Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

”Selkäranka kestää, irtisanomisesityksiä ei niellä”

JHL:n hallitus päättää vastatoimista torstaina

 

Sipilän hallituksen yritys luikkia piiloon eduskunnan selän taakse työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisessä ei pysäytä ammattiliittojen toimenpiteitä.

– Eihän lakiesitystä ole vielä edes eduskunnassa ja koko ajatuskin on perustuslain hengen vastainen. Ei se voi olla oikein, että irtisanomissuoja olisi erilainen riippuen työpaikan koosta, sanoo lauantaina Oulussa ja alkuviikosta Kajaanissa sekä Sotkamossa työpaikoilla kiertänyt JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.

Naisvaltaisen (jäsenistä noin 70 prosenttia), yli 200 000 jäsentä kokoavan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n hallitus on koolla torstaina ja jatkotoimet jäsenistön irtisanomissuojan turvaamiseksi on jo valmisteltu.

– Liiton hallitukselta meille heti torstaina selvät päätökset ja toimintaohjeet, vaati sähköasentaja Jyrki Lesonen. (Kuva: Aki Räisänen)

Palaute toimialajohtajan kenttäkierrokselta oli yksiselitteinen kuten Kajaanin ympäristöteknisen toimialan sähköasentaja Jyrki Lesonen tiivisti.

– Liiton on oltava vahva. Torstaina niin selvä, yksiselitteinen päätös ja heti, että jokainen, myös nuoret jäsenet, ymmärtävät mitä tehdään ja miksi, Lesonen painotti.

JHL:lla on jo toistaiseksi voimassa ylityö- ja vuoronvaihtokielto, mutta se ei Sipilän hallitukselle näytä riittävän.

”Kiky vei meiltä yli tuhat euroa. Kenen tilillä ovat, meiltä vain otetaan.”

– Hallitus on polkenut työntekijöiden etuja kerta toisensa jälkeen. On pakkolait, aktiivimalli ja kiky-sopimukset lomarahojen viemisineen. Vaimo on hoitoalalla ja minä kaupungilla. Kiky vei meiltä yli tuhat euroa. Kenen tilillä ovat, meiltä vain otetaan, Jyrki Lesonen ihmetteli.

Kun Sipilän hallitus kehuu talouskasvulla, niin se sai sähköasentajan tuhisemaan.

– Pörssikurssit olivat jo nousussa ennen hallituksen toimia. Sieltä se kasvu on tullut, ei hallitukselta.

 

Ammattiliittojen selkäranka kestää

 

Esimerkiksi elintarviketyöläisten liitto SEL ja keskusjärjestö SAK:n johto ilmoittivat heti, että ammattiliittojen kamppailu työntekijöiden irtisanomissuojan säilyttämisen puolesta ei mihinkään hallituksen tiedonantoon eduskunnalle lopu.

– Päätökset käytännön toimista ovat liittokohtaisia. Meidän selkäranka ei kyllä murru. Jos Sipilän hallitus ei ymmärrä luopua tästä hankkeesta niin asia katsotaan laitaan asti, ennakoi Teija Asara-Laaksonen.

Sotkamossa Teija Asara-Laaksosen ja aluetoimitsija Tarja Ollankedon vierailukohteena oli uusi keskuskeittiö, jossa Tanja Kähkönen laitteli linjalle valmiiksi vanhuspalvelujen aamuaterioita. (Kuva: Aki Räisänen)

– Olin SAK:n hallituksessa paikalla, kun Sipilä hallituskauden alussa tuli ja lupasi, että asiat hoidetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa sopien. Ne sanat on syöty. Kaikki mennyt yksipuoliseksi saneluksi. Kun EK sääntömuutoksella pelasi itsensä ulos neuvotteluosapuolen asemasta niin nyt Sipilän hallitus toimii täysin Suomen Yrittäjien toiveiden mukaan, Asara-Laaksonen sanoi.

– Hallitus ei osaa näitä asioita. Monet fiksut työmarkkinoiden asiantuntijat ovat hallituksen kanssa ihan eri mieltä. Edes EK:n entistä työmarkkinajohtaja Lasse Laatusta ei kuunnella, JHL:n toimialajohtaja päivitteli.

”Suomen Yrittäjien ohjeistuksella pyritään murtamaan työehtosopimusten yleissitovuudesta lähtien koko työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä ja tuomaan tilalle isäntävalta.”

Teija Asara-Laaksosen mukaan asiassa on kyse vielä suuremmasta kuin pelkästä irtisanomissuojasta.

– Suomen Yrittäjien ohjeistuksella pyritään murtamaan työehtosopimusten yleissitovuudesta lähtien koko työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä ja tuomaan tilalle isäntävalta, jossa työntekijöitä poljetaan. Tässä on nyt kyse koko ammattiyhdistysliikkeen uskottavuudesta, hän kuvasi tilanteen vakavuutta.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoristeilyn soteklinikan viesti: Sipilän sote nurin, parempi tilalle

– Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio (yhteensovittaminen) tarvitaan, se on ihan selvää. Nykyhallituksen sotemalli on kaadettava, meillä on nopeasti parempi ja halvempikin tilalle, sanoi kansanedustaja Hanna Sarkkinen Vasemmistoristeilyn sote ja maakuntauudistusklinikalla.

Hänen mukaansa todellisuudessa vain kokoomus haluaa nykyhallituksen sotemallin.

– Epäpyhä lehmänkauppa pitää hallituksen koossa. Vasemmiston, demarien ja vihreiden linjaukset ovat niin monilta osin lähellä toisiaan, että niistä voidaan neuvotella yhteinen ratkaisu, Sarkkinen uskoi.

Todellisuudessa vain kokoomus haluaa nykyhallituksen sotemallin.

Vasemmiston mallissa käytännön kärjeksi on nostettu julkisen perusterveydenhuollon vahvistaminen niin, että terveysasemilla pääsisi kiireettömissä tapauksissa lääkärille viikossa.

Klinikan vilkkaassa keskustelussa todettiin, että uusien sotekeskuksien palvelutarjonnan pitää olla muutakin kuin terveydenhoitoa eli myös sosiaalityön palveluita esimerkiksi vanhuksille ja vammaisille, joiden asiaa puolue nostaa pinnalle lokakuun lopulla Tampereella järjestettävällä seminaarilla.

Kun vanhuspalvelulakia keskustelussa moitittiin, niin yksi lain isistä, ex-kansanedustaja Erkki Virtanen hieman kimpaantui ja paukautti esimerkkejä luetellen, että itse laki on hyvä, mutta monia sen määräyksistä ei kunnissa käytännössä toteuteta.

 

Soteklinikan kokoustila alkoi täyttyä jo etuajassa ja lopussa melkoinen osa joutui seisomaan tuolien loppuessa. Salin perällä pöydän reunalla istuu entinen kansanedustaja Veijo Puhjo. (Kuva: Aki Räisänen)

Jos lait läpi, niin vaikea perua

Maakunta- ja soteuudistuksen läpimeno on Sipilän hallitukselle elinkysymys. Merkkinä siitä hallituspuolueet jyräsivät eduskunnan sotevaliokunnassa läpi päätöksen, jolla valiokunta lopetti asiantuntijoiden kuulemiset eli pakotetaan nopeampaan päätöksentekoon.

Hanna Sarkkinen arvioi päivä ennen valiokunnan päätöstä käytännössä marraskuulla ratkeavan sen, meneekö hallituksen lakiesitys läpi.

”Jos on pakko arvata, niin todennäköisempää, että kaatuu.”

– Jos on pakko arvata, niin todennäköisempää, että kaatuu, hän heitti.

Mikäli Sipilän hallitus saa lait läpi, niin niiden kumoaminen on vaikeaa, vaikka ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen Suomeen saataisiin punavihreä hallitus.

Syynä on EU-säädöstö eli jos joku julkinen toiminta avataan kilpailutukseen siis myös yksityisille markkinoille, niin sitä ei voi palauttaa pois kilpailutuksesta vain julkiselle toimijalle.

– Oikeusprosessin kautta sitä voidaan palauttaa, mutta se on erittäin työlästä ja kestää vuosikausia, Hanna Sarkkinen huomautti.

 

”Elefantti pitää syödä palasina”

Maakunta- ja soteuudistukseen kuuluu sotepalvelujen ohella monien nykyisten valtion toimintojen kuten esimerkiksi työllisyys-, liikenne- ja ympäristöasioiden uusille maakunnille ja näin suoralla kansanvaalilla valittavan maakuntavaltuuston alaisuuteen.

Vaikka muutos on suuri, niin Hanna Sarkkisen mukaan sote-asiat ovat ensisijaisia, koska ”elefantti pitää syödä palasina”. Hän olisi myös valmis jaksottamaan muutosta hieman samaan tapaan kuin peruskoulu aikoinaan toteutettiin.

Erityistä huolta Sarkkinen kantoi ympäristöhallinnosta, jonka maakunnille siirtymätön osa aiotaan keskittää yhteen virastoon. Nykykaavailuissa ei enää jäisi viranomaista, jolla olisi valitusoikeus muiden viranomaisten tekemistä päätöksistä.

 

Vasemmistoliiton sotetyöryhmää vetävä Harry Yltävä kertoi, että puolue järjestää erityisesti vammaisten asioita käsittelevän seminaarin lokakuussa Tampereella. (Kuva: Aki Räisänen)

Tilakeskusyhtiö aiheuttaa jättivuokrat

Sote- ja maakunta-asiat vetivät kokoustilan täyteen ja puhetta olisi riittänyt enemmänkin esimerkiksi siitä, kuinka terveysfirmat nyt ostavat silmälääkäreitä sairaaloista ja julkiselle puolella kaihileikkausjonot venyvät.

Keskustelussa vaadittiin toimintansa jo aloittaneen Maakuntien Tilakeskus Oy:n välitöntä alasajoa.

Kaikki uusien maakuntien tilat sairaaloista terveysasemiin, sosiaalitoimistoihin ja pelastusasemiin siirtyvät sille ja yhtiö vuokraa tiloja edelleen maakunnille.

Maakuntia ajetaan palvelujen rajuun keskittämiseen siten, että Tilakeskuksella on kuuden prosentin tuottotavoite, joka paukautetaan vuokriin. Kun esimerkiksi Kainuun sote maksaa nyt mm. terveysasemista vuodessa vuokria reilusti alle 30 miljoonaa euroa, niin uusi vuokra tulisi olemaan yli 41 miljoonaa euroa vuodessa. Erotus on pois palveluista.

Tilaisuuden pohjoisin osallistuja, Juhani Harjunharja Utsjoelta halusi palauttaa esimerkiksi lääkäreille Lapin lisän palkkaukseen, koska pysyviä viranhoitajia ei tahdota Ylä-Lappiin saada.

Palvelujen yksityistämisestä puhuttiin runsaasti ja esillä oli mm. Länsi-Pohjan Mehiläis-jupakka.

”Kun luukun aukaisee niin mehiläiset lentävät sisään.”

– Kun luukun aukaisee niin mehiläiset lentävät sisään, heitti Kemin Aaro Tiilikainen.

Helsingin Kati Peltolalle vastatessaan Hanna Sarkkinen arveli, että sosiaalipalvelut on Sipilän sotessa rajattu sotekeskuksista lähes kokonaan pois, koska yksityiset palveluntuottajat eivät niitä kykene tuottamaan eivätkä pystyisi näin vaadittaessa keskuksiakaan perustamaan.

Klinikalla kuului hieman erilaisiakin näkemyksiä sotepalvelujen organisointipohjasta. Vasemmistoliittohan on hyväksynyt 18 maakunnan mallin, mutta myös sairaanhoitopiirien ja suurten Erva-alueiden (esimerkiksi koko pohjoinen Suomi yhtenä) kaipailua esiintyi.

Esimerkiksi puolueen sotetyöryhmää vetävä Harry Yltävä Tammisaaresta puhui vain viiden alueen näkökulmasta. Sitä vastaan ovat maantiede eli palvelujen saatavuus ja demokraattisen päätöksenteon olennainen heikentyminen, joihin eduskunnan peruslakivaliokunta jo edellisen kuntayhtymämallin kaatoi.

Kategoriat
Näkökulmat

Velvollisuudesta oppimisen oikeuteen

Politiikassa mielikuvien luominen on oma taiteenlajinsa, jota nykyhallitus harrastaa mitä suurimmassa määrin.
Valtionvarainministeri sanoo, ettei rahaa ole mihinkään vaikka hallitus on jakanut kaudellaan miljardien verohelpotukset hyvätuloisille, ja ettei verotus nouse kenelläkään eli siis käteen jää enemmän.

Saman ministerin esityksessä kansaneläkeindeksin jäädytys jatkuu, jolloin eläkkeet, työttömyyskorvaukset ja vammaisten etuudet eivät nouse samaa tahtia kuin saman ministerin esittämät toimet tuotehintoja nostavat.

Tai otetaan vaikkapa koulutus. Muistattehan, kuinka jokainen nykyhallituspuolueista lupasi ennen vaaleja, ettei koulutuksesta leikata. On leikattu ja todella kovalla kädellä, vain erilaisilla kauniilla hankkeilla peitelty sitä tosiasiaa, että on ryövätty satanen ja annettu kymppi tilalle.

On leikattu ja todella kovalla kädellä, vain erilaisilla kauniilla hankkeilla peitelty sitä tosiasiaa, että on ryövätty satanen ja annettu kymppi tilalle.

Ammatillisen koulutuksen ”uudistus” väestörakenteen tuoman muutoksen kera on maksanut Kainuun Ammattiopistossakin kymmeniä ihmisten työpaikat, mutta se tie lienee nyt kuljettu ainakin joksikin aikaa.

Toisaalla esimerkiksi ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on muutamassa vuodessa leikattu 22 prosenttia, siis pois yli joka viides euro. Tämä koskettaa kymmeniä tuhansia nuoria.

Julkisuudessa asia vaietaan eikä siihen juuri kajoa edes eduskunta. Syynä se, että kansanedustajat ovat yliopistoputken kautta kulkeneita ja niinpä korkeakouluiksi mielletään vain yliopistot. Tämä koskee myös Vasemmistoa ja näkyy rahassakin, yliopistoja rahoitetaan noin 1,8 miljardilla eurolla ja ammattikorkeita 800 miljoonalla vaikka opiskelijamäärä on sama.

Todellisuus mielikuvien takana näkyi Lahden ammattikorkeakoulussa viime viikolla. LAMK, jota vetää Kajaanin ammattikorkeakoulun edellinen rehtori, joutuu aloittamaan YT-neuvottelut ja irtisanomistarve on 50 henkilöä.

LAMK:in tulos menee tänä vuonna pakkaselle 2,4 miljoonaa euroa ja sen jatkoksi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä perusrahoitus vähenee vuosittain noin 1,4 miljoonaa euroa. Nykyhallitus on lähinnä verhonnut leikkaustoimia uudistuksiksi ja jättänyt todelliset uudistukset tekemättä.

Kaikki viime keväänä peruskoulun päättäneet nuoret eivät hakeneet mihinkään jatkokoulutukseen vaikka paikkoja oli.

Kouluun tullaan käymään eikä palata. Nuori vain katoaa.

Kaikki hakeneet eivät ottaneet paikkoja vastaan ja näinä aikoina alkaa seuraava karsiutuminen. Kouluun tullaan käymään eikä palata. Nuori vain katoaa. Jää kadulle tai kotiin makaamaan.
Jos syrjäytymiskierre ei ole jo päällä niin se on lähellä alkaa. Tulevaisuutena enintään hanttihommia, ammattitaidottomana työnantajien armoilla ja sosiaaliturvan varassa.
Ratkaisu tähän tuhansia nuoria koskettavaan ongelmaan on toki olemassa, mutta sitä ei tehdä. Oppivelvollisuuteen kolmen vuoden jatko, jokainen nuori käy lukion tai saa ammattipätevyyden. Mitään pakkopänttäämistä luokissa ei tarvita, nykyopetus on jotain muuta.

Vaikka ongelma on kaikkien nähtävissä, nykyhallitus ei ole tehnyt mitään. Mitkään syrjäytymisenesto-hankkeet eivät riitä jos perusongelmaa ei korjata.

Uudistusta ei tehdä, koska on yrittäjätahoja jotka haluavat nuoret heti töihin pienemmällä palkalla kuin koulutetulle joutuisi maksamaan. Koulutuksen järjestäjät ja opettajat eivät halua koska ”pahnanpohjimmaisten” kouluttaminen on työläämpää ja vaatii enemmän rahaa.

Jopa oppilaiden oma etujärjestö on saatu vastustajaksi ”koulupakko”-mielikuvalla, vaikka uudistus toisi maksuttomat oppikirjat lukiolaisillekin.

Jopa oppilaiden oma etujärjestö on saatu vastustajaksi ”koulupakko”-mielikuvalla.

Kaiken tämän yli pitää kävellä nuorten ja yhteiskunnan kokonaisedun. Syrjäytymiseen on iskettävä kiinni aina kun siihen on mahdollisuus. Se on kustannuksiltaan paljon halvempaakin kuin antaa ongelmien vain kasaantua.

Mutta heti alkuun olisi korjattava olennainen mielikuva-virhe eikä se korjaus maksa mitään.

Miksi ihmeessä puhumme ja lainsäädäntöön on kirjattu jostain vuosikymmenten, kenties vuosisatojen, takaa kumpuava termi ”oppivelvollisuus”.

Oppi, oppiminen, koulutus ja osaaminen eivät ole mikään pakkovelvollisuus vaan toivottavasti jokaisen suomalaisen tasavertainen oikeus ja mahdollisuus rakentaa itselleen ja koko Suomelle parempaa tulevaisuutta.

Kategoriat
Uutiset

Kajaanin vappu: Soteen aikalisä

Työväen yhteinen vappujuhla veti Kajaanin Raatihuoneentorin täyteen väkeä, joka puheiden ohella sai nauttia yhtyelaulannasta sekä Uotin & Outin sirkustaituruudesta.

Vasemmistonuorten aktiivisuus näkyi vappumarssilla, jonka pääairueena oli Kajaanin Vasemmiston puheenjohtaja Sari Kyllönen.

Kainuun sotehallituksen varapuheenjohtaja Raili Myllylä varoitti juhlan pääpuhujana eriarvoisuuden kasvattamisesta.

Raili Myllylä esitti aikalisää soteuudistukseen. (Kuva: Aki Räisänen)

Hän kritisoi Sipilän hallitusta siitä, että verohelpotuksiin on ollut varaa eikä ympäristölle haitallisia yritystukia ole leikattu, mutta pienituloisimpien tulot indeksijäädytetty.

Myllylä sanoi hallituksen ajaman sotemallin sisältävän huomattavan suuria uhkakuvia ja epäselvyyksiä.

– Viisainta olisi nyt ottaa toteutuksessa aikalisä, hän esitti.

Aktiivimallissa ammattiin valmistunut nuori pakotetaan jopa syrjäytymään.

SAK:n Kainuun ammatillisen paikallisjärjestön puheenjohtaja, pääluottamusmies Jouni Lämpsä suomi kovin sanoin ”kummisetä Sipilän” ja työministeri Lindströmin synnyttämää aktiivimallia.

– Aktiivimallissa ammattiin valmistunut nuori pakotetaan jopa syrjäytymään ja samaan aikaan etsitään osaavaa työvoimaa jopa maamme rajojen takaa, jopa valtion tukemana, ihmetteli Lämpsä, jonka lääke erityisesti nuorten parempaan työllistymiseen olisi oppisopimuskoulutuksen voimakas lisääminen.

Aamulla kunniakäynnillä vuonna 1918 teloitettujen punaisten haudalla alkanutta työväenvappua jatkettiin torijuhlan jälkeen Kansanpirtillä Kosken Laulu-kuoron ryydittäminen yhteislaulujen muodossa.

Kategoriat
Artikkelit

Vain maailman paras kelpaa Kainuun parhaaksi

Työväen Urheiluliitto on taas uusinut aluetoimintaansa. Kun pohjoisen Suomen kaksi liiton työntekijää olivat välillä aluejohtajia ja työt oli jaettu sisällöllisesti, niin nyt on palattu toiminnanjohtajiin eli Lapilla on omansa, Oulun ja Kainuun piireillä yhteinen.

Kainuun piirin puheenjohtaja Tuija Kyllönen pyöräili kokoukseen suoraan pihalta jossa oli lasten kanssa mennyt päivästä useampi tunti. Sellaista on lastentarhanopettajan käytännön arki.

TUL:n Kainuun piirihallituksen kokouksessa Kajaanin Keilakeskuksella aluetoiminnan jatkuva soutaminen ja huopaaminen sai tiukkaa arvostelua. TUL:n peruslinjauksia kuntoliikunnasta ja tasapuolisista liikuntamahdollisuuksista kaikille pidettiin oikeina, mutta toimintatapaan Kainuussa halutaan muutos.

Sen sijaan, että liiton taholta asetetaan muodollisia tavoitteita, kainuulainen TUL:n seuraväki haluaa lähtökohdaksi paikalliset tarpeet ja voimavarojen kohdentamista sen mukaisesti.

Pontta vaatimuksille on. Kun Kainuun piiri keväällä taas palkitsee parhaita urheilijoitaan, niin tyrkyllä on maailmanmestaritasoa. Se vähemmin meriitein ei TUL-Kainuun parhaaksi ole viime vuosina päässyt.

Kun Kainuun piiri keväällä taas palkitsee parhaita urheilijoitaan, niin tyrkyllä on maailmanmestaritasoa.

Kainuun TUL:n seuroissa huippu-urheilun terävin kärki on voimailussa, Sotkamon Visan ja Kajaanin Kuohun edustajissa, mutta myös maakunnan suurin, laajinta junioritoimintaa pyörittävä jalkapalloseura Kajaanin Haka on perinteikäs TUL:n seura.

Seuratoiminnassa tapahtuu sukupolvielämistä, pari vanhaa TUL:n seuraa lepää laakereillaan ja esimerkiksi Kajaanin Jousen lopahtamassa ollut toiminta on siirtynyt piirin uusimman seuran JTU:n alle.

JTU eli Jormuan Tarmokkaat Urheilijat on puhaltanut muutenkin nuorisotoimintaa puhtia. Vuoden 2017 alkusyksyn Liikkeelle-tapahtuma kokosi Kajaanin Vimpelinlaaksoon yli 400 pääosin nuorta osanottajaa ja ensi syyskesän tapahtuma on jo suunnitteilla, Vimpelinlaakson urheilukeskus varattu näyttämöksi 11. elokuuta 2018.

 

TUL 100 vuotta ja Barentsin talvikisat Kajaaniin 2020

Kun Suomi 100 -juhlavuotta on vietetty, niin kaukana ei ole myöskään TUL 100. Virallinen ajankohta on tammikuulla 2019, mutta Kainuussakin isoja TUL:n seurojen tapahtumia järjestetään jo tänä vuonna TUL 100 -logon alla.

Tarmo Lähdesmäki kilpailee voimanostossa, puheenjohtaa Kajaanin Kuohua ja opettaa rakennusalaa Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Hänet valittiin myös Kainuun Liikunnan hallitukseen. Takana Kajaanin Jousen veteraani Juhani Hurskainen, joka käy opastamassa nuoria jousiammunnan salaisuuksiin.

Tarkoitus on, että nimike kattaa esimerkiksi voimanoston maakuntaottelun, Kuohun kesäisen Kamppailuareenan Kajaanin Raatihuoneentorilla, Boxing Night -nyrkkeilyt ja monta muutakin.

Vuonna 1933 toimintansa aloittanutta Kajaanin Kuohua edeltänyt, lapualaisvuosina väkisin lakkautettu Kainuun vanhin työläisurheiluseura Kajaanin Kisa oli yksi TUL:n perustajista ja TUL:n seuraaville liittojuhlille Helsinkiin kesäkuussa 2019 kainuulaisia aikoo matkata isompi joukko.

Kainuussakin isoja TUL:n seurojen tapahtumia järjestetään jo tänä vuonna TUL 100 -logon alla.

Mutta sitä ennen tapahtuu paljon. Parhaillaan valmistellaan jo keväälle omaa nuorten talvitapahtumaa Kajaaniin koulujen hiihtolomien tienoille. Kainuun piirissä on oma erikoisseura Kajaanin Hiihtäjät ja Kuohulla oma laskettelurinnekin.

Ja melkoinen kansainvälinen urakkakin on jo näköpiirissä. Koko pohjoisen kalottialueen parhaat talviurheilijat Venäjää myöten saapuvat Kajaaniin 27.–29. maaliskuuta vuonna 2020 Barentsin Talvikisoihin, jotka ensi keväänä ovat Ruotsin Luulajassa.

 

Teksti ja kuvat: Aki Räisänen

 

Juttu kuuluu Kansan Tahdon verkkolehdessä julkaistavaan artikkelisarjaan, jossa esitellään pohjoissuomalaisia Työväen Urheiluliitto TUL:n seuroja ja niiden toimintaa.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoehdokkaita Kajaanissa enemmän kuin koko 2000-luvulla

Puolueet keräävät ehdokkaita huhtikuun kuntavaaleihin kuin viimeistä päivää, sillä ehdokaslistojen jättöaika umpeutuu ensi tiistaina 28. helmikuuta.

Kuntalehti ennakoi pari päivää sitten puolueiden antamien tietojen perusteella, että suurimpien puolueiden keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja demarien ehdokasmäärät jäävät jopa tuhansia pienemmäksi kuin viime kuntavaaleissa.

Oman tuskansa puolueille on aiheuttanut se, että lakimuutoksen takia vaalilautakuntiin ei enää voida valita vaaleissa ehdolla olevia.

Kaisa Hujanen (vasemmalla) ja Päivi Fonselius ovat molemmat uusia ehdokkaita, joille lapsiperheen arki on tuttua. (Kuva: Aki Räisänen)

Kajaanissakin vaalilautakuntien jäsenissä on yhä melkoinen aukko, kun puolueet eivät ole kyenneet etsimään jäseniä eikä heitä voida palkatakaan, sillä tehtävä on luottamustoimi, josta toki maksetaan pienehkö palkkio.

Yksi poikkeus kuitenkin puolueissa on ja se on Kajaanin Vasemmisto, joka on täyttänyt etuajassa kaikkien vaalilautakuntien paikkansa ja jopa tarjonnut muille avuksi edustajiaan, jotta vaalit saadaan laillisesti hoidettua.

 

Suurin määrä 2000-luvulla

Vaaleissa tulos ratkeaa äänestämällä, mutta Kajaanin Vasemmiston pullat ovat hyvin uunissa.

Vaikka ehdokashankinta on vielä kesken, niin jo nyt Vasemmiston listalle on Kajaanissa suostumuksensa antanut suurempi määrä ehdokkaita kuin viime kuntavaaleissa.

– Itse asiassa määrä on jo suurempi kuin meillä kertaakaan kuntavaaleissa koko 2000-luvulla, kertoi Kajaanin Vasemmiston puheenjohtaja Sari Kyllönen.

Uusia ja nuoria ehdokkaita on mukana runsaasti, sukupuoltenkin jakauma aiempaa tasaisempi.

Uusia ja nuoria ehdokkaita on mukana runsaasti, sukupuoltenkin jakauma aiempaa tasaisempi.

Paperiliiton osastoa pitkään luotsannut Lauri Niiranen (vasemmalla) jutteli teatterin työnjohtajana työskentelevän Eero Juutisen ja Työvoimayhdistyksen sekä Lohtajan asukastoiminnan aktiivin Eero Salosen kanssa. (Kuva: Aki Räisänen)

– Tulos oli jo hyvä ja nyt ihan parina viime päivänä on tullut lisää heräämistä. Ihmiset haluavat muutosta ja päästä vaikuttamaan, Kyllönen sanoi KSL:n ehdokkaille järjestämässä kuntavaalikoulutuksessa, jota hyvin ammattitaitoisesti veti Jukka Peltokoski Tampereelta.

Kajaanin Vasemmiston väkeä on liikkeellä jo huomenna lauantaina Raatihuoneentorilla klo 12–13, kun Vasemmistonaiset ja Kajaanin Vasemmistonuoret tarjoavat asian ohella makkaraa ja aurinkokeittoa.

Kun ehdokaslistat on vahvistettu ja ehdokasnumerot 9. maaliskuuta saatu, niin Kajaanissa toimivat puolueet tekevät myös vaaliyhteistyötä järjestäen Raatihuoneentorilla yhteiset tapahtumat 11. maaliskuuta ja 8. huhtikuuta eli kuntavaalien varsinaisen äänestyspäivän aattona.

Kategoriat
Uutiset

Kalevala-professori sai Arvin kirjoittamaan muistelmat

Pitkän ja vaiherikkaan elämän elänyt maalari Arvi Pääkkönen, 86, rohkaistui Kajaanin Eläkeläisten viikottaisessa historiallis-yhteiskunnallisessa keskustelukerhossa kuljettuaan julkaisemaan omakustanteena elämäkertansa.

Näin näki pöytälaatikosta päivänvalon 250 sivua tiukkaa tekstiä eli Ihmisiä elämän rakennustelineillä.

Kirjan tausta on sikäli erikoinen, että sen pani alulle aikansa Suomen ehdottomasti tunnetuin Kalevalan tuntija ja tutkija, professori Väinö Kaukonen.

Kajaani, Kuhmo ja Suomussalmi keksivät 1980-luvulla tavoitella matkailutulot mielessä Kalevalaan nojaavaa kulttuurikeskittymää.

Kaikilla kolmella oli hyvät perusteensa, sillä Elias Lönnrot Kainuun piirilääkärinä asui Kajaanissa, jopa kirjoitti osan Kalevala-tuotannostaan asuessaan Paltaniemen Hövelössä. Talossa, jossa Eino Leino syntyi muutama vuosikymmen myöhemmin.

Runoja Lönnrot keräsi myös Kuhmossa ja Suomussalmella niiden kautta Vienan puolelle rajan taakse kulkiessaan.

Niinpä alan auktoriteetti Väinö Kaukonen kutsuttiin Kainuuseen kiertämään kilpailevat paikkakunnat, kuulemaan niiden suunnitelmat ja lausumaan mielipiteensä.

 

Professori oli suu auki

Kaukonen aloitti Kajaanista, jossa osallistui Suomi–Neuvostoliitto-seuran tilaisuuteen, seuran kunniajäsen kun oli. Kokouksen jälkeen piti katsoa professorille kuski, jolloin Matti Reinikka keksi, että Pääkkös-Arvihan se joutaa ja on kunnon autokin.

Niin parivaljakko lähti kesähelteellä ja aikansa tietä mentyä Kaukonen alkoi kiinnittää huomiota Arvin puheeseen kysellen, että mitä ”puikkaaminen” ja muutamat sanat tarkoittavat kun ei ollut niitä kuullut.

Petäjäniemen lomakylässä kuhmolaiset, jotka Kalevalakylän lopulta ristikseen saivat, esittelivät suunnitelmiaan. Reissu jatkui kohti Suomussalmea ja Domnan Pirttiä, kunnes tuli luonnollinen tarve pysähtyä hienolle mäntykankaalle.

– Komea solmiohongikko, sanoi Arvi Pääkkönen, kun autoon taas astuivat ja professori oli suu auki kun ei moista ilmausta ollut ennen kuullut.

– Paluumatkalla Suomussalmelta Kaukonen vannotti, että pitää kirjoittaa nuo ilmaisut ja matkalle kertomani jutut talteen, Arvi Pääkkönen nyt hymähtää.

Professori kuoli muutama vuosi käyntinsä jälkeen, mutta ajatus jäi elämään ja Arvi alkoi naputella konetta.

Professori kuoli muutama vuosi käyntinsä jälkeen, mutta ajatus jäi elämään ja Arvi alkoi naputella konetta. Piti väliin vuosienkin taukoja, mutta sai urakan tehtyä.

 

Kiisulla tapettiin kotimökistä lutikat

Ihmisiä elämän rakennustelineillä jakautuu tavallaan kahteen osaan. Alkaa siitä kun Arvi syntyy tallista väsättyyn ihmisasumukseen nykyään Kajaaniin kuuluvassa Nakertajassa sekä kuvaa lapsuutta ja nuoruutta sotaväkiaikoineen. Toinen osa on työelämää, joka kuljettaa rakennuksilla ja asuntoremonteissa, vieden lopulta maalarien ammattiosaston puheenjohtajan yksityisyrittäjäksi.

Alkuosa kuvaa kovaa elämää tehtaan varjossa, sillä joen toisella puolen sauhusi Kajaani Oy:n Tihisenniemen tehdas, jonne soudettiin töihin jos töihin päästiin. Arvin samanniminen isä joutui vuosiksi yhtiön mustalle listalle, koska ei antanut yhtiön herroille valtakirjaa äänestää Svinhufvudia presidentinvaaleissa eikä liittynyt suojeluskuntaan.

Elinolosuhteet olivat ankeat, elämä usein kunnan jauhojen varassa ja petivaatteina tehtaan kova selluvillahuopa.

Kun isä-Arvi pääsi rakentamaan perheelle oman mökin, niin 4×4 metrin huonetta asutti vanhempien ohella kuusi lasta. Mökki oli maapohjalla ja kun tilkkeiksi tuotiin sammalta, niin samalla tulivat metsälutikat, jotka russakoiden ohella tekivät isoa haittaa yöunille.

Niinpä tehtaan kiisulasta tuotiin rikkimöhkäleitä pataan, pantiin tulet alle ja väki pariksi päiväksi pihalle. Sitten kuolleita russakoita ja lutikoita olikin lattialla lakaistavaksi asti, vaan osa jäi seinärakoihin henkiin ja käsittely piti vielä uusia.

 

Lisää on jo pyydetty

Monta värikästä tarinaa vanhan Nakertajan, Asuntolan ja Suvantolan ihmistä Arvilla on kerrottavana saksanjääkäristä opettajana toimineeseen pikku-Hitleriin. On sekin, kuinka Arvi kaverinsa Okan Kipparin kanssa oli sota-aikana pikkupoikana tehtaalla töissä ja joutui nuhteluun, kun esti venäläisten sotavankien pahoinpitelyä.

Ihan oma lukunsa ovat Arvin värikkäät vaiheet varusmiespalveluksen aikana sotien jälkeen. Vastaaviin kuvauksiin en ole törmännyt.

Ihan oma lukunsa ovat Arvin värikkäät vaiheet varusmiespalveluksen aikana sotien jälkeen. Vastaaviin kuvauksiin en ole törmännyt.

Tekstissä käytetään paljon kansankieltä, koska Arvi Pääkkönen on halunnut kirjoittaa kuten on puhuttu. Monia ihmisiä hän puhuttelee vain etu- tai lempinimillä ja on jonkun nimen muuttanutkin, jottei tule hankausta jälkeenjääneiden kanssa.

Erityisesti rakennushommia tehneitä puhuttelee parhaiten kirjan loppuosa, mutta on siinä antia muillekin.

Missään kirjakaupoissa Arvi Pääkkösen muistelmakirjaa ei ole myynnissä eikä Arvikaan sitä oikeastaan myy, perii vain painokulut. Juttuja olisi enempäänkin ja jotkut ovat jo lisää pyytäneet.

Enempää ei kuitenkaan ole suunnitelmissa Arvilla, jonka vaimo Irma teki pitkän työpäivän Kansan Tahdossa, viimeiseksi lehden ilmoituspäällikkönä.