Kivut ovat saatelleet Marko Hiltusta elämän tiellä siitä pitäen, kun hän joutui toisen kerran autokolariin. Se tapahtui vuonna 2013, ja oli ensimmäistä kolaria vakavampi. Hänelle aiheutui kallo- ja selkävammoja.
Kolmas kova tärsky oli sairastuminen aivokuumeeseen. Siitäkin Hiltunen selvisi, mutta jollakin tavoin muuttuneena miehenä. Koettelemukset saivat hänet puntaroimaan elämän tarkoitusta ja arvoja. Päällimmäiseksi nousi ajatus, että ihmisten tulisi auttaa toisiaan.
”Kun on raajat rikki maannut ja joku aina löytynyt avuksi, niin kypsyi päätös panna hyvä kiertämään.”
Vaalassa kiinteistöhuollon ja koneurakoinnin yrittäjänä sekä kunnanvaltuutettuna toimiva Hiltunen on kahtena jouluna toteuttanut konkreettisesti ajatustaan. Hän on järjestänyt ja tarjonnut Vaalan vähävaraisille jouluaterian. Ensimmäisellä kertaa Urheilutalolle saapui noin 160, toisella kerralla noin 200 ruokailijaa, joille oli tarjolla joululauluja ja perinteinen joulupöytä laatikoineen, rosolleineen, kinkkuineen ja torttukahveineen, sekä pieni lahjapaketti kotiin vietäväksi.
”Tämä yhteinen joulupöytä on ehkä ainut paikka ja hetki tavata muita ihmisiä, jutella ja laulaa.”
Järjestelyissä Hiltusta auttoivat oma perhe ja kaverit. Osan tarjottavista hän sai lahjoituksina Vaalan kauppiailta, pääosan osti itse.
”Joulun aika on sopiva tällaiseen. Moni vanha ihminen voi jäädä jouluna ihan yksin, jos omaiset asuvat kaukana. Tämä yhteinen joulupöytä on ehkä ainut paikka ja hetki tavata muita ihmisiä, jutella ja laulaa.”
Monen maaseutukunnan tavoin Vaalassakin väki on vähentynyt ja vanhentunut. Asukasluku on noin 2800, ja reilut 40 prosenttia on eläkeläisiä. Työttömiäkin on keskimääräistä enemmän, joten pienet tulot ovat suurelle osalle kuntalaisista arkipäivää.
Paras palaute Hiltuselle on ollut kun mummut ja papat kiittävät ja sanovat, että jouluateria tuli tarpeeseen. Hymy kertoo hyvästä mielestä myös myöhemmin kylällä tavatessa.
”Omat lapsetkin kasvavat tähän kun he kantavat kortensa kekoon valmisteluissa”, kertoo Hiltunen, jonka kuudesta lapsesta neljä vielä asuu kotona. Erityiskiitoksen saa vaimo Maarit, joka ammatikseen työskentelee vanhusten parissa.
Kokouspalkkiot poikimaan hyvää
Palataan vuoteen 2017, jolloin Hiltusta pyydettiin Vaalan Vasemmiston kunnallisvaaliehdokkaaksi. Hän suostui ja antoi vaalilupauksen, että palauttaa kokouspalkkionsa kuntalaisten hyväksi, jos tulee valituksi.
”Olin seuraillut jo hyvän aikaa huolestuneena yhteiskunnan kehitystä. Rikkaat rikastuvat, ja jäävuoren huipulla juhlii pikkueliitti, joka rikastuu imemällä ja juonimalla rahat itselleen. Ajattelin, että pitää tehdä toisinpäin: palautetaan raha köyhille.”
Valtuustossa nyt istuva Hiltunen kertoo käyttäneensä kokouspalkkiot joulutapahtumiin. Hän naurahtaa, että ei kunta sentään niin isoja palkkioita maksa, että ne riittäisivät parinsadan ihmisen jouluateriaan.
”En halua esittää rikasta, tuloni eivät ole suuret, mutta kun on vuoden mittaan eletty säästeliäästi ja pistetty jotain jemmaan niin saatiin riittävä summa kokoon.”
Viimeisten leipäjauhojen opetus
Hiltunen palasi 15 vuotta sitten lapsuutensa kotikonnuille. Isän puolen suku on Puolangalta ja äidin Vaalan Manamansalosta. Nöyrä elämänasenne on hänen mukaansa vanhempien ja sitäkin vanhempien perintöä. Mummon kertomuksiin sota-ajasta liittyi neuvo, että on tärkeä jakaa vaikka viimeiset leipäjauhot naapurin kanssa – eihän kukaan voi tietää, minä päivänä itse tarvitsee apua.
”On minulla myös omanlainen vahva usko yläkerran ukkoon. Kai sillä joku tarkoitus oli kun jäin henkiin, vaikka todennäköisempää olisi maata kaksi metriä multaa päälläni.”
”Vaikka olen yrittäjä, on ahne kapitalismi yhtä kaukana minun ajattelustani kuin itä lännestä.”
Hiltunen sanoo olevansa mieleltään 25-vuotias mutta fysiikaltaan 60-vuotias. Virallinen ikä on ”siltä väliltä”: 43 vuotta. Selästä puuttuu neljä välilevyä, mikä on kivuliasta. Henkisen hyvinvoinnin takia hän on jatkanut työskentelyä yrityksessään tekemällä sitä mihin pystyy. Fyysistä ponnistelua pitää välttää, ja hän keskittyykin firmassa suunnittelu- ja kehitystöihin. Lumien aurailu silti sujuu tarvittaessa. Yrityksen palveluksessa on kaksi työntekijää.
Arkadianmäelle, miksipä ei?
”Vaikka olen yrittäjä, on ahne kapitalismi yhtä kaukana minun ajattelustani kuin itä lännestä”, puuskahtaa Hiltunen.
Hän sanoo lähteneensä politiikkaan edistämään vähävaraisten ja lapsiperheiden asemaa. Kuntapolitiikasta seuraava askel eteenpäin voisi olla eduskunta, Arkadianmäki.
”Se tavoite on vahvasti mielessä. Tekisin siellä politiikkaa hyvinvoinnin jakamiseksi.”
Ensimmäiseksi Hiltunen esittäisi, että Suomeen säädetään palkkakatto. Hän korostaa, ettei kukaan tee 20-kertaisesti parempaa työtä kuin toinen vaan ylisuuret palkat perustuvat ruohonjuuritason ihmisten riistämiseen, ja sen vääryyden hän haluaisi poistaa.
”Näin riittäisi jaettavaa köyhemmillekin.”
Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.
Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!
