäyttää tämän kehityksen ja siksi on lähtenyt kansanedustajaehdokkaaksi keväällä 2019. Hän haluaa tuoda politiikkaan mukaan empatiaa, lämpöä ja ymmärrystä ja pysäyttää eriarvoistumisen.
Vasemmistokansan kauan toivoma vasemmistoristeily keräsi yli 1500 henkeä Silja Europa -laivalle keskellä kesäistä elokuuta. Koko puoluetta yhdistäneessä suurtapahtumassa riitti poliittista ohjelmaa sekä viihdettä moniin makuihin.
Positiivista röyhkeyttä
Risteilyn poliittisen tarjonnan avasi vasemmistoliiton kansanedustajien kyselytunniksi nimetty tilaisuus, jossa kansanedustajat vastasivat kysymyksiin ajankohtaisista asioista. Kaikkein eniten puhetta heräsi vasemmistoliiton kannatuksen nostamisesta.
Tutkimuksien valossa vasemmistoliiton potentiaalinen kannatus on korkeampi kuin ikinä, ja Li Andersson on kansan parissa pääministerisuosikki. Monet ovatkin miettineet miksi puheenjohtajan suosio ei ole vielä nostanut vasemmistoliittoa politiikan kärkisijoille.
– Kansalaisilta on viime aikoina välittynyt epätoivoa, apatiaa. Monet sellaiset ihmiset ovat menettäneet uskon politiikkaan, joille politiikalla olisi eniten tarjottavaa, Paavo Arhinmäki analysoi.
”Monet sellaiset ihmiset ovat menettäneet uskon politiikkaan, joille politiikalla olisi eniten tarjottavaa.”
Keskustelussa vasemmistoliiton julkisuuskuvasta keskeisenä teemana toistui vaatimus tasa-arvoisemmasta, oikeudenmukaisemmasta ja inhimillisemmästä yhteiskunnasta. Vasemmistoliitto on jo pitkään ollut se kaikkein luotettavin pienituloisten ihmisten puolustaja ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan esitaistelija.
– Tarvitsemme tällä hetkellä enemmän positiivista röyhkeyttä. Meidän on kyettävä sanomaan häpeilemättä se kaikki mitä olemme tehneet yhteisen hyvä puolesta, Hanna Sarkkinen rohkaisi.
Erityisen kunniamaininnan panelistit antoivat kuitenkin kaikille niille ihmisille, jotka tekevät kaupungeissa ja maakunnissa vankkumatonta työtä yhteisien tavoitteiden eteen. Vasemmistoliiton eduskuntavaalien menestys tehdään yhdessä, ja jokainen vaalityötä tekevä on arvokas.
– Puolueen asettaman kymmenen prosentin kannatustavoitteen saavuttaminen eduskuntavaaleissa ei vaadi edes ihmeitä. Meillä on fiksuimmat aktiivit, jotka ovat tehneet kotiläksynsä asiakysymyksissä. Lisäksi vasemmiston ohjelman tavoitteet vetoavat suurimpaan osaan kansasta. Kunhan vain parannamme näkyvyyttämme, meillä on täydet mahdollisuudet hyvään vaalivoittoon, Anna Kontula summasi.
Vaalit tulevaisuudesta
Toisen risteilypäivän ehdoton kohokohta oli vasemmistoliiton muutosohjelman julkistaminen. Kyseistä linjapaperia kutsuttiin myös vasemmistoliiton hallitusohjelmaksi, sillä se kuvastaa sitä poliittista linjaa, jota vasemmisto ajaisi, mikäli saisi itse päättää kaikesta.
Puheenjohtaja Li Andersson saapui lavalle raikuvien aplodien kera ja aloitti ohjelman avaamisen.
– Muutosohjelman keskeisin tehtävä on haastaa se näkökulma, ettei nykyiselle politiikalle ole vaihtoehtoja. Nykyiselle Suomen kurjistamiselle on vaihtoehto, ja tämän esiintuominen on vasemmiston keskeisin tehtävä, Andersson aloitti.
”Nykyiselle Suomen kurjistamiselle on vaihtoehto.”
Muutosohjelman tilannekuvan mukaan sekä Suomessa että maailmalla on tällä hetkellä käynnissä useita samanaikaisia muutoksia, joiden haasteisiin on kyettävä vastaamaan yhteiskuntana. Sellaisia ovat mm. ilmastonmuutos, työelämän muuttuminen digitalisaation ja automatisaation myötä, demokratiaa pakoilevat pääomat ja tuloerojen sekä epätasa-arvoisuuden kasvu.
– Mitkään näistä muutoksista eivät ole vääjäämättömiä luonnonlakeja, vaan niitä pitää voida ohjata poliittisilla päätöksillä. Meidän tehtävä on huolehtia siitä, että muutosten keskellä turvataan sekä yhteiskunnallinen tasa-arvo että maapallon kantokyky, Andersson huomautti.
Tulevaisuuden rakentaminen on vahva teema vasemmistoliiton muutosohjelmassa. Tämä on myös teema, joka on viime vaaleissa jäänyt leikkauskeskustelun jalkoihin.
– Oikeisto ja media tekivät viime vaaleista leikkausvaalit, joissa kilpailtiin sillä mikä puolue leikkaa eniten. Mitä tulevaisuudenuskoa tällainen antaa? Lisäksi annetaan vaalilupauksia, jotka petetään, Andersson totesi pettyneenä.
Seuraavat eduskuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden haastaa nykyistä näköalattomuutta. Mikäli puhe keskittyy jälleen pelkkiin leikkauksiin, hukkuu siinä se asia, jonka pitäisi olla politiikan ytimessä.
”Meidän on saatava puolueet ottamaan kantaa siihen, mikä on Suomen tulevaisuuden suunta.”
– Meidän on saatava puolueet ottamaan kantaa siihen, mikä on Suomen tulevaisuuden suunta; mitä meidän pitää tehdä, jotta olemme hyvinvointivaltio myös tulevaisuudessa, Andersson haastoi.
Kohti kampanjaa
Muutosohjelma vastaanotettiin raikuvin aplodein ja monet istumassa olleet kuuntelijat nousivat seisomaan osoittaakseen suosiotaan. Tilaisuuden jälkeen ohjelman sisältö herätti keskustelua ja kannanottoja käytävillä. Kangasalan Vasemmiston puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokkuudesta kiinnostunut Iikka Nikkinen uskoo ohjelman aktivoivan ihmisiä vaalityöhön ja vastaavan ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin.
– Voisi sanoa, että tästä päivästä lähtien kenenkään oikeistolaisen poliitikon tai ihmisen on turha tulla sanomaan, että vasemmisto haikailisi menneisyyttä. Emme ainoastaan tiedosta tämän hetken murroksia, vaan katsomme oikeasti tulevaisuuteen, Iikka Nikkinen tiivisti kantaansa.
”Emme ainoastaan tiedosta tämän hetken murroksia, vaan katsomme oikeasti tulevaisuuteen.”
Nikkisen mielestä ohjelman konkreettisuus sekä painotukset tuovat vasemmiston arvot selkeästi esille.
– Vasemmistoa on monesti syytetty työväen unohtamisesta, ja toisaalta siitä, ettei ilmastosta puhuta tarpeeksi. Muutosohjelmassa tuli esille kuitenkin monia konkreettisia esityksiä, Nikkinen totesi.
Otteita vasemmiston hallitusohjelmasta
Työelämän murrokseen on vastattava takaamalla lakisääteinen minimipalkka, kriminalisoimalla alipalkkaus, myöntämällä ammattiliitoille kanneoikeus, luomalla tasa-arvoisempaa työelämää. Lisäksi työttömyyden hoitoon on saatava suunnanmuutos poistamalla karenssit, takaamalla 24 kuukautta työttöminä olleille oikeus palkkatuettuun työhön sekä mahdollistamalla joustavampi opiskelu työttömyysaikana.
Eriarvoisuuskehitys pitää kääntää laskuun ottamalla askelia perustuloa kohti sekä verotuksellisin keinoin. Koulutuksen pitää olla aidosti kaikkien saatavilla, ja kohtuuhintaisien asuntojen määrää pitää lisätä. Sote-palveluiden resursseja lisätään ennaltaehkäisyyn. Itsemääräämisoikeus otetaan kaiken vammaispolitiikan perustaksi.
Ilmastonmuutoksen on oltava ensi vaalien keskeinen teema. Suomen on saatava ympäristöystävällinen energiajärjestelmä, kehitettävä kestävämpää liikennepolitiikkaa sekä kiellettävä kivihiilen käyttäminen viimeistään vuodesta 2025 lähtien.
Elinkeinopolitiikassa julkisen vallan pitää tukea uusien työpaikkojen syntyä ohjaamalla yritystukia pienyrittäjien, itsensätyöllistäjien sekä uusien alojen kehityksen hyväksi. Sosiaaliturvaa uudistamalla madalletaan yrittämisen kynnystä ja arvonlisäverottoman tulon alarajaa nostamalla autetaan yrityksiä kasvu-uralle. Taloudellisia resursseja on palautettava tutkimukseen, tieteeseen ja tulevaisuuden innovaatioihin. Yliopiston ja elinkeinoelämän suhde on määriteltävä uudelleen ja vahvistettava yliopiston asemaa aidosti demokraattisena instituutiona.
Ulkopoliittisesti Suomen on asemoiduttava sotilaallisesti liittoutumattomaksi rauhan ja vakauden rakentajaksi. Asekauppa maiden kanssa, jotka syyllistyvät ihmisoikeusrikkomuksiin tai käyvät sotaa, on lopetettava. Siirtolaisuuden syihin on puututtava ilmastopolitiikan sekä kehitysyhteistyön keinoin. Veroparatiisit on suljettava, jotta verorahoilla voidaan jatkossakin kustantaa yhteiskunnan palvelut.
Kuvagallerian kuvat: Miikka Kortelainen
Puolueen puheenjohtaja Li Andersson avaamassa risteilyä lauantai-iltana.
Pohjoisen miehiä Olli Saloa ja Ville Luotolaa hymyilytti JHL:n tilaisuudessa.
Hannu ja Sirpa Ahosen risteily sujui mukavissa merkeissä tuttuja tavaten.
Vasemmiston uudistunut ilme keräsi kiinnostuneita ständille.
Tampereen kaupunginvaltuutettu Noora Tapio seurasi risteilyn päätösohjelmaa hymyssä suin.
Paperiliiton tapaamisessa riitti puhuttavaa, kun ympäri Suomea paikalle kokoontunut väki tapasi toisiaan.
Pioneerien toiminnanjohtaja Anni Hakolampi kertoi lapsivaikutusten arvioinnista ohjaajatapaamisessa.
Vasemmistomedian tilaa ja tulevaisuutta pohdittiin paneelissa, jonka keskustelijoina olivat päätoimittajat Niko Peltokangas Liberosta, Tero Kaikko Kansan Tahdosta, SInikka Torkkola Vasemmasta Kaistasta ja Sirpa Puhakka Kansan Uutisista.
Kansan Tahdon omaan lukijatapaamiseen saapui paikalle noin 40 hengen joukko lehden ystäviä.
Niko Peltokangas haastatteli Li Anderssonia Kansan Tahdon lukijatapaamisessa.
Vasemmiston eduskuntavaaliehdokkaana Oulun vaalipiirissä oleva Carina Läntinen lyöttäytyi yhteiskuvaan Vasemmiston uuden tunnuksen kanssa.
Rakastan sinua elämä -konsertti keräsi mukavasti katsojia, lavalla Jonna Pirttijoki, Reino Bäckström ja Mauri Saarikoski.
