Vasemmiston kansanedustajat kysyivät elokuussa elinkeinoministeri Mika Lintilältä (kesk), aikooko hallitus aloittaa kaivoslain uudistamisen vielä tällä vaalikaudella. Eduskunta edellytti lakiuudistuksen tarpeellisuuden arvioimista, kun se hyväksyi EU:n ja Kanadan välisen CETA-vapaakauppasopimuksen.

Sopimukseen sisältyvä investointisuoja herätti huolta monissa asiantuntijoissa, joita eduskunnan valiokunnat kuulivat. Sen pelätään vaikeuttavan kaivoslain uudistamista myöhemmin, sillä kanadalaiset kaivosyhtiöt voivat haastaa investointisuojan turvin Suomen valtion oikeuteen päätöksistä, jotka haittaavat niiden liiketoimintaa.

Viime viikolla antamassaan vastauksessa Lintilä kertoi, että työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt selvityksen, jonka mukaan CETA-sopimus ei aiheuta muutostarpeita kaivoslakiin.

“Eduskunta edellytti hallitukselta kaivoslain uudistamisen arviointia.”

Vasemmiston kansanedustaja Paavo Arhinmäki ei ole tyytyväinen selvityksen laajuteen ja kyseenalaistaa sen puolueettomuuden. Hän kirjoittaa asiasta tänään nettisivuillaan.

– Eduskunta edellytti hallitukselta kaivoslain uudistamisen arviointia. Se tarkoittaa laajempaa arviointia, kuin pelkkää CETA-sopimuksen vaikutusten selvityksen tilaamista kaivosteollisuuden puolustajalta.

 

Uusi kysymys heti perään

Uudessa kirjallisessa kysymyksessään Arhinmäki tiedustelee, miten selvityksen laatija valittiin ja miten sen puolueettomuudesta huolehdittiin. Hän kysyy myös, milloin eduskunnan edellyttämä kaivoslain uudistamisen arviointi tehdään ja miten se tulee eduskunnan käsittelyyn.

Arhinmäen mukaan kauppasopimuksia leimannut salailu jatkuu nyt työ- ja elinkeinoministeriössä. Kansanedustajat saivat tietää ministeriön teettämästä selvityksestä kirjallisen kysymyksen vastauksesta ja pääsivät tutustumaan siihen erikseen pyytämällä.

“Kenen näkökulmasta selvitys on laadittu ja kenen huolia siinä on huomioitu?”

Ihmetystä herättää myös se, että selvityksen on laatinut asianajotoimisto Borenius, joka tunnetaan muun muassa Talvivaaran kaivosyhtiön edustamisesta oikeudessa. Yrityksen asiakasluettelon mukaan se on edustanut myös useita muita kaivosyhtiöitä ympäristöasioihin liittyvissä oikeustoimissa.

– Nyt herääkin kysymys, kenen näkökulmasta selvitys on laadittu ja kenen huolia siinä on huomioitu, Arhinmäki kirjoittaa.

Kaivoslain uudistamistarpeita käsitellään myös ensi viikolla ilmestyvässä Kansan Tahdon numerossa.

Saunaparlamentti on kolumnisarja, joka ammentaa jutun juurta muun muassa uimahallien saunakeskusteluista.

Puhdas luonto ja ympäristö ovat Suomen parhaita käyntikortteja maailmalla. Esimerkiksi puhdas juomavesi on harvinainen ja arvokas asia suurimmalle osalle maapallon ihmisistä. Suomessa vettä voi juoda melkeinpä mistä tahansa ilman terveysriskejä.

Turmeltumattoman ympäristön vuoksi Suomessa on mahdollisuus tuottaa myös maailman puhtainta ja terveellisintä ruokaa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Yhdysvalloissa kuluttajalla on huomattavasti hankalampaa selvittää, mitä lisäaineita marketista ostettu tuote todellisuudessa sisältää.

(lisää…)