Rovaniemeläinen Jarmo Alatarvas, 59, ja torniolainen Olavi Stoor, 71, ovat vasemmistoliiton uudet kiinnitykset tuleviin eduskuntavaaleihin Lapissa.
Stoorilla on takanaan pitkä ura Outokummun terästehtaalla, jossa hän toimi yli 30 vuotta, ollen myös pääluottamusmies. Politiikassa ja järjestötoiminnassa Stoor on toiminut ansiokkaasti 70-luvulta asti ja on tälläkin hetkellä varavaltuutettu Tornion kaupungissa. Tulevat kansanedustajavaalit ovat Stoorille järjestyksessään kolmannet.
Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina.
Rovaniemeläinen Alatarvas toiminut jo 18 vuotta Rakennusliiton aluetoimitsijana Lapissa pitämässä työntekijöiden puolta maakunnassa. Hän on ollut aiemmin mukana useita kausia kuntapolitiikassa Rovaniemellä sekä Rovaniemen maalaiskunnassa ja on toiminut pitkään myös järjestötehtävissä.
– Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina. Työn murroksessa on tärkeätä, että kokemus sekä työntekijöiden ääni kuuluisi suuressa salissa, jossa keskeisillä lainsäädännöillä voidaan vaikuttaa työntekemisen reunaehtoihin, kertoo Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.
Vasemmistoliiton Lapin piiri asettaa seuraavat eduskuntavaaliehdokkaat tammikuussa pidettävässä piirihallituksen kokouksessa.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää eduskuntavaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaata perustulon kokeilualueeksi. Piirijärjestön mukaan tämä vähentäisi köyhyyttä ja byrokratiaa antaen samalla mahdollisuuden sovittaa työnteko elämäntilanteiden vaihteleviin vaatimuksiin.
Eduskuntavaaleissa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto tavoittelee neljää kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiiristä. Ehdokkaat asetetaan yhdessä Kainuun Vasemmiston kanssa.
– Ehdokaslistamme on vahva. Mukana on paljon kokemusta ja tuoretta näkemystä. Vasemmisto esittää vahvan oikeudenmukaisen vaihtoehdon leikkauspolitiikalle ja myös Oulun vaalipiirissä nähdyille keskittämistoimille, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää myös kaksoisraidetta Ouluun ja edelleen Haaparantaan varmistamaan Perämerenkaaren elinvoimaa. Ohjelmassa esitetään myös tuntuvia satsauksia niin ammatilliseen- kuin korkeakoulutukseen. Täsmäpanostuksia on tehtävä erityisammattioppilaitosten (kuten Luovin) suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto painottaa myös sitä, että niin ammattikorkeakouluille kuin Oulun yliopistolle on huolehdittava pitkäjänteisen toiminnan takaava rahoitus.
Sote-palvelut on järjestettävä maakunnalliselle ja julkiselle pohjalle. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston tavoitteena on turvata palvelutuotanto, integraatio ja sote-palveluiden saatavuus koko maakunnassa. Maakuntien on saatava itse päättää sairaaloidensa välisestä työnjaosta.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa vaaliohjelmassaan myös muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, työelämään ja kulttuuriin. Piirijärjestön mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.
Tiiviissä vaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa erityisesti maakunnallisiin kysymyksiin. Puolueen valtakunnallisesta vaaliohjelmasta päätetään tammikuussa puoluevaltuuston kokouksessa. Pohja sille luodaan alueellisissa keskustelutilaisuuksissa, joissa keskustellaan osanottajien kesken avoimesti ja tasa-arvoisesti Suomea jakavista ongelmista eri näkökulmista. Oulussa alueellinen keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 14.12. Aleksinkulmassa.
Tänään Muhoksella syyspiirikokouksensa pitäneen Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan keskustan puheet ja teot eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
– Pääministeri Juha Sipilä on esittänyt tänään tuhatta lähinnä yrityksiin sijoitettavaa uutta opettajaa ammatilliseen koulutukseen. Resurssien lisäys on kannatettavaa, mutta on erittäin nurinkurista, että hallitus on leikannut tällä vaalikaudella yli 200 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta. Tämä on johtanut ryhmäkokojen ja lähiopetuksen määrän laskuun, mikä on monessa paikassa romahduttanut ammatillisen opetuksen tason, piirijärjestö muistuttaa kannanotossaan.
Miksi hallitus ei ole nyt nousukauden aikana parantanut pienituloisten perheiden asemaa?
– Keskusta on myös kuluvalla vaalikaudella leikannut useaan otteeseen lapsilisien indeksikorotukset. Nyt Sipilä esittää lisäyksiä lapsilisiin. Miksi hallitus ei ole nyt nousukauden aikana parantanut pienituloisten perheiden asemaa?
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ihmettelee kannanotossaan pääministerin oppositiota syyllistäviä ja väheksyviä puheita.
– Valtaapitävien ei tule itse pönkittää tätä puhetapaa, vaan kunnioittaa toisia. Ongelmat ratkaistaan puolueiden yhteistyöllä myös seuraavien vaalien jälkeen.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä asioita tulee hoitaa yhdessä sopimalla, eikä repimällä. Jokaisesta puolueesta löytyy asiantuntevia ihmisiä ja hyviä ideoita.
Neljä uutta kansanedustajaehdokasta
Piirijärjestö vahvisti kokouksessaan neljä uutta ehdokasta ensi keväänä käytäviin eduskuntavaaleihin. Ehdolle asettuvat ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n Kainuun ja Lapin aluekoordinaattori Anne Huotari, 58, Oulusta, PAM:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne, 47, Oulusta, Kelan sairauspäiväraharyhmän päällikkö Outi Pekkala, 54, Haapavedeltä ja kirvesmies Veli Paasimaa, 51, Muhokselta.
Kaikki ehdokkaat toimivat valtuutettuina omissa kotikunnissaan. Piirihallitus valitsee vielä myöhemmin kaksi ehdokasta vaaleihin.
Olli Kohonen jatkaa piirin puheenjohtajana
Syyskokous valitsi lisäksi puoluepiirin hallituksen ja puheenjohtajiston vuodelle 2019. Piirin puheenjohtajana jatkaa 38-vuotias sairaanhoitaja Olli Kohonen Oulusta. Myös varapuheenjohtajat valittiin jatkokaudelle. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heidi Haataja Limingasta ja 2. varapuheenjohtajaksi Sari Janatuinen Kempeleestä.
Pohjois-Pohjanmaan piirihallitukseen valittiin edellä mainittujen lisäksi Aija Autio Ylivieskasta, Jorma Hanhela Oulusta, Risto Heinonen Raahesta, Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä, Eero Kinare Kalajoelta, Tauno Kivelä Iistä, Jaakko Latvanlehto Muhokselta, Carina Läntinen Utajärveltä, Suvi Röntynen Oulusta ja Matti Vähänen Oulusta.
Varajäseniksi valittiin Timo Kekkonen Ylivieskasta, Taisto Puurunen Pudasjärveltä, Jari Sirkko Muhokselta, Pietari Tikkanen Oulusta ja Marko Törmälehto Haapavedeltä.
Kemin Vasemmistoliitto ry esittää kemiläisiä Kati Tervoa ja Albana Mustafia ehdokkaiksi ensi kevään eduskuntavaaleihin Vasemmistoliiton ehdokaslistalle Lapissa. Virallisen ehdokasasettelun tekee Vasemmistoliiton Lapin piiri syyskokouksessaan Inarin Saariselällä 11. marraskuuta.
Kati Tervo on 35-vuotias, pitkän ay- ja järjestökokemuksen omaava, 5-lapsisen uusperheen äiti. Hän on koulutukseltaan tradenomi ja opiskelee työn ohessa ylempää AMK-tutkintoa. Päivätyönä hän työskentelee hankinta-asiantuntijana Kemin kaupungilla.
Tervo toimii tällä hetkellä muun muassa Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtajana ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistossa sekä varapuheenjohtajana Lapin liiton maakunnan yhteistyöryhmässä.
Tervo haluaa vaikuttaa ihmisten arjen sujuvuuteen taustasta riippumatta ja tuoda tolkun takaisin politiikkaan, jonka vuoksi hän päätti lähteä kansanedustajaehdokkaaksi. Tervon tulevia vaaliteemoja ovat muun muassa perheet, työhön ja toimeentuloon liittyvät asiat, aluepolitiikka ja siinä erityisesti Lapin maakunnan esille tuominen sekä koulutukseen liittyvät asiat.
Albana Mustafi on 34-vuotias, kolmen lapsen äiti ja kauneusalan yrittäjä, poliitikko ja liikunnanohjaaja. Mustafi kertoo, että yhteisten asioiden hoitamisessa hänen aviomiehensä ja sukulaisten tuki on ollut korvaamaton etu ja ilman sitä hän ei pystyisi olemaan monitoiminainen. Tällä hetkellä hän vaikuttaa erilaisissa luottamustehtävissä muun muassa Kemin kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksen varajäsenä ja Kemin Aikamme naisten johtokunnassa.
Mustafi kertoo, että politiikka on ollut hänessä läsnä heti synnyttyään, koska vanhemmat ovat antaneet hänelle nimeksi Albana osoittaakseen poliittisen mielipiteensä. Albana tarkoittaa albanialaista. Tuohon aikaan politiikan harjoittaminen oli rikos Kosovossa.
Mustafin perhe tuli Suomeen hänen ollessaan 8-vuotias ja hän on edelleen kiitollinen Suomen hänelle suomasta turvasta ja hyvinvoinnista. Hän kertoo identiteettinsä olevan sekä suomalainen että kosovolainen.
Albana Mustafin mielestä suomalainen yhteiskunta ei ole kuitenkaan enää entisensä, pahoinvointi ja eriarvoistuminen kasvaa. Tämä näkyy paitsi köyhyytenä, työttömyytenä ja erilaisina ongelmina myös vihapuheen ja rasismin nousuna. Mustafi haluaa pysäyttää tämän kehityksen ja siksi on lähtenyt kansanedustajaehdokkaaksi keväällä 2019. Hän haluaa tuoda politiikkaan mukaan empatiaa, lämpöä ja ymmärrystä ja pysäyttää eriarvoistumisen.
Vasemmistokansan kauan toivoma vasemmistoristeily keräsi yli 1500 henkeä Silja Europa -laivalle keskellä kesäistä elokuuta. Koko puoluetta yhdistäneessä suurtapahtumassa riitti poliittista ohjelmaa sekä viihdettä moniin makuihin.
Positiivista röyhkeyttä
Risteilyn poliittisen tarjonnan avasi vasemmistoliiton kansanedustajien kyselytunniksi nimetty tilaisuus, jossa kansanedustajat vastasivat kysymyksiin ajankohtaisista asioista. Kaikkein eniten puhetta heräsi vasemmistoliiton kannatuksen nostamisesta.
Tutkimuksien valossa vasemmistoliiton potentiaalinen kannatus on korkeampi kuin ikinä, ja Li Andersson on kansan parissa pääministerisuosikki. Monet ovatkin miettineet miksi puheenjohtajan suosio ei ole vielä nostanut vasemmistoliittoa politiikan kärkisijoille.
– Kansalaisilta on viime aikoina välittynyt epätoivoa, apatiaa. Monet sellaiset ihmiset ovat menettäneet uskon politiikkaan, joille politiikalla olisi eniten tarjottavaa, Paavo Arhinmäki analysoi.
”Monet sellaiset ihmiset ovat menettäneet uskon politiikkaan, joille politiikalla olisi eniten tarjottavaa.”
Keskustelussa vasemmistoliiton julkisuuskuvasta keskeisenä teemana toistui vaatimus tasa-arvoisemmasta, oikeudenmukaisemmasta ja inhimillisemmästä yhteiskunnasta. Vasemmistoliitto on jo pitkään ollut se kaikkein luotettavin pienituloisten ihmisten puolustaja ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan esitaistelija.
– Tarvitsemme tällä hetkellä enemmän positiivista röyhkeyttä. Meidän on kyettävä sanomaan häpeilemättä se kaikki mitä olemme tehneet yhteisen hyvä puolesta, Hanna Sarkkinen rohkaisi.
Erityisen kunniamaininnan panelistit antoivat kuitenkin kaikille niille ihmisille, jotka tekevät kaupungeissa ja maakunnissa vankkumatonta työtä yhteisien tavoitteiden eteen. Vasemmistoliiton eduskuntavaalien menestys tehdään yhdessä, ja jokainen vaalityötä tekevä on arvokas.
– Puolueen asettaman kymmenen prosentin kannatustavoitteen saavuttaminen eduskuntavaaleissa ei vaadi edes ihmeitä. Meillä on fiksuimmat aktiivit, jotka ovat tehneet kotiläksynsä asiakysymyksissä. Lisäksi vasemmiston ohjelman tavoitteet vetoavat suurimpaan osaan kansasta. Kunhan vain parannamme näkyvyyttämme, meillä on täydet mahdollisuudet hyvään vaalivoittoon, Anna Kontula summasi.
Vaalit tulevaisuudesta
Toisen risteilypäivän ehdoton kohokohta oli vasemmistoliiton muutosohjelman julkistaminen. Kyseistä linjapaperia kutsuttiin myös vasemmistoliiton hallitusohjelmaksi, sillä se kuvastaa sitä poliittista linjaa, jota vasemmisto ajaisi, mikäli saisi itse päättää kaikesta.
Puheenjohtaja Li Andersson saapui lavalle raikuvien aplodien kera ja aloitti ohjelman avaamisen.
– Muutosohjelman keskeisin tehtävä on haastaa se näkökulma, ettei nykyiselle politiikalle ole vaihtoehtoja. Nykyiselle Suomen kurjistamiselle on vaihtoehto, ja tämän esiintuominen on vasemmiston keskeisin tehtävä, Andersson aloitti.
”Nykyiselle Suomen kurjistamiselle on vaihtoehto.”
Muutosohjelman tilannekuvan mukaan sekä Suomessa että maailmalla on tällä hetkellä käynnissä useita samanaikaisia muutoksia, joiden haasteisiin on kyettävä vastaamaan yhteiskuntana. Sellaisia ovat mm. ilmastonmuutos, työelämän muuttuminen digitalisaation ja automatisaation myötä, demokratiaa pakoilevat pääomat ja tuloerojen sekä epätasa-arvoisuuden kasvu.
– Mitkään näistä muutoksista eivät ole vääjäämättömiä luonnonlakeja, vaan niitä pitää voida ohjata poliittisilla päätöksillä. Meidän tehtävä on huolehtia siitä, että muutosten keskellä turvataan sekä yhteiskunnallinen tasa-arvo että maapallon kantokyky, Andersson huomautti.
Tulevaisuuden rakentaminen on vahva teema vasemmistoliiton muutosohjelmassa. Tämä on myös teema, joka on viime vaaleissa jäänyt leikkauskeskustelun jalkoihin.
– Oikeisto ja media tekivät viime vaaleista leikkausvaalit, joissa kilpailtiin sillä mikä puolue leikkaa eniten. Mitä tulevaisuudenuskoa tällainen antaa? Lisäksi annetaan vaalilupauksia, jotka petetään, Andersson totesi pettyneenä.
Seuraavat eduskuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden haastaa nykyistä näköalattomuutta. Mikäli puhe keskittyy jälleen pelkkiin leikkauksiin, hukkuu siinä se asia, jonka pitäisi olla politiikan ytimessä.
”Meidän on saatava puolueet ottamaan kantaa siihen, mikä on Suomen tulevaisuuden suunta.”
– Meidän on saatava puolueet ottamaan kantaa siihen, mikä on Suomen tulevaisuuden suunta; mitä meidän pitää tehdä, jotta olemme hyvinvointivaltio myös tulevaisuudessa, Andersson haastoi.
Kohti kampanjaa
Muutosohjelma vastaanotettiin raikuvin aplodein ja monet istumassa olleet kuuntelijat nousivat seisomaan osoittaakseen suosiotaan. Tilaisuuden jälkeen ohjelman sisältö herätti keskustelua ja kannanottoja käytävillä. Kangasalan Vasemmiston puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokkuudesta kiinnostunut Iikka Nikkinen uskoo ohjelman aktivoivan ihmisiä vaalityöhön ja vastaavan ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin.
– Voisi sanoa, että tästä päivästä lähtien kenenkään oikeistolaisen poliitikon tai ihmisen on turha tulla sanomaan, että vasemmisto haikailisi menneisyyttä. Emme ainoastaan tiedosta tämän hetken murroksia, vaan katsomme oikeasti tulevaisuuteen, Iikka Nikkinen tiivisti kantaansa.
”Emme ainoastaan tiedosta tämän hetken murroksia, vaan katsomme oikeasti tulevaisuuteen.”
Nikkisen mielestä ohjelman konkreettisuus sekä painotukset tuovat vasemmiston arvot selkeästi esille.
– Vasemmistoa on monesti syytetty työväen unohtamisesta, ja toisaalta siitä, ettei ilmastosta puhuta tarpeeksi. Muutosohjelmassa tuli esille kuitenkin monia konkreettisia esityksiä, Nikkinen totesi.
Otteita vasemmiston hallitusohjelmasta
Työelämän murrokseen on vastattava takaamalla lakisääteinen minimipalkka, kriminalisoimalla alipalkkaus, myöntämällä ammattiliitoille kanneoikeus, luomalla tasa-arvoisempaa työelämää. Lisäksi työttömyyden hoitoon on saatava suunnanmuutos poistamalla karenssit, takaamalla 24 kuukautta työttöminä olleille oikeus palkkatuettuun työhön sekä mahdollistamalla joustavampi opiskelu työttömyysaikana.
Eriarvoisuuskehitys pitää kääntää laskuun ottamalla askelia perustuloa kohti sekä verotuksellisin keinoin. Koulutuksen pitää olla aidosti kaikkien saatavilla, ja kohtuuhintaisien asuntojen määrää pitää lisätä. Sote-palveluiden resursseja lisätään ennaltaehkäisyyn. Itsemääräämisoikeus otetaan kaiken vammaispolitiikan perustaksi.
Ilmastonmuutoksen on oltava ensi vaalien keskeinen teema. Suomen on saatava ympäristöystävällinen energiajärjestelmä, kehitettävä kestävämpää liikennepolitiikkaa sekä kiellettävä kivihiilen käyttäminen viimeistään vuodesta 2025 lähtien.
Elinkeinopolitiikassa julkisen vallan pitää tukea uusien työpaikkojen syntyä ohjaamalla yritystukia pienyrittäjien, itsensätyöllistäjien sekä uusien alojen kehityksen hyväksi. Sosiaaliturvaa uudistamalla madalletaan yrittämisen kynnystä ja arvonlisäverottoman tulon alarajaa nostamalla autetaan yrityksiä kasvu-uralle. Taloudellisia resursseja on palautettava tutkimukseen, tieteeseen ja tulevaisuuden innovaatioihin. Yliopiston ja elinkeinoelämän suhde on määriteltävä uudelleen ja vahvistettava yliopiston asemaa aidosti demokraattisena instituutiona.
Ulkopoliittisesti Suomen on asemoiduttava sotilaallisesti liittoutumattomaksi rauhan ja vakauden rakentajaksi. Asekauppa maiden kanssa, jotka syyllistyvät ihmisoikeusrikkomuksiin tai käyvät sotaa, on lopetettava. Siirtolaisuuden syihin on puututtava ilmastopolitiikan sekä kehitysyhteistyön keinoin. Veroparatiisit on suljettava, jotta verorahoilla voidaan jatkossakin kustantaa yhteiskunnan palvelut.
Kuvagallerian kuvat: Miikka Kortelainen
Puolueen puheenjohtaja Li Andersson avaamassa risteilyä lauantai-iltana.
Pohjoisen miehiä Olli Saloa ja Ville Luotolaa hymyilytti JHL:n tilaisuudessa.
Hannu ja Sirpa Ahosen risteily sujui mukavissa merkeissä tuttuja tavaten.
Vasemmiston uudistunut ilme keräsi kiinnostuneita ständille.
Tampereen kaupunginvaltuutettu Noora Tapio seurasi risteilyn päätösohjelmaa hymyssä suin.
Paperiliiton tapaamisessa riitti puhuttavaa, kun ympäri Suomea paikalle kokoontunut väki tapasi toisiaan.
Pioneerien toiminnanjohtaja Anni Hakolampi kertoi lapsivaikutusten arvioinnista ohjaajatapaamisessa.
Vasemmistomedian tilaa ja tulevaisuutta pohdittiin paneelissa, jonka keskustelijoina olivat päätoimittajat Niko Peltokangas Liberosta, Tero Kaikko Kansan Tahdosta, SInikka Torkkola Vasemmasta Kaistasta ja Sirpa Puhakka Kansan Uutisista.
Kansan Tahdon omaan lukijatapaamiseen saapui paikalle noin 40 hengen joukko lehden ystäviä.
Niko Peltokangas haastatteli Li Anderssonia Kansan Tahdon lukijatapaamisessa.
Vasemmiston eduskuntavaaliehdokkaana Oulun vaalipiirissä oleva Carina Läntinen lyöttäytyi yhteiskuvaan Vasemmiston uuden tunnuksen kanssa.
Rakastan sinua elämä -konsertti keräsi mukavasti katsojia, lavalla Jonna Pirttijoki, Reino Bäckström ja Mauri Saarikoski.
Kainuun Vasemmisto valitsi kolme eduskuntavaaliehdokasta kesäkuun alussa pidetyssä jäsenäänestyksessä. Piirihallitus vahvisti äänestyksen tuloksen tänään pidetyssä kokouksessaan.
Äänestyksen ykköseksi tuli europarlamentaarikko Merja Kyllönen Suomussalmelta ja toiseksi Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen. Kolmas kainuulainen ehdokas on Kuhmon kaupunginhallituksen jäsen Kirsi Virtanen. Varasijalle valittiin pääluottamusmies Jouni Lämpsä Kajaanista.
Vasemmistoliitto asettaa keväällä 2019 pidettäviin eduskuntavaaleihin Oulun vaalipiirissä 18 ehdokasta. Loput viisitoista ehdokasta valitsee Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto.
Kainuun Vasemmisto vaatii, että mikäli valmisteilla oleva maakunta- ja soteuudistus toteutuu, niin sen perusvirheet korjataan heti ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen siten, etteivät ne ehdi vaarantaa palveluja ja demokraattista päätöksentekoa.
Kainuun Vasemmisto tulee asettamaan eduskuntavaaleihin kolme kansanedustajaehdokasta, jotka ratkaistaan jäsenäänestyksen perusteella ennen juhannusta.
– Hallituksen esittämästä palvelun tuottajan ja järjestäjän erottamisesta on luovuttava kokonaan, jolloin ei tarvita kansanvaltaa rajoittavia liikelaitoksia ja monimutkaista kilpailutusbyrokratiaa, piirihallitus linjasi.
Vasemmiston mielestä uusien maakuntien tulee itse tuottaa palvelut ja täydentää niitä ostamalla yksityisiltä vain, jos palveluja ei voida tuottaa järkevästi julkisen sektorin toimesta.
– Palveluja voidaan lisätä ja valinnanvapautta laajentaa maakunnan antamilla asiakasseteleillä, jolloin palveluja voivat tuottaa myös pienet yksityiset yritykset ja osuuskunnat kansainvälisen terveysbisneksen rahastuksen sijaan, kokouksessa todettiin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saa kotikentällään kovan vastuksen ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto asetti 21.4. kevätpiirikokouksessaan ensimmäiset yhdeksän omaa kansanedustajaehdokasta. Oulunsalon työväentalon täyttänyt vasemmiston piirikokousväki uskoi politiikan suunnan muuttuvan vaaleissa, onhan Sipilän porvarihallituksen suosio laskemistaan laskenut. Vasemmiston kannatus sen sijaan on noussut, samoin piirijärjestön ja koko puolueen jäsenmäärä.
Ensimmäinen vaalipotretti paikallaolleista vuoden 2019 kansanedustajaehdokkaista: Carina Läntinen (vas.), Heidi Haataja, Olli Kohonen, Suvi Röntynen, Jouni Jussinniemi ja Katja Hänninen. (Kuva: Maija Aalto)
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston nyt asetetut kansanedustajaehdokkaat ovat Heidi Haataja Limingasta, Katja Hänninen Raahesta, Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä, Carina Läntinen Utajärveltä sekä oululaiset Markku Eilola-Jokivirta, Olli Kohonen, Ville Luotola,Suvi Röntynen ja Hanna Sarkkinen.
Ehdokaslista täydennetään syksyllä siten, että Pohjois-Pohjanmaalta on 18 ehdokasta.
Mahdollisten maakuntavaalien ehdokasasettelusta vasemmistopiiri päättää kesäkuussa. Ehdokkaitten keruu on meneillään. Vasemmiston pohjoisten piirien toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki sanoi tavoitteena olevan, että ennen juhannusta Pohjois-Pohjanmaalta on koossa täysi 118 nimen lista maakuntavaaleihin. Vaaleihin valmistaudutaan piirijärjestön seminaarissa Oulussa 5. toukokuuta.
”Kylmän kauden politiikkaa”
Oulunsalon piirikokouksessa hyväksytyn kannanoton mukaan Sipilän hallitus on riistänyt ihmisiltä uskon turvalliseen tulevaisuuteen. Pitkään jatkunut hyvätuloisten suosiminen köyhempien kustannuksella tympii yhä useampia. Kansanedustaja Katja Hänninen totesi puheenvuorossaan, että porvarihallitus on tukenut hyvätuloisia verohelpotuksin ja tukiaisin yhteensä noin 1,5 miljardilla eurolla, mutta leikannut pienituloisilta yhteensä noin miljardi euroa muun muassa indeksijäädytysten ja etuuksien alentamisten avulla.
– Hallituksen linja ei ole muuttunut talouden kohentuessa. Köyhien kyykytys jatkuu ja perusturvan leikkauksia ei peruta.
Köyhien kyykytys jatkuu ja perusturvan leikkauksia ei peruta.
Hallitukselta puuttuu Hännisen mukaan täysin käsitys työttömien elämästä: oikeistopoliitikot kuten Juhana Vartiainen puhuvat ”liian hyvästä työttömyysturvasta”. Yhtä outoa on pienipalkkaisten työssäkäyvien ja muiden vähävaraisten arki.
– Epävarmuutta on kasvattanut määräaikaisten työsuhteiden räjähdysmäinen kasvu ja esimerkiksi terveyspalvelujen asiakasmaksujen nousu. Viime vuonna 370 000 asiakasmaksua oli ulosotossa, Hänninen huomautti.
Sipilän hallitus on riistänyt ihmisiltä uskon turvalliseen tulevaisuuteen.
Hänninen ja monet kokousedustajat tuomitsivat myös työttömien aktiivimallin, uuden massaleikkurin, joka leikkaa työttömyysturvaa 90 000 työttömältä.
Piirikokous kehotti kaikkia vasemmistolaisia voimannäyttöön työväenliikkeen vappujuhlissa eri paikkakunnilla. Yksi suurimmista tapahtumista on Raahessa, jossa paljastetaan vuoden 1918 punavankileirien uhrien muistomerkki.
Juttua muokattu 23.4. klo 21.24: Lisätty Ville Luotolan nimi jo nimettyihin eduskuntavaaliehdokkaisiin.
Vasemmistoliiton oululainen puolueosasto Oulun VasemmistoPlus ry esittää Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistolle kolmea eduskuntavaaliehdokasta: Markku Eilola-Jokivirtaa, Olli Kohosta ja Ville Luotolaa.
Markku Eilola-Jokivirta on 47-vuotias prosessityöntekijä, jolla on laaja tausta ammattiyhdistysliikkeen puolella hänen toimiessaan muun muassa SAK:n Oulun ja Kainuun aluetoimikunnan puheenjohtajana. Hän toimii Oulussa yhdyskuntajaostossa ja yhdyskuntalautakunnassa.
– Työntekijöiden asemaa on heikennetty ja työttömiä suorastaan nöyryytetty tällä eduskuntakaudella. Pohjoinen Suomi elää vahvasti teollisuudesta, ammattitaitoisen työvoiman ja laadukkaiden raaka-aineiden saatavuus on turvattava hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi, Eilola-Jokivirta sanoo.
Olli Kohonen on 37-vuotias sairaanhoitaja ja filosofian maisteri, joka on myös Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja. Kohonen on OSEKK:n yhtymäkokouksen 2. varapuheenjohtaja ja Oulun varavaltuutettu.
– Minua kiinnostavat erityisesti sote-asiat, jotka ovat erityisessä murroksessa tällä hetkellä. Toisaalta voin kyllä luonnehtia itseäni myös yleispoliitikoksi, jolle tärkeintä päätöksenteossa on pitää aina kiinni oikeudenmukaisuudesta, Kohonen toteaa.
Ville Luotola on 29-vuotias kasvatustieteiden ylioppilas, joka työskentelee jalkapallon parissa Tervarit Junioreiden toiminnanjohtajana. Luotola on siku-lautakunnan jäsen ja Oulun varavaltuutettu.
– Hallituksen päätökset heikentää kouluttautuvien asemaa varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin on ollut karmeaa katseltavaa. Suurin toiveeni on koulutusmyönteisemmän porukan löytäminen Suomea johtamaan, koska me tarvitsemme tasa-arvoisemmat lähtökohdat tavoitella omaa osaamishuippuamme. Lisäksi toivon, että siirrymme puheista tekoihin myös liikunnan saralla. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on mahdollistettava tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään sekä oikea harrastustakuu myös koulun ulkopuolella, Luotola sanoo.
Politiikan kesä 2017 Suomessa sisälsi myrskyn, jonka jälkeen elo on ollut hiljaisempaa. Perussuomalaisten puoluekokouksen ympärille syntynyt ja edelleen jatkuva kalabaliikki oli jälleen kerran osoitus siitä, että politiikassa konkreettisten sisältöjen sijasta vaikuttaa entistä enemmän se, miltä asiat näyttävät tai miltä ne halutaan saada näyttämään.
Kesäsaunassa pohdittiin viime viikolla vuoden 2015 eduskuntavaaleja tästä näkökulmasta. Lomalukemistooni kuului Erkka Railon, Mari K. Niemen, Ville Pitkäsen ja Sini Ruohosen erittäin mielenkiintoinen teos Kamppailu vallasta – Eduskuntavaalikampanjat 1945–2015.
Kirja nousi aiemmin julkisuuteen vaaleihin liittyvän väitteensä myötä. Valtiovarainministeriö julkaisi sopivasti kuukausi ennen vaalipäivää raportin, jossa taloutemme tilaa syynättiin puhtaasti valtiontalouden velkaantumisen näkökulmasta, vaikka esimerkiksi IMF:n mukaan Suomi on kehittyneiden talouksien vähiten velkaantunein maa.
Kirjassa pohditaan vaikuttiko valtiovarainministeriön jyrähdys vaalitulokseen. Lisäksi siinä esitetään aiheellinen kysymys: onko ministeriöllä ylipäätään oikeus osallistua julkiseen keskusteluun eduskuntavaalien alla? Väitteen mukaan ministeriön raportti kehysti talouteen liittyvän vaalikeskustelun ja yksipuolisti sitä.
Arvio osuu maaliinsa, jos tarkastellaan jälkikäteen vaalikeskusteluissa esiin nousseita teemoja. Media nieli syötin purematta ja ennen vaaleja käyty julkinen keskustelu keskittyi pääosin erilaisten leikkauslistojen esittelyyn. Puolueita jopa syytettiin liian kunnianhimottomista listoista, jotka eivät vastanneet ministeriön esille tuomaa ”totuutta”. Samalla media viljeli älyllisesti epärehellistä vertausta kriisissä olevan Kreikan talouteen. Esimerkiksi tässä tekstissä toistuvat kaikki nämä mainitut asiat. Torvet soittivat joka puolella samaa säveltä.
Miten on mahdollista, että yksittäinen ministeriö pystyy näin vahvasti ohjailemaan poliittista keskustelua? Taustalla on suomalaisen järjestelmän virkamiesvaltaisuus, jonka pohja on luotu jo autonomian aikana. Suurempi vaikutus on kuitenkin ollut jo vuosikymmeniä käynnissä ollella new public management -hankkeilla, joita on viety eteenpäin hallinnon tehostamisten nimellä.
Hankkeet ovat käytännössä johtaneet virkamiesten vallan lisääntymiseen ja samalla poliittisten päättäjien vaikutusvallan vähenemiseen. Ongelma on siinä, että myös virkamiehet ovat poliittisia päättäjiä, mutta heitä ei valita vaaleilla. Aihetta on tutkinut Samuli Yliaska teoksessaan Tehokkuuden toiveuni – Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle. Yliaskan mukaan tehostamishankkeet ovat olleet käynnissä ensisijaisesti virkamiesvallan lisäämiseksi ja juuri valtiovarainministeriön vallan pönkittämiseksi.
Palataan vielä vaalipuheisiin. Hallituspuolueiden leikkauslistoilla oli sosiaalietuuksien indeksijäädytyksiä, epämääräistä valtionhallinnon tehostamista ilman konkretiaa ja muun muassa yritystukia. Viimeksi mainittua viidakkoa olisi hyvin voinutkin karsia, mutta tämä jäi tekemättä.
Vaalien alla ei puhuttu sanaakaan koulutusleikkauksista, sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämisestä eikä työntekijöihin kohdistuneista toimenpiteistä kiky-sopimuksen yhteydessä. Nämä ovat olleet Sipilän hallituksen tärkeimmät hankkeet tähän mennessä ja niitä on perusteltu tuttuun tapaan velkaantumiseen pysäyttämisellä, vaikka esimerkiksi sote-uudistus tulee olemaan taloudellisesti kallis hanke toteutuessaan hallituksen kaavailemalla tavalla.
Törkein sumutus liittyi ensin mainittuun teemaan. Hallituspuolueiden johtajat poseerasivat kilvan ”ei koulutusleikkauksille” -kampanjassa, mutta ääni kellossa muuttui vain muutama kuukausi vaalien jälkeen. Jälleen kerran tärkeämpää oli se, miltä asiat näyttävät äänestäjille.
Vasemmistoliitto oli eduskuntavaalien alla ainoa puolue, joka puhui elvyttävän ja työllistävän talouspolitiikan puolesta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Vasemmisto julkaisi listan hankkeista, jotka toisivat työtä ja toimeentuloa alueelle.
Osa hankkeista tullee toivottavasti toteutumaan, mutta monessa tapauksessa lapsi on jo mennyt pesuveden mukana. Surullisin tapaus lienee Laguna, jota pidimme vuosia esillä kannanottojen ja muiden vaikutuskeinojen kautta. Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern selvitti pitkään parasta paikkaa uudelle neutriinotutkimushankkeelle ja päätyi valitsemaan ykkösvaihtoehdokseen Pyhäsalmen kaivoksen. Laguna olisi tuonut töitä sadoille ja se olisi ollut valtava buusti suomalaiselle tiedeyhteisölle. Hanke sai kuitenkin jatkuvasti vastaansa vähättelyä ja eteenpäin ei päästy. Lopulta Cern vei hankkeen Yhdysvaltoihin, jossa homma kiinnosti.
On hyvä muistaa valtiovarainministeriön vaaliraportin kaltaisten asiakirjojen olevan enemmänkin mielipiteitä kuin absoluuttisia totuuksia asioiden tilasta. Tämä olisi pitänyt tuoda laajemmin esille vaalien alla käydyssä julkisessa keskustelussa.
Yhdysvaltain ensimmäinen rahaministeri Alexander Hamilton totesi taannoin valtionvelan olevan kansallinen siunaus, silloin kun se ei ole ylenmääräinen. Hamilton sanoi myös, että lupausta ei saa koskaan rikkoa. Siinäpä ohjenuoria saunakerholta pohdittavaksi.
Markku Eilola-Jokivirta on 47-vuotias prosessityöntekijä, jolla on laaja tausta ammattiyhdistysliikkeen puolella hänen toimiessaan muun muassa SAK:n Oulun ja Kainuun aluetoimikunnan puheenjohtajana. Hän toimii Oulussa yhdyskuntajaostossa ja yhdyskuntalautakunnassa.
Olli Kohonen on 37-vuotias sairaanhoitaja ja filosofian maisteri, joka on myös Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja. Kohonen on OSEKK:n yhtymäkokouksen 2. varapuheenjohtaja ja Oulun varavaltuutettu.
Ville Luotola on 29-vuotias kasvatustieteiden ylioppilas, joka työskentelee jalkapallon parissa Tervarit Junioreiden toiminnanjohtajana. Luotola on siku-lautakunnan jäsen ja Oulun varavaltuutettu.