Tekijä: Maija Aalto

Kirjoittaja on Kansan Tahdon toimittaja

Kategoriat
Artikkelit Etusivun iso nosto

Aluevaalit: Vasemmisto heiluttaa tasa-arvon lippua

Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa tammikuussa valitaan jäsenet uusiin aluevaltuustoihin. Puhutaan myös sote-vaaleista, onhan kyse sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vasemmistoliiton vaaliohjelman ykköstavoite on tasa-arvon lisääminen. Yhteiskunnan eriarvoisuus näkyy karmaisevalla tavalla terveydessä: pienituloinen mies kuolee 10 vuotta nuorempana kuin suurituloinen mies – naisilla ero on noin kuusi vuotta. Hyvinvointieroja täytyy kaventaa.

Tasa-arvoisuus kasvaa hyvillä peruspalveluilla, jotka ovat kaikkien saatavilla. Näin ei nyt ole. Oikeus terveyteen, hoivaan ja turvallisuuteen ei toteudu tasavertaisesti. Parempituloiset ja vakituisessa työsuhteessa olevat käyttävät paljon yksityisiä terveyspalveluja ja työterveyshuoltoa. Työttömille, pätkätyöläisille ja vanhuksille on vain vaihtelevan tasoisia kunnallisia palveluja, joita pitää jonottaa ja jotka maksavat monille liian paljon. Ulosotossa on valtava määrä tavallisia terveyskeskusmaksuja. (Juha Sipilän, kesk, hallitus, jossa istuivat myös kokoomus ja perussuomalaiset, nosti terveydenhuollon asiakasmaksuja noin 40 prosentilla.)

Jo kauan valmisteltu suuri sote-uudistus saatiin nykyhallituksen sinnikkäällä työllä maaliin. Aluevaalit kuuluvat olennaisena osana uudistukseen. Vaaleissa valitaan 21 maakunnalliselle hyvinvointialueelle aluevaltuustot, joille sote-vastuu siirtyy nykyisten noin 300 kunnan harteilta. Vasemmistoliitto ajoi voimakkaasti sote-uudistusta ja sen ihmisten arkea helpottavia tavoitteita. Esimerkiksi sitä, että lääkäriin pitää päästä viikossa nykyisen kolmen kuukauden hoitotakuuajan sijasta, että terveyskeskusmaksu poistetaan ja että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja lisätään.

Kunnat eivät jaksa, pörriäiset lihovat

Sote-uudistus voi kuulostaa heprealta, vaikka se koskee kaikille tuttuja asioita: terveyskeskuksia, hammashoitoa, mielenterveyspalveluja, erikoissairaanhoitoa, vanhus- ja vammaispalveluja, neuvoloita, lastensuojelua, palo- ja pelastustointa. Uudistusta ei tehdä pelkästään uudistamisen ilosta vaan koska vanha systeemi ei kerta kaikkiaan toimi. Enää neljäsosa kunnista järjestää edes perustason sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Kunnat ovat siirtäneet tehtäviä kuntayhtymille tai ulkoistaneet niitä yksityisille terveysjäteille, pörssipörriäisille. Erikoissairaanhoitoa varten on sairaanhoitopiirejä.

Palvelujen kriisiytymistä on lisännyt korona-pandemia ja henkilöstöpula.

Koska rahoitus on ollut kuntapohjaista, ovat kunnat talousvaikeuksien tullen leikanneet peruspalveluista, jolloin erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet. Jos terveyskeskukseen ei pääse, hakeutuvat ihmiset sairaaloiden päivystyspotilaiksi. Palvelujen kriisiytymistä on lisännyt korona-pandemia ja henkilöstöpula.

Aluevaalit käydään maakunnallisesti. Äänestäjä voi äänestää muutakin kuin oman kuntansa ehdokasta, ja aluevaltuutetun tulisi ajatella päätöksiä koko hyvinvointialueen asukkaiden kannalta. Maakunnan väkiluvusta riippuen aluevaltuustoon valitaan 59–89 jäsentä. Puolueitten ehdokkaat julkistetaan jouluaaton aattona. Varsinainen vaalipäivä on 23. tammikuuta. Pohjois-Suomen Vasemmisto lähtee vaaleihin täysin ehdokaslistoin niin Lapissa, Kainuussa kuin Pohjois-Pohjanmaalla.

Vasemmiston laskuopissa hyvinvointi on investointi

Sote-uudistus tarkoittaa, että uusien hyvinvointialueiden myötä kunnilta poistuu taloudellinen vastuu. Tarveperusteinen rahoitus alueiden työlle tulee valtiolta. Vasemmisto uskoo tämän tasoittavan merkittävästi palvelutason eroja ja sitä myötä terveyseroja. Ja kun perustason palvelut paranevat ja nopeutuvat, systeemistä tulee edullisempi ja hallinto kevenee. Hyvinvointivaltion peruskor­jaus kannattaa.

Myös se, että koko ihminen palvellaan niinsanotusti samalla luukulla, on taloudellisempaa kuin juoksuttaminen monessa paikassa. Uusissa, laaja-alaisissa sote-keskuksissa päästään pitkiin asiakassuhteisiin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Laajakirjoinen toiminta voi olla nykyistä vähemmän lääkärikeskeistä. Keskusten monialaiset työporukat osaavat kohdata vanhusten tarpeet ja tukea päihdeongelmista kuntoutuvaa. Vasemmisto esittää, että keskuksista jalkaudutaan kouluihin mielenterveystyöhön.

Mitkä tavoitteet ja aloitteet toteutuvat, sen ratkaisevat äänestäjien valitsemat uudet aluevaltuustot. Ne päättävät valtion rahoitusraamin puitteissa hyvinvointialueen budjetista, sote-keskusten määrästä, palveluista ja sijainnista maakunnassa, lähi- ja digipalveluista ja syrjemmällä asuvien tykö vietävistä liikkuvista palveluista. Aluevaltuuston kanta vaikuttaa ulkoistuksiin, henkilöstön palkkaan, ikäihmisten hoivan hoitajamitoituksiin, yhteistyöhön kuntien kanssa.

Vasemmisto haluaa sote-uudistukseen muutakin demokratiaa kuin aluevaalit kerran neljässä vuodessa.

Vasemmisto haluaa sote-uudistukseen muutakin demokratiaa kuin aluevaalit kerran neljässä vuodessa. Tarvitaan asiakasraateja ja kokemusasiantuntijoita, ja vapaaehtoistyö on arvokasta uusissakin oloissa.

Muita puolueita terävämmin vasemmistoliitto kritisoi yksityisiä, kansainvälisten sijoittajien omistamia terveys- ja sosiaalipalvelufirmoja kuten Mehiläistä, Attendoa, Pihlajalinnaa ja Coronariaa. Vasemmisto satsaisi omaan palvelutuotantoon eikä jättiyhtiöihin, joiden voitot valuvat veroparatiiseihin. Se ei ole hyväksyttävää, kun toimitaan valtion julkisilla varoilla. Yksityistämisistä, ulkoistuksista ja ”valinnanvapaudesta” voi veikata syntyvän kovaa vääntöä. Nykyään yksityiset tuottavat runsaan neljänneksen kaikista sote-palveluista.

Kategoriat
Artikkelit

Vappu on aina erityinen päivä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

– Varhaisin vappumuistoni on vuodelta 1938 Nivalan Tuulelasta, kun äiti alkoi kahvinjuonnin jälkeen laulaa työväenlauluja. Olin kymmenvuotias, ja kaikki meidän isotkin lapset olivat kotona. Äiti oli juhlistanut vappua laittamalla simaa. Hän lauloi Punakaartilaisten marssia ja Kansainvälistä ja varoitteli sen jälkeen meitä, ettei niitä pidä mennä kylille laulamaan.

Näin muistelee 92-vuotias Pekka Raudaskoski vapunviettoa 1930-luvun poikkeusoloissa. Äärioikeiston paineen alla ei työväen vappujuhlia voitu pitää, mutta Emmi Raudaskoski opetti lapsilleen työväenlauluja ja toi esille työväenliikkeen näkemyksiä.

– Äiti varoitti Isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n rasismista ryssiä kohtaan, ja hän varoitti myös hurrivihasta.

”Me lapset leikimme pihalla pakkohuutokauppaa.”

Pekka Raudaskoski muistaa vielä varhaisempiakin poikkeusoloja.

– Muistan kun me lapset leikimme pihalla pakkohuutokauppaa. Yksi oli nimismies, toinen pankinjohtaja Vähä-Erkkilä ja kolmas esitti poliisi Karjulaa. Meillä oli oikeasti juuri ollut pakkohuutokauppa, jossa isän perintötila siirtyi KOP:lle. Olin alle viisivuotias.

Raudaskosken suku oli hallinnut Ylivieskan Raudaskylän tilaansa vuodesta 1633, mutta pula-ajan tultua tila joutui vasaran alle kuten sadat muutkin maatilat Pohjanmaalla. Perintötilan ensimmäisen pakkohuutokauppatilaisuuden syksyllä 1932 keskeytti erikoinen välikohtaus: suvun ja naapureiden naisväki aloitti virrenveisuun, jota poliisi turhaan yritti hillitä.

– Syntyi iso meteli ja me pienemmät lapset parahdimme itkuun. Poliisi hajotti lopulta väkijoukon, ja huutokauppa onnistui vasta toisella kerralla, Raudaskoski kertoo.

Vappuja Helsingissä ja Lapissa

– Vappumarsseista mieleeni on jäänyt Helsingistä vuoden 1951 kulkue. Me ASS:n jäsenet ja Kiilan kulttuuriväki kuljimme peräkkäin, ja edelläni marssi Anna-Liisa Tiekso viimeisillään raskaana. Anna-Liisa oli aloittanut oikeustieteen opinnot Helsingissä, kun hänet 22-vuotiaana valittiin Lapista eduskuntaan. Marssireitti oli pitkä ja Esplanadin kohdalla Helsingin herrasväki huuteli meille, että ”Painukaa Ryssänmaalle!” Minua jännitti enemmän se, miten Anna-Liisa selviää ison mahansa kanssa.

Työväenlauluja saa sentään kuunnella ja muistella niitä monia keväitä, kun ystävät vappumarssin ja -juhlan jälkeen kokoontuivat Rovaniemellä isolla joukolla.

Vappu on edelleen erityinen päivä Pekka Raudaskoskelle, vaikka tällä kertaa pitääkin olla kotona eikä voi käydä edes punaisten haudalla, joka on kuulunut hänen vappujensa ohjelmaan. Työväenlauluja saa sentään kuunnella ja muistella niitä monia keväitä, kun ystävät vappumarssin ja -juhlan jälkeen kokoontuivat Rovaniemellä isolla joukolla Raudaskosken kotiin seurustelemaan ja laulamaan.

Kotona olo sujuu vieläkin hyvin, hän lukee ja leipoo, tekee lumitöitä ja kirjoittelee välillä Facebook-päivityksiä. Nuorimmat tyttäret hoitelevat korona-ajan pakolliset asioinnit.

Kategoriat
Artikkelit

Omasta pussista toisillekin

Kivut ovat saatelleet Marko Hiltusta elämän tiellä siitä pitäen, kun hän joutui toisen kerran autokolariin. Se tapahtui vuonna 2013, ja oli ensimmäistä kolaria vakavampi. Hänelle aiheutui kallo- ja selkävammoja.

Kolmas kova tärsky oli sairastuminen aivokuumeeseen. Siitäkin Hiltunen selvisi, mutta jollakin tavoin muuttuneena miehenä. Koettelemukset saivat hänet puntaroimaan elämän tarkoitusta ja arvoja. Päällimmäiseksi nousi ajatus, että ihmisten tulisi auttaa toisiaan.

”Kun on raajat rikki maannut ja joku aina löytynyt avuksi, niin kypsyi päätös panna hyvä kiertämään.”

Vaalassa kiinteistöhuollon ja koneurakoinnin yrittäjänä sekä kunnanvaltuutettuna toimiva Hiltunen on kahtena jouluna toteuttanut konkreettisesti ajatustaan. Hän on järjestänyt ja tarjonnut Vaalan vähävaraisille jouluaterian. Ensimmäisellä kertaa Urheilutalolle saapui noin 160, toisella kerralla noin 200 ruokailijaa, joille oli tarjolla joululauluja ja perinteinen joulupöytä laatikoineen, rosolleineen, kinkkuineen ja torttukahveineen, sekä pieni lahjapaketti kotiin vietäväksi.

”Tämä yhteinen joulupöytä on ehkä ainut paikka ja hetki tavata muita ihmisiä, jutella ja laulaa.”

Järjestelyissä Hiltusta auttoivat oma perhe ja kaverit. Osan tarjottavista hän sai lahjoituksina Vaalan kauppiailta, pääosan osti itse.

”Joulun aika on sopiva tällaiseen. Moni vanha ihminen voi jäädä jouluna ihan yksin, jos omaiset asuvat kaukana. Tämä yhteinen joulupöytä on ehkä ainut paikka ja hetki tavata muita ihmisiä, jutella ja laulaa.”

Monen maaseutukunnan tavoin Vaalassakin väki on vähentynyt ja vanhentunut. Asukasluku on noin 2800, ja reilut 40 prosenttia on eläkeläisiä. Työttömiäkin on keskimääräistä enemmän, joten pienet tulot ovat suurelle osalle kuntalaisista arkipäivää.

Paras palaute Hiltuselle on ollut kun mummut ja papat kiittävät ja sanovat, että jouluateria tuli tarpeeseen. Hymy kertoo hyvästä mielestä myös myöhemmin kylällä tavatessa.

”Omat lapsetkin kasvavat tähän kun he kantavat kortensa kekoon valmisteluissa”, kertoo Hiltunen, jonka kuudesta lapsesta neljä vielä asuu kotona. Erityiskiitoksen saa vaimo Maarit, joka ammatikseen työskentelee vanhusten parissa.

Kokouspalkkiot poikimaan hyvää

Palataan vuoteen 2017, jolloin Hiltusta pyydettiin Vaalan Vasemmiston kunnallisvaaliehdokkaaksi. Hän suostui ja antoi vaalilupauksen, että palauttaa kokouspalkkionsa kuntalaisten hyväksi, jos tulee valituksi.

”Olin seuraillut jo hyvän aikaa huolestuneena yhteiskunnan kehitystä. Rikkaat rikastuvat, ja jäävuoren huipulla juhlii pikkueliitti, joka rikastuu imemällä ja juonimalla rahat itselleen. Ajattelin, että pitää tehdä toisinpäin: palautetaan raha köyhille.”

Valtuustossa nyt istuva Hiltunen kertoo käyttäneensä kokouspalkkiot joulutapahtumiin. Hän naurahtaa, että ei kunta sentään niin isoja palkkioita maksa, että ne riittäisivät parinsadan ihmisen jouluateriaan.

”En halua esittää rikasta, tuloni eivät ole suuret, mutta kun on vuoden mittaan eletty säästeliäästi ja pistetty jotain jemmaan niin saatiin riittävä summa kokoon.”

Viimeisten leipäjauhojen opetus

Hiltunen palasi 15 vuotta sitten lapsuutensa kotikonnuille. Isän puolen suku on Puolangalta ja äidin Vaalan Manamansalosta. Nöyrä elämänasenne on hänen mukaansa vanhempien ja sitäkin vanhempien perintöä. Mummon kertomuksiin sota-ajasta liittyi neuvo, että on tärkeä jakaa vaikka viimeiset leipäjauhot naapurin kanssa – eihän kukaan voi tietää, minä päivänä itse tarvitsee apua.

”On minulla myös omanlainen vahva usko yläkerran ukkoon. Kai sillä joku tarkoitus oli kun jäin henkiin, vaikka todennäköisempää olisi maata kaksi metriä multaa päälläni.”

”Vaikka olen yrittäjä, on ahne kapitalismi yhtä kaukana minun ajattelustani kuin itä lännestä.”

Hiltunen sanoo olevansa mieleltään 25-vuotias mutta fysiikaltaan 60-vuotias. Virallinen ikä on ”siltä väliltä”: 43 vuotta. Selästä puuttuu neljä välilevyä, mikä on kivuliasta. Henkisen hyvinvoinnin takia hän on jatkanut työskentelyä yrityksessään tekemällä sitä mihin pystyy. Fyysistä ponnistelua pitää välttää, ja hän keskittyykin firmassa suunnittelu- ja kehitystöihin. Lumien aurailu silti sujuu tarvittaessa. Yrityksen palveluksessa on kaksi työntekijää.

Arkadianmäelle, miksipä ei?

”Vaikka olen yrittäjä, on ahne kapitalismi yhtä kaukana minun ajattelustani kuin itä lännestä”, puuskahtaa Hiltunen.

Hän sanoo lähteneensä politiikkaan edistämään vähävaraisten ja lapsiperheiden asemaa. Kuntapolitiikasta seuraava askel eteenpäin voisi olla eduskunta, Arkadianmäki.

”Se tavoite on vahvasti mielessä. Tekisin siellä politiikkaa hyvinvoinnin jakamiseksi.”

Ensimmäiseksi Hiltunen esittäisi, että Suomeen säädetään palkkakatto. Hän korostaa, ettei kukaan tee 20-kertaisesti parempaa työtä kuin toinen vaan ylisuuret palkat perustuvat ruohonjuuritason ihmisten riistämiseen, ja sen vääryyden hän haluaisi poistaa.

”Näin riittäisi jaettavaa köyhemmillekin.”

Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Kategoriat
Uutiset

Pohjoisen Vasemmisto täysin listoin kohti vaalivoittoa

Kevään eduskuntavaalien ehdokaslistojen jättöpäivä oli 5. maaliskuuta. Vasemmistoliitolla on täydet listat koko maassa, yhteensä 214 ehdokasta. Puoluesihteeri Joonas Leppäsen mukaan ehdokkaiden saaminen ei ollut vaikeaa. Intoa ja vahvoja nimiä löytyy nyt enemmän kuin viime vaaleissa, joten voitto on varma.

– Epävarmaa on vain se, montako lisäpaikkaa saamme. Voiton suuruus on kiinni meistä itsestämme.

Oulun vaalipiirissä Vasemmistolla on puoluesihteerin mukaan ”äärettömän vahva” lista, ja kaikki merkit viittaavat siihen, että vähintään yksi lisäpaikka heltiää.

Lapin lista on Leppäsen mukaan niin ikään mallikas. Vasemmiston toisen kansanedustajapaikan saamista puoltaa myös, että Lapissa niin keskusta, siniset kuin perussuomalaiset ovat sekaisin ja riidoissa.

Gallupit povaavat vasemmistoliitolle voittoa jopa kuuteen lisäpaikkaan asti.

Gallupit povaavat vasemmistoliitolle voittoa jopa kuuteen lisäpaikkaan asti. Joonas Leppänen toteaa, että lisäpaikka on Oulun ja Lapin vaalipiirien lisäksi erittäin todennäköinen Helsingin, Uudenmaan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan vaalipiireissä.

Puoluejohto kirittää vaalityötä maan eri kolkissa. Puheenjohtaja Li Andersson tekee pitkän kiertueen pohjoisessa 19.–22. maaliskuuta. Puoluesihteeri Leppänenkin käy lyhyesti Lapissa.

Lapissa 14 ehdokasta

Vasemmistoliiton Lapin ehdokkaat ovat Anni Ahlakorpi, Jarmo Alatarvas, Mari Ikonen, Reijo Kontinen, Sari Moisanen, Albana Mustafi, Lalli Mustakallio, Markus Mustajärvi, Aki Nevalainen, Tiina Outila, Henri Ramberg, Olavi Stoor, Vesa Puuronen ja Kati Tervo.

Oulun vaalipiirissä 18 ehdokasta

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kattavan Oulun vaalipiirin ehdokkaat ovat Karita Alanko, Markku Eilola-Jokivirta, Heidi Haataja, Anne Huotari, Katja Hänninen, Jouni Jussinmäki, Risto Kalliorinne, Olli Kohonen, Miikka Kortelainen, Merja Kyllönen, Ville Luotola, Carina Läntinen, Silvo Nybacka, Veli Paasimaa, Outi Pekkala, Suvi Röntynen, Hanna Sarkkinen ja Kirsi Virtanen.

Kategoriat
Uutiset

Vanhukset ansaitsevat parempaa

Vasemmisto toimii inhimillisen hoivan puolesta

Oulun Aleksinkulmaan sunnuntaina kokoontuneet vasemmistoliiton ehdokkaat ja satapäinen yleisö vaativat saalistajien ahneudelle stoppia vanhustenhoidossa. Vasemmiston mielestä koko sote-uudistus pitää rakentaa inhimilliselle pohjalle ja pääosin julkisten palvelujen varaan. Yksityiset tai yhdistysten tuottamat hoivapalvelut voivat täydentää sitä.

– Sotea ei ole pakko tehdä sairaalta pohjalta, tiivisti kansanedustaja Silvia Modig.

Julki tulleet karmeudet Esperi Caren ja Attendon toimipaikoissa kertovat Vasemmiston mukaan selvää kieltä siitä, mihin joudutaan, jos alistutaan pääomasijoittajien vaatimuksille 8-12 prosentin voitoista. Voitot revitään hoidossa olevien laiminlyönnistä ja henkilökunnan selkänahasta.

”Sipilän hallituksen niin sanotut arvopohjaiset sote-ratkaisut ovat rahojen kantamista ulos Suomesta verottajan ulottumattomiin.”

– Sipilän hallituksen niin sanotut arvopohjaiset sote-ratkaisut ovat rahojen kantamista ulos Suomesta verottajan ulottumattomiin. Kyllä olisi kirveellä töitä, julmistui europarlamentaarikko Merja Kyllönen. Hän kehotti käymään suomalaisen korruption eli hyvä veli -verkostojen kimppuun.

Oululainen ehdokas Anne Huotari varoitti, että nykyisten vallanpitäjien sote-suunnitelmiin Pohjois-Pohjanmaalla kuuluu 35 miljoonan euron leikkauslista, josta noin puolet leikataan vanhushoivasta esimerkiksi sulkemalla Vaalan, Utajärven ja Taivalkosken terveyskeskusten vuodeosastot.

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen huomautti, että Oulun kaupungin huonojen terveyspalvelujen taustalta löytyvät samat syylliset kuin valtakunnassa: keskustan ja kokoomuksen poliitikot ja heidän ideologiansa.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen esitteli vasemmistoliiton 11 teesiä paremman vanhustenhuollon puolesta. Teesien tavoitteena on arvokkaan vanhuuden turvaaminen. Riittävä henkilökunta on siinä välttämätön.

– Suomi on hoivan rahoituksessa pahasti jäljessä esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa.


Vasemmiston ehdokkaita läheltä ja kauempaa osallistui Oulun vanhushoiva-tilaisuuteen. Kuvassa Silvo Nybacka (vas.), Hanna Sarkkinen, Anne Huotari, Ville Luotola, Merja Kyllönen, Outi Pekkala, Suvi Röntynen, Carina Läntinen, Katja Hänninen, Jouni Jussinniemi, Heidi Haataja, Risto Kalliorinne, Markku Eilola-Jokivirta, Silvia Modig ja Aino-Kaisa Pekonen. (Kuva: Maija Aalto)

Teeseissä vaaditaan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Valvontaa pitää tiukentaa ja haamuhoitajilla kikkailusta määrätä rangaistukset. Työntekijöiden on voitava ilmoittaa epäkohdista ilman pelkoa.

Pekonen on työskennellyt lähihoitajana, niin myös lumijokinen ehdokas Silvo Nybacka, joka havainnollisti kuulijoille hoitajamitoitusta. Desimaalilla on todellakin merkitystä! Jos mitoitus on 0,5, se tarkoittaa 30-paikkaisessa laitoksessa 15 hoitajaa. Silloin hoitajalla on yhtä hoidettavaa kohti aamuvuorossa aikaa yksi tunti. Jos taas mitoitus on 0,7, pitää palkata 21 hoitajaa ja hoiva-aikaa per asiakas riittää puolitoista tuntia.

Keskustelua käytiin myös pienten eläkkeiden korotustarpeesta ja korkeista asiakasmaksuista. Omaishoitajana tällä hetkellä toimiva utajärvinen ehdokas Carina Läntinen toivoi omaishoitoon parannuksia ja totesi tilanteen kunnissa kirjavaksi.

Keskustelun perusteella yksityisen hoivabisneksen saaliinhimo herättää pelkoa. Iäkkäiden omaisten kohtelua seurataan sydän kylmänä ja oma vanheneminen pelottaa. Vasemmisto haluaa muuttaa Suomen kaikille turvalliseksi. Oululainen ehdokas Ville Luotola linjasi, että vaaleissa pitää saada punavihreä enemmistö niskan päälle ja sen avulla tuloksia. Yleisöstä Kauko Tukeva toivoi, että kaikki ratkaisut tehtäisiin ”ihminen edellä”.

Oulun vanhuspoliittiseen tilaisuuteen osallistuivat edellä mainittujen lisäksi myös kansanedustajaehdokkaat Katja Hänninen, Risto Kalliorinne, Outi Pekkala, Suvi Röntynen, Markku Eilola-Jokivirta, Jouni Jussinniemi, Heidi Haataja ja Veli Paasimaa.

Kategoriat
Artikkelit

Mies ja pitkä matikka, vastustamaton yhdistelmä

Ammatit jakautuvat Suomessa mies- ja naisaloihin jyrkemmin kuin yleensä Euroopassa. Poikien ja tyttöjen ainevalinnat lukiossa heijastavat tätä jyrkkää jakoa ja vaikuttavat nuorten yliopisto-opintoihin sekä valmistumisen jälkeiseen työelämään ja palkkaan. Itse asiassa jakautuminen alkaa ties kuinka aikaisin. Yläkouluikäiset pojat haluavat työpaikan ensisijaisesti tekniikan parista, tytöt taas terveyspalveluista. Tyttöjen ykkössuosikkiala ei yllä poikien toivelistalla kymmenen parhaan joukkoon.
Oulun yliopiston Avain-tutkimusyhteisö on tehnyt laajan tutkimuksen yliopisto-opiskelun sukupuolijakautumista. Tutkimuksen mukaan miesopiskelijat pääsevät yliopistoon helpommin ja sijoittuvat työelämässä korkeapalkkaisempiin hommiin kuin naiset, vaikka naiset saavat ylioppilaskokeissa parempia arvosanoja ja naisia on enemmistö yliopisto-opiskelijoissa.

Jos vähän oikaisee mutkia, selitys löytyy pitkästä matematiikasta.

Miksi näin? Jos vähän oikaisee mutkia, selitys löytyy pitkästä matematiikasta. Yo-kokeissa sen kirjoittaa joka kolmas. Matematiikan, fysiikan ja kemian taitajista on nyky-yhteiskunnassa pulaa ellei suorastaan huutava tarve. Tekniikka, robotiikka, ict, peliala, kauppa ja kaikenlainen ekonomia laajenevat ja kysyvät laskupäätä, joka useimmiten keikkuu miehisillä harteilla.  Koulutus pyrkii vastaamaan kysyntään: pitkän matematiikan yo-kokeissa kirjoittavista 90 prosenttia pääsee yliopistoon. Tämä hoituu siten, että matematiikasta saa lähtöpisteitä
lähes kaikissa yliopiston hakukokeissa alasta riippumatta.
Kun pitkä matematiikka erityisesti avaa ovia, kuvaan astuu sukupuolivaikutus. Naiset ovat aliedustettuja matematiikassa lukiosta lähtien, mikä heikentää heidän jatko-opiskelumahdollisuuksiaan. Niistä jotka eivät yo-kokeissa kirjoita lainkaan matematiikkaa, on 80 prosenttia naisia. Kaikista uusista yliopisto-opiskelijoista kuitenkin vain 15 prosenttia ei ole kirjoittanut matematiikkaa.

 

Naisilla toiset mielialat

Erot ylioppilaskirjoitusten ainevalinnoissa ovat suuria. Psykologian yo-kokeisiin osallistuvista 81 prosenttia on naisia. Erittäin naisvaltaisia ovat myös uskonto, terveystieto, elämänkatsomustieto ja biologia. Sen sijaan fysiikan kokeen suorittajista vain 28 prosenttia on naisia. Miesvaltaisia ovat jo mainitun matematiikan lisäksi myös historia ja yhteiskuntaoppi.

Lukiot ja yliopistot ovat naisvaltaisia.

Naiset suosivat yo-kokeissa kieliä selvästi enemmän kuin miehet. Tasaisesti osallistutaan filosofian, kemian ja maantiedon kokeisiin.
Opiskeluun naiset suhtautuvat vakavasti pienestä pitäen. Lukiot ja yliopistot ovat naisvaltaisia. Vuosina 2013–15 ylioppilastutkinnon suorittaneista yli 90 000 henkilöstä naisia oli 57,3 prosenttia ja miehiä 42,7 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoissa naisten osuus jää kuitenkin lähes kolme prosenttia pienemmäksi kuin heidän osuutensa kaikista ylioppilaista. Nainen ei etene opintopolulla niin kuin mies.

 

Yksityisen ja julkisen ero

Psykologiaa, kieliä ja kasvatustieteitä opiskeltuaan naiset valmistuvat ja palvelevat yhteiskuntaa opettajina ja muina julkisen sektorin työntekijöinä. Miesopiskelijat työllistyvät matematiikkaan nojaaville aloille tekniikan, kaupan ja luonnontieteiden kovapalkkaisiin ammatteihin pääosin yksityiselle sektorille. Palkkaero sukupuolten välillä on julkinen–yksityinen-jaon takia suuri ja seuraa negatiivisena naisia läpi elämän pienempinä tuloina ja eläkkeinä.
Avain-tutkimusyhteisö on laajaa tutkimustaan koskeneissa haastatteluissaan suositellut, että lasten ja nuorten mielikuviin ja kiinnostukseen eri oppiaineita kohtaan pyrittäisiin vaikuttamaan. Tyttöjä tulisi kannustaa matematiikan opiskeluun, se tasa-arvoistaisi yliopistoja ja työelämää.

Tietysti voi kysyä, pitääkö kysynnän ja tarjonnan ”laki” tai julkisen sektorin aliarvostus ottaa annettuna.

Tietysti voi kysyä, pitääkö kysynnän ja tarjonnan ”laki” tai julkisen sektorin aliarvostus ottaa annettuna. Takaako pitkä matematiikka ihmiskunnalle onnellisemman tulevaisuuden? Jospa tyttöjen valinnoissa onkin enemmän itua?
Mielenkiintoinen ikään kuin puheenvuoro tähän on Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n viime vuonna tekemä päätös, jonka mukaan SYL on feministinen järjestö. Se toimii muun muassa maksuttoman koulutuksen ja yhdenvertaisuuden puolesta ja haastaa miehistä yliopistoyhteisöä.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdon sukupuoliteemaisessa numerossa 4/18.

Kategoriat
Uutiset

Martti Korhonen halukas jatkamaan Eläkeläiset ry:ssä

Oululainen Martti Korhonen on valmis toiseen kolmivuotiskauteen Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Järjestön edustajakokous pidetään 28.-29. toukokuuta Varkauden Kuntorannassa. Muita puheenjohtajaehdokkaita ei yhdistyksistä ole tiettävästi esitetty. Korhonen on entinen pitkäaikainen Vasemmiston kansanedustaja ja vaikuttaa nykyään muun muassa Oulun kaupunginvaltuustossa.

Korhosen mukaan päättyvä kausi on ollut järjestön eri tasoilla aktiivinen. Keskustoimiston työntekijöistä puolet on vaihtunut uusiin.

– Muutos on onnistunut hyvin, nyt meillä on nuoria tekijöitä kokeneitten rinnalla.

Keskustoimiston työntekijöistä puolet on vaihtunut uusiin.

Muiden eläkeläisjärjestöjen tavoin Eläkeläiset ry:ssä on pyritty monin keinoin hankkimaan jäseniksi uusia eläkeläisiä.

– Yhteistyö ammattiyhdistysliikkeen kanssa on yksi tapa, Korhonen kertoo.

Eläkeläisväestön edunvalvonta on ollut järjestössä isossa roolissa.

”Isona ilmiönä on noussut esiin iäkkäiden ihmisten yksinäisyys.”

– Eläkeläisköyhyys on todella paha ongelma. Lääkekulujen omavastuiden, sähkönsiirtomaksujen ja vuokrien korotukset ovat kasvattaneet eläkeläisten menoja, ja tulopuolella käteen jäävä osa pienenee ja pienenee. Isona ilmiönä on noussut esiin iäkkäiden ihmisten yksinäisyys. Näissä asioissa järjestöllämme riittää jatkossakin töitä, Korhonen sanoo.

Varkauden edustajakokoukseen on tulossa 138 paikallisyhdistysten ja 14 aluejärjestön lähettämää edustajaa. Henkilövalintojen lisäksi kokous hyväksyy kannanottoja ja toimintalinjat tuleville vuosille. Edustajakokoukselle on tehty yli 180 aloitetta, joiden aihepiireistä suurimmat ovat köyhyys sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja asiakasmaksut. Eläkeläiset ry on Suomen vanhin valtakunnallinen eläkeläisjärjestö.

Kategoriat
Uutiset

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto asetti jo ehdokkaita eduskuntavaaleihin

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saa kotikentällään kovan vastuksen ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto asetti 21.4. kevätpiirikokouksessaan ensimmäiset yhdeksän omaa kansanedustajaehdokasta. Oulunsalon työväentalon täyttänyt vasemmiston piirikokousväki uskoi politiikan suunnan muuttuvan vaaleissa, onhan Sipilän porvarihallituksen suosio laskemistaan laskenut. Vasemmiston kannatus sen sijaan on noussut, samoin piirijärjestön ja koko puolueen jäsenmäärä.

Ensimmäinen vaalipotretti paikallaolleista vuoden 2019 kansanedustajaehdokkaista: Carina Läntinen (vas.), Heidi Haataja, Olli Kohonen, Suvi Röntynen, Jouni Jussinniemi ja Katja Hänninen. (Kuva: Maija Aalto)

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston nyt asetetut kansanedustajaehdokkaat ovat Heidi Haataja Limingasta, Katja Hänninen Raahesta, Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä, Carina Läntinen Utajärveltä sekä oululaiset Markku Eilola-Jokivirta, Olli Kohonen, Ville Luotola, Suvi Röntynen ja Hanna Sarkkinen.

Ehdokaslista täydennetään syksyllä siten, että Pohjois-Pohjanmaalta on 18 ehdokasta.

Mahdollisten maakuntavaalien ehdokasasettelusta vasemmistopiiri päättää kesäkuussa. Ehdokkaitten keruu on meneillään. Vasemmiston pohjoisten piirien toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki sanoi tavoitteena olevan, että ennen juhannusta Pohjois-Pohjanmaalta on koossa täysi 118 nimen lista maakuntavaaleihin. Vaaleihin valmistaudutaan piirijärjestön seminaarissa Oulussa 5. toukokuuta.

 

”Kylmän kauden politiikkaa”

Oulunsalon piirikokouksessa hyväksytyn kannanoton mukaan Sipilän hallitus on riistänyt ihmisiltä uskon turvalliseen tulevaisuuteen. Pitkään jatkunut hyvätuloisten suosiminen köyhempien kustannuksella tympii yhä useampia. Kansanedustaja Katja Hänninen totesi puheenvuorossaan, että porvarihallitus on tukenut hyvätuloisia verohelpotuksin ja tukiaisin yhteensä noin 1,5 miljardilla eurolla, mutta leikannut pienituloisilta yhteensä noin miljardi euroa muun muassa indeksijäädytysten ja etuuksien alentamisten avulla.

– Hallituksen linja ei ole muuttunut talouden kohentuessa. Köyhien kyykytys jatkuu ja perusturvan leikkauksia ei peruta.

Köyhien kyykytys jatkuu ja perusturvan leikkauksia ei peruta.

Hallitukselta puuttuu Hännisen mukaan täysin käsitys työttömien elämästä: oikeistopoliitikot kuten Juhana Vartiainen puhuvat ”liian hyvästä työttömyysturvasta”. Yhtä outoa on pienipalkkaisten työssäkäyvien ja muiden vähävaraisten arki.

– Epävarmuutta on kasvattanut määräaikaisten työsuhteiden räjähdysmäinen kasvu ja esimerkiksi terveyspalvelujen asiakasmaksujen nousu. Viime vuonna 370 000 asiakasmaksua oli ulosotossa, Hänninen huomautti.

Sipilän hallitus on riistänyt ihmisiltä uskon turvalliseen tulevaisuuteen.

Hänninen ja monet kokousedustajat tuomitsivat myös työttömien aktiivimallin, uuden massaleikkurin, joka leikkaa työttömyysturvaa 90 000 työttömältä.

Piirikokous kehotti kaikkia vasemmistolaisia voimannäyttöön työväenliikkeen vappujuhlissa eri paikkakunnilla. Yksi suurimmista tapahtumista on Raahessa, jossa paljastetaan vuoden 1918 punavankileirien uhrien muistomerkki.

 

Juttua muokattu 23.4. klo 21.24: Lisätty Ville Luotolan nimi jo nimettyihin eduskuntavaaliehdokkaisiin.

Kategoriat
Uutiset

Punaiset ottivat vallan tasan 100 vuotta sitten

Tammikuun 27. päivänä 1918 Suomen nuori tasavalta repesi kahtia. Köyhä väki oli kyllästynyt nälkään, valtansa vähäisyyteen ja rikkaiden ylenkatseeseen. Helsingin punakaarti valtasi porvarillisen senaatin, poliisilaitoksen ja rautatieaseman. Hallitusvalta siirtyi punaisten kansanvaltuuskunnalle ja eduskunnan tehtäviä alkoi hoitaa Työväen pääneuvosto. Senaatti pakeni Vaasaan, valkoisten pääkaupunkiin, jossa suojeluskunnat jo riisuivat aseista venäläisiä varuskuntia.

Punakapina ei tullut Suomen herroille yllätyksenä. Jo 12. tammikuuta senaatti oli nostanut sotavoimien johtoon Mannerheimin, joka alkoi koota suojeluskunnista maan virallista armeijaa. Sellaista ei ennestään ollut, vaan järjestystä valvoivat erilaiset kaartit, myös työväenyhdistysten valitsemat järjestysmiehet. Senaatti nimesi suojeluskunnat hallituksen joukoiksi 25.1. Punaiset vastasivat kaksi päivää myöhemmin valtaamalla senaatin Smolnan.

Kansan kahtiajako syveni vuosikymmeniksi, kun Valkoinen Suomi piteli ohjaksista.

Helsingistä työväen vallankumous levisi nopeasti Turkuun, Kotkaan, Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Viipuriin. Ratkaisevat taistelut käytiin maaliskuussa. Pohjois-Suomessa aseellisia yhteenottoja tapahtui helmikuussa Oulussa, Tervolassa ja Torniossa. Punaisten häviöön päättynyt sota jatkui suunnattomina kärsimyksinä vankileireillä. Kansan kahtiajako syveni vuosikymmeniksi, kun Valkoinen Suomi piteli ohjaksista.

Vain neljä kuukautta kestänyt Suomen sisällissota vaati noin 38 000 kuolonuhria, joista kolme neljäsosaa oli punaisia. Suomalainen tragedia liittyi koko Eurooppaa järkyttäneeseen ensimmäiseen maailmansotaan, jonka melskeissä kaatui Venäjän tsaarikin ja Suomi itsenäistyi.

Kansalais- tai sisällissodasta oli Suomessa pitkään vain yksi virallinen kertomus, voittajien kertomus vapaussodasta.

Kansalais- tai sisällissodasta oli Suomessa pitkään vain yksi virallinen kertomus, voittajien kertomus vapaussodasta. Vasta toisen maailmansodan jälkeen kirjailijat ja tutkijat, sellaiset kuin Yrjö Kallinen, Väinö Linna, Jaakko Paavilainen ja 1990-luvulla professori Heikki Ylikangas toivat laajempaan tietoisuuteen myös kolikon toisen puolen, punaisten näkemykset ja kokemukset. Ylikankaan Sotasurmat-projekti lopulta osoitti sodan koko todellisuuden surmansa saaneiden luetteloineen.

 

Lue lisää vuoden 1918 tapahtumista Kansan Tahdon 9.2. ilmestyvästä numerosta!

Kategoriat
Uutiset

KTY:n seminaarista eväitä itsenäisyyspäivään

”Suomi 100-juhlinta huipentuu itsenäisyyspäivän kretonkijuhlien tuijotteluun television ääressä. Silloin olisi paikallaan ajatella myös työväenliikkeen suurta panosta itsenäistymisen puolesta, ja sitä työtä ja taistelua, jolla Suomen köyhä kansa on noussut täysivaltaisiksi kansalaisiksi.” Näin totesi Kemin 130-vuotiaan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Kumpumäki lauantaina KTY:n ja Kivalo-opiston seminaarissa, jonka aiheena oli työväenliikkeen rooli Suomen itsenäistymisessä 1917–18.

Paneelikeskustelussa alustajat Kauko Kemppinen, Anneli Kanto ja Ulla Aatsinki pohtivat muun muassa suomalaisen totuuskomission tarvetta. (Kuva: Maija Aalto)

Vuosien 1917–18 tapahtumia valottivat historiantutkijat Kauko Kemppinen, Ulla Aatsinki ja Tiina Lintunen sekä kirjailija Anneli Kanto.

Kansalaissota vaati raskaan veron: noin 120 punaista tapettiin Kemissä.

Vuonna 1887 perustetun Kemin työväenyhdistyksen historiikin tehnyt Kemppinen painotti KTY:n olleen alusta asti vasemmistolainen, työläisten perustama suuri ja vaikutusvaltainen yhdistys. Suurlakon aikana 1905 lakkokokous pidettiin Kemin kirkossa, kun työväentalo kävi ahtaaksi. KTY organisoi Lapin varhaisen ay-liikkeen savotoilla, uitossa ja sahoilla. Jo varhain vaadittiin myös 8-tuntista työpäivää, ja eduskunnassa vaikutti Kemin työläisten sinne äänestämä Hilda Herrala. Kansalaissota vaati raskaan veron: noin 120 punaista tapettiin Kemissä. Teloittajiksi oli koulutettu lukiolaispoikia, joiden eteen tuotiin muualtakin Lapista kiinni saatuja punaisia, joita oman kylän miehet eivät halunneet ampua.

Kahvitauolla kemiläinen Tuula Sykkö (vas.) keskustelemassa tutkija Ulla Aatsingin ja kirjailija Anneli Kannon kanssa. (Kuva: Maija Aalto)

Seminaarissa keskusteltiinkin siitä, mikä tekee tavallisista kylän miehistä tappajia. Kirjailija Annelin Kannon mukaan jääkäreillä oli raaistava vaikutus Suomen valkokaartilaisiin. Kanto on uudessa romaanissaan Lahtarit kuvannut Pohjanmaan nuorten miesten muuttumista suojeluskuntalaisista teloittajiksi. Sysäyksen kirjan tekemiselle Kanto sai oman isoisänsä valokuvasta.

Suuret savotat olivat työväenaatteen hyviä leviämiskenttiä.

Tutkija Ulla Aatsinki on syventynyt Lapin työväenliikkeen historiaan muun muassa Kansan Tahdon uutisten pohjalta. Lapissa ei sata vuotta sitten ollut etelän torpparikysymystä. Suuret savotat olivat työväenaatteen hyviä leviämiskenttiä. Ensimmäisen maailmansodan tuottama nälänhätä radikalisoi työväestöä, ja kunnallisen ääni- ja vaikutusvallan puute lisäsi suuttumusta. Lapin työväenliikkeellä oli yhteyksiä rajojen yli Ruotsiin ja Venäjälle, ja naapurimaista löytyi pakopaikkoja sisällissodan hävinneille punaisille.

Tiina Lehtinen on tehnyt pioneerityötä tutkimalla punakaartia aseettomina avustaneiden naisten kohtaloita. (Kuva: Maija Aalto)

Punaisten naisten tiet -tietokirjan tekijä Tiina Lintunen kertoi tutkimuksestaan, jossa hän selvitti valtiorikosoikeuden pöytäkirjoista aseettomina punakaartia avustaneiden naisten kohtaloita Satakunnassa. Vastoin oikeiston ”naarassusi”-propagandaa nämä naiset olivat tavallisia nuoria työläisiä, jotka toimivat punakaartissa sairaanhoitajina, keittäjinä ja ompelijoina. Sodan jälkeen punaleskillä oli vaikeinta, he eivät saaneet leskeneläkettä, mutta yleisesti ottaen sopeutuminen sujui, kunhan naiset vain pääsivät työhön. Järkyttävimpiä Lintusen tutkimia tapauksia olivat ne, joissa nainen joutui lähettämään lapsensa kerjuulle tai antamaan heidät pois, kun perheen elatukseen ei annettu apua.

Järkyttävimpiä Lintusen tutkimia tapauksia olivat ne, joissa nainen joutui lähettämään lapsensa kerjuulle tai antamaan heidät pois, kun perheen elatukseen ei annettu apua.

Kemin työväenyhdistys jatkaa työväenliike-aiheisten tilaisuuksien järjestämistä. Yhdistykseen voivat liittyä myös henkilöjäsenet.

 

Lisää seminaarin annista luettavissa Kansan Tahdon joululehdestä, joka ilmestyy 22.12.

Kategoriat
Uutiset

Islannin vasemmisto voitti

Vasemmistopuolueet korjasivat voiton lauantaina Islannin parlamenttivaaleissa. Vasemmistoliiton sisarpuolueen Islannin vihreän vasemmiston johtaja Katrin Jakobsdottir on varteenotettava pääministeriehdokas, mutta hallitusneuvotteluista tulee mutkikkaat.

Islantilaiset äänestivät nyt jo toisissa ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa vuoden sisään. Kaksi hallitusta on kaatunut skandaaleihin. Ensin Panama-paperit paljastivat, että pääministeri Gunnlaugsson oli salannut yhteytensä veroparatiisiin Neitsytsaarilla. Seuraava pääministeri Benediktsson jätti kertomatta, että hänen isänsä avusti pedofiilin maineen palauttamisessa.

Kaksi hallitusta on kaatunut skandaaleihin.

Vaaliväsymys ei vaivannut islantilaisia: 81 prosenttia kävi äänestämässä. Suurimpana jatkaa konservatiivinen Itsenäisyyspuolue, vaikka kärsikin ison tappion. Toiseksi suurin on Vihreä vasemmisto, ja kolmanneksi kiri rivakasti sosialidemokraatit. Porvaripuolella nousija oli uusi puolue Keskusta, jonka ex-pääministeri Gunnlaugsson perusti juuri ennen vaaleja. Vasemmistossa uusi tulija on Kansanpuolue, joka pääsi toisella yrittämällä parlamenttiin. Laidan yli putosi lyhyeksi iloksi jäänyt pellepuolue Valoisa tulevaisuus. Se toimi viime hallituksessa vanhan oikeiston apulaisena. Porvarileirissä myös piraateilla meni tosi heikosti. Vanha Edistyspuolue säilytti asemansa.

Vasemmistolla ei siis ole enemmistöä, mutta sillä on etulyöntiasema, koska oikeiston päävoima Itsenäisyyspuolue hävisi selvästi ja skandaalit rasittavat porvarileiriä.

Vihreän vasemmiston kannatus nousi tasan prosentilla ja oli nyt 16,9 prosenttia. Demareita äänesti 12,1 prosenttia, nousua 6,4 prosenttia. Uusi Kansanpuolue sai 6,9 prosenttia äänistä. Vasemmistolla ei siis ole enemmistöä, mutta sillä on etulyöntiasema, koska oikeiston päävoima Itsenäisyyspuolue hävisi selvästi ja skandaalit rasittavat porvarileiriä. Itsenäisyyspuolueen kannatus taantui 25,2 prosenttiin.

Islannin parlamentti, Allting, on maailman vanhin kansanedustuslaitos, jolla on ikää yli tuhat vuotta. Edustajien lukumäärä on nykyään 63. Paikat jakautuvat seuraavasti: Itsenäisyyspuolue 16 (-5), Vihreä vasemmisto 11 (+1), Sosialidemokraatit 7 (+4), Keskusta 7 (+7, uusi), Edistyspuolue 8 (+-0=), Piraatit 6 (-4), Kansanpuolue 4 (+4, uusi), Restauraatio 4 (-3), Valoisa tulevaisuus 0 (-4).

Kategoriat
Uutiset

Presidenttiehdokas Kyllönen on rauhanvälittäjä

Työväen Syyspäivillä omalle väelle esittäytyi eduskunta- ja ministerityöstä sekä europarlamentista tuttu presidenttiehdokas Merja Kyllönen. Hänen kampanjansa keskeiset teemat ovat Suomen liittoutumattomuus, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen.

Vasemmiston Merja Kyllönen on presidenttiehdokkaista ainoa, joka on allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta vaativan vetoomuksen. Samaa vaatimusta ajava kansanliike sai juuri Nobelin rauhanpalkinnon!

– Rauhanvälitys on valitettavasti unohdettu Suomessa, jossa ollaan suorastaan kontallaan Natoon päin, arvosteli Kyllönen. Hän piti erittäin ikävänä sitä, että Suomen poliitikkojen enemmistö on vaahtopäinä menossa puolustusunioniin, jota EU:n ”isot sedät” ovat rakentamassa. Hanke on pahassa ristiriidassa EU:n rauhanprojekti-ajattelun kanssa.

– Me vasemmistossa uskallamme puhua rauhasta ja köyhyydestä. Kouluttamattomuus, nuoret kouluttamattomat miehet, on suurin turvallisuusuhka esimerkiksi Brysselissä, eikä se uhka korjaudu Natolla. Asejärjestelmiin sijoitettavat miljardit ovat kaikkialla poissa koulu- ja sosiaalipalveluista.

Vasemmiston Merja Kyllönen on presidenttiehdokkaista ainoa, joka on allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta vaativan vetoomuksen.

Kyllönen uskoo, että rauhalle ja solidaarisuudelle on maailmalla paljon kysyntää.

-Vaalikamppailussa olen vaihtoehto vanhasille ajatuksille. Eikä minua helpolla lyödä kanveesiin, sen verran olen liikennemiesten kanssa treenannut maalla, merellä ja ilmassa, Kyllönen nauratti kuulijoitaan Rokualla.