Teollisuusliiton poliittinen lakko on toteutunut LapWall Oy:n puuelementtitehtaalla Pyhännällä odotettua paremmin, kertoo pääluottamusmies Ari Leinonen. Aamuvuoron perusteella näyttää siltä, että 40–60 prosenttia työntekijöistä on jäänyt kotiin.
– Tämä on meille jo aikamoinen selkävoitto, Leinonen kommentoi.
Kansan Uutiset uutisoi eilen, että tehtaan työntekijöitä on painostettu tekemään lakonalaisia töitä lupaamalla puolitoistakertainen palkka. Ammattiliitosta eroamisesta on työntekijöiden mukaan tarjottu 500 euron kertakorvausta ja lakkoon osallistuvia on uhattu jopa potkuilla.
”Jos nämä tiedot olisivat aivan perättömiä, eihän minulla pitäisi olla tällä hetkellä työpaikkaa.”
LapWall kiisti Facebookissa julkaisemassaan tiedotteessa painostuksen ja uhkailun. Leinosen mielestä se oli odotettua. Yrityksen johto ei kuitenkaan ole ollut häneen missään yhteydessä väitteistä.
– Minä olen vielä siellä työsuhteessa. Jos nämä tiedot olisivat aivan perättömiä, eihän minulla pitäisi olla tällä hetkellä työpaikkaa vaan olisin raastuvassa, pääluottamusmies sanoo.
”Työnantajan syytä olla varovainen”
Tänään LapWall tiedotti Facebookissa, että kaikki työntekijät olisivat tulleet aamuvuoroon töihin. Ilmoitus on ristiriidassa luottamusmiehen kertoman kanssa.
Teollisuusliiton puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen tietojen mukaan kaikki lakkoa rikkovat työntekijät on kutsuttu aamuvuoroon. Lisäksi tehtaalla työskentelee alihankkijoita, jotka eivät ole lakon piirissä.
– Työnantaja on järjestäytymätön eikä meillä ole työrauhavelvoitetta missään oloissa. Jos siellä selvitettävää tulee, asiat varmaan entisestään kiristyy. Työnantajan olisi syytä olla varovainen, miten se käsittelee henkilöstöä näissä tilantessa, Alapartanen sanoo.
Liitolla on sektorijohtajan mukaan näyttöä työntekijöiden painostamisesta. Alapartanen korostaa, että irtisanomissuojaa puolustava lakko on laillinen mutta työnantajan toimet laittomia. Tehtaan työntekijöille jaetussa liiton tiedotteessa viitataan rikoslakiin, jonka mukaan painostamisesta voi seurata työnantajalle sakkoa tai vankeutta.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen pitää keskiviikkona keskustelussa ollutta pääministerin tiedonantoa työllisyyspolitiikasta ”absurdina teatterina”. Pääministeri Juha Sipilän puheita siitä, ettei kansalaisyhteiskunnan pitäisi yrittää vaikuttaa eduskunnan päätöksentekoon, Hänninen kutsui ryhmäpuheenvuorossaan demokratialle vieraiksi.
– Sipilä hakee eduskunnan selkänojaa lakiesitykselle, jonka sisältöä eduskunta ei ole vielä edes nähnyt. Valitettavasti tällainen toiminta ei suinkaan lisää eduskunnan arvovaltaa vaan asettaa sen jopa naurunalaiseksi.
Käytännössä luottamusäänestykseen johtavalla tiedonannolla haetaan tukea hallituksen esittämällä irtisanomislaille, joka helpottaisi työntekijän irtisanomista alle 10 hengen yrityksissä. Sipilä on leimannut ammattiyhdistysliikkeen vastustusta ulkoparlamentaarikseksi vaikuttamiseksi.
Hänninen kysyi, eikö ammattiyhdistysliikkeellä ole demokraattisessa yhteiskunnassa oikeus puolustaa työntekijöiden yhdenvertaisuutta lain turvaamilla keinoilla.
”Ammattiliittojen ainoaksi keinoksi jää aloittaa taistelu sopimusyhteiskunnan ja kansalaisten oikeusturvan puolesta.”
– Nyt hallituksen esityksellä ajetaan vääjäämättä ammattiliitot tilanteeseen, jossa ainoaksi keinoksi jää aloittaa taistelu sopimusyhteiskunnan ja kansalaisten oikeusturvan puolesta.
Vasemmisto kannattaa työmarkkinaosapuolten aitoa ja avointa sopimista, Hänninen sanoi. Hallitusta hän syytti tuplapetoksesta, kun se leikkasi ensin aktiivimallin avulla työttömiltä ja ajaa nyt irtisanomislakia neuvottelematta siitä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Ammattiliitoissa on tulkittu pääministerin luvanneen kilpailukykysopimuksen yhteydessä, ettei hallitus tee lisäleikkauksia työttömyysturvaan ja valmistelee työlainsäädännön uudistukset kolmikantaisesti.
Irtisanomislaista kärsisivät erityisesti naiset.
Hänninen ennakoi, että irtisanomislaista kärsisivät erityisesti naiset. Hän sanoi naisten joutuneen jo hallituksen aiempien leikkausten maksajiksi.
– Itse naisvaltaisella matalapalkka-alalla työurani tehneenä en voi ymmärtää politiikkaa, jossa sukupuolivaikutukset jätetään jatkuvasti arvioimatta tai niistä ei yksinkertaisesti piitata.
Hänninen esitti, että irtisanomislain sijasta ensimmäisen työntekijän palkkaamista yrityksissä voitaisiin tukea vasemmiston esittämällä automaattisella palkkatuella. Kansanedustajan mukaan pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat ennen kaikkea parempia työvoimapalveluita, koulutusta ja kannustavamman sosiaaliturvan.
Ammattiyhdistysväki uhkui taistelutahtoa perjantaina Helsingissä järjestetyssä SAK:n ammattiliittojen kokouksessa. Kokouksessa ei tehty päätöksiä, mutta niin keskusjärjestön kuin liittojen edustajat vakuuttivat vastustavansa maan hallituksen esittämää irtisanomislakia niin kauan, että hallitus peruu esityksen.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomautti, etteivät irtisanomislain vaikutukset jää yhteen lakimuutokseen vaan tulevat vastaan tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Elorannan mukaan SAK ei vaadi työntekijöille lisää etuuksia vaan vaatii, ettei työntekijöiltä viedä enempää.
Ay-liike palaa neuvottelupöytiin, kun irtisanomilakiesitys vedetään pois ja palataan alkuperäiseen tavoitteeseen eli työllisyyden parantamiseen.
– Vetäkää lakiesitys pois ja palauttakaa rauha työmarkkinoille, Eloranta vetosi.
Yleislakko ja eduskuntavaalit mielessä
JHL:n kemiläinen edustajiston jäsen Kati Tervo tulkitsi ay-väen olevan yleislakkoa vailla.
– Ei esitys muuten kaadu, ellei porukka pistä koko kentän laajuudelta takapuolta kenttään.
Kilpailukykysopimuksen leikkaukset iskivät erityisesti JHL:n jäseniin. Tervo uskoo, että jäsenistön lakkovalmius on suurta, kunhan sen takana ovat kaikki toimialat ja tarpeeksi iso porukka.
Hän näkee kamppailun huipentuvan ensi kevääseen, jolloin maahan pitäisi saada työntekijäystävällisempi hallitus ja ay-väki takaisin sopimuspöytiin.
Kyse on niin suuresta muutoksesta lainsäädäntöön, että se voi avata tien myös muille huononnuksille.
Irtisanomislaki voi avata tien myös muille työelämän huononnuksille, Teollisuusliiton Jouni Jussinniemi muistuttaa. (Kuva: Niko Peltokangas)
Teollisuusliiton valtuuston pyhäjärvinen jäsen Jouni Jussinniemi uskoo myös, että irtisanomislaki herättää ihmiset työpaikoilla. Työntekijöitä eriarvoistavassa laissa on kyse niin suuresta muutoksesta lainsäädäntöön, että se voi avata tien myös muille huononnuksille.
– Nyt on toiminnan aika. Ei me voida koko ajan olla kopparin roolissa vaan nyt pitää päästä takakentältä lyöntivuoroon.
– Meidän täytyy nyt ja tulevaisuudessa puolustaa työehtosopimusten yleissitovuutta, Jussinniemi sanoi omassa puheenvuorossaan.
Tervon tavoin eduskuntaan ehdolla oleva Jussinniemi katsoo jo kevään vaaleihin.
– Joka palkkansa työstä saa, täytyy muistaa äänestää duunaria seuraavissa vaaleissa.
Media suhtautuu suopeammin
Yle näytti SAK:n liittojen suurkokouksen suorana netissä. (Kuva: Niko Peltokangas)
Liittoaktiivien kiihkeät puheet osoittivat hyvin, miksi tilaisuus oli järjestetty. Kentän toimijat pääsivät purkamaan paineitaan ja vahvistamaan uskoaan yhteiseen asiaan. Paasitornin juhlasalin etuosaan kiemurteli kaksi jonoa, joista puhuja toisensa jälkeen vaati ay-liikkeen yhtenäisyyttä tai jopa puoluerajat ylittävää vaalityötä.
Samalla yleisö ja työmarkkinakiistan vastapuolet saivat kuulla työntekijöiden suodattamattomia tuntoja äänenpainoilla, jotka harvoin kuuluvat vaikkapa liittojohtajien viestintään. Puheenvuoroissa vaadittiin moneen kertaan yleislakkoa, väläytettiin polttoaineen jakelun katkaisemista, lausuttiin runoja ja lähetettiin terveisiä pää-, työ- ja liikenneministereille.
Ay-liikkeen tulkinta kiky-sopimuksen rikkomisesta on noussut nyt uutisaiheeksi.
Jos irtisanomislaki on ay-liikkeelle viimeinen niitti, myös media vaikuttaa suhtautuvan siihen eri tavalla kuin esimerkiksi aktiivimallia vastustaneeseen mielenilmaukseen. Viimeviikkoinen lakkopäiväkään ei saanut tuomiopäivän tuulia valloilleen lööpeissä, joissa aiemmin on manattu lakkokaaosta ja moraalipaniikkia.
Tilanteesta kertoo jotain myös se, että ay-liikkeen tulkinta kiky-sopimuksen rikkomisesta on noussut nyt uutisaiheeksi. Jo aktiivimallin vastustaminen perustui osin siihen, että kiky-sopimuksen yhteydessä pääministeri Sipilä lupasi olla koskematta työttömyysturvaan ja neuvotella muut työmarkkinauudistukset kolmikantaisesti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.
Suurkokouksen todelliset vaikutukset näkyvät syksyn aikana. Kokouksen jälkeen kokoontunut Teollisuusliiton hallitus ilmoitti koventavansa vastatoimia irtisanomislakia kohtaan. Tarkemmin toimenpiteistä ilmoitetaan kuitenkin vasta seuraavien viikkojen aikana.
Kirjoittaja osallistui tilaisuuteen Yleisen Lehtimiesliiton puheenjohtajana ja SAK:n edustajiston jäsenenä.
Useat ammattiliitot ovat tänään lakossa vastalauseena hallituksen esittämälle irtisanomislaille, joka helpottaisi ”henkilöperusteista” irtisanomista pienissä yrityksissä. Hallitus vakuuttelee työllistämiskynnyksen laskevan, mutta ammattiyhdistysliike ei hyväksy työntekijöiden eriarvoistamista yrityksen koon perusteella.
Raahessa SSAB:n terästehtaan ruokalaosuuskunnassa työskentelevä Matti Nikula kertoo, että kaikki työntekijät ja toimihenkilöt osallistuvat lakkoon.
– Ylivoimaisesti suurin osa työntekijöistä ymmärtää tämän työehtojen heikennyksen ja on lakon takana.
”Se eriarvoistaa työntekijöitä ja yrityksiä ja antaa työnantajalle mahdollisuuden pärstäkerroinirtisanomisiin.”
Luottamusmiehenä toimiva Nikula ei voi hyväksyä lakiesitystä ”missään tapauksessa”.
– Se eriarvoistaa työntekijöitä ja yrityksiä ja antaa työnantajalle mahdollisuuden pärstäkerroinirtisanomisiin.
Lakon tälle päivälle ovat julistaneet SAK:laiset Palvelualojen ammattiliitto, Teollisuusliitto, elintarviketyöläiset ja Sähköliitto sekä STTK:lainen ammattiliitto Pro. Lakko koskee erikseen valittuja sopimusaloja ja työpaikkoja. Lisäksi useat ammattiliitot, viimeisimpänä akavalainen Insinööriliitto, ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja.
Myös HKScanilla Forssassa työskentelevä Janne Nieminen sanoo työntekijöiden ymmärtävän asian tärkeyden.
– Varsinkin tänään on keskusteltu Lindströmin tiedotustilaisuuden jälkeen työpisteellä, ja ihan samalla fiilingillä, että hyvän asian vuoksi ollaan huominen päivä pois, lihatehtaan varapääluottamusmies sanoi tiistaina.
Työnantajan kanssa Nieminen ei ole ollut asiasta puheissa, mutta pientä propagandaa on ollut esillä, että töitä tehtäisiin ”toisin kuin kilpailijalla”.
SAK:lla suurkokous perjantaina
Työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindström (sin) kertoi tiistaina muutoksista hallituksen irtisanomislakiesitykseen. Uusi laki koskisi alle 10 työntekijän yrityksiä 20:en sijaan. Lisäksi henkilöperusteisesta irtisanomisesta seuraava karenssi lyhenisi 90 päivästä 60 päivään.
Hallitus koplaisi kuvioon myös yhteistoimintalain siten, että se tarjoaa ay-liikkeen, työnantajien ja hallituksen kolmikantaista työryhmää yt-lain muutosten valmisteluun. Kaikki kolme keskusjärjestöä SAK, STTK ja Akava ilmoittivat kuitenkin, ettei irtisanomislaki kelpaa muutettunakaan.
”Kyllä tässä on takana yleissitovuuden murtaminen myös.”
Janne Niemisen mielestä rajan siirtäminen 10 hengen yrityksiin ei muuta ydinasiaa.
– Tässä luodaan kahden kerroksen väkeä. Hallituksen touhu on ihan järjestelmällistä, pyritään murtamaan ammattiyhdistysliikettä monelta eri saralta. Kyllä tässä on takana yleissitovuuden murtaminen myös.
Nieminen toivoo ay-liikkeen jatkavan ponnisteluja niin kauan, että lakiesitys perutaan. Hän sanoo odottavansa, millaista tahtoa SAK:n liittojen tapaamisessa on perjantaina.
SAK:laisten liittojen päättäjiä kokoontuu perjantaina linjaamaan jatkotoimista irtisanomislakia vastaan. Helsingissä Paasitornissa pidettävään kokoukseen odotetaan noin viittäsataa ay-toimijaa.
Ammattiliitot keskusjärjestö SAK:ssa ja muutama muukin valmistautuvat poliittisiin työtaisteluihin, jos hallitus ei luovu esityksestään irtisanomissuojan laskemisesta pienissä yrityksissä. SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola kuvailee tilannetta ”täydelliseksi luottamuspulaksi hallitusta kohtaan”.
– Kun suostuttiin pitkin hampain vaikeaan ja raskaaseen kilpailukykysopimukseen, ajateltiin, että tämä hallitus ei ole enää tuomassa heikennyksiä työntekijän asemaan. Hallitus on rikkonut meidän mielestä tätä sopimusta. Tämä on viimeinen pisara, jota ay-liike ei hyväksy.
SAK:n pärstäkerroinirtisanomiseksi kutsuma esitys helpottaisi niin sanottua henkilöperusteista irtisanomista työpaikoilla, joilla on enintään 20 työntekijää. Henkilöperusteisia irtisanomissyitä ei ole lueteltu lainsäädännössä, mutta sillä tarkoitetaan esimerkiksi työn huonoa jälkeä tai painavaa syytä, jonka vuoksi työntekijä ei enää selviydy työtehtävistään.
Hallituksen esityksessä irtisanominen olisi mahdollista entistä vähäisemmistä laiminlyönneistä tai työntekijän ja työantajan välisen luottamussuhteen horjuttamisesta. Samalla poistuisi velvollisuus tarjota muuta työtä.
”Tämä on ideologinen pyrkimys heikentää työsuhdeturvaa.”
Järjestöjohtajan mukaan hallitus yrittää romuttaa ay-liikkeen edunvalvonnan perimmäisiä lähtökohtia puuttuessaan työsuhdeturvaan. Ay-liike ei voi hyväksyä ihmisten asettamista erilaiseen oikeudelliseen asemaan sen perusteella, minkä kokoisessa yrityksessä nämä työskentelevät.
– Tämä on ideologinen pyrkimys heikentää työsuhdeturvaa, jotta työnantaja voisi entistä enemmän ohjata paikallisten ratkaisujen syntymistä niin, että työntekijät eivät uskalla niitä vastustaa.
Heikentää luottamusta tulevaisuuteen
Esityksellä on SAK:n arvioissa ennemmin huonontavia kuin parantavia vaikutuksia työllisyyteen. Työpaikkojen muuttuminen entistä epävarmemmiksi heikentää ihmisten luottamusta tulevaisuuteen ja vähentää uskallusta kuluttaa, ostaa asuntoja ja suunnitella oman elämän kehittämistä, Huutola sanoo.
Suomalainen lomautusjärjestemä on ainutlaatuinen.
Hän huomauttaa, että työsuhteen koeaika on jo nyt pitkä ja suomalainen lomautusjärjestemä on ”ainutlaatuinen koko maapallolla”. Joustavia mahdollisuuksia reagoida suhdannevaihteluihin ja muihin tilanteisiin on jo olemassa.
Liitot eivät ole vielä ilmoittaneet työtaistelujen tapaa tai ajankohtaa. Työntekijä- ja työnantajajärjestöt olivat aiemmin sopineet, että poliittisista lakoista ilmoitetaan etukäteen, mutta Elinkeinoelämä keskusliitto irtisanoi keskusjärjestöjen väliset sopimukset viime vuonna.
Toistaiseksi liitot ovat viestineet ”järjestöllisistä toimista”. Varsinaisten lakkojen lisäksi se voi tarkoittaa esimerkiksi ylityö- tai vuoronvaihtokieltoa, mielenosoituksia tai muuta yleiseen mielipiteeseen vaikuttamista.
