Vuosi sitten eduskuntavaalien jälkeisissä vappupuheissa saatoimme iloita vasemmistoliiton menestyksestä ja katsoimme toiveikkaina tuleviin hallitusneuvotteluihin. Keskeinen tavoitteemme, oikeudenmukainen Suomi kaikille, ei harvoille, oli ja on edelleen kaiken poliittisen toimintamme sydänlankana.

Hallitusohjelmaan saimme useita tasa-arvoa ja toimeentuloa vahvistavia kirjauksia, eivätkä vaalilupaukset ole jääneet puheiden tasolle, vaan esimerkiksi työttömiä kyykyttänyt aktiivimalli haudattiin ja jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen palautettiin. Sote-, sotu- ja koulutusuudistukset valmistellaan ihminen keskiössä ja vahvassa vasemmistolaisessa ohjauksessa, jolla varmistetaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen.

***

Vaikka nyt vietämme vuosikymmenen ensimmäistä vappua koronan aiheuttaman kriisin vuoksi hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, ei vasemmistolainen aate tai työväenjuhlan merkitys ole haalistunut tai kadonnut mihinkään. Päinvastoin, tämäkin aika on osoittanut työväenliikkeen merkityksen koronahaasteista selviämisessä. Viesti on ollut selkeä. Me pidämme huolta kaikista heikoimmassa asemassa olevista ja ketään ei jätetä yksin. Solidaarisuus ja toisista välittäminen näkyy ihmisten käyttäytymisessä. Suosituksia noudatetaan ja lähimmäisiä autetaan.

Toisaalta kriisi on niin henkilökohtaisessa elämässä kuin yhteiskunnan tasollakin monesti sellainen, mikä pistää elämänarvot uusiksi ja pakottaa pysähtymään. Tutkimusten mukaan talouskriisit monesti kiihdyttävät yhteiskunnallisia muutoksia. Tämä kriisi on myös tehnyt näkyväksi monia jo olemassa olevia eroja. Ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa toimeentulon varmuuden, arjen sujuvuuden ja avunsaannin kannalta. Perheissä, joissa ongelmat ovat kasautuneet jo ennen kriisiä, tilanne on erityisen vaikea. Vaikea tilanne on myös monelle yksinasuvalle.

***

Kriisi tekee näkyväksi myös työelämän jaot. Etätyö on pääsääntöisesti keskiluokan etuoikeus ja raskasta vuorotyötä esimerkiksi tehtaissa, kaupan alalla ja siivoojina tekevät kokevat niin normaali- kuin poikkeusoloissakin enemmän vaikeuksia yhdistää perhe ja työelämä. Naisvaltainen, julkinen sektori kamppailee kriisin etulinjassa niin sosiaali- ja terveysalalla kuin varhaiskasvatuksessa.

Kansalaispalautteesta ja julkisuudessa käytetyistä puheenvuoroista voi päätellä, että naiset kantavat myös suuremman vastuun lasten etäopetuksesta, kouluruuan korvaamisesta ja kaikesta siitä valtavasta huolesta, mikä poikkeusaikaan ja lasten sopeutumiseen liittyy. Erityisen vaikeassa asemassa ovat nytkin yksinhuoltajat sekä yksinäiset ja pienituloiset vanhukset, joista heistäkin valtaosa on naisia.

***

On hyvin inhimillistä, että tilanne aiheuttaa monelle ahdistusta ja pelkoakin. Koronan aiheuttamassa kriisissä niin kuin kriiseissä yleensäkin on kuitenkin myös mahdollisuus arvojen uudelleen punnitsemiseen koko yhteiskunnan tasolla. Voisiko esimerkiksi oikeiston kapean talousajattelun nyt vihdoinkin kunnolla haastaa? Sen sijaan, että mittaamme jatkuvasti tehokkuutta ja kilpailukykyä tunnustaisimme kunnolla, että myös naisvaltaisen julkisen sektorin tekemä työ on taloudellisesti arvokasta. Yksilökeskeisyyden sijaan ymmärtäisimme, että olemme kaikki myös normaalioloissa riippuvaisia toisistamme ja hyvinvointivaltion tarjoamista palveluista varhaiskasvatuksesta vanhushoivaan saakka.

Vain aika näyttää, mihin kriisin vaikutukset meidät vievät. Tänä vappuna haluan kuitenkin uskoa, että vasemmiston perinteinen viesti solidaarisuudesta ja tasa-arvosta voittaa.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 3/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Eräs kevään eduskuntavaalien tärkeimmistä kysymyksistä liittyy vanhusten hoivaan ja sen laatuun.

– Puutteita on ilmennyt niin yksityisellä kuin julkisella puolella, mutta yksityisten toimijoiden esiin nousseet toimintatavat ovat härskiydessään pöyristyttäviä, toteaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen.

Vasemmisto haluaa parantaa hoitajamitoitusta niin, että hoitajien määrä vastaa vanhusten hoidon tarvetta. Puolue haluaa tehdä hoitajamitoituksesta velvoittavan kirjaamalla sen vanhuspalvelulakiin ja velvoittaa kunnat noudattamaan vanhuspalvelulakia erityisesti hoitosuunnitelman laatimisen ja sen noudattamisen osalta.

– Huoli palvelujen toimivuudesta ja valvonnasta ei ole tullut yhdellekään päättäjälle yllätyksenä. Surullista on, että aina pitää tapahtua jotakin vakavaa, ennen kuin ongelmiin puututaan, Hänninen sanoo.

Ikäihminen ei ole kauppatavaraa

Vasemmiston mielestä jokaisella on oikeus inhimilliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen, eikä ikäihminen saa olla kauppatavaraa. Laiminlyöntien ehkäisemiseksi puolue haluaa lakiin kirjatut kriteerit henkilöstömitoituksesta ja valvonnasta sekä tuntuvat sanktiot niiden rikkomisesta.

Vasemmisto haluaa parantaa hoitajamitoitusta niin, että hoitajien määrä vastaa vanhusten hoidon tarvetta. Puolue haluaa tehdä hoitajamitoituksesta velvoittavan kirjaamalla sen vanhuspalvelulakiin.

– Kun järjestelmällisesti lasketaan hoivan laatua voittojen maksimoimiseksi, henkilöstö uupuu, palvelua tarvitsevat kärsivät ja luottamus yhteiskunnan kykyyn pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista romahtaa. Hyötyjinä ovat miljoonia käärivät suuryritysten johtajat ja sijoittajat, muistuttaa Hänninen.

Myös eläkeläisköyhyys on Suomessa merkittävä ongelma. Ikäihmisten toimeentuloon ovat vaikuttaneet niin Juha Sipilän hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ylisuuret asiakasmaksut.

– Eläkeläisköyhyyttä on torjuttava korottamalla takuu- ja kansaneläkettä sekä asiakasmaksuja alentamalla.

Voitontavoittelu kiellettävä myös varhaiskasvatuksessa

Voitontavoittelu hoivan laadun ja turvallisuuden kustannuksella on noussut esiin myös yksityisissä päiväkodeissa. Lasten turvallisuus on jäänyt taka-alalle.

– Yksityistä päivähoitoa on Suomessa ollut vuosikymmenien ajan ja yleensä toimijoina ovat olleet pienten yritysten rinnalla yhdistykset ja säätiöt. Näille onkin ollut tarvetta, kun on haluttu ottaa huomioon esimerkiksi eri kielelliset tai pedagogiset painotukset. Nyt markkinoille ovat tulleet suuryritykset taustallaan samat pomot kuin esimerkiksi Esperissä ja Attendossa.

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen myöhempää oppimista ja sitä kautta jopa ehkäisee syrjäytymistä.

– Perusopetuksessa voiton tavoittelu on kielletty. Vasemmistoliitto on esittänyt samanlaista kirjausta myös varhaiskasvatuslakiin. Opettajien ammattijärjestö OAJ ja lapsiasiavaltuutettu ovat kanssamme samaa mieltä. Lapsemme eivät ole myytävänä. Yhteinen vastuumme ihmisestä on asetettava voitontavoittelun ja markkinavoimien edelle, Hänninen linjaa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen pitää keskiviikkona keskustelussa ollutta pääministerin tiedonantoa työllisyyspolitiikasta ”absurdina teatterina”. Pääministeri Juha Sipilän puheita siitä, ettei kansalaisyhteiskunnan pitäisi yrittää vaikuttaa eduskunnan päätöksentekoon, Hänninen kutsui ryhmäpuheenvuorossaan demokratialle vieraiksi.

– Sipilä hakee eduskunnan selkänojaa lakiesitykselle, jonka sisältöä eduskunta ei ole vielä edes nähnyt. Valitettavasti tällainen toiminta ei suinkaan lisää eduskunnan arvovaltaa vaan asettaa sen jopa naurunalaiseksi.

Käytännössä luottamusäänestykseen johtavalla tiedonannolla haetaan tukea hallituksen esittämällä irtisanomislaille, joka helpottaisi työntekijän irtisanomista alle 10 hengen yrityksissä. Sipilä on leimannut ammattiyhdistysliikkeen vastustusta ulkoparlamentaarikseksi vaikuttamiseksi.

Hänninen kysyi, eikö ammattiyhdistysliikkeellä ole demokraattisessa yhteiskunnassa oikeus puolustaa työntekijöiden yhdenvertaisuutta lain turvaamilla keinoilla.

“Ammattiliittojen ainoaksi keinoksi jää aloittaa taistelu sopimusyhteiskunnan ja kansalaisten oikeusturvan puolesta.”

– Nyt hallituksen esityksellä ajetaan vääjäämättä ammattiliitot tilanteeseen, jossa ainoaksi keinoksi jää aloittaa taistelu sopimusyhteiskunnan ja kansalaisten oikeusturvan puolesta.

Vasemmisto kannattaa työmarkkinaosapuolten aitoa ja avointa sopimista, Hänninen sanoi. Hallitusta hän syytti tuplapetoksesta, kun se leikkasi ensin aktiivimallin avulla työttömiltä ja ajaa nyt irtisanomislakia neuvottelematta siitä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Ammattiliitoissa on tulkittu pääministerin luvanneen kilpailukykysopimuksen yhteydessä, ettei hallitus tee lisäleikkauksia työttömyysturvaan ja valmistelee työlainsäädännön uudistukset kolmikantaisesti.

Irtisanomislaista kärsisivät erityisesti naiset.

Hänninen ennakoi, että irtisanomislaista kärsisivät erityisesti naiset. Hän sanoi naisten joutuneen jo hallituksen aiempien leikkausten maksajiksi.

– Itse naisvaltaisella matalapalkka-alalla työurani tehneenä en voi ymmärtää politiikkaa, jossa sukupuolivaikutukset jätetään jatkuvasti arvioimatta tai niistä ei yksinkertaisesti piitata.

Hänninen esitti, että irtisanomislain sijasta ensimmäisen työntekijän palkkaamista yrityksissä voitaisiin tukea vasemmiston esittämällä automaattisella palkkatuella. Kansanedustajan mukaan pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat ennen kaikkea parempia työvoimapalveluita, koulutusta ja kannustavamman sosiaaliturvan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) pitää mahdollisena, että Oulaskankaan sairaalalle myönnetään poikkeuslupa synnytystoimintaan synnytysten määrän perusteella. Edellytyksenä on potilasturvallisuuden takaaminen. Saarikko sanoo ministeriön käyvän tilanteesta vuoropuhelua Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Ministerin kanta ilmenee vastauksessa, jonka hän antoi Vasemmiston kansanedustajien Katja Hännisen, Hanna Sarkkisen ja Aino-Kaisa Pekosen kirjalliseen kysymykseen. Edustajat kysyivät hallitukselta, aikooko se muuttaa asetusta matalan riskin synnytysten hoitamisesta aluesairaaloissa. Kysymyksessä tiedusteltiin myös mitä hallitus aikoo tehdä matkasynnytysten määrän sekä synnytysten keskittämisen riskien vähentämiseksi.

Sairaalan merkittävyys alueelle ja sen tekemät lisäpanostukset potilasturvallisuuteen ovat ministeriön tiedossa.

Vuonna 2017 Oulaskankaalla syntyi 864 lasta, ja sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa tarvitaan alle 1000 synnytyksen sairaaloille. Saarikon mukaan sairaalan merkittävyys alueelle ja sen tekemät lisäpanostukset potilasturvallisuuteen ovat ministeriön tiedossa.

Matkasynnytysten osalta ministeri toteaa, että niitä ehkäistään parhaiten synnyttäjän, lähineuvolan ja synnytyssairaalan yhteistyöllä. Matkasynnytysten määrä on lisääntynyt, ja esimerkiksi Helsingin seudulla ne ovat kaksinkertaistuneet viiden vuoden aikana, vaikka synnytyssairaaloita on muuta maata tiheämmässä. Selvityksen mukaan matkasynnytyksiin ei liittynyt Helsingin seudulla tänä aikana yhtään kuolemantapausta.

Oppositiopolitiikasta saa harvoin palkintoja, mutta vasemmiston kansanedustaja Katja Hänniselle on kertynyt kevään aikana niin mitaleja kuin palkintopystejäkin. Eduskunnan urheilukerhon hiihtojaosto luovutti hänelle keskiviikkona Vuoden hiihtäjä -patsaan.

– En siis ole varsinaisesti mikään kilpa-hiihtäjä, mutta osallistumisesta ja tsemppauksesta sain tunnustusta, Hänninen sanoo Facebookissa.

Kansan Tahdolle raahelaisedustaja kertoo ostaneensa karvapohjasukset vuosi sitten. Kouluaikojen inhokkilajista on tullut uusi suosikki, kun saa hiihtää vapaasti ja nautiskellen.

Kultamitalia ei himmennä edes se, että sarjassa ei ollut muita osallistujia.

Hänninen voitti kansanedustajien naisten yleisen sarjan mestaruuden helmikuussa Keravalla järjestetyissä kisoissa. Kultamitalia ei himmennä edes se, että sarjassa ei ollut muita osallistujia. Samoin kävi Norjassa järjestetyissä parlamenttien välisissä kisoissa, joissa hän kaatumisista huolimatta toi yksinäisessä sarjassaan voiton Suomen eduskunnalle.

– En tiennyt yhtään, millainen tapahtuma siellä on, kunnes sain tietää, että matka on 11 kilometriä pitkä. Oli liikuttavaa, kun meidän porukka kannusti “Katja, Katja” loppuun saakka ja paikalliset kyselivät, että kuka julkkis sieltä oikein tulee.

Vasemmiston europarlamentaarikko Merja Kyllönen sai Vuoden hiihtäjä -tunnustuksen vuonna 2009 toimiessaan vielä kansanedustajana.

Vasemmistoliiton kansanedustajat syyttivät hallitusta epävarmuuden lietsomisesta työelämään, kun eduskunnassa käsiteltiin tiistaina opposition välikysymystä nuorten työehdoista.

SDP:n, Vasemmiston, vihreiden ja perussuomalaisten allekirjoittamassa välikysymyksessä kyseenalaistettiin hallituksen suunnitelmat sallia alle 30-vuotiaiden työsopimusten perusteeton määräaikaisuus ja heikentää pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojaa. Oppositio vaati myös niin sanotun aktiivimallin korjaamista.

 

Sarkkinen: Esitys ei lisää työllisyyttä vaan määräaikaisuuksia

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen huomautti, etteivät alle 30-vuotiaat ole yhtenäinen ryhmä vaan heillä on hyvin erilaisia koulutuksia ja työkokemuksia. EU:n työsyrjintädirektiivi sallii ikäperusteisen syrjinnän vain, jos toimet ovat oikeasuhtaisia ja hyvin perusteltuja.

“30 vuoden ikäraja on varsin korkea”

– Hallituksen suunnitelmat eivät sitä kuitenkaan ole. Ensinnäkin 30 vuoden ikäraja on varsin korkea ja ei ole olemassa todisteita siitä, että työehtojen heikennykset lisäisivät työllisyyttä. Esitys ei siis lisää työllisyyttä. Se todennäköisesti ainoastaan entisestään heikentää nuorten työehtoja ja lisää määräaikaisuuksia, Sarkkinen totesi.

Työelämän epävarmuus heijastuu muuhun elämään ja lykkää esimerkiksi perheen perustamista. Määräaikaisilla työsopimuksilla työnantaja voi ”suojautua” työntekijän mahdolliselta tulevalta raskaudelta.

– Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on vaikea toteuttaa niin, etteikö se johtaisi niin sanottuihin pärstäperusteisiin irtisanomisiin. On muistettava, että nykyiselläänkin työnantaja voi tuotannollis-taloudellisten syiden ohella irtisanoa työntekijän, joka laiminlyö työntekemisen tai käyttäytyy epäasiallisesti, Sarkkinen sanoi.

 

Myllykoski: Käskyt on otettu EK:lta

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Jari Myllykoski sanoi, että politiikan pitäisi vahvistaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta tulevaisuuteen työelämän muutosten keskellä. Hallitus ei ole kuitenkaan halunnut uudistaa työelämää tasa-arvoisesti.

– Sen sijaan käskyt on otettu EK:lta ja lopulta on vaadittu asioita joita edes EK ei itse enää kehtaa vaatia, Myllykoski syytti.

Palkkojen ja työehtojen huonontaminen tuoksuu kansanedustajan nenään ”vahvasti 1800-luvun kehruukoneiden ajalta, eikä vastaa tekoälyn ja automaation kaltaisiin uusiin ilmiöihin”.

Tutkimustieto ei tue käsitystä, jonka mukaan irtisanomissuojaa heikentämällä nostettaisiin työllisyyttä.

Myllykosken mukaan nuorten uskoa poliittiseen päätöksentekoon on vaurioitettu pysyvästi ensin pettämällä koulutuslupaus ja sitten heikentämällä nuorten työsuhdeturvaa, vaikka työministeri väitti tammikuussa, ettei irtisanomissuojaan puututa.

– Suomessa irtisanomissuoja on jo nyt keskeisiä kilpailijamaita, kuten Saksaa ja Ruotsia heikompi. Tutkimustieto ei tue käsitystä, jonka mukaan irtisanomissuojaa heikentämällä nostettaisiin työllisyyttä.

 

Hänninen: Määräaikaisuudet naisten riesana

Kansanedustaja Katja Hänninen totesi esityksen osoittavan, ettei hallitus ole sitoutunut työelämän tasa-arvon edistämiseen. Naiset ovat miehiä useammin vastentahtoisesti määräaikaisissa työsuhteissa.

– Miten esimerkiksi työelämässä todella yleinen ongelma, eli raskaussyrjintä tai syrjintä perhevapaan perusteella voidaan edes todentaa, jos määräaikaisuudelle ei aina tarvita edes perustetta?, Hänninen kysyi.

“Määräaikaiset työsuhteet alentavat oleellisesti hyvinvointia.”

– Tutkimusten mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen lisää lähinnä nuorten pätkätöitä, ei muuta. Epävarmuuden ja stressin kokemisen välillä on tutkimuksissa todettu olevan vahva yhteys. Määräaikaiset työsuhteet alentavat siis oleellisesti hyvinvointia. Hallitus on ollut huolissaan syntyvyyden laskusta. Miten se ajatteli saada sen nousuun nuorten elämän epävarmuutta kasvattamalla?

 

Mustajärvi: Takuutyöpaikka tutkinnon suorittaneille

Markus Mustajärvi ehdotti mallia, jossa tutkinnon suorittaneille nuorille taattaisiin määräaikainen työ oikeassa työsuhteessa, jos työpaikkaa ei muuten löydy.

– Nuori pääsisi näyttämään itseään työnantajalle, kartuttaisi työkokemusta, saisi käyttää oppimaansa oikeassa työpaikassa ja vakauttaisi toimeentuloa niukan opiskeluajan jälkeen, kansanedustaja perusteli.

Hän suhteuttaisi mallin aiheuttamat kustannukset siihen, kuinka kalliiksi nuori syrjäytyminen työelämästä tulee. Takuutyö kannustaisi nuoria hankkimaan tutkinnon. Rahaa työ- ja elinkeinoministeriöllä tähän tarkoitukseen olisi, Mustajärvi sanoi.

Hallituksen työllisyyspolitiikka jakaa Mustajärven mukaan työttömien ja työntekijöiden joukkoa johdonmukaisesti pieniin osiin, jolloin ei synny yhtenäistä vastarintaa.

– Aktiivimalli ottaa omansa, kiky kurittaa erityisesti naisia, ja nuorille luodaan omat syrjivät mekanismit työmarkkinoilla.

Oulun vaalipiirin kansanedustajat Katja Hänninen (vas) ja Hanna Halmeenpää (vihr) ovat vedonneet Oulun yliopiston rehtoriin, jotta yliopisto ei hävittäisi Linnanmaan eläinmuseosalin yleisönäyttelyä. Kansanedustajien mukaan eläinmuseon purkaminen olisi takaisku Oulun yliopistolle, Oululle ja Pohjois-Suomelle.

– Olemme huolissamme maamme ja vaalipiirimme kulttuurimaineesta ja museon toimintaedellytysten jatkosta. Vetoomuksessa pyydämme, että Oulun yliopiston eläinmuseo säilytetään ja sitä kehitetään nykyisissä varta vasten eläinmuseolle rakennetuissa tiloissa Linnanmaan yliopistoalueella. Olemme valmiit tukemaan Oulun yliopistoa riittävän rahoituksen hankkimisessa, Hänninen ja Halmeenpää toteavat.

Kansanedustajat vetoavat muun muassa Oulun yliopiston eläinmuseon suureen suosioon, sen pitkiin perinteisiin aina 1700-luvulta asti sekä korkeaan tieteelliseen ja taiteelliseen tasoon. Esimerkiksi 57 metriä pitkä Heikki Kangasperkon maalaama dioraama on korvaamaton.

Museon käyttäjien joukossa on tuhansia päiväkotien ja koulujen oppilaita.

– Museon käyttäjien joukossa on tuhansia päiväkotien ja koulujen oppilaita. Tämä museon arvo lapsille, opiskelijoille ja suurelle yleisölle ei ole mukana sen paremmin yliopiston kuin Oulun kaupungin budjetissa. Tärkeä ryhmä ovat nykyään myös vanhukset, Hänninen painottaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma tuo yliopistomuseot valtionavun piiriin. Museot on tarkoitus turvata lailla, ja vastaavasti valtio ottaa rahoitusvastuuta. Tässä tilanteessa museon sulkeminen olisi Hännisen ja Halmeenpään mukaan vakava virhe. He sanovat, että eläinmuseon säilyttäminen nykyisissä tiloissa on taloudellisesti monin verroin edullisempaa kuin tilapäinen muutto tai uuden rakentaminen.

– Puheet museon siirtämisestä, toistaiseksi tuntemattomaan paikkaan, eivät vakuuta toiminnan tason säilymisestä. On myös hyvä huomioida sijainnin suhteen biologian opiskelijoiden ja tulevien luokanopettajien lajintuntemuksen opinnot, joissa tukeudutaan vahvasti eläinmuseon kokoelmiin, Halmeenpää muistuttaa.

Museon sulkeminen olisi Hännisen ja Halmeenpään mukaan vakava virhe.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti juhlakokouksessaan 27.2.2017 hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Kansanedustajien mukaan osallistuminen Oulun yliopiston eläinmuseon rahoitukseen ja säilyttämiseen on Oulun kulttuuripääkaupunkihakemusta tukeva toimi. Kulttuuripääkaupunkihankkeisiin sijoitetut rahasummat eri puolilla Eurooppaa ovat varovaisenkin arvion mukaan tulleet takaisin noin viisinkertaisena.

Vetoomuksista huolimatta eläinmuseon tyhjennys alkoi 13.12.

 

Lue lisää eläinmuseon kohtalosta 22.12. ilmestyvästä Kansan Tahdon joululehdestä.

Vasemmiston valtuustoryhmä on tehnyt Raahessa kymmeniä aloitteita kuluvalla vaalikaudella. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Niko Peltokangas summaa kauden aikana ajettuja teemoja ja aloitteita.

 

Raahelaiset vasemmistovaltuutetut ovat esittäneet kauden aikana 119 valtuustoaloitetta tai -kysymystä. Heti ensimmäisenä vuonna aloitteita ja kysymyksiä tehtiin 47. Toistuvia teemoja ovat olleet vanhuspalvelut, terveys- ja erityisesti sosiaalipalvelut, koulut, kaavoitus sekä Vasemmiston vaalilupauksiin lukeutunut asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet.

 

Vaikea alku

Kaupunginvaltuusto kokousti pari kertaa jo ennen kauden alkua, sillä uusi valtuusto tarvittiin hyväksymään Vihannin ja Raahen kuntaliitoksena syntyneen kaupungin budjetti seuraavalle vuodelle. Vasemmiston johdolla valtuuston niukka enemmistö onnistui pienentämään puolella miljoonalla seutukunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän leikkauksia.

Kausi alkoi kuitenkin myös tappiolla, kun kuntayhtymän budjetista sisuuntunut porvarileiri päätti jäädyttää sisäilmaongelmien vuoksi puretun Piehingin koulun uudisrakentamisen. Myöhemmin koko hanke peruttiin kasvaneeseen kustannusarvioon vedoten eikä 60 lapsen koulua koskaan rakennettu uudelleen. Miljoonan euron lisäys olisi jäänyt pieneksi verrattuna moniin muihin kauden aikana paukkuneisiin muun muassa koulu- ja liikuntahankkeiden budjetteihin.

Piehingin koulun kohtalo ja tehdyistä sopimuksista irtaantuminen jätti jälkensä valtuustoryhmien keskinäiseen luottamukseen.

Piehingin koulun kohtalo ja tehdyistä sopimuksista irtaantuminen jätti jälkensä valtuustoryhmien keskinäiseen luottamukseen. Monet valtuutetut pitivät kuitenkin piehinkiläisten puolia myös aloitteillaan. Esimerkiksi Katja Hänninen, Joni Lackström, Asser Siuvatti ja Markku Siuvatti tekivät aloitteita piehinkiläisten palveluista ja kylän elinvoiman turvaamisesta.

 

Yrityksiä turvata demokratiaa

Valtuutettujen aloitteiden käsittelyä kehitettiin kauden aikana. Allekirjoittanut teki ensimmäisen aloitteen aloitteiden käsittelystä maaliskuussa 2013, ja sen pohjalta valtuutettujen aloitteet päätettiin tuoda valtuuston päätettäväksi sitä mukaa kuin niihin saadaan vastauksia aikaiseksi. Aiemmin aloitteet tuotiin vain tiedoksi kerran vuodessa. Myöhemmin saatiin vielä läpi aloite, jolla valtuutettujen ja kuntalaisten aloitteet viedään asianomaisen lautakunnan käsittelyyn pelkän viranhaltijavastauksen sijaan.

Vasemmisto on edistänyt avoimuutta myös esimerkiksi kuntalaisten kuulemiskanaviin ja pöytäkirjojen julkisuuteen liittyvillä aloitteilla. Valtuuston kokousten nettilähetykset aloitettiin Vasemmiston aloitteesta vuonna 2014. Kauden lopulla saimme valtuustolta vastakaikua myös vaatimuksellemme pitää kokouspöytäkirjat netissä pidempään kuin vuoden ajan.

Tulevalla kaudella voimaan astuvan organisaatiouudistuksen valopilkku liittyy sekin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin.

Tulevalla kaudella voimaan astuvan organisaatiouudistuksen valopilkku liittyy sekin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin. Uudistuksen myötä Raahessa aloittaa toimintansa eri kaupunginosia edustava lähidemokratiahallitus, jonka luomiseen Vasemmiston edustajat vahvasti osallistuivat.

Valitettavasti organisaatiouudistuksen suurimmat muutokset ovat kuitenkin demokratiaa leikkaavia. Lautakuntien määrä tippuu neljään ja luottamushenkilöiden määrä niissä puolittuu. Joitain huononnuksia saatiin estettyä, mutta kokonaisuutena uusi lautakuntamalli keskittää valtaa ja vähentää asukkaiden äänen kuulumista.

 

Aamupäivätoiminnasta taistellaan

Ykkös- ja kakkosluokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on elänyt epävarmuudessa koko kauden ajan. Kestävän toimintamallin luultiin syntyneen keväällä 2015, mutta seuraavana vuonna opetuslautakunta päätti ajaa aamupäivätoiminnan alas.

Vasemmiston valtuutetut tekivät runsaasti töitä aamu- ja iltapäivätoiminnan turvaamiseksi ja lakkauttamispäätösten perumiseksi. Palvelu on monelle tärkeä väline työn ja perhevastuiden yhdistämiseksi, ja kuuluisi strategiassaan lasten Raahena esiintyvän kaupungin palveluvalikoimaan. Vaikuttaminen asian puolesta jatkuu kuntavaaleissa ja tulevassa valtuustossa.

Esitimme myös vähävaraisten perheiden ja opiskelijoiden elämäntilanteen huomioimista päivähoitomaksuissa.

Esitimme myös vähävaraisten perheiden ja opiskelijoiden elämäntilanteen huomioimista päivähoitomaksuissa. Hyvinvointikuntayhtymässä vastustimme asiakasmaksujen korotuksia ja teimme aloitteen terveyskeskusmaksujen poistamiseksi ensi vuoden alusta lähtien.

Asiakasmaksujen hillitseminen on tavoitteena myös uimahallin osalta. Paisuneet remonttikulut ja kassavaikeudet luovat nostopaineita hinnankorotuksiin, mutta vasemmisto pelkää nousevien hintojen syrjäyttävän lapsia, perheitä ja muita käyttäjiä palvelun piiristä. Eräässä aloitteessa vasemmistovaltuutettu esitti yhden maksuttoman uintipäivän tarjoamista lapsille ja nuorille kuukausittain.

 

Tuulivoimaloiden rakentaminen on puhuttanut Raahessa tälläkin kaudella runsaasti. (Arkistokuva)

Kaksi kilometriä tuulivoimaloihin

Vasemmiston valtuutetut tekivät muutamia konkreettisia aloitteita, joille saatiin näkyviä tuloksia. Tarja Ollankedon aloitteesta kaupunki on tästä talvesta alkaen tarjonnut eläkeläisille maksuttomat liukuesteet kenkien pohjiin. Palvelu osoittautui alusta lähtien suosituksi.

Vasemmiston aloitteesta päätettiin Raahessa julkistaa kirjailija Algot Untolan muistolaatta. Myös Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana tunnettu Untola toimi Raahessa opettajana 1800-luvun lopulla ja oli muun muassa perustamassa työväenyhdistystä kaupunkiin. Punavankina vuonna 1918 surmatun Untolan muistolaatan kustantaa Raahe-seura, joka myös selvitti kouluna toimineen talon sijainnin.

Asukkaiden huolet on saatu vähitellen paremmin kuuluviin tuulivoimayhtiöillekin.

Tuulivoimaloiden rakentaminen on puhuttanut Raahessa tälläkin kaudella runsaasti. Asukkaiden huolet on saatu vähitellen paremmin kuuluviin tuulivoimayhtiöillekin, ja kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2014, että tuulivoimaa voi kaavoittaa ja rakentaa vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta. Tästä rajauksesta oli tehty vasemmiston aloitekin.

Konkreettisena aloitteena voi mainita vielä näkövammaisille suunnatun Luetus-palvelun käyttöönoton. Paikallislehti lähti palveluun mukaan Viljo Lehmuskedon esittämän aloitteen innoittamana ja tästä saimme palvelun käyttäjiltä kiitosta.

 

Niko Peltokangas

Kirjoittaja on raahelainen ensimmäisen kauden valtuutettu, vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen.

Vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen vaatii turvakotipaikkojen määrän lisäämistä osana soteuudistusta. Eduskunta keskusteli 7.3. hallituksen esityksestä soteuudistukseen liittyväksi maakuntauudistukseksi.

– Yksityiskohtana haluan nostaa esiin turvakotien tilanteen maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen. Esimerkiksi ensi- ja turvakotien liiton mukaan hallituksen ajama yhtiöittämisvelvoite on vakava riski sote-uudistuksessa. Uudistusten jälkeen on varmistettava, että liian pieneen turvakotipaikkojen määrään tehdään radikaali korjausliike. Tästä on Suomea toistuvasti huomauttanut esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty, Hänninen sanoo.

Vasemmistoliitto julkaisi 7.3. pamfletin omasta sotemallistaan. Vasemmistoliitto haluaa parantaa terveydenhuollon olemassa olevaa valinnanvapautta ja vahvistaa sosiaalihuollon asiakkaiden ja terveydenhuollon potilaiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa.

– Suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä sosiaali- ja terveyspalveluihin, mutta erityisesti palveluiden hinta ja luukulta luukulle juoksutus koetaan ongelmaksi. Siksi soteuudistus on välttämätön toteuttaa. hallituksen esityksessä on kuitenkin unohdettu nämä alkuperäiset tavoitteet. Sen sijaan on lähdetty tekemään mallia säästöt ja yksityisten terveysjättien etu edellä. Hallituksen ajama malli on uhka kansanterveydelle. Siinä ei ole kyse valinnanvapaudesta vaan järjestelmämme hyvin toimivien osien romuttamisesta pakkoyhtiöittämisen tieltä, Hänninen sanoo.

– Harvoin käsittelemme eduskunnassa lakiesitystä, joka on yhtä kautta linjan asiantuntijoiden jyrkästi tuomitsema, kuin hallituksen sote-esitys on. Saamme lukea päivittäin lehdistä, kuinka maan johtavat soteasiantuntijat toinen toisensa perään varoittavat hallituksen esitykseen sisältyvistä riskeistä. Nyt jos koskaan pitäisi hallituksen niellä ylpeytensä, kuten se on jo monta kertaa aiemminkin tehnyt ja keskeyttää kokoomuksen junttaaman pakkoyhtiöittämismallin läpivieminen ja palauttaa soteuudistus parlamentaariseen käsittelyyn, Hänninen sanoo.

Oulun vaalipiirin kansanedustajat valitsivat kokouksessaan puheenjohtajakseen ja vaalipiirin kansanedustajien yhteyshenkilöksi toisen kauden kansanedustajan Katja Hännisen (vas). Vuodeksi kerrallaan valittava puheenjohtaja koordinoi vaalipiirin eri toimijoiden ja kansanedustajien välisiä tapaamisia.

– Oulun vaalipiirin kansanedustajat tekevät hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen vaalipiirin asioiden edistämiseksi. Ylläpidämme ja luomme yhteyksiä alueemme yrittäjiin, työntekijöihin, virkamiehiin, päättäjiin tai esimerkiksi kouluihin. Vaalipiirimme kansanedustajat haluavat pitää huolta siitä, että pohjoisen Suomen ääni kuuluu yhteisessä päätöksenteossa, Hänninen sanoo.

Raahen Piehingissä asuva Hänninen on eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä lakivaliokunnan jäsen. Lisäksi Hänninen toimii Raahen kaupunginvaltuutettuna.

Vasemmistoliiton kansanedustajat Katja Hänninen ja Matti Semi kritisoivat hallituksen esitystä käräjäoikeusverkoston leikkaamiseksi. Kansanedustajien mielestä leikkaukset heikentävät haja-asutusalueiden ihmisten ja ruotsinkielisten ihmisten oikeusturvaa.

Eduskunta on tänään käsitellyt hallituksen esitystä käräjäoikeusverkoston leikkaamiseksi. Esityksessä lakkautettaisiin seitsemän käräjäoikeutta ja 21 käräjäoikeuden toimipistettä ympäri maan.

(lisää…)

Raahen sairaalan leikkaustoiminta loppumassa reilun vuoden kuluttua

 

Vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen on pettynyt hallituksen päivystysuudistukseen, jossa laaja päivystys keskitetään 12 sairaalalle. Esityksessä esimerkiksi Raahen ja Vaasan leikkaustoiminta loppuisi. Hänen mielestään päivystysuudistus tulisi käsitellä soteuudistuksen yhteydessä.

– Hallitus esittää laajaa päivystystä keskitettävän 12 sairaalalle, mikä tarkoittaa pahimmillaan kuoliniskua monelle pienelle, mutta tarpeelliselle sairaalalle. Keskittäminen tällä päivystysuudistuksella on ollut keskustalaisen ministeri Rehulan pöydällä jo jonkin aikaa, mutta yllätyksellistä on se, että hallitus tuo päivystysuudistuksen eduskuntaan nyt kiireellä budjettilakina, eikä osana soteuudistusta, Hänninen sanoo. (lisää…)