Vasemmistoliiton ainoana ehdokkaana Taivalkoskella olleesta ja valtuutetuksi valitusta Osmo Bullerista tulee kunnan valtuuston puheenjohtaja. Asia varmistui valtuuston ns. pienryhmien neuvotteluissa.

Keskusta menetti vuosikymmeniä hallitsemansa valtuustoenemmistön kevään vaaleissa. Se sai 11 valtuutettua ja muut 12.

Valtuustoenemmistön saaneet ryhmät, vasemmistoliitto, SDP (6 valtuutettua), perussuomalaiset (1) ja kepusta eronneet sitoutumattomat (4) sopivat valitsevansa kunnanhallituksen puheenjohtajaksi Taivalkosken ääniharavan (160 ääntä) Heli Hietalan.

Keskusta menetti vuosikymmeniä hallitsemansa valtuustoenemmistön kevään vaaleissa.

Kunnassa kolmanneksi eniten ääniä (81) saanut Osmo Buller on palvellut neljännesvuosisadan Esperanton maailmanliittoa Hollannin Rotterdamissa, toiminut 90-luvulla Taivalkosken kulttuurisihteerinä sekä 70- ja 80-luvuilla SDNL:n (nyk. vasemmistonuoret) ja vanhan SKP:n piirisihteerinä Oulussa.

Uusi valtuustoenemmistö antaa viidestä lautakuntapuheenjohtajuudesta kepulle sille “kuuluvat” kaksi. Valta-aikanaan kepu piti itsellään myös kaikki lautakuntien puheenjohtajuudet valtuuston ja hallituksen lisäksi.

 

Vanha valta Hossa avajaisiin

Taivalkosken uusi valtuusto kokoontuu vasta 19.6. Jo valtansa menettäneen kepuenemmistöisen valtuuston valitsemat luottamushenkilöt pääsevät näin vielä kunnan edustajiksi 17. 6. pidettäviin Hossan kansallispuiston avajaisiin, mm. tervehtimään tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.

Hossan kansallispuisto on pääosin Suomussalmen, osin Kuusamon ja Taivalkosken alueella.

Oulun ydinkeskustassa nähtiin kummallinen muutaman päivän telttanäytelmä, kun Oulun kaupunki siirrätti turvapaikanhakijoiden mielenosoituksen Isokadulta sivuun kauppatorille ja tilalle saivat tulla ”vastamielenosoittajat”, eli äärioikeistolainen Suomi ensin -porukka telttoineen ja iskulauseineen.

Vastamielenosoittajat majailivat ydinkeskustassa viime lauantaista tiistaihin, ja heidänkin leirinsä on nyt siirretty kaupungin toimesta muualle.

 

Valtuustokysely pani vipinää kaupungin kinttuihin

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Mauno Murtoniemi kertoo saaneensa runsaasti yhteydenottoja vastamielenosoittajien tapahtumasta. Moni kertoi pelänneensä liikkumista tapahtuman välittömässä läheisyydessä. Hämmennystä aiheutti ennen kaikkea kysymys siitä, miksi kaupunki häätää ydinkeskustasta turvapaikanhakijoiden mielenosoituksen ja antaa saman paikan äärioikeistolaisten käyttöön.

Murtoniemi teki maanantaina asiasta valtuustokyselyn ja kirjoitti Oulun virkamiesjohdolle. Murtoniemen aloitteellisuuden ansiosta asia nousi julkisuuteen ja kaupungin oli reagoitava nopeasti.

Murtoniemen aloitteellisuuden ansiosta asia nousi julkisuuteen ja kaupungin oli reagoitava nopeasti.

Maanomistajana Oulun kaupunki antoi vastamielenosoittajille käskyn purkaa telttansa tiistaihin kello 14 mennessä. Suomi ensin -porukka ei noudattanut käskyä, ja lähti vasta poliisin valvovien silmien alla myöhään tiistai-iltana.

Murtoniemi sanoo olevansa päätökseen tyytyväinen, mutta odottaneensa kaupungilta tiukempaa linjausta ääriliikkeiden toimintaan. Sitä ei tullut, sillä Suomi ensin -porukka saa pystyttää telttansa muualle.

– Telttapäätös on oikeansuuntainen ja kaupungin päätös lisää ihmisten turvallisuuden tunnetta. Vastakkainasettelua pitää vähentää Oulussa, Murtoniemi sanoo.

Vasemmiston valtuustoryhmä on tehnyt Raahessa kymmeniä aloitteita kuluvalla vaalikaudella. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Niko Peltokangas summaa kauden aikana ajettuja teemoja ja aloitteita.

 

Raahelaiset vasemmistovaltuutetut ovat esittäneet kauden aikana 119 valtuustoaloitetta tai -kysymystä. Heti ensimmäisenä vuonna aloitteita ja kysymyksiä tehtiin 47. Toistuvia teemoja ovat olleet vanhuspalvelut, terveys- ja erityisesti sosiaalipalvelut, koulut, kaavoitus sekä Vasemmiston vaalilupauksiin lukeutunut asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet.

 

Vaikea alku

Kaupunginvaltuusto kokousti pari kertaa jo ennen kauden alkua, sillä uusi valtuusto tarvittiin hyväksymään Vihannin ja Raahen kuntaliitoksena syntyneen kaupungin budjetti seuraavalle vuodelle. Vasemmiston johdolla valtuuston niukka enemmistö onnistui pienentämään puolella miljoonalla seutukunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän leikkauksia.

Kausi alkoi kuitenkin myös tappiolla, kun kuntayhtymän budjetista sisuuntunut porvarileiri päätti jäädyttää sisäilmaongelmien vuoksi puretun Piehingin koulun uudisrakentamisen. Myöhemmin koko hanke peruttiin kasvaneeseen kustannusarvioon vedoten eikä 60 lapsen koulua koskaan rakennettu uudelleen. Miljoonan euron lisäys olisi jäänyt pieneksi verrattuna moniin muihin kauden aikana paukkuneisiin muun muassa koulu- ja liikuntahankkeiden budjetteihin.

Piehingin koulun kohtalo ja tehdyistä sopimuksista irtaantuminen jätti jälkensä valtuustoryhmien keskinäiseen luottamukseen.

Piehingin koulun kohtalo ja tehdyistä sopimuksista irtaantuminen jätti jälkensä valtuustoryhmien keskinäiseen luottamukseen. Monet valtuutetut pitivät kuitenkin piehinkiläisten puolia myös aloitteillaan. Esimerkiksi Katja Hänninen, Joni Lackström, Asser Siuvatti ja Markku Siuvatti tekivät aloitteita piehinkiläisten palveluista ja kylän elinvoiman turvaamisesta.

 

Yrityksiä turvata demokratiaa

Valtuutettujen aloitteiden käsittelyä kehitettiin kauden aikana. Allekirjoittanut teki ensimmäisen aloitteen aloitteiden käsittelystä maaliskuussa 2013, ja sen pohjalta valtuutettujen aloitteet päätettiin tuoda valtuuston päätettäväksi sitä mukaa kuin niihin saadaan vastauksia aikaiseksi. Aiemmin aloitteet tuotiin vain tiedoksi kerran vuodessa. Myöhemmin saatiin vielä läpi aloite, jolla valtuutettujen ja kuntalaisten aloitteet viedään asianomaisen lautakunnan käsittelyyn pelkän viranhaltijavastauksen sijaan.

Vasemmisto on edistänyt avoimuutta myös esimerkiksi kuntalaisten kuulemiskanaviin ja pöytäkirjojen julkisuuteen liittyvillä aloitteilla. Valtuuston kokousten nettilähetykset aloitettiin Vasemmiston aloitteesta vuonna 2014. Kauden lopulla saimme valtuustolta vastakaikua myös vaatimuksellemme pitää kokouspöytäkirjat netissä pidempään kuin vuoden ajan.

Tulevalla kaudella voimaan astuvan organisaatiouudistuksen valopilkku liittyy sekin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin.

Tulevalla kaudella voimaan astuvan organisaatiouudistuksen valopilkku liittyy sekin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin. Uudistuksen myötä Raahessa aloittaa toimintansa eri kaupunginosia edustava lähidemokratiahallitus, jonka luomiseen Vasemmiston edustajat vahvasti osallistuivat.

Valitettavasti organisaatiouudistuksen suurimmat muutokset ovat kuitenkin demokratiaa leikkaavia. Lautakuntien määrä tippuu neljään ja luottamushenkilöiden määrä niissä puolittuu. Joitain huononnuksia saatiin estettyä, mutta kokonaisuutena uusi lautakuntamalli keskittää valtaa ja vähentää asukkaiden äänen kuulumista.

 

Aamupäivätoiminnasta taistellaan

Ykkös- ja kakkosluokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on elänyt epävarmuudessa koko kauden ajan. Kestävän toimintamallin luultiin syntyneen keväällä 2015, mutta seuraavana vuonna opetuslautakunta päätti ajaa aamupäivätoiminnan alas.

Vasemmiston valtuutetut tekivät runsaasti töitä aamu- ja iltapäivätoiminnan turvaamiseksi ja lakkauttamispäätösten perumiseksi. Palvelu on monelle tärkeä väline työn ja perhevastuiden yhdistämiseksi, ja kuuluisi strategiassaan lasten Raahena esiintyvän kaupungin palveluvalikoimaan. Vaikuttaminen asian puolesta jatkuu kuntavaaleissa ja tulevassa valtuustossa.

Esitimme myös vähävaraisten perheiden ja opiskelijoiden elämäntilanteen huomioimista päivähoitomaksuissa.

Esitimme myös vähävaraisten perheiden ja opiskelijoiden elämäntilanteen huomioimista päivähoitomaksuissa. Hyvinvointikuntayhtymässä vastustimme asiakasmaksujen korotuksia ja teimme aloitteen terveyskeskusmaksujen poistamiseksi ensi vuoden alusta lähtien.

Asiakasmaksujen hillitseminen on tavoitteena myös uimahallin osalta. Paisuneet remonttikulut ja kassavaikeudet luovat nostopaineita hinnankorotuksiin, mutta vasemmisto pelkää nousevien hintojen syrjäyttävän lapsia, perheitä ja muita käyttäjiä palvelun piiristä. Eräässä aloitteessa vasemmistovaltuutettu esitti yhden maksuttoman uintipäivän tarjoamista lapsille ja nuorille kuukausittain.

 

Tuulivoimaloiden rakentaminen on puhuttanut Raahessa tälläkin kaudella runsaasti. (Arkistokuva)

Kaksi kilometriä tuulivoimaloihin

Vasemmiston valtuutetut tekivät muutamia konkreettisia aloitteita, joille saatiin näkyviä tuloksia. Tarja Ollankedon aloitteesta kaupunki on tästä talvesta alkaen tarjonnut eläkeläisille maksuttomat liukuesteet kenkien pohjiin. Palvelu osoittautui alusta lähtien suosituksi.

Vasemmiston aloitteesta päätettiin Raahessa julkistaa kirjailija Algot Untolan muistolaatta. Myös Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana tunnettu Untola toimi Raahessa opettajana 1800-luvun lopulla ja oli muun muassa perustamassa työväenyhdistystä kaupunkiin. Punavankina vuonna 1918 surmatun Untolan muistolaatan kustantaa Raahe-seura, joka myös selvitti kouluna toimineen talon sijainnin.

Asukkaiden huolet on saatu vähitellen paremmin kuuluviin tuulivoimayhtiöillekin.

Tuulivoimaloiden rakentaminen on puhuttanut Raahessa tälläkin kaudella runsaasti. Asukkaiden huolet on saatu vähitellen paremmin kuuluviin tuulivoimayhtiöillekin, ja kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2014, että tuulivoimaa voi kaavoittaa ja rakentaa vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta. Tästä rajauksesta oli tehty vasemmiston aloitekin.

Konkreettisena aloitteena voi mainita vielä näkövammaisille suunnatun Luetus-palvelun käyttöönoton. Paikallislehti lähti palveluun mukaan Viljo Lehmuskedon esittämän aloitteen innoittamana ja tästä saimme palvelun käyttäjiltä kiitosta.

 

Niko Peltokangas

Kirjoittaja on raahelainen ensimmäisen kauden valtuutettu, vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen.

Oikeistohallitus antaa jatkuvasti ymmärtää, ettei Suomea pelasteta kurittamatta köyhiä, työttömiä, opiskelijoita ja muita pienituloisia oikein olan takaa. Nykyinen talousmalli pyrkii korvaamaan hyvinvointivaltion yrittäjämuotoisella kilpailuvaltiolla, jossa automatisaatio-työttömyys pitää työntekijäjoukon nöyränä ja paikallisella sopimisella voidaan taata yhä alhaisemmat palkat suuryritysten hyväksi.

Oulun kaupunginvaltuustossa vasemmisto valitettavasti häviää useimmat äänestykset, joilla kestämättömät ”säästötoimet” jatkuvasti suunnataan vähäosaisiin. Hyvinvointilautakunnassa vuonna 2014 vasemmiston valtuutetut (Kailo ja Karjalainen) vastustivat sote-palvelumaksujen korottamista yli valtuuston suosituksen, mutta tällaisten säästöjen väitettiin olevan väistämättömiä talouden tasapainottamiseksi. Hallitus soi nyt kunnille mahdollisuuden nostaa terveydenhuollon maksuja lähes 30 prosenttia. Oulun hyvinvointilautakunta päätti viime joulukuussa olla nostamatta maksuja. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset jyräsivät läpi Oulun budjettivaltuustossa lähes 30 prosentin korotuksen. Vasemmisto on valtuuston alusta saakka joka kerta esittänyt korotuksista luopumista, koska ne vain lisäävät ihmisten välisiä terveyseroja, jonka torjumisen piti olla myös kaupungin strategia. Hävisimme äänestyksen.

Vasemmisto on valtuuston alusta saakka joka kerta esittänyt korotuksista luopumista, koska ne vain lisäävät ihmisten välisiä terveyseroja.

Virkamiehet eivät yritäkään etsiä muita säästökohteita kuin pienituloiset. Kaikista köyhimpien perusoikeuksien vaarantaminen ei voi olla ainoa keino tasapainottaa tasetta. Työssäkäyvillä esimerkiksi luulisi työterveyshuoltoineen olevan enemmän varaa kattaa tätä loputonta vajetta. Itse vaje taas seuraa oikeiston veropolitiikasta ja ”verosuunnittelua” harjoittavien suuryritysten toiminnan sallimisesta. Kun terveyspalveluissa veroja ei makseta Suomeen, kuntien ja valtion vaje tulee vain kasvamaan ja jälleen maksumiehiksi laitetaan köyhimmät! Terveyskeskusmaksut ovat ideologinen valinta, joilla kerätään nyt mitätön summa. Hietasaareen kaavailtu uusi infra maksanee kolme kertaa niin paljon. Säästöt ihmisten terveyspalveluissa siis auttavat tulonsiirtona huvipuistoyritysten oikeuksia bisneksentekoon. Tätäkö varten Suomeen perustettiin kuntia ja kerätään veroja?

Tein 26.l. lautakunnassa Seppo Karjalaisen, Marjo Kemppaisen ja Lauri Inkalan kannattaman esityksen, että kaikista palvelumaksukorotuksista luovutaan. Esitys hävittiin. Kannattaako siis äänestää oikeistoa, jonka ansiosta elämisen hinta (kaikkine perusoikeuksiin liittyvine maksuineen) nousee vuosi vuodelta, samalla kuin palkat ja etuudet laskevat kuin lehmän häntä?

 

Kaarina Kailo
kuntavaaliehdokas (vas)
Oulu

Tuskaisia on olleet viimeaikaiset päätökset Simossa, kun Seipimäki–Tikkala-tuulipuiston kaava-asiaa ollaan yritetty päättää. Vaikka kuinka moneen kertaan on käyty läpi ja tiedotettu, että kuka tuntee, tietää, jopa luulee olevansa jäävi, niin jäävää itsensä päätöksenteossa.

Se vaan tuo suomalainen sisu ei meinaa antaa periksi että on jäävi, mutta vaikeuttaa näin yhteisesti sovittua hanketta. Nyt viimeinen huipennus tuli 14.11. valtuuston kokouksessa, kun keskustelu ryöpsähti ihan väärille raiteille – minäkin otin kantaa siihen, että olisi viisain jäävätä kaikkien, jotka ovat jäävejä.

Vaan ei se niin mennyt. Nyt samaa asiaa jaapataan moneen kertaan, mikä ei ole valtuustotason asiallista käyttäytymistä. Kun on tullut valituksi, niin pitää muistaa, että ajetaan kuntalaisten ja kunnan etua, ei omaa.

Näillä päättäjillä mennään vielä jonkin aikaa, mutta ei tämä tyyli ole ennen ollut Simossa näkyvillä. Rehellisesti on toimittu ja näin tullaan toimimaan tulevaisuudessakin.

 

Seppo Lämsä
Simon kunnanvaltuutettu (vas)

 

Vuoden 2012 lopulla alkanut valtuustokausi oli kuntaliitoksen jälkeen Oulun ensimmäinen. Poliittinen asetelma muuttui keskustan hyväksi. Keskustalla on 19 valtuutettua. Vasemmistoliiton kymmenen valtuutetun ryhmä säilyi kolmanneksi suurimpana. Keskustan voiman lisääntyminen on ilmennyt ristiriitaisesti: palveluiden säilyttäminen koko Oulussa on ollut yhteinen tavoite vasemmistoliiton kanssa, mutta yksityistämistä, ympäristöä ja henkilöstöä koskevissa kysymyksissä on sitten törmätty voimakkaasti.

Valtuustokauden alussa, vuoden 2013 joulukuussa valtuusto päätti lomauttaa kaupungin henkilöstön tavoitteena viiden miljoonan leikkaus henkilöstön palkkoihin. Vasemmistoliitto puolusti ainoana puolueena henkilöstöä ja kuntalaisten palveluja äänestämällä lomautusta vastaan. Osoitimme, että lomautus ei tuo säästöjä vaan jopa lisää kustannuksia. Palvelut heikkenevät ja kuntalaisten oikeus lakisääteisiin palveluihin vaarantuu, henkilöstön työpaineet lisääntyvät. Samalla työhyvinvointi heikkenee ja sairastavuus kasvaa. Lomautuksen järjestäminen teettää esimiehillä ja henkilöstöllä turhaa työtä. Lomautuksen takia myös menetetään tuloja esimerkiksi päivähoitomaksuissa. Terveydenhuollossa asiakkaat ohjautuvat kalliimpiin erikoissairaanhoidon palveluihin. Lomautuksen aikana ei voida työllistää palkkatuella, joten tukityöllistämisen taso aleni lähes 150 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset kaupungille lisääntyivät.

Osoitimme, että lomautus ei tuo säästöjä vaan jopa lisää kustannuksia.

Vasemmistoliitto on vastustanut myös eläköitymisen hyödyntämistä henkilöstön vähentämisessä. Henkilöstön määrän pysyminen nykytasolla merkitsee tuottavuuden kasvua, kun väkimäärä ja palvelutarve kasvaa. Luopumalla tilaaja-tuottajamallista ja kuntaliitoksen päällekkäisyyksistä vapautuu henkilöstöä hallinnosta suorittavaan työhön. Emme hyväksy henkilöstön pelottelua yt-neuvotteluilla vuoden 2017 talousarviossa. Kuntaliitoksen irtisanomissuojan umpeutuminen 2017 lopussa ei ole peruste yt-neuvotteluille.

Ympäristön puolesta

Ympäristöasiat olivat keskeisiä, kun valtuusto käsitteli Sanginjoen ulkometsän suojelemista ja kansallispuiston tasoisen luonnonsuojelualueen muodostamista, Oulun varavesijärjestelmää ja Oulun osallistumista omistajana Fennovoiman ydinvoimalaan. Kaikissa näissä kärsittiin niukkoja tappioita. Sanginjoen ulkometsän suojelu ja vedenhankinta Viinivaarasta ovat valituksen alaisina kesken. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli näissä kysymyksissä yhtenäinen ja toisaalta kokoomus oli yhtenäisesti vastakkaisella kannalla, kaikki muut ryhmät jakautuivat.

Sanginjoen ulkometsän suojelu oli yhdestä äänestä kiinni. Äänestystulos syntyi yhden keskustan valtuutetun muuttaessa äänestystään painostettuna.

Sanginjoen ulkometsän suojelu oli yhdestä äänestä kiinni.

Oulun varavesijärjestelmän käsittelyssä kannatimme hajautettua vaihtoehtoa, jossa pohjavettä olisi lisätty useasta eri olemassa olevasta lähteestä naapurikuntien kanssa neuvotellen. Voittanut, keskitetty ns. Viinivaara-vaihtoehto merkitsee pohjaveteen siirtymistä. Siihen käytetään uusia pohjavesivarantoja lähinnä Pudasjärven Viinivaarasta. Alue sivuaa herkkää Natura-aluetta ja laajalla veden pumppauksella on merkittäviä vaikutuksia ainutlaatuiseen luontoon. Pohjavesi on liian arvokas luonnonvara vessojen huuhtelemiseen ja peseytymiseen, mihin 90 prosenttia vedestä kulutetaan.

Oulun osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen tuotiin kiireellisenä valtuuston käsittelyyn. Tarvittiin lisää kotimaisia omistajia, kun ilmeni, että kotimainen 60 prosentin osuus ei täyty. Oulun Energian johtokunta katsoi lausunnossaan, että osallistumiselle ei ollut taloudellisia perusteita. Ydinvoiman ympäristöongelmat, kuten jäteongelman ratkaisemattomuus, olivat vasemmiston mielestä sellaisia riskejä, että Oulun ei pidä niihin sitoutua omistuksen kautta. Kaupunginvaltuusto päätti, että Oulun kaupunki ja Oulun Energia osallistuvat Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen 16–17 miljoonan euron sijoituksella. Oulun Energialla on omiakin investointitarpeita esimerkiksi Toppila ykkösen uusimiseen ja aurinko- ja tuulivoiman lisäämiseen.

Aluelukioiden säilyttämisen puolesta

Tärkeä politiikan linjakysymys oli suhtautuminen keskitettyyn kampuslukioratkaisuun, joka olisi lopettanut sekä Oulunsalon että Kiimingin lukion. Yli puoluerajojen syntyi rakentava yhteistyö aluelukioiden säilyttämisen puolesta. Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten ryhmät kokonaisuudessaan, keskustan ja vihreiden ryhmien enemmistö ja yksi sosialidemokraatti muodostivat voittaneen enemmistön.

Vasemmistoliiton mielestä aluelukioiden säilyttämistä puolsivat useat tekijät. Lukioiden oppilaista noin 70–85 prosenttia asuu lukion lähialueella. Keskittäminen muutamaan niin sanottuun kampuslukioon keskikaupungille aiheuttaa eriarvoisuutta, kun oppilaiden koulumatkat pitenevät ja koulunkäyntiin kuluva aika kasvaa huomattavasti, enimmillään jopa kolmella tunnilla. Satojen oppilaiden matkakustannukset kasvavat kun Kela korvaa yli kymmenen kilometrin mat-kat vain osittain. Lähilukion puuttuminen lisää toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Lukioiden keskittämisestä syntyvät suuret, jopa tuhannen oppilaan yksiköt eivät palvele oppimista. Samalla oppilashuollon tarve kasvaa. Valinnaisuuden edut saavutetaan pienemmissäkin lukioissa jo nyt. Lukioiden poistuminen entisistä kuntakeskuksista heikentää muitakin palveluja ja lisää kaupungin sisäisiä alueellisia eroja.

Vasemmistoliitto piti parhaana tiivistää lukioita kantakaupungissa suurin piirtein samankokoisiksi 600–700 oppilaan lukioiksi; Merikosken ja Pateniemen lukion yhdistäminen Raksilaan on askel tähän suuntaan.

 

Mikko Viitanen

Kirjoittaja on oululainen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu.

 

 

Henkilöstön lomautus 2.12.2013 Vas. SDP Vihr. Kesk. PS Kok. KD
Puolesta (Kyllä) 57 9 7 19 8 13 1
Vastaan (Ei) 10 10

 

Sanginjoen ulkometsän suojelu 16.6.2014 Vas. SDP Vihr. Kesk. PS Kok. KD
Puolesta (Kyllä) 33 10 9 7 1 4 1
Vastaan (Ei) 34 18 3 13

 

Varavesijärjestelmä: pohjavesi Viinivaarasta tai hajautettu vaihtoehto 11.5.2015 Vas. SDP Vihr. Kesk. PS Kok. KD
Keskitetty pohjavesi Viinivaara (Kyllä) 34 7 12 1 13 1
Hajautettu (Ei) 33 10 2 7 7 7

 

Oulun osakkuus Fennovoiman ydinvoimayhtiöön 16.6.2014 Vas. SDP Vihr. Kesk. PS Kok. KD
Puolesta (Kyllä) 40 6 15 5 13 1
Vastaan (Ei) 27 10 3 7 4 3

 

Lukioiden säilyminen Kiimingissä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla 13.6.2016 Vas. SDP Vihr. Kesk. PS Kok. KD
Puolesta (Kyllä) 36 10 1 4 13 8
Vastaan (Ei) 31 8 3 6 13 1