”Keskustaa äänestäessään äänestäjä tietää antavansa äänensä puolueelle, joka pitää kovissakin paikoissa hyvää huolta Suomen taloudesta, koko Suomesta ja kaikista suomalaisista.”
Näin linjasi pääministeri Juha Sipilä keskustan puoluevaltuuston kokouksessa menneenä lauantaina puolueen pää-äänenkannattaja Suomenmaan pääkirjoituksen (24.11.) mukaan. Kaunista kuultavaa, mutta on ehkä hyvä tarkastella istuvan hallituksen politiikkaa näiden korulauseiden takana, varsinkin kun samaan aikaan kuulee pääministeripuolueen suunnalta parjauksia ”punavihreiden voimien” aluepolitiikasta.
Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu viime vuosien aikana yli 200 miljoonaa euroa, mikä on johtanut koulutuspaikkojen keskittämiseen, lähiopetuksen määrän hupenemiseen ja koulutuksen laadun laskuun. Nyt töplinkiä ollaan paikkaamassa Sipilän vaalipuheissa 50 miljoonan potilla, jolla palkattaisiin 1000 uutta opettajaa ja ohjaajaa ammatilliseen koulutukseen. Eikö olisi vain helpompi perua koulutusleikkaukset ja nostaa ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen tasoa niin, että erilaisissa olosuhteissa toimivat koulutuksen järjestäjät voisivat itse käyttää rahansa siihen mihin sitä kullakin alueella kipeimmin tarvitaan?
Eikö olisi vain helpompi perua koulutusleikkaukset?
Liikenne- ja viestintäministeriö on viime viikolla antanut asetuksen Suomen pääväylistä maantieliikenteessä ja rautateillä. Keskustalaisen liikenneministerin johdolla Kainuu, Koillismaa ja itäinen Lappi on jätetty enemmän tai vähemmän oman onnensa nojaan. Järkevää ja luontevaa olisi ollut se, että 5-tie olisi kuulunut runkoverkkoon myös Kajaanin ja Sodankylän välillä ja valtatie 22 olisi yhdistänyt itäisen Suomen Pohjois-Pohjanmaahan. Mutta ei, näin keskusta arvostaa alueidemme asukkaiden ja elinkeinoelämän arkea ja työtä.
Maakunta- ja soteuudistusta perustellaan sillä, että palveluissa ja niiden saatavuudessa sekä laadussa on eroja kuntien ja alueiden välillä. Mikäli uudistus, tai oikeammin sanottuna kurjistus, menisi läpi, tarkoittaisi se käytännössä leikkaamista erityisesti harvaan asuttujen alueiden asukkaiden palveluista. Esimerkiksi Kainuulta hupenee 10 miljoonaa, Lapilta 34 miljoonaa. Käytännössä palvelut keskittyisivät maakuntien keskuskaupunkeihin. Pohjois-Pohjanmaallahan lyödään jo kaiken tämän keskittämisen alkutahteina Oulaskankaalla lappua luukulle synnytysten osalta. Kun samaan aikaan ollaan tuomassa monikansalliset yhtiöt ryminällä sote-markkinoille, laitetaan käytännössä julkinen sektori kilpailemaan yksityisen kanssa. Siihen leikkiin ei tule riittämään kenenkään rahat ja tästä kaikesta kärsii maakunnan tavallinen asukas.
Käytännössä palvelut keskittyisivät maakuntien keskuskaupunkeihin.
Kun tähän kaikkeen ynnätään esimerkiksi muut koulutusleikkaukset, kiky-leikkaukset, aktiivimallit ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset, niin on selvää, kenen toimesta Suomea keskitetään ja väkeä ajetaan kasvukeskuksiin. Onneksi muutos tähän menoon on mahdollinen kevään eduskuntavaaleissa.
Miikka Kortelainen
Kajaani
