JHL:n hallitus päättää vastatoimista torstaina

 

Sipilän hallituksen yritys luikkia piiloon eduskunnan selän taakse työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisessä ei pysäytä ammattiliittojen toimenpiteitä.

– Eihän lakiesitystä ole vielä edes eduskunnassa ja koko ajatuskin on perustuslain hengen vastainen. Ei se voi olla oikein, että irtisanomissuoja olisi erilainen riippuen työpaikan koosta, sanoo lauantaina Oulussa ja alkuviikosta Kajaanissa sekä Sotkamossa työpaikoilla kiertänyt JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.

Naisvaltaisen (jäsenistä noin 70 prosenttia), yli 200 000 jäsentä kokoavan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n hallitus on koolla torstaina ja jatkotoimet jäsenistön irtisanomissuojan turvaamiseksi on jo valmisteltu.

– Liiton hallitukselta meille heti torstaina selvät päätökset ja toimintaohjeet, vaati sähköasentaja Jyrki Lesonen. (Kuva: Aki Räisänen)

Palaute toimialajohtajan kenttäkierrokselta oli yksiselitteinen kuten Kajaanin ympäristöteknisen toimialan sähköasentaja Jyrki Lesonen tiivisti.

– Liiton on oltava vahva. Torstaina niin selvä, yksiselitteinen päätös ja heti, että jokainen, myös nuoret jäsenet, ymmärtävät mitä tehdään ja miksi, Lesonen painotti.

JHL:lla on jo toistaiseksi voimassa ylityö- ja vuoronvaihtokielto, mutta se ei Sipilän hallitukselle näytä riittävän.

“Kiky vei meiltä yli tuhat euroa. Kenen tilillä ovat, meiltä vain otetaan.”

– Hallitus on polkenut työntekijöiden etuja kerta toisensa jälkeen. On pakkolait, aktiivimalli ja kiky-sopimukset lomarahojen viemisineen. Vaimo on hoitoalalla ja minä kaupungilla. Kiky vei meiltä yli tuhat euroa. Kenen tilillä ovat, meiltä vain otetaan, Jyrki Lesonen ihmetteli.

Kun Sipilän hallitus kehuu talouskasvulla, niin se sai sähköasentajan tuhisemaan.

– Pörssikurssit olivat jo nousussa ennen hallituksen toimia. Sieltä se kasvu on tullut, ei hallitukselta.

 

Ammattiliittojen selkäranka kestää

 

Esimerkiksi elintarviketyöläisten liitto SEL ja keskusjärjestö SAK:n johto ilmoittivat heti, että ammattiliittojen kamppailu työntekijöiden irtisanomissuojan säilyttämisen puolesta ei mihinkään hallituksen tiedonantoon eduskunnalle lopu.

– Päätökset käytännön toimista ovat liittokohtaisia. Meidän selkäranka ei kyllä murru. Jos Sipilän hallitus ei ymmärrä luopua tästä hankkeesta niin asia katsotaan laitaan asti, ennakoi Teija Asara-Laaksonen.

Sotkamossa Teija Asara-Laaksosen ja aluetoimitsija Tarja Ollankedon vierailukohteena oli uusi keskuskeittiö, jossa Tanja Kähkönen laitteli linjalle valmiiksi vanhuspalvelujen aamuaterioita. (Kuva: Aki Räisänen)

– Olin SAK:n hallituksessa paikalla, kun Sipilä hallituskauden alussa tuli ja lupasi, että asiat hoidetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa sopien. Ne sanat on syöty. Kaikki mennyt yksipuoliseksi saneluksi. Kun EK sääntömuutoksella pelasi itsensä ulos neuvotteluosapuolen asemasta niin nyt Sipilän hallitus toimii täysin Suomen Yrittäjien toiveiden mukaan, Asara-Laaksonen sanoi.

– Hallitus ei osaa näitä asioita. Monet fiksut työmarkkinoiden asiantuntijat ovat hallituksen kanssa ihan eri mieltä. Edes EK:n entistä työmarkkinajohtaja Lasse Laatusta ei kuunnella, JHL:n toimialajohtaja päivitteli.

“Suomen Yrittäjien ohjeistuksella pyritään murtamaan työehtosopimusten yleissitovuudesta lähtien koko työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä ja tuomaan tilalle isäntävalta.”

Teija Asara-Laaksosen mukaan asiassa on kyse vielä suuremmasta kuin pelkästä irtisanomissuojasta.

– Suomen Yrittäjien ohjeistuksella pyritään murtamaan työehtosopimusten yleissitovuudesta lähtien koko työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä ja tuomaan tilalle isäntävalta, jossa työntekijöitä poljetaan. Tässä on nyt kyse koko ammattiyhdistysliikkeen uskottavuudesta, hän kuvasi tilanteen vakavuutta.

Ammattiyhdistysväki uhkui taistelutahtoa perjantaina Helsingissä järjestetyssä SAK:n ammattiliittojen kokouksessa. Kokouksessa ei tehty päätöksiä, mutta niin keskusjärjestön kuin liittojen edustajat vakuuttivat vastustavansa maan hallituksen esittämää irtisanomislakia niin kauan, että hallitus peruu esityksen.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomautti, etteivät irtisanomislain vaikutukset jää yhteen lakimuutokseen vaan tulevat vastaan tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Elorannan mukaan SAK ei vaadi työntekijöille lisää etuuksia vaan vaatii, ettei työntekijöiltä viedä enempää.

Ay-liike palaa neuvottelupöytiin, kun irtisanomilakiesitys vedetään pois ja palataan alkuperäiseen tavoitteeseen eli työllisyyden parantamiseen.

– Vetäkää lakiesitys pois ja palauttakaa rauha työmarkkinoille, Eloranta vetosi.

 

Yleislakko ja eduskuntavaalit mielessä

JHL:n kemiläinen edustajiston jäsen Kati Tervo tulkitsi ay-väen olevan yleislakkoa vailla.

– Ei esitys muuten kaadu, ellei porukka pistä koko kentän laajuudelta takapuolta kenttään.

Kilpailukykysopimuksen leikkaukset iskivät erityisesti JHL:n jäseniin. Tervo uskoo, että jäsenistön lakkovalmius on suurta, kunhan sen takana ovat kaikki toimialat ja tarpeeksi iso porukka.

Hän näkee kamppailun huipentuvan ensi kevääseen, jolloin maahan pitäisi saada työntekijäystävällisempi hallitus ja ay-väki takaisin sopimuspöytiin.

Kyse on niin suuresta muutoksesta lainsäädäntöön, että se voi avata tien myös muille huononnuksille.

Irtisanomislaki voi avata tien myös muille työelämän huononnuksille, Teollisuusliiton Jouni Jussinniemi muistuttaa. (Kuva: Niko Peltokangas)

Teollisuusliiton valtuuston pyhäjärvinen jäsen Jouni Jussinniemi uskoo myös, että irtisanomislaki herättää ihmiset työpaikoilla. Työntekijöitä eriarvoistavassa laissa on kyse niin suuresta muutoksesta lainsäädäntöön, että se voi avata tien myös muille huononnuksille.

– Nyt on toiminnan aika. Ei me voida koko ajan olla kopparin roolissa vaan nyt pitää päästä takakentältä lyöntivuoroon.

– Meidän täytyy nyt ja tulevaisuudessa puolustaa työehtosopimusten yleissitovuutta, Jussinniemi sanoi omassa puheenvuorossaan.

Tervon tavoin eduskuntaan ehdolla oleva Jussinniemi katsoo jo kevään vaaleihin.

– Joka palkkansa työstä saa, täytyy muistaa äänestää duunaria seuraavissa vaaleissa.

 

Media suhtautuu suopeammin

Yle näytti SAK:n liittojen suurkokouksen suorana netissä. (Kuva: Niko Peltokangas)

Liittoaktiivien kiihkeät puheet osoittivat hyvin, miksi tilaisuus oli järjestetty. Kentän toimijat pääsivät purkamaan paineitaan ja vahvistamaan uskoaan yhteiseen asiaan. Paasitornin juhlasalin etuosaan kiemurteli kaksi jonoa, joista puhuja toisensa jälkeen vaati ay-liikkeen yhtenäisyyttä tai jopa puoluerajat ylittävää vaalityötä.

Samalla yleisö ja työmarkkinakiistan vastapuolet saivat kuulla työntekijöiden suodattamattomia tuntoja äänenpainoilla, jotka harvoin kuuluvat vaikkapa liittojohtajien viestintään. Puheenvuoroissa vaadittiin moneen kertaan yleislakkoa, väläytettiin polttoaineen jakelun katkaisemista, lausuttiin runoja ja lähetettiin terveisiä pää-, työ- ja liikenneministereille.

Ay-liikkeen tulkinta kiky-sopimuksen rikkomisesta on noussut nyt uutisaiheeksi.

Jos irtisanomislaki on ay-liikkeelle viimeinen niitti, myös media vaikuttaa suhtautuvan siihen eri tavalla kuin esimerkiksi aktiivimallia vastustaneeseen mielenilmaukseen. Viimeviikkoinen lakkopäiväkään ei saanut tuomiopäivän tuulia valloilleen lööpeissä, joissa aiemmin on manattu lakkokaaosta ja moraalipaniikkia.

Tilanteesta kertoo jotain myös se, että ay-liikkeen tulkinta kiky-sopimuksen rikkomisesta on noussut nyt uutisaiheeksi. Jo aktiivimallin vastustaminen perustui osin siihen, että kiky-sopimuksen yhteydessä pääministeri Sipilä lupasi olla koskematta työttömyysturvaan ja neuvotella muut työmarkkinauudistukset kolmikantaisesti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

Suurkokouksen todelliset vaikutukset näkyvät syksyn aikana. Kokouksen jälkeen kokoontunut Teollisuusliiton hallitus ilmoitti koventavansa vastatoimia irtisanomislakia kohtaan. Tarkemmin toimenpiteistä ilmoitetaan kuitenkin vasta seuraavien viikkojen aikana.

Kirjoittaja osallistui tilaisuuteen Yleisen Lehtimiesliiton puheenjohtajana ja SAK:n edustajiston jäsenenä.

Työmarkkinasyksy etenee kohti vuoden vaihdetta myrskyisissä tunnelmissa. Työehtoneuvotteluja käydään usealla toimialalla ja ne jatkuvat ensi vuoden puolelle asti. Ensimmäisenä odotetaan suurten vientiliittojen palkkaratkaisuja.

Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n väliset työehtosopimusneuvottelut jatkuivat viime viikolla kireissä tunnelmissa. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan työntekijäpuoli on jo varautunut neuvottelujen kariutumiseen ja työtaistelutoimiin.

Suomessa on edetty pitkään nollakorotuslinjalla. Palkat eivät ole nousseet ja työntekijät ovat olleet siis taloustalkoissa mukana jo vuosia. Palkkaneuvottelujen alla on julkaistu laskelmia ostovoiman kehityksestä erilaisten palkkaratkaisujen toteutuessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan ostovoima saataisiin ensi vuonna kasvuun jo noin prosentin palkankorotuksilla, mutta työnantajapuolelle näyttää kelpaavan pelkkä nolla.

Erityisesti matalapalkka-aloilla tarvitaan palkankorotuksia, jotta perässä laahaava ostovoima saadaan edes jollain tavalla kuntoon. Palvelualojen liitot PAM ja JHL totesivat tänään, että tällä neuvottelukierroksella on huolehdittava erityisesti pienipalkkaisten palkansaajien ostovoiman lisäämisestä.

Työnantajapuoli on ajanut joukkonsa asemiin jo aiemmin tänä vuonna. EK on hylännyt kolmikannan ja ajaa muutoksia työelämään lähinnä julkisuuden kautta. Vyörytys on ollut vahvasti keskitettyä ja koordinoitua. Keskusjärjestösopimuksista on luovuttu, mutta silti nollakorotuslinjan jatkumista näytettäisiin ajavan kautta linjan.

Nollalinjaa perustellaan edelleen virheellisesti kilpailukyvyllä, vaikka samaan aikaan johtajien palkkakehitys on räjähtänyt katosta läpi. Tällaiset perustelut näyttävät hyvin koomisilta, jos tarkastellaan esimerkiksi UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen vuosiansioita. Pesonen ansaitsee vuodessa yhtä paljon kuin paperiteollisuuden kaikkien 10 000 työntekijän 1% palkankorotus olisi vuositasolla.

EK:n entinen johtaja Lasse Laatunen kritisoi järjestön uutta linjaa tällä viikolla Demokraatti-lehden haastattelussa.

”Maailma ei ole stabiili tulevaisuudessakaan eivätkä tule olemaan työmarkkinatkaan. Sen vuoksi minun mielestäni kannattaisi pitää keinovalikoimassa myös keskitetyt ratkaisut”, huomautti Laatunen. Hän ei pidä viisaana EK:n sääntöihin kirjattua pykälää, jonka mukaan keskitettyä ratkaisua ei voida jatkossa enää käyttää.

Hyväosaisten mölinään osallistui myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Sipilän hallitus on puolestaan ollut työmarkkina-asioissa liikkeellä sammutetuin lyhdyin kiky-härdellin ja lomarahaleikkausten jälkeen. Se on lähinnä toteuttanut kiky-sopimuksen ulkopuolelle jääneitä toimia, joista näkyvin on liittynyt työttömien aseman heikentämiseen. Työttömyysturvaa on karsittu ja työttömiä ollaan ajamassa entistäkin kiemuraisempien byrokraattisten toimenpiteiden kohteeksi.

Työttömiin kohdistunut ajojahti on saanut julkisuudessa valtamedioiden tuen. Harva se päivä kirjoitetaan raflaavia otsikoita järjestelmää hyväksikäyttävistä laiskoista työttömistä ja näin leimataan kaikki työtä vailla olevat itse syyllisiksi omaan ahdinkoonsa. Tähän hyväosaisten mölinään osallistui myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia on tietysti helppoa potkia, koska he eivät todennäköisesti edes äänestä vaaleissa.

Tällä viikolla julkaistiin Sipilän hallituksen työmarkkinapolitiikkaa yhteiskuntasopimusneuvotteluineen ja pakkolakeineen käsittelevä teos Luottamuksen loppu?, jonka on kirjoittanut tutkija Matti Hirvola. Hirvolan mukaan hallituksen tavoitteena on ollut alusta asti muuttaa suomalaisten työmarkkinoiden järjestystä pysyvästi työnantajia hyödyttävään suuntaan.

Tehdyt päätökset puoltavat tätä näkemystä. Sivukuluja on siirretty työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi. Nollasopimuslinja kompensoituna veronalennuksilla on ollut samaan aikaan suora tulonsiirto valtiolta työnantajille.

Pitkällä tähtäimellä suurin haaste työmarkkinoilla tulee olemaan yhä paheneva polarisaatiokehitys. Korkeasti palkattujen tehtävien ja matalapalkkaduunien erot kärjistyvät entisestään. Tämä näkyy esimerkiksi tässäkin kirjoituksessa jo mainitussa johtajien palkkakehityksessä, joka on karannut täysin lapasesta.

Ongelma liittyy yleisemminkin yhteiskunnalliseen kehitykseen. Enemmistö voi edelleen hyvin, mutta kyydistä putoavien määrä kasvaa koko ajan. Yhteiskuntaamme on jo syntynyt maailmoja, joissa ollaan täysin ulkoradalla. Claes Andersson puhui aikoinaan ”enemmistön diktatuurista”. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa jotkut pärjäävät hyvin, mutta huonosti pärjäävän kolmanneksen asema heikentyy koko ajan.

Tätä kehitystä vastaan tulee taistella kaikin voimin. Koko porukan mukana pitävä yhteiskunta tarjoaa hyvinvointia ja turvallisuutta meille kaikille. Myös hyväosaisille.

Petri Vanhala aloitti Paperiliitossa vuonna 2002 ja liittosihteerinä 2003. Paperiliitossa keskustelut liittofuusiosta alkoivat miltei heti Vanhalan aloitettua työt liitossa. Vuonna 2009 ei löytynyt yhteisymmärrystä liittofuusiolle, TEAM-hankkeesta irtauduttiin vain pari vuotta aiemmin.

Vuonna 2009 Vanhalaa pyydettiin SAK:n puheenjohtajaksi, mutta tuolloin Lauri Lyly veti pidemmän korren ja valittiin SAK:n puheenjohtajaksi. Tappio Lylylle oli ilmeisesti niin suuri pettymys, etteivät aiemmat kannattajat pyytäneet Petriä Jarkko Elorannan haastajaksi SAK:n puheenjohtajakisassa 2016.

Vuonna 2011 Vanhalan saatua Paperiliiton puheenjohtajuuden liittofuusio nostettiin jälleen esiin, tällä kertaa kotiläksyt oli tehty hieman paremmin ja selvittelyt fuusion eteenpäin viemiseksi aloitettiin. Neuvotteluja olivat käynnistämässä samat osapuolet kuin aiemminkin, Metalliliitto, Puuliitto, TEAM ja Paperiliitto.

Vuosien aikana on tehty selvityksiä, koetettu keksiä syitä fuusiolle, peloteltu taloudellisilla syillä ja pakolla työssäkäyvän jäsenmäärän vähetessä, ehkä hieman uhkailtukin. Surkuhupaisa jäsenkysely tehtiin keväällä 2016, vastausprosentti taisi olla melkein neljä prosenttia. Kysymyksenasettelu oli heikko, liittofuusion vaikutuksista ei ollut kuin arvailuja. Jäsenkysely herätti kentällä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Liittofuusiosta piti tulla säästöjä, leveämmät hartiat neuvotteluihin, vahva toimija työmarkkinaneuvotteluihin ja merkittävä yhteiskuntavaikuttaja. Säästöjä olisi tullut ainoastaan Metalliliiton jäsenille, muiden fuusiossa mukana olevien etujen jäädessä arvailujen varaan.

Säästöjä olisi tullut ainoastaan Metalliliiton jäsenille, muiden fuusiossa mukana olevien etujen jäädessä arvailujen varaan.

Liittofuusion kaaduttua Paperiliiton johto huolestui liittokokouksen onnistumisesta, sillä osastot eivät olleet innostuneet tekemään liittokokousaloitteita. Ammattiosastojen puheenjohtajia ja sihteerejä alettiin pommittaa sähköpostiviesteillä aloitteiden tekemiseksi. Viestissä oli suoraan luettavissa pettymys liittofuusion kaatumisesta: ”Nyt kun Paperiliitto on vetäytynyt neljän teollisuusliiton fuusiohankkeesta, tuleva liittokokouskausi tulee olemaan liitolle monilta osiltaan haasteellinen.” Tämän viestin lähetti Juhani Siira 12.1.2017.

Juha Koivisto kehui vuoden 2017 ensimmäisessä Paperiliitto-lehdessä olleensa naapurin metsästä kuusta hakemassa. Joulun alla pulkasta kuulunut kitinä on siirtynyt selkeästi narun toiseen päähän. Kenttä kitisi aiheesta liittofuusion uhatessa, samalla kun johto haaveili siististä sisätyöstä, jäsenistön tavoittamattomissa. En tiedä missä muodossa ja millä mandaatilla Juha on ollut fuusiopulkkaa Hakaniemessä vetämässä.

Johtuvatko tulevat haasteet kaatuneesta liittofuusiosta – liiton johdolle ei olekaan leveitä hartioita, joiden taakse piiloutua. Petri, Juhani ja Juha, nyt joudutte oikeasti töihin vetämään Paperiliiton pulkkaa. Kitinä ei enää auta, kenttä ja siellä olevat jäsenet odottavat toimia työehtosopimuksen ja ansiotason parantamiseksi.

Torjuntavoittojen tie on käyty loppuun, meillä ei ole enää varaa heikentää jäsenistömme etuja.

Torjuntavoittojen tie on käyty loppuun, meillä ei ole enää varaa heikentää jäsenistömme etuja. Paperiliiton huonoin päätös ja syöttö työnantajan lapaan tehtiin vuosia ennen liittofuusion kaatumista, silloin kun myitte 11. pykälän ja annoitte periksi osakkeenomistajien ahneudelle heikentämällä jäsenistön ostovoimaa.

Kilpailukykysopimuksen sisältö taisi olla liian vaikea ymmärtää Paperiliiton ja Metalliliiton johdolle. Toisten, jäsentensä etua ajavien ammattiliittojen syyttäminen rintamakarkuruudesta kikyn suhteen on turhaa, lapsellista kitinää. Tällaiseen johtopäätökseen tulin, kun luin Petri Vanhalan ja Riku Aallon kirjoituksen Helsingin Sanomista tammikuun lopulla.

Näiden tapahtumien jälkeen Petri Vanhalan on syytä katsoa peiliin ja miettiä asemaansa Paperiliiton puheenjohtajana. Vastuuntuntoinen johtaja osaa tehdä tarvittavat johtopäätökset ja niihin liittyvät toimenpiteet asioiden korjaamiseksi, lopettaa toistuvat avaukset liittofuusioista ja keskittyä ajamaan Paperiliiton jäsenten etua.

 

Markku Eilola-Jokivirta
Oulu

Suomi juhlii sadatta itsenäisyyden vuottaan. Maamme alkutaipaleen vuodet eivät ole pelkästään kansakunnan sankaritarinaa: suuret myllerrykset, sodat päällimmäisinä, haavoittivat orastavaa itsenäisyyttä. Kansakunnan jakaantumisen pysäyttämiseksi tarvittiin tekoja yhtenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden eteen. Vuoden 1940 ”tammikuun kihlaus” oli yhtenäisyyden kannalta merkittävä päätös. Työnantajat tunnustivat ammattiliitot ja SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä. Osapuolet sopivat yhteisymmärryksen hakemisesta neuvotteluteitse. Tällä päätöksellä alettiin rakentaa Suomesta yhtenäistä kansakuntaa. Suomi nousi nopeasti pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon.

Tänään suomalaisen yhteiskunnan vaurautta ja yhtenäisyyttä uhkaa Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK), joka irtisanoi keskusjärjestöjen välillä tehdyt sopimukset ja hylkäsi työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun ja yhteisen päätöksenteon. Yrittäjät ja heidän taustaryhmänsä irtisanoutuvat yhtenäisen kansakunnan rakentamisesta ja ylläpidosta. Tämä on heidän lahjansa 100-vuotiaalle Suomelle.

Puuliiton vasemmistoryhmä on huolestunut työnantajien kadonneesta yhteiskuntavastuusta.

Puuliiton vasemmistoryhmä on huolestunut työnantajien kadonneesta yhteiskuntavastuusta. Pakoilu vastuunkannosta Suomen itsenäisyyden historiassa on tulkittu maanpetturuudeksi. Tätä tulkintaa ovat viljelleet juuri ne tahot, jotka itse tällä hetkellä sitä toteuttavat. Työntekijäpuolta on matkan varrella syytetty useaan otteeseen vastuun pakoilusta ja häiriköinnistä. Kun yhteiskunta nyt tarvitsee vastuunkantajia, työntekijäpuoli kantaa sille asetetut vastuut.

Vasemmistoryhmä edellyttää työnantajia palaamaan yhteiseen pöytään. Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton fuusion myötä teollisuustyöntekijät ovat valmiita niin sopimiseen kuin taisteluunkin. Sopimusyhteiskunta takaa kansakunnan yhtenäisyyden, yhteiskunnan kokonaisvaltaisen rakentamisen ja kaikille kansalaisille turvallisen ympäristön. Sopimisen vaihtoehtona on epäjärjestys. Ymmärtävätkö vuorineuvokset, että kolmikannan murtuminen radikalisoi ammattiyhdistysliikkeen? Sopimusten tarjoaman työrauhan katoaminen johtaa lakkoihin ja vaarantaa koko Suomen kilpailukyvyn. Halutaanko tulevaisuutta rakentaa sopien vai repien?

 

Jyrki Alapartanen
varapuheenjohtaja
Puuliitto

Yrittäjät haluaisivat poistaa yt-lain soveltamisen alle viidenkymmenen hengen yrityksiltä. Tällä muutoksella he arvioivat luovansa Suomeen satatuhatta uutta työpaikkaa, helpottamalla irtisanomista.

Yrittäjien mielestä nykyinen yt-lain soveltamisrajaraja (20 henkilöä) on liian matala, ja yrittäjät kokevat yt-lain liian monimutkaiseksi. Samalla yrittäjät esittävät henkilöön kohdistuvien irtisanomisperusteiden lieventämistä alle kymmenen hengen yrityksissä. Esitetyt muutokset poistaisivat valtaosan suomalaisista yrityksistä yt-lain piiristä.

Yrittäjille on annettu viimeisten vuosien aikana paljon helpotuksia, vastineeksi he ovat luvanneet työllistämistä ja investointeja Suomeen. Haaveiksi työpaikkojen lisääntyminen ja investoinnit ovat pääosin jääneet. Yhteisöveron kevennykset ja kilpailukykysopimuksen hyödyt ovat valuneet yrittäjien ja osakkeenomistajien taskuihin. Aiempien vuosien näyttöjen perusteella epäilen nyt annettua lupausta uusista työpaikoista. Miten irtisanomalla luodaan uusia työpaikkoja?

Miten irtisanomalla luodaan uusia työpaikkoja?

Yrittäjän muisti on lyhyt, vuoden alussa uuden työntekijän koeaikaa pidennettiin neljästä kuuteen kuukautta ja takaisinottovelvoitetta lyhennettiin yhdeksästä neljään kuukauteen. Samassa yhteydessä mahdollistettiin pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä.

Työnantajat haluavat selkeästi tuhota sopimusyhteiskunnan. EK sanoi irti kaksikymmentä keskusjärjestösopimusta ja Metsäteollisuus ry sanoutui irti Suomen mallista. Syksyn työehtosopimuskierroksesta on tulossa hankala jos työnantajat ja yrittäjät jatkavat valitsemallaan linjalla. Valtion taloudelle esitykset ovat myrkkyä, odotettavissa on työntekijöiden mielenilmauksia ja työnantajien asettamia työsulkuja.

Odotettavissa on työntekijöiden mielenilmauksia ja työnantajien asettamia työsulkuja.

Maan hallitusta ei asia näytä kiinnostavan millään tavalla. Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Metsäteollisuus ry ovat tuhoamassa sopimusyhteiskunnan lisäksi myös valtiontalouden. Kilpailukykysopimus tuhosi monen kunnan talouden. Valtiontaloutta ja yrityksiä ei pelasteta työntekijöiden ostovoimaa tai työehtosopimuksia heikentämällä.

 

Markku Eilola-Jokivirta (vas)
Oulu