Vasemmistoliiton pohjoiset piirijärjestöt haluavat pitää kiinni hallitusohjelman uudistuksista ja vastustavat valtiovarainministerin väläyttämiä leikkauksia.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto vaatii koulutusuudistusten toteuttamista kriisin kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. Pidentämällä oppivelvollisuusikää ja takaamalla toisen asteen koulutuksen maksuttomuus lisätään järjestön mukaan nuorten osaamista ja osaavaa työvoimaa ja vähennetään syrjäytymistä.

– Ne ovat todellisia tulevaisuusinvestointeja, joilla myös Suomi pääsee koronakriisin syvien ongelmien ylitse, järjestön tiedotteessa todetaan.

Lapissa huoli matkailusta ja poronhoidosta

Vasemmistoliiton Lapin piirijärjestö vaatii tiedotteessaan, että terveydenhuoltoon, koulutukseen ja perusturvaan varataan kaikki resurssit, mitkä ovat tarpeen.

–Leikkaavasta talouskuripolitiikasta on nyt viimeistään luovuttava, sanoo piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.

Piirijärjestö vaatii hallituksen huomiota Lapin alueen elinkeinoille matkailusta poronhoitoon. Koronakriisillä on vakavia seurauksia 8000 matkailutyöllisen elinkeinolle, järjestö toteaa. Poronhoidon osalta se vaatii porojen laidunrauhan turvaamista siten, että Metsähallitus lopettaisi pyynti- ja kulkulupien myöntämisen ja peruuttaisi jo myönnettyjä lupia poronhoidon kannalta kriittisillä alueilla.

Lapin Vasemmisto vaatii lisäksi kuntia lopettamaan koronakriisin varjolla tehdyt työnkeskeytykset, jos työnteon edellytykset ovat tosiasiallisesti olemassa.

Piirijärjestö on myös huolissaan Ruotsin vastaisen rajan sulkemisesta ja edellyttää, että uusien rajoitustoimien vaikutuspiiriin joutuvista ihmisistä pidetään huolta. Rajoitukset eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisille rajan kummallakaan puolella, järjestö tiedottaa.

– Avoin raja on ollut historian valossa paras ratkaisu kaikkien kannalta, siksi tänään ilmoitettujen lisätoimien sosiaalisista seurauksista pitää kantaa vastuu ja huolehtia ihmisistä, koska sillä on rajaseudun väestöön suoria vaikutuksia, sanoo piirin varapuheenjohtaja Arja Karhu.

Marinin hallituksen pitäisi käynnistää laaja lainsäädännön uudistus, jolla taattaisiin kansallisomaisuuden pysyminen julkisessa omistuksessa, esittää Vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestö. Järjestö haluaisi estää lailla esimerkiksi luonnollisiksi monopoleiksi katsottavien rautateiden tai tieverkoston yksityistämisen.

– Luonnollisessa monopolissa kilpailu ei ole yksinkertaisesti mahdollista. Kukaan ei rakenna kilpailevia rautateitä tai vesijohtoverkostoa jo olemassa olevan rinnalle, sanoo piirijärjestön puheenjohtaja Olli Kohonen.

– Kautta maailman luonnollisia monopoleja on kyllä yksityistetty, mutta se on johtanut ainoastaan huonoon lopputulokseen tavallisten ihmisten ja valtionvallan kannalta.

Esimerkki yksityistämisen myötä syntyneistä ongelmista on sähköverkkoyritys Carunan toiminta, jonka sähkönsiirtohintojen nostoa järjestö pitää kohtuuttomana rahastuksena. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto vetoaa Marinin hallitukseen myös, jotta se muuttaisi esitystään sähkömarkkinalaista. Järjestö pitää sähkönsiirron- ja jakelunmaksujen 12,5 prosentin korotuskattoa liian suurena.

– Esimerkiksi Omakotiliiton esittämä 4 prosentin korotuskatto olisi kohtuullinen linjaus, puheenjohtaja Kohonen sanoo.

Kohonen on yksi vasemmistoaktiiveista, joiden käynnistämä kansalaisaloite vesihuollon yksityistämishankkeiden estämiseksi sai tammikuussa nopeasti eduskuntakäsittelyn edellyttämän kannatuksen.

Hanna Sarkkinen väistyy puoluejohdosta

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston syyskokous pidettiin viime viikonloppuna Rokuan kansallispuiston maisemissa.

– Suunta on muuttunut ja leikkauspolitiikan aika on loppunut, kuvaili kokouksessa poliittisen tilannekatsauksen pitänyt vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen valtion ensi vuoden talousarvioesityksen antia.

Hanna Sarkkinen jää äitiyslomalle marraskuun alussa, ja vajaan kahden vuoden päästä hänellä alkaa työ sosiaali- ja terveysministerinä.

– Budjettiehdotus on pääosiltaan hyvä, mutta on siinä meille vaikeitakin asioita, kuten valtionomaisuuden myynti. Se on taloudellisesti lyhytnäköistä. Nyt meidän on pidettävä huoli siitä, ettei strategisia omistuksia tai luonnollisia monopoleja myydä.

Jälkimmäisestä Sarkkinen antoi esimerkiksi sähkönjakeluverkkojen myynnin Carunalle. Päätös puhuttaa edelleen laajasti.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston uudelleenvalittu puheenjohtaja Olli Kohonen, vasemmalla, ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen jakoivat haapavetisille Viljo Saukolle ja Helvi Järvenpäälle sekä oululaiselle Rauno Hekkalalle puolueen kultaiset ansiomerkit pitkästä työstään vasemmistoliitossa. Kultaisen ansiomerkin sai myös ylivieskalainen Ahti Törmälä, joka ei ollut paikalla. (Kuva: Tero Kaikko)

Sarkkinen ilmoitti samalla, ettei hae jatkoa puolueen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Tässä tehtävässä hän on toiminut kuusi vuotta.

Hanna Sarkkinen jää äitiyslomalle marraskuun alussa, ja vajaan kahden vuoden päästä hänellä alkaa työ sosiaali- ja terveysministerinä.

Kohonen, Haataja ja Läntinen piirin johtoon

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston syyskokous päätti esittää pyhäjärveläistä pääluottamusmiestä Jouni Jussinniemeä, 37, vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi. Piirijärjestö esittää Li Anderssonia jatkamaan puolueen puheenjohtajana.

Kokous valitsi piirille myös viisi edustajaa sekä viisi varaedustajaa puoluevaltuustoon. Puoluevaltuutettujen vaali suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä, jossa jokainen täysivaltainen kokousedustaja sai äänestää viittä ehdokasta valtuustoon. Ehdokkaita oli yhteensä 13.

Puoluevaltuustoon valittiin Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Heidi Haataja (Liminka), Olli Kohonen (Oulu), Suvi Röntynen (Oulu) ja Hilkka Haaga (Oulu). Varavaltuutetuiksi valittiin Antti Tihinen (Pudasjärvi), Helvi Järvenpää (Haapavesi), Heidi Hietalahti (Oulu), Carina Läntinen (Utajärvi) ja Jaakko Latvanlehto (Muhos).

Olli Kohonen sai jatkokauden Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston johdossa. (Kuva: Tero Kaikko)

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtajana jatkaa 38-vuotias sairaanhoitaja, FM Olli Kohonen Oulusta. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heidi Haataja Limingasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Carina Läntinen Utajärveltä.

Pohjois-Pohjanmaan piirihallitukseen valittiin lisäksi varsinaisiksi jäseniksi Aija Autio (Ylivieska), Risto Heinonen (Raahe), Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Helvi Järvenpää (Haapavesi), Ari Kankaanpää (Muhos), Eero Kinare (Kalajoki), Tauno Kivelä (Ii), Tuomas Kuusniemi (Oulu), Jaakko Latvanlehto (Muhos), Suvi Röntynen (Oulu) ja Elli Yrjänä (Oulu).

Piirihallituksen varajäseniksi valittiin Jorma Hanhela (Oulu), Timo Kekkonen (Ylivieska), Taisto Puurunen (Pudasjärvi), Jari Sirkko (Muhos) ja Matti Vähänen (Oulu).

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirikokouksen mielestä Sipilän hallituksen esittämät työelämän pelisääntöjen heikennykset eivät lisää työpaikkoja. Sen sijaan niitä lisäävät hyvä työilmapiiri, reilut pelisäännöt ja yritysten ja ihmisten luottamus tulevaisuuden. Nuorten määräaikaisten työsuhteiden lisääminen ja irtisanomispelko myöhentävät perheen perustamista. Turvattomuus heikentää myös talouskasvua.

Turvattomuus heikentää myös talouskasvua.

Sote- ja maakuntauudistuksen huono valmistelu, monimutkaisuus ja epävarmuus aiheuttavat pelkoja kaikille, erityisesti vanhuksille, pienten lasten vanhemmille ja muille paljon palveluita tarvitseville, piirikokous toteaa.

Sote-palvelujen yksityistäminen valinnanvapaudella voittoa tavoitteleville firmoille kasvattaa kustannuksia ja siksi uhkaa suoraan nykyisiä terveyskeskuksia erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Lisäksi se heikentää henkilöstön asemaa ja henkilöstömitoituksia vanhustenhuollossa. Hallitus on käyttänyt 700 miljoonaa euroa sote-valmisteluun. Vasemmisto on esittänyt jo sote-valmistelun alkuvaiheessa, että julkisiin terveyskeskuspalveluihin lisätään 150 miljoonaa, jolla voidaan palkata 1000 lääkäriä ja 1000 hoitajaa lisää ja jonot poistuisivat.

Vasemmiston mielestä työttömien syyllistäminen aktiivimalleineen pitää lopettaa, sillä se luo pelkoa sekä työttömissä että työssä olevissa.

Vasemmiston mielestä työttömien syyllistäminen aktiivimalleineen pitää lopettaa, sillä se luo pelkoa sekä työttömissä että työssä olevissa. Työmarkkinatuen 20 prosentin kiinteä verotus on muutettava normaaliksi verotukseksi, jolloin se pienentäisi työttömän verotusta.

Vasemmiston mielestä yhteiskunnan vahvuus mitataan sillä, miten se huolehtii heikoimmistaan.