Viitaten Anni Ahlakorven tässä lehdessä julkaistuun kolumniin, on todettava, että äänestysluettelon ulkopuolelle jätetyt inarinsaamelaiset ja metsäsaamelaiset eivät tosiaankaan ole tarinan ”pispalalaisia”. Vertaus on ala-arvoinen ja absurdi. Inarin- ja metsäsaamelaiset ovat Inarissakin alueensa alkuperäiskansaa. ”Kukaan ei ole meistä kuullut, että me olisimme tulleet tänne mistään”, sanoo inarinsaamelaisista saamelaiskirjailija Johan Tuur. Me olemme täällä aina olleet, pidemmälle kuin yksikään historian kirja tuntee.
Suomenkieleen vastoin tahtoamme kirkon ja hallitsijan toimin pakotetuiksi tulemisemme on historiasta todeksi osoitettu. Esivanhempamme vastustelivat, mutta ei auttanut. Kielen vaihdon vastustamisesta luetut käräjäoikeuden tuomiot kertovat korutonta kieltään. Ne löytyvät Norrbottenin läänin käräjäkirjoista 1700-luvulta alkaen. Sakkoja, pakkotyötä kirkon hyväksi, kirkon porstuassa häpeäistuntoja, jopa raipaniskuja tuomittiin ja pantiin täytäntöön. Tämä tapahtui pappien ja kruunun voutien kulkureittien varrella. Nämä alueen valtaväylät ovat nykyisiä alueen asutustaajamia. Syrjemmällä ja tuntureiden takana eläneet säästyivät pakkotoimilta ja säilyttivät kielensä paremmin. Oulun piispa Keskitaloa odotetaan Inariin, pakanuuden karkotuksen ajan ja kristinuskon juurruttamisen tapahtumien vuoksi.
Emme me ole tippaakaan huonompia saamelaisia, vaikka meitä ei nyt intressisyistä haluttaisikaan hyväksyä vaaliluetteloon.
Kielensä pakotettuina menettäneistä saamelaisista monet ovat vaaliluettelossa olevien verisukulaisia. Emme me ole tippaakaan huonompia saamelaisia, vaikka meitä ei nyt intressisyistä haluttaisikaan hyväksyä vaaliluetteloon. Kun vaalilautakunnan intresseihin ei kuulu meidän tunnustaminen, tai tunnistaminen, silloin on syytä kysyä Inarin- tai metsäsaamelaisilta meidän saamelaisuudestamme. Kuten muutkin saamelaisryhmät, me kyllä tiedämme, kuka kuuluu kansaamme.
Mutta meiltä ei kysytä, koska pohjoissaamelaiset hallitsevat enemmistöllään saamelaiskäräjiä ja määräävät kaiken. He ovat yhteydessä oikeusministeriöön ja pääsevät mm. saamelaiskäräjä-lainvalmisteluryhmiin. He ovat enemmistöllään halunneet hallita kaikkea; sanella maankäytön, nyt myös yksityismailla. He hallitsevat valtion saamelaiskäräjille osoittamia varoja, saamelaiskäräjien virkoja. He hallitsevat suvereenisti myös tiedotuksen, Yle Sápmi. Kaiken huipuksi he vielä Inarista Sajoksen kulttuurikeskuksesta käsin toimien, piittaamattomuudellaan lamaannuttavat inarinsaamelaista kulttuuriakin, tuoden tilalle omaansa. Itseidentifikaatio, saamelaiseen sukuun identifioituminen ja kuuluminen, sekä ulkoinen vaalilautakunnan hylkääminen ovat räikeässä ristiriidassa keskenään. Saamelaiskäräjien hallitus lopuksi valitsee tai hylkää halutut potentiaaliset uudet äänestäjänsä.
Kari Kyrö
Saamelaiskäräjien jäsen
Inari