Kuukausittaisten puoluegallupien lisäksi Suomessa tehdään säännöllisesti kyselyitä hallituksen suosiosta. Sanna Marinin (sd) hallitus on nauttinut suursuosiosta jo kahdessa alkuvuodesta julkistetussa kyselyssä.

Helsingin Sanomien gallupissa vain 24 prosenttia vastaajista piti hallituksen suoritusta huonona. Lännen Median kyselyssä 64 prosenttia oli puolestaan tyytyväisiä hallitukseen. Suosio on kaksinkertainen verrattuna Antti Rinteen (sd) johtamaan pätkähallitukseen ja selvästi suurempi kuin Juha Sipilän (kesk) johtama porvarihallitus.

Mediatalojen teettämät kyselyt on noteerattu uutisissa ja lehdet ovat lainanneet toisiaan, mutta hallituspuolueiden kannattajat eivät ole olleet tyytyväisiä. Hallituksen suosion on nähty saavan liian vähän huomiota. Otsikoissa pidetään enemmän hallituksen todellisia ja oletettuja ristiriitoja sekä opposition kritiikkiä.

Mediahuomion määrän voi todentaa tutkimuksella, mutta jo pelkkä epäilys herättää ajatuksia.

***

Yksinkertaisin selitys on tietysti se, että media kannattaa jotain muuta politiikkaa kuin punavihreän kansanrintamahallituksen tekemää. Media ei ole keskusjohtoinen monoliitti, mutta toimitusten johdon oikeistolaisuudesta on löytynyt tutkimusnäyttöäkin. Markkinaehtoistuva maailma, supistuva julkinen sektori ja oikeistolainen ihmiskuva ovat myös olleet niin pitkään poliittista todellisuutta, että niiden kyseenalaistaminen voi tuntua toimituksissa vieraalta, vaikka toimittajat yksilöinä yrittäisivätkin välttää poliittisen kannan ottamista.

Vähintään yhtä olennainen tekijä on kuitenkin viestinnän ja tarinankerronnan yleinen logiikka. Konflikti kiinnostaa, ei sujuva yhteistyö tai kansansuosio.

Suursuosio on epäilyttävää. Se saadaan antamalla äänestäjille lahjoja, joksi Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksen pomo nimitti kotihoidon työntekijöiden työtä helpottavia pysäköintioikeuksia. Maailmassa, jossa ”vastuullinen politiikka” tarkoittaa ”kipeitä päätöksiä”, suosituksi tulemisen täytyy tarkoittaa vastuuttomia päätöksiä. Toisaalta diktaattorit ovat suursuosittuja, mikä on syystäkin epäilyttävää.

Vaikka ei pitäisi kansansuosiota epäilyttävänä, on se silti tylsää. Samoilla jäljillä oltiin filosofisen lennokkaassa paneelikeskustelussa, joka järjestettiin maaliskuun alussa vasemmistoliiton 30-vuotisjuhlavuoden alkajaisiksi.

Utopiatutkija Keijo Lakkala sanoi utopiakirjallisuuden olevan niin tylsää, että mitä lyhyempiä kirjat ovat, sitä parempi. Kun kaikki menee vain hyvin, saavutusten ja onnistumisten listaaminen ei ole kovin kiinnostavaa. Kiinnostavampaa on pyrkiminen utopiaan ja sen kuvaaminen, mitä kaikkea matkalla pitää ratkaista.

***

Poliitikot tuntevat vanhan totuuden: jos lehdet eivät kirjoita mitään, työ on ollut todennäköisesti aivan hyvää. Oman hännän nostaminen jää puolueiden ja poliitikkojen tehtäväksi.

Tätä vasemmistoliitto onkin kiitettävästi tehnyt. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosta nimitetään puolueen viestinnässä superministeriksi, joka on korottanut perusturvaa ja romuttanut aktiivimallin. ”Alkuvuoden superspurttina” esiteltiin perhevapaauudistus ja maltillisuudesta arvosteltu ilmastotiekartta.

Vassarit eivät peitelleet edes osallisuuttaan eduskuntaan edenneessä kansalaisaloitteessa vesihuollon yksityistämistä vastaan. Aiheellisen itsekehun sivutuotteena puolue saa näkyviin muitakin toimijoitaan kuin supersuosittua puheenjohtajaa.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 2/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Hallitus julkaisi maanantaina suunnitelmansa, jolla tavoitellaan hallitusohjelmaan kirjattua hiilineutraalia valtiota vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että ilmaston lämpenemistä aiheuttavat hiilipäästöt ja hiilen sidonta ilmastosta ovat tasapainossa.

Suunnitelmassa asetetaan muun muassa päästövähennystavoitteet hallinnon eri aloille sekä työryhmiä ohjaamaan ilmastotoimien valmistelua ja turpeen energiakäytön puolittamista. Hallitus kutsuu suunnitelmaa ”reilun siirtymän tiekartaksi”.

Kysyimme kolmelta vasemmistoliiton toimijalta, mitä ajatuksia suunnitelma heissä herättää. Tunnelmat ovat kaksijakoiset.

Vasemmistoliiton ilmasto- ja ympäristötyöryhmään äskettäin valittu Antti Saarelainen on tyytyväinen reilun siirtymän ajatukseen, joka leimaa hallituksen puheita. Puheen ja tekojen välillä on kuitenkin vielä suuri kuilu.

– Odotin hallituksen ilmastokokoukselta jo konkreettisia toimenpiteitä uusien työryhmien perustamisen sijaan.

Kansalaiset ovat kyselyiden perusteella valmiita tukemaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, Saarelainen sanoo. Jotta ilmastolaskua ei maksateta maailman köyhimmillä, on tehtävä nopeasti päätöksiä rahojen siirtämisestä pois ympäristölle haitallisista tuista. Niiden sijaan on rahoitettava esimerkiksi koulutusta ja nopeita junia.

Turpeenotto aiheuttaa vesistö- ja ilmastopäästöjä loppukäytöstä riippumatta.

Sähköautoja luonnon kustannuksella?

Erityisen huolestunut Saarelainen on metsäpolitiikasta. Hiilidioksidia sitovaa metsää – niin sanottuja hiilinieluja – lisätään, mutta ei tarpeeksi suhteessa edellisen hallituksen aiheuttamaan vähentymiseen.

Saarelainen huomauttaa myös, ettei ole ongelmatonta siirtää turpeen käyttöä polttamisesta muiden tuotteiden jalostamiseen. Turpeenotto aiheuttaa vesistö- ja ilmastopäästöjä loppukäytöstä riippumatta. Käyttö pitäisi lopettaa kokonaan ja tukea alan toimijoiden siirtymistä muille aloille.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) lempilapsena näyttäytyvä ilmastorahastokaan ei herätä pelkästään toiveita rahan suuntautumisesta ilmaston hyväksi.

– Se ei saa muodostua väyläksi ohjata valtion rahoitusta vesistöille ja luonnolle tuhoisiin kaivoshankkeisiin sähköautojen lisäämisen nimissä, Saarelainen toteaa.

Lopetetaanko kokonaan vai osittain? Suuripäästöisen turpeen käytön tulevaisuudesta on tullut hallituksen ilmastopolitiikan kompromissien symboli. Kuvassa bioenergiana käytettävää turve- ja puuhakemassaa. (Kuva: Hilda Weges / Dreamstime.com)

Kartalla näkyy lisää karttoja

Tampereen kaupunginvaltuutettu Noora Tapio (vas) näkee tiekartan suuntaviivojen osoittavan eteenpäin mutta tekojen puuttuvan.

– Nyt saimme käteen tiekartan, joka lupaa uusia tiekarttoja ja suunnitelmia. Kun lupailut muuttuvat päätöksiksi, hallituksen on kuunneltava asiantuntijoita ja kansalaisyhteiskuntaa.

Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ei voi tarkoittaa ”veteliä toimia”.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka edellyttää ripeitä päätöksiä turpeennostosta luopumisesta, fossiilisten polttoaineiden alasajosta, metsien hiilinielun vahvistamisesta ja ympäristölle haitallisten tukien lakkauttamisesta, Tapio sanoo.

Vasemmistoliiton roolia hän pitää korvaamattomana, jotta ilmastotoimet korvataan pienituloisille ja alueelliset vaikutukset huomioidaan. Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ei voi kuitenkaan tarkoittaa ”veteliä toimia”.

– Ilmastokriisin epäonnistuneen hillinnän hinta tulee pienituloisten maksettavaksi niin globaalisti kuin paikallisestikin, Tapio toteaa.

Päävastuu yrityksille ja sijoittajille

Samoilla linjoilla tavoitteiden ja keinojen epäsuhdasta on Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh. Hän vaatii hallitukselta ekologiseen siirtymään kannustavaa talouspolitiikkaa.

– Turpeen energiatuesta on luovuttava ja verotuet katkaistava saastuttaville energiasektoreille.

Sheikh ei pidä linjausten oikeudenmukaisuutta vielä riittävänä. Suurin vastuu päästöistä pitäisi olla yrityksillä ja sijoittajilla, jotka ovat koonneet varallisuutensa tietoisesti epäekologisella bisneksellä.

“Fortumin Uniper-kauppa on räikeässä ristiriidassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa.”

Ilmastohätätila ylittää maiden rajat, Sheikh muistuttaa, joten tavoiteltavaa hiilineutraaliutta täytyy tarkastella maailmanlaajuisena kysymyksenä. Koska ilmastonmuutos aiheuttaa pakolaisuutta, oikeudenmukainen ilmastopolitiikkaa edellyttää oikeudenmukaista siirtolaispolitiikkaa.

Myös moni suomalaisten käyttämä tavara tuotetaan ulkomailla, ja niiden valmistamisen aiheuttamat päästöt ovat muiden maiden vastuulla.

– Hallituksen tulee varmistaa, että ilmastotoimet eivät johda päästöjen kasvavaan ulkoistamiseen ja siten oman tontin viherpesuun. Esimerkiksi Fortumin hiljattainen Uniper-kauppa on räikeässä ristiriidassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa, nuorisojärjestön puheenjohtaja sanoo.

Valtion omistama Fortum on hankkimassa määräysvaltaa saksalaisesta energiayhtiö Uniperista, joka rakentaa lisää suuripäästöistä hiilivoimaa. Yhtiö myös uhkaa haastaa Alankomaat oikeuteen siksi, että maa on ilmoittanut kieltävänsä kivihiilen käytön vuoteen 2030 mennessä.

Andersson: Ratkaisut löydetään

Vasemmiston puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin mielestä ilmastotiekartta lisää varmuutta siitä, että ilmastokriisiin löydetään ratkaisut. Maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio tehdään niin, että ilmastotoimet luovat työtä ja hyvinvointia, eivät pelkoa ja erimielisyyttä, Andersson kirjoittaa Facebook-päivityksessään.

– Ilmastoystävällisten ratkaisuiden tekemisestä täytyy tehdä mahdollista jokaiselle ihmiselle tulotasoon ja asuinpaikkaan katsomatta.

Kritisoidusta turvepäätöksestä puheenjohtaja toteaa, että turpeesta elantonsa saavia ihmisiä ei jätetä tyhjän päälle. Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, ja alalla työskentelevien toimeentulosta ja mahdollisesta uudelleenkouluttautumisesta pidetään huolta. Andersson viittaa Espanjassa saatuihin kokemuksiin työntekijöiden ja työnantajien yhteistyöstä rakennemuutosten suunnittelussa. Muutoksia turpeen verotukeen on tulossa syksyn budjettikäsittelyssä.

Hallituksen suunnitelma on luettavissa valtioneuvoston sivuilla.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan työnsä aloittanut Antti Rinteen kansanrintamahallitus kääntää Suomen tulevaisuuden myös maakunnassamme myönteisempään suuntaan.

– Esimerkiksi peruspalveluita saadaan paremmin turvattua  hallituksen sitouduttua kuntien valtionosuuksien tuntuvaan lisäämiseen. Lisäksi Pohjois-Suomen keskussairaaloiden toimintaedellytykset varmistetaan, piirijärjestö toteaa kannanotossaan.

– Myös liikenneinfraan ja koulutuksen tehtävät panostukset ovat tärkeitä asioita myös Pohjois-Pohjoismaan kannalta. Panostukset raideliikenteeseen vauhdittavat myös pitkäjänteistä tavoitetta rakentaa Ouluun kaksoisraide.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä keskeisintä on se, että Rinteen hallituksen nuotit lisäävät oikeudenmukaisuutta koko valtakunnassa.

– Samaan aikaan harvaan asuttuja alueita kehitetään ja pannaan toimeen seutukaupunkiohjelma. Pohjois-Pohjanmaalle on tärkeää myös maakuntien kehittämisrahojen palaaminen maakuntien liitolle ja erityisesti aluettamme auttaa matkailualan erityisohjelma, josta tulee hyötyä erityisesti pohjoiseen. Hallitusohjelma antaa avaimet myös virtavesien suojeluun ja turhien patojen purkamiseen. Vesilakia muutetaan niin, että se helpottaa vaelluskalojen nousua, kannanotossa muistutetaan.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä keskeisintä on se, että Rinteen hallituksen nuotit lisäävät oikeudenmukaisuutta koko valtakunnassa.

– Hallitusohjelmassa tehtävät positiiviset painotukset ovat erittäin merkittäviä. Sote-uudistus rakennetaan julkiselle pohjalle, Suomeen taataan seitsemän päivän hoitotakuu, oikeuslaitoksen ja poliisin resursseja parannetaan huomattavasti, toisen asteen koulutus säädetään maksuttomaksi ja varhaiskasvatukseen tehdään tuntuvia satsauksia,

– Lisäksi perusturvaan suunnataan tuntuvat korotukset, aktiivimalli puretaan, työvoimapalveluita parannetaan, ilmastonmuutosta torjutaan ja pieni- ja keskituloisille suunnataan veronalennukset.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tänään valmiiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen liittyvät mietintöluonnokset maakuntauudistuksesta, valinnanvapauslainsäädännöstä sekä tuottajalakiesityksestä.

Vasemmistoliiton kansanedustajan, valiokunnan jäsenen Aino-Kaisa Pekosen mielestä valiokuntakäsittelyssä sote-esitykseen tehdyt muutokset ovat riittämättömiä ja mietintöluonnoksiin sisältyy edelleen isoja perustuslaillisia ja rahoituksellisia ongelmia.

– Hallituksen sote-malli johtaa yli- ja alihoitoon ja kermankuorintaan. Yksityiseltä julkiselle siirtyvien potilaiden aiheuttamiin lisäkustannuksiin ei ole varauduttu. Lisäksi on suuri riski sille, että terveysmarkkinat keskittyvät.

Toteutuessaan malli tulisi lisäämään palveluita suurissa kaupungeissa, mutta vähentämään niitä harvaan asutuilla alueilla. Yritykset eivät hakeudu seuduille, joissa on vähän asiakkaita, ja samalla malliin sisältyvä maakuntien rahoituksen budjettileikkuri leikkaa julkista rahoitusta ja johtaa palvelujen karsimiseen tai asiakasmaksujen nostamiseen.

Hallituksen sote-malli johtaa yli- ja alihoitoon ja kermankuorintaan.

– Hallitus on luvannut soten säästävän kolme miljardia euroa. Kun me opposition edustajat kysymme, miten näiden rahoituksellisten ongelmien kanssa tämä luvattu säästö aiotaan saada aikaan, hallituspuolueet vain levittelevät käsiään, Pekonen sanoo.

Kustannuksia lisää myös sote-esitykseen maakuntatasolla sisältyvä tilaaja- tuottajamalli, jonka hallintokustannukset nousevat asiantuntijoiden mukaan arviolta 10-15% tasolle kokonaiskustannuksista.

– Tämä raha on pois peruspalveluiden rahoituksesta. Terveysrahamme halutaan käyttää ihmisten hoitamisen sijasta uuden ja isomman byrokratian rakentamiseen, Pekonen huomauttaa.

Pekosen ja vasemmistoliiton mielestä sote-uudistuksen valmistelua tulee nyt jatkaa kestävältä pohjalta perustuen sosiaali- ja terveyspalvelujen maakuntamalliin ja markkinaehtoisuuden poistamiseen.

– Rakennetaan yhdessä sellainen sote, joka toimii ihmisten ehdoilla ja kaikkien hyväksi, eikä kanavoi verorahojamme uusien byrokratioiden pystyttämiseen ja ylikansallisten yritysten voitontekoon.

Kainuun Vasemmiston mukaan kokoomuksen, keskustan ja sinisten hallitus lisää suomalaisten keskinäistä epätasa-arvoa, vaikka taloustilanne mahdollistaisi tilanteen korjaamisen.

– Perusturvaa ei korjata vaan hallituksen ensi vuoden budjetti lyö eläkeläisiä ja muita pienituloisia koska eläkkeitä ja etuuksia ei koroteta kustannusten nousua vastaavasti. Kuntien taloustilannetta ei korjata, eikä aluepolitiikasta edes puhuta vaan keskustakin ajaa väestön ja palvelujen keskittämistä ruuhka-Suomeen, Kajaanissa sunnuntaina koolla ollut piirihallitus totesi.

Vasemmiston mukaan hallitus tietoisesti harhauttaa kansalaisia lupaamalla pieniä etuuskorotuksia ja kehitystoimia mutta samalla jatkaa leikkauksia eikä korvaa aiempia. Koulutuksesta Juha Sipilän hallitus on leikannut 900 miljoonaa euroa.

– Esimerkiksi ammattikorkeakouluille luvataan nyt koko maahan 5 miljoonaa euroa uutta tutkimus- ja kehitysrahaa, mutta ei kerrota, että niille annetaan ensi vuonna perusrahoitusta 41 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Tämä kaikki on iskenyt ja iskee Kainuun nuoriin, piirihallitus huomautti.

Vasemmiston mukaan hallitus tietoisesti harhauttaa kansalaisia lupaamalla pieniä etuuskorotuksia ja kehitystoimia mutta samalla jatkaa leikkauksia eikä korvaa aiempia.

Sama harhautus koskee kansalaisten turvallisuutta. Hallitus lupaa juhlavasti 60 uutta poliisia kaupunkilähiöihin ja maaseudulle, mutta ei kerro, että on itse vähentänyt 200.

Kainuun Vasemmisto syyttää oikeistohallitusta tavallisten työntekijöiden ajamisesta yhä ahtaammalle.

– Kainuussa on erittäin suuri osa pieniä alle 20 työntekijän yrityksiä, joissa työntekijöiden irtisanomissuojaa aiotaan nyt hallituksen toimesta heikentää. Epävarmuus työstä ja tulevaisuudesta on suuri este Kainuun ja koko maan kehittämiselle, mutta nykyhallitus ajaa vain omistajien eikä koko Suomen etua, piirihallitus korosti.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirikokouksen mielestä Sipilän hallituksen esittämät työelämän pelisääntöjen heikennykset eivät lisää työpaikkoja. Sen sijaan niitä lisäävät hyvä työilmapiiri, reilut pelisäännöt ja yritysten ja ihmisten luottamus tulevaisuuden. Nuorten määräaikaisten työsuhteiden lisääminen ja irtisanomispelko myöhentävät perheen perustamista. Turvattomuus heikentää myös talouskasvua.

Turvattomuus heikentää myös talouskasvua.

Sote- ja maakuntauudistuksen huono valmistelu, monimutkaisuus ja epävarmuus aiheuttavat pelkoja kaikille, erityisesti vanhuksille, pienten lasten vanhemmille ja muille paljon palveluita tarvitseville, piirikokous toteaa.

Sote-palvelujen yksityistäminen valinnanvapaudella voittoa tavoitteleville firmoille kasvattaa kustannuksia ja siksi uhkaa suoraan nykyisiä terveyskeskuksia erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Lisäksi se heikentää henkilöstön asemaa ja henkilöstömitoituksia vanhustenhuollossa. Hallitus on käyttänyt 700 miljoonaa euroa sote-valmisteluun. Vasemmisto on esittänyt jo sote-valmistelun alkuvaiheessa, että julkisiin terveyskeskuspalveluihin lisätään 150 miljoonaa, jolla voidaan palkata 1000 lääkäriä ja 1000 hoitajaa lisää ja jonot poistuisivat.

Vasemmiston mielestä työttömien syyllistäminen aktiivimalleineen pitää lopettaa, sillä se luo pelkoa sekä työttömissä että työssä olevissa.

Vasemmiston mielestä työttömien syyllistäminen aktiivimalleineen pitää lopettaa, sillä se luo pelkoa sekä työttömissä että työssä olevissa. Työmarkkinatuen 20 prosentin kiinteä verotus on muutettava normaaliksi verotukseksi, jolloin se pienentäisi työttömän verotusta.

Vasemmiston mielestä yhteiskunnan vahvuus mitataan sillä, miten se huolehtii heikoimmistaan.

Suomussalmella kevätpiirikokouksensa pitänyt Kainuun Vasemmisto arvostelee Sipilän hallitusta eläkeläisten sekä työttömien aseman jatkuvasta kurjistamisesta ja vaatii indeksijäädytyksen lopettamista.

Vasemmiston mukaan hallitus jakoi kehysriihessä vain pieniä laastarirahoja erityisryhmille sumuttaen kansalaisia siltä tosiasialta, että kun kansaneläkeindeksiä ei nosteta niin eläkkeet ja työttömyysturva jäävät koko ajan jälkeen hintojen noususta.

– Hallituksella on ollut varaa jakaa suurituloisia hyödyttäviä verohelpotuksia, mutta ei samaa rahaa köyhimmille. Eläkeläiset ja vammaiset eivät pysty mitenkään lisäämään tulojaan ja monen Kainuun työttömän kohdalla tilanne on aivan sama, piirikokouksessa todettiin.

Nuorten työllistymistä pitää parantaa, mutta se ei voi tapahtua roikottamalla määräaikaisissa työsuhteissa loputtomasti.

Kainuun Vasemmiston mukaan keskusta on lähtenyt täysin kokoomuksen kelkkaan heikentäessään työntekijöiden työsuhdeturvaa.

– Nuorten työllistymistä pitää parantaa, mutta se ei voi tapahtua roikottamalla määräaikaisissa työsuhteissa loputtomasti. Miten yksikään nuori uskaltaa perustaa perhettä, hankkia lapsia ja omaa asuntoa, jos töiden jatkosta ei ole mitään varmuutta, kokouksessa ihmeteltiin.

Vasemmiston piirikokous tuomitsi jyrkästi hallituksen suunnitelman antaa pienille yrityksille vapaat kädet irtisanoa työntekijöitä henkilökohtaisin perustein.

– Työntekijöiden irtisanomissuoja on Suomessa jo nyt heikompi kuin monessa Keski- tai Etelä-Euroopan maassa. Nyt keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallitus sallii vielä irtisanomiset pärstäkertoimenkin perusteella. Irtisanomisia helpottamallako työllisyystilanne paranee, kokouksessa arvosteltiin.

Viime viikkojen kuumin puheenaihe on ollut loputtomiin kiehuvan sote-sopan ohella pääministeri Juha Sipilän tekemiset perussuomalaisten puoluekokouksessa tapahtuneen vallanvaihdoksen yhteydessä – ja ennen kaikkea sitä ennen.

Sipilä ja kokoomuksen nokkahahmo Petteri Orpo potkivat Jussi Halla-ahon käsiin siirtyneen puolueen pois hallituksesta välittömästi vallan vaihtumisen jälkeen. Samaan aikaan persukokouksessa tappion kärsineet Timo Soinin marttyyrien prikaatit perustivat pikavauhtia uuden eduskuntaryhmän, joka jäi hallitukseen pelastaen näin Sipilän joukkion tuholta.

Soinin uuvattipoppoosta sittemmin tullut ihan oikea puolue, Sininen tulevaisuus. Sen kannatuslukemat ovat laahanneet noin prosentin lukemissa, joten voidaan perustellusti kysyä onko hallituksella enää minkäänlaista mandaattia kansalaisilta. Sinisillä sitä ei ainakaan ole. Uudet vaalit olisivat olleet tässä tilanteessa rehellisin vaihtoehto.

Toimittaja Lauri Nurmi väittää kirjassaan Perussuomalaisten hajoamisen historia Sipilän tienneen ennalta puolueen hajoamisesta. Hallituksen erokirje ja pääministerin dramaattinen lentomatka presidentti Niinistön luo Naantaliin oli Nurmen mukaan pelkkä lavastus. Sipilän ei ollut missään vaiheessa tarkoitus erota, sillä hän tiesi perussuomalaisten hajoavan. Mikäli näin oli, pääministeri valehteli eduskunnalle täysistunnossa sanoessaan, että “olisi aivan ennenkuulumatonta valmistautua toisen puolueen hajoamiseen sen puoluekokouksen vuoksi”.

Jos pääministeri valehtelee eduskunnalle luottamusäänestyksen yhteydessä, onko hän edelleen “rehelliseksi tunnettu”? Jos ei ole, niin onko hänellä enää edellytyksiä jatkaa tehtävässään?

Nurmen mukaan keskusta oli jo toukokuussa houkutellut kansanedustajia loikkaamaan persuista Halla-ahon voiton todennäköisyyden kasvaessa. Operaatio Uuvatit oli siten myös ennalta suunniteltu.

Perustuslain pykälän 29§ mukaan kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Pykälässä 60§ todetaan lisäksi, että ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.

Taitavuutta arvioivat tietysti kaikki omista näkökulmistaan, mutta tärkein kysymys liittyy rehellisyyteen. Jos pääministeri valehtelee eduskunnalle luottamusäänestyksen yhteydessä, onko hän edelleen “rehelliseksi tunnettu”? Jos ei ole, niin onko hänellä enää edellytyksiä jatkaa tehtävässään?

Suomen historiassa on nähty kymmeniä ministerieroja erilaisista syistä. Useimmiten eroamisten taustalla on ollut siirtyminen muihin tehtäviin tai esimerkiksi budjettikiistoihin liittyvä lähtö hallituksesta.

Näiden ”perinteisten” ministerierojen ohella tällä vuosituhannella on nähty neljä erilaista skandaalia, jotka ovat johtaneet ministerin eroamiseen tehtävistään. Ensimmäinen niistä tapahtui vuonna 2002 kulttuuriministeri Suvi Lindénin myönnettyä valtionapua Oulun Sankivaaran golfkentälle, jossa hän perheineen oli osakkaana. Jääviysongelma aiheutti skandaalin ja Lindén erosi tehtävistään.

Vuotta myöhemmin keskusta voitti eduskuntavaalit ja pääministeriksi nousi Anneli Jäätteenmäki. Vaalidebatin kuumin keskustelu syntyi Jäätteenmäen syytettyä kovinta kilpakumppaniaan Sdp:n Paavo Lipposta Suomen liittämisestä Irakin sotaa tukeneeseen liittoumaan Washingtonin-vierailullaan.

Suomen ensimmäisen naispääministerin kausi jäi lyhyeksi, kun paljastui Jäätteenmäen hankkineen Irak-tietonsa ulkoministeriön salaisiksi luokitelluista asiakirjoista. Martti Manniselta tullut faksi saapui Jäätteenmäen mukaan ”pyytämättä ja yllättäen”. Kyseessä oli valhe, jonka paljastuessa pääministeri joutui eroamaan. ”Puhun niin totta kuin osaan” on jäänyt edellisen lainauksen ohella elämään lentävänä lauseena tapauksen jälkeen.

Viisi vuotta myöhemmin ulkoministeri Ilkka Kanerva joutui lähtemään läheteltyään tekstiviestejä virkapuhelimestaan eroottisena tanssijana tuolloin tunnetulle Johanna Tukiaiselle. Kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Jyrki Katainen ilmoitti eron tai käytännössä erottamisen syyksi “harkintakyvyn puutteen yksityiselämässä, hämmennystä aiheuttaneet lausunnot sekä toimintakyvyn heikkenemisen yleisen uskottavuuden romahdettua”.

Kanerva ei syyllistynyt siis valehtelemiseen eli perustuslakia ei rikottu. Suurin rikos oli virkapuhelimen käyttö yksityiselämään liittyvien viestien lähettämisessä. Kanervan ulossavustamisen taustalla saattoi olla kokoomuksen sisäinen valtapeli. Ulkoministeriksi nousi muuan Alexander Stubb, jonka nousu kohti merkittävämpiä tehtäviä alkoi juuri tästä hetkestä.

Vuonna 2013 paljastui silloisen kehitysministeri Heidi Hautalan estäneen valtio-omisteisen Arctia Shippingin tekemän rikosilmoituksen Greenpeacen aktivistien vallattua jäänmurtajia Helsingissä edellisen vuoden keväällä. Hautala erosi tehtävästään. Seuraavana vuonna oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi lausuntonsa asiasta. Hän katsoi, etteivät Hautala ja silloinen valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikkö Pekka Timonen olleet toimineet väärin estäessään rikosilmoituksen tekemisen.

Jokainen voi itse arvioida, millä tavalla Sipilän puhuma muunneltu totuus on verrannollinen näihin aiempiin tapauksiin. Kanervan ja Hautalan ainakin osittain pakotetut ministerierot näyttäytyvät nyt lähinnä tragikoomisilta. Lindénin tapauksessa kyse oli jääviyteen liittyvästä virheestä, jonka hinta oli kova.

Mikäli tapahtumien kulku on mennyt Nurmen kirjassa esitetyn käsikirjoituksen mukaisesti, Sipilän esittämä muunneltu totuus on yhtä raskas valhe kuin Jäätteenmäen vastaava. Motiivi on näissä tapauksissa sama – omasta valta-asemasta pidetään kiinni kynsin hampain loppuun asti, vaikka ketkuilemalla. Tällöin myös johtopäätösten pitää olla identtisiä.

Työmarkkinasyksy etenee kohti vuoden vaihdetta myrskyisissä tunnelmissa. Työehtoneuvotteluja käydään usealla toimialalla ja ne jatkuvat ensi vuoden puolelle asti. Ensimmäisenä odotetaan suurten vientiliittojen palkkaratkaisuja.

Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n väliset työehtosopimusneuvottelut jatkuivat viime viikolla kireissä tunnelmissa. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan työntekijäpuoli on jo varautunut neuvottelujen kariutumiseen ja työtaistelutoimiin.

Suomessa on edetty pitkään nollakorotuslinjalla. Palkat eivät ole nousseet ja työntekijät ovat olleet siis taloustalkoissa mukana jo vuosia. Palkkaneuvottelujen alla on julkaistu laskelmia ostovoiman kehityksestä erilaisten palkkaratkaisujen toteutuessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan ostovoima saataisiin ensi vuonna kasvuun jo noin prosentin palkankorotuksilla, mutta työnantajapuolelle näyttää kelpaavan pelkkä nolla.

Erityisesti matalapalkka-aloilla tarvitaan palkankorotuksia, jotta perässä laahaava ostovoima saadaan edes jollain tavalla kuntoon. Palvelualojen liitot PAM ja JHL totesivat tänään, että tällä neuvottelukierroksella on huolehdittava erityisesti pienipalkkaisten palkansaajien ostovoiman lisäämisestä.

Työnantajapuoli on ajanut joukkonsa asemiin jo aiemmin tänä vuonna. EK on hylännyt kolmikannan ja ajaa muutoksia työelämään lähinnä julkisuuden kautta. Vyörytys on ollut vahvasti keskitettyä ja koordinoitua. Keskusjärjestösopimuksista on luovuttu, mutta silti nollakorotuslinjan jatkumista näytettäisiin ajavan kautta linjan.

Nollalinjaa perustellaan edelleen virheellisesti kilpailukyvyllä, vaikka samaan aikaan johtajien palkkakehitys on räjähtänyt katosta läpi. Tällaiset perustelut näyttävät hyvin koomisilta, jos tarkastellaan esimerkiksi UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen vuosiansioita. Pesonen ansaitsee vuodessa yhtä paljon kuin paperiteollisuuden kaikkien 10 000 työntekijän 1% palkankorotus olisi vuositasolla.

EK:n entinen johtaja Lasse Laatunen kritisoi järjestön uutta linjaa tällä viikolla Demokraatti-lehden haastattelussa.

”Maailma ei ole stabiili tulevaisuudessakaan eivätkä tule olemaan työmarkkinatkaan. Sen vuoksi minun mielestäni kannattaisi pitää keinovalikoimassa myös keskitetyt ratkaisut”, huomautti Laatunen. Hän ei pidä viisaana EK:n sääntöihin kirjattua pykälää, jonka mukaan keskitettyä ratkaisua ei voida jatkossa enää käyttää.

Hyväosaisten mölinään osallistui myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Sipilän hallitus on puolestaan ollut työmarkkina-asioissa liikkeellä sammutetuin lyhdyin kiky-härdellin ja lomarahaleikkausten jälkeen. Se on lähinnä toteuttanut kiky-sopimuksen ulkopuolelle jääneitä toimia, joista näkyvin on liittynyt työttömien aseman heikentämiseen. Työttömyysturvaa on karsittu ja työttömiä ollaan ajamassa entistäkin kiemuraisempien byrokraattisten toimenpiteiden kohteeksi.

Työttömiin kohdistunut ajojahti on saanut julkisuudessa valtamedioiden tuen. Harva se päivä kirjoitetaan raflaavia otsikoita järjestelmää hyväksikäyttävistä laiskoista työttömistä ja näin leimataan kaikki työtä vailla olevat itse syyllisiksi omaan ahdinkoonsa. Tähän hyväosaisten mölinään osallistui myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia on tietysti helppoa potkia, koska he eivät todennäköisesti edes äänestä vaaleissa.

Tällä viikolla julkaistiin Sipilän hallituksen työmarkkinapolitiikkaa yhteiskuntasopimusneuvotteluineen ja pakkolakeineen käsittelevä teos Luottamuksen loppu?, jonka on kirjoittanut tutkija Matti Hirvola. Hirvolan mukaan hallituksen tavoitteena on ollut alusta asti muuttaa suomalaisten työmarkkinoiden järjestystä pysyvästi työnantajia hyödyttävään suuntaan.

Tehdyt päätökset puoltavat tätä näkemystä. Sivukuluja on siirretty työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi. Nollasopimuslinja kompensoituna veronalennuksilla on ollut samaan aikaan suora tulonsiirto valtiolta työnantajille.

Pitkällä tähtäimellä suurin haaste työmarkkinoilla tulee olemaan yhä paheneva polarisaatiokehitys. Korkeasti palkattujen tehtävien ja matalapalkkaduunien erot kärjistyvät entisestään. Tämä näkyy esimerkiksi tässäkin kirjoituksessa jo mainitussa johtajien palkkakehityksessä, joka on karannut täysin lapasesta.

Ongelma liittyy yleisemminkin yhteiskunnalliseen kehitykseen. Enemmistö voi edelleen hyvin, mutta kyydistä putoavien määrä kasvaa koko ajan. Yhteiskuntaamme on jo syntynyt maailmoja, joissa ollaan täysin ulkoradalla. Claes Andersson puhui aikoinaan ”enemmistön diktatuurista”. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa jotkut pärjäävät hyvin, mutta huonosti pärjäävän kolmanneksen asema heikentyy koko ajan.

Tätä kehitystä vastaan tulee taistella kaikin voimin. Koko porukan mukana pitävä yhteiskunta tarjoaa hyvinvointia ja turvallisuutta meille kaikille. Myös hyväosaisille.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirikokous päätti aloittaa tulevien maakuntavaalien ehdokasasettelun heti. Komean kuntavaalituloksen nostaman vaali-innostuksen voimin jatketaan kohti uutta voittoa ensi tammikuun maakuntavaaleissa. Kuntavaaleissa vasemmisto nousi maakunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi, joka sai 24 242 ääntä, yhteensä 88 valtuustopaikkaa ja 13,5 prosentin (+1,2) kannatuksen. Hyväntuulisena kokousväki analysoi vaalitulosta piirihallituksen yhteenvedon ja kansanedustajien Hanna Sarkkisen ja Katja Hännisen sekä vaalipäälliköiden puheenvuorojen pohjalta.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto piti kevätpiirikokouksensa Kempeleen työväentalolla. (Kuva: Maija Aalto)

Kokouspaikkana oli Kempele, jossa äänikuningattareksi nousi vasemmiston Sari Janatuinen. Vallanpitäjien ja valtamedian järkytys oli vaaliyönä suuri, kun Janatuinen ohitti pääministeri Sipilän puolison. Oulussa sekä äänikuningatar että -kuningas ovat vasemmistosta: Hanna Sarkkinen ja Martti Korhonen.

Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajan Veli Paasimaan mukaan ihmiset ovat uudelleen kiinnostuneet vasemmiston ajatusmaailmasta, mikä antaa potkua aktiivien työhön kuntapolitiikan arkeen ja tuleviin maakuntavaaleihin. Kokous päätti pitää syksyllä seminaarin maakuntavaaleihin valmistautumisesta.

 

Kansanedustaja Katja Hännisen mukaan syrjäytyminen on suurin turvallisuusuhka, jota pitää torjua lisäämällä työllisyysmäärärahoja ja koulutuspaikkoja. (Kuva: Maija Aalto)

”Hallituksen peruttava leikkaukset”

Kuntavaalit olivat selvä tappio kokoomuksen leikkauspolitiikan kelkkaan istuneille keskustalle ja perussuomalaisille. Vasemmiston piirikokouksen mielestä hallituksen on vedettävä nyt johtopäätökset ja peruttava ammatillisen koulutuksen ja työllisyysrahojen leikkaukset, jotka eivät ole tuoneet kunnille säästöjä vaan päinvastoin menot ovat kasvaneet ja palvelut huonontuneet.

Piirikokouksen kannanotossa todetaan, että kokoomuksen ajama sote-valinnanvapaus ja yksityistäminen lisäävät entisestään kustannuksia, heikentävät palveluja ja kasvattavat eriarvoisuutta. Pohjois-Pohjanmaallakin jo valmistellaan virkamiesvetoisesti uusia keskittämismalleja ja palvelujen lakkauttamista pienistä kunnista. (Uhattuina ovat muun muassa seuraavat terveyskeskusvuodeosastot: Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Nivala, Reisjärvi, Siikalatva, Taivalkoski, Utajärvi ja Vaala.)

Vasemmistoliitolla on myös vastaus kysymykseen “Mistä rahat?”

Piirikokous vaatii työttömyysturvan leikkausten korvaamista positiivisilla toimilla kuten palkkatuen ja koulutuspaikkojen lisäämisellä.

Vasemmistoliitolla on myös vastaus kysymykseen “Mistä rahat?” Puolueen vaihtoehtoesitys voidaan rahoittaa perumalla nurinkuriset tulonsiirrot eli suurituloisia suosivat verokevennykset, joita Sipilän hallitus on jakanut jo 1,4 miljardia euroa.

YLE:n viimeisimmän gallup-kyselyn mukaan kokoomus on nyt suurin puolue ja myös persujen suosio noussut. Kepun kannatushan on aina vakio, joten siihen YLE:n ei tarvinnut tehdä kyselyssä rukkauksia. Pieni notkahdushan menee selkeästi sen kuuluisan “virhemarginaalin” (mittarivirhe) piikkiin. Persujen suosion nousua olen jo ounastellutkin sen jälkeen kun Halla-Aho ilmoittautui persujen nokkamieskisaan.

Onhan Soini nyt pettänyt hallituksessa ollessaan liki kokonaan kaikki rymyporukat, baarien ja peräkamarien pojat, natsimieliset ja liivijengit jotka kaikki Soini sai rehvakkailla, populistisilla ja kansallismielisillä puheillaan jopa ensi kertaa elämässään äänestämään missään vaaleissa. Nuo porukat nostivat persut nykyiseen asemaansa.

Elämme siis vaarallisia aikoja.

Tuontapaisia porukoita muuten Suomessa riittää enemmän kuin ehkä olemme ajatelleetkaan. Elämme siis vaarallisia aikoja. Nuo porukat nimittäin ovat jopa turvallisuusuhka, kun kaikenkarvainen militarismi näyttää olevan jopa istuvan hallituksemme suosiossa. Mitkäpä ryhmät kuvittelisitte nimittäin olevan ensimmäisiä vapaaehtoisia mihin hyvänsä tuleviin houkutuksiin, joissa luvataan ase käteen ja ohjattuun toimintaan? Väitteeni todeksi osoittaa juurikin persujen tulo politiikan pääpäättäjiin nopealla aikataululla. Halla-Ahon ilmoitus sai jo takaisin nukkumaan menneitä hörhöporukoita uudelleen aktivoitumaan. Persujen osalta kyselyssä kerrottu nousu ei ollut minulle yllätys.

Suosiota on menettänyt YLE:n kyselyn mukaan lähinnä sosdemit, vasemmisto ja vihreät. Miten se nyt näin menee, vaikka kaikki muut mittarit ovat näyttäneet jo tovin aivan päinvastaista? Sosdemit ja vasemmisto ja vihreät ovat kaikilla muilla mittareilla olleet nyt nousussa. Aivan nuoriakin on ollut ennakkoäänestyspaikoilla selkeästi enemmän nyt kuin aiemmin kuntavaaleissa. En usko sen kaiken eräiden suurlapsiperheidenkään ansiota yksin olevan. Vaikka ainakin näillä seuduilla niillä on perinteisesti ollut jopa täysin ylivalta kuntapäättäjissä.

Nämä kuntavaalit ovat mielestäni tärkeimmät kuin mitkään kuntavaalit vuosikymmeniin. Siitäkin huolimatta, että selkeästi tarkoituksellisesti on annettu kansalaisille informaatiota, että kuntiin ei jäisi mitään tarvetta valtuustoille kun sote-puoli viedään pois kuntien oikeuksista.

On nimittäin muistettava, että mitään ei ole vielä kunnista siirretty mihinkään maakuntiin!

On nimittäin muistettava, että mitään ei ole vielä kunnista siirretty mihinkään maakuntiin! Ei ole edes vielä varmaa, tuleeko tällä eduskuntakaudella tuo tapahtumaankaan. Ei ole varmaa, kykeneekö nykyinen hallitus edes koko kauttaan istumaan!

Asiantuntijoidenkin mukaan hallituksen suunnittelemalla aikataululla ei voida noita suunnitelmia käytännössä edes toteuttaakaan.

Tulevilla kuntien valtuustoilla on suuri tehtävä tässä myllerryksessä puolustaa omaa paikkaansa nyt ja todennäköisessä uudistuksessa. Joka tapauksessa kuntien pitää toimia ja kehittää toimintojaan omatoimisesti niin kauan kuin ne mahdollisuudet viedään kunnilta pois.

Eivät kunnat voi pysäyttää toimintojaan ja palveluitaan vain odottaakseen muiden ne hoitavan. Jos ja kun muutos tulee, silloin vasta siirtyy vastuu. Senkään jälkeen eivät kunnat voi jättäytyä vetämättömiksi sote-asioissakaan. Toki kunnille jää edelleen oikeus sote-uudistuksen jälkeenkin ainakin kritisoida asioita jos hommat ei uudessa systeemissä menekään kuten on luvattu. Ja onhan kunta muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluita.

Mielestäni vasemmistoliitolla on järkevä ja realistinen ote kuntapolitiikkaan.

Mielestäni vasemmistoliitolla on järkevä ja realistinen ote kuntapolitiikkaan. Vasemmisto on perinteisesti ollut köyhien, lasten, perheiden, työläisten, opiskelijoiden, eläkeläisten ja kaikkien heikompiosaisten puolustaja ja äänitorvi politiikassa. Hieman tässä yhteiskunnan myllerryksessä jossakin välissä saattoi olla uskonpuutettakin kun monet huonoista olosuhteista lähteneet pääsivät miltei suoraan opiskelujensa jälkeen hyville paikoille nousujohteisten yritysten mukaan. Monet työläisoloista lähteneet se sokaisi totaalisesti. Saattoipa asennemuutoksessa olla joissakin tapauksissa myös painostuksen tunnettakin – ”vassarit ei sovi yrityskuvaan”. Nyt kuitenkin tuon kuplan jo osin puhjettua on vasemmistoon alkanut olla taas paluuta havaittavissa tuoltakin suunnalta.

Sen verran pitäisi jokaisen katsoa taaksepäin elämässä, että osaisimme antaa arvoa sille mistä olemme lähteneet. Jos vaikka olemme lapsuutemme eläneet köyhissä olosuhteissa emmekä ole saaneet kaikkea sitä silloin mitä saivat varakkaampien perheiden lapset, emme olleet yhtään sen huonompia tai tyhmempiä kuin hekään, vaikka sitä silloin ja jopa vieläkin on päähämme taottu.

Nuori, joka olet köyhästä perheestä lähtöisin, älä kosta omaa köyhää lapsuuttasi muille köyhille äänestämällä varakkaiden edustajia vaaleissa!

 

Esko Huotari
Tyrnävä

Keskiviikkona ennakkoäänestyksellä käynnistyvät kuntavaalit ovat Kainuun Vasemmiston mukaan kansanäänestys Juha Sipilän oikeistohallituksen leikkauslinjasta.

-Hallitus on kaksi vuotta leikannut pienituloisimpien perusturvaa. Kansaneläkettä, työttömyyspäivärahaa, lapsilisää, opintotukea, lomakorvauksia mutta jakanut hyvätuloisille lisää verohelpotuksia. Tämä ei voi jatkua, piirihallitus korosti.

Vasemmisto arvioi, että kuntavaalien tulos voi johtaa hallituksen kaatumiseen ja talouslinjan vaihtamiseen tai luo ainakin painetta siihen.

(lisää…)