Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Näkökulmat Yläreunan kolumni

Korona on huono keppihevonen leikkauksille

Kaikissa Suomen kunnissa on varmasti jo pikkuhiljaa virittäydytty valmistelemaan vuoden suurimpia päätöksiä. Talousarviovalmistelut vuodelle 2021 on aloitettu osassa kuntia jo ennen kuin painomuste on vuoden 2020 talousarvioissa kunnolla kuivunut.

Kahvipöytäpuheissa kuulee usein muisteltavan vuosikymmenten takaisia talousarviokokouksia, jotka ovat Kajaanissakin kestäneet parhaimmillaan useita päiviä. Kiistan valtuutettujen välille on saattanut aiheuttaa esimerkiksi se, kuinka suuri määräraha annetaan kukkapenkin hoitoon julkisen rakennuksen pihamaalla. No, ne ajat ovat mennyttä, enää aivan samanlaiseen yksityiskohtaisuuteen en ole kuullut kokouksissa mentävän, vaikka kyllä edelleenkin osataan asioista vääntää.

Talousarviokirjan tärkeyttä ei sovi missään olosuhteissa väheksyä, linjaahan se kunnan toimintaa aina seuraavaksi vuodeksi ja suunnitelmavuosien osalta vielä pidemmälle tulevaisuuteen. Talousarviossa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden tavoitteet eli toisin sanoen kaikessa kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Valtuutettuna pääseekin lopulta vaikuttamaan siihen, kuinka kunta toimii ja tehtävänsä hoitaa.

Valtuutettuna pääseekin lopulta vaikuttamaan siihen, kuinka kunta toimii ja tehtävänsä hoitaa.

Vuoden 2021 talousarvion laadintaan meidän jokaisen tulisi paneutua omassa kotikunnassamme äärimmäisellä mielenkiinnolla. Kuntaliiton tuoreen ennusteen mukaan koronakriisi nimittäin heikentää kuntataloutta vuonna 2021 kaikkiaan 1,7 miljardia eurolla. Lopulta jokaisen kunnan kunnanvaltuutetut päättävät, kuinka tämä heikkeneminen näyttäytyy kunnan talousarviossa ja sitä kautta kaikkien kuntalaisten käyttämissä palveluissa.

Vaikka tilanne onkin kuntataloudessa haastava, huonoin ratkaisu on sortua hakkaamaan paniikkinappulaa ja leikkaamaan hätäisesti kuntalaisten palveluista vailla kokonaisnäkemystä kunnan talouden pitkän tähtäimen kehityksestä sekä leikkauksien seurauksista. Kiusaus alkaa laatia lyhytnäköisiä leikkauslistoja koronan varjolla voi olla osalle päätöksentekijöistä suuri, varsinkin jos lähtökohtaisesti kaiken yksityistäminen ja hyvinvointiyhteiskunnan alasajaminen sopii omaan yhteiskunnalliseen ajatteluun. Valtuutetut istuvatkin nyt paljon päällä.

Kiusaus alkaa laatia lyhytnäköisiä leikkauslistoja koronan varjolla voi olla osalle päätöksentekijöistä suuri.

Kunnan keskeisenä tehtävänä on huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista ja järjestää heille tarvittavat palvelut sillä rahalla, jonka se verotuloin, asiakasmaksuin, valtion rahoituksen ja muiden tuloerien myötä saa itselleen. Kunnan tehtävänä ei ole tuottaa voittoa yrityksen tavoin. Tämä onkin hyvä ohjenuora tämän syksyn talousarviovääntöihin meille jokaiselle.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Kategoriat
Uutiset

Keskustan ylivalta jatkuu kunnissa – gallupeista huolimatta

Kannatuksen laskusta kärsivä keskusta pitää kuntapolitikkaa tukevasti näpeissään. Maan kolmanneksi suurimmalla puolueella on 59 prosenttia kunnanhallituksen puheenjohtajapaikoista ja 48 prosenttia valtuustojen puheenjohtajapaikoista, kertoo Kuntaliiton tuore tilasto. Siihen on koottu kunnissa ennen kesätaukoa tehdyt valinnat valtuustokaudelle 2017–21.

Kevään kuntavaalien ja kesän gallupien suurin puolue kokoomus on saanut vain 16 prosenttia kunnanhallitusten johtopaikoista. Rakettinousun tehneet vihreät, joita kuntavaaleissa äänesti 12,5 prosenttia kansasta, johtaa kunnanhallitusta 0,3 prosentissa Suomen kuntia. Demareilla on nuija 15 prosentissa kunnanhallituksia, ja perussuomalaisilla ja vasemmistoliitolla kummallakin yhdessä prosentissa.

Vasemmistoliitto sai kevään kuntavaaleissa 8,8 prosenttia äänistä. Valtuuston puheenjohtajuus vasemmistolla on 9 kunnassa ja kunnanhallituksen johtopaikka 3 kunnassa. Keskustan kokonaiskannatus oli 17,5 prosenttia, ja sillä on kunnanhallituksen puheenjohtaja lähes 180 kunnassa!

Keskustan ylivaltaa turvaa Suomen kuntarakenne ja pienten kuntien suuri määrä.

Keskustan ylivaltaa turvaa Suomen kuntarakenne ja pienten kuntien suuri määrä. Huolimatta alle 20 prosentin vaalikannatuksesta keskustalla on ylivoimaisesti suurin paikkamäärä, yhteensä 2824 valtuutettua, kun esim. demareilla on isommalla kokonaiskannatuksella vain 1697 valtuutettua. Vihreiden paikkaluku on vain 534. Demarit ja vihreät ovat ”kaupunkipuolueita”, kun taas pikkukunnat ovat keskustan heiniä. Pienissä kunnissa valtuustoon pääsee vähin äänin, suurissa ääniä pitää olla satamäärin. Tämä selittää keskustan suhtautumista kuntarakenne- ja maakuntauudistuksiin.

Manner-Suomessa on yhteensä 295 kuntaa, joista Kuntaliiton tilasto on koottu. Edistystä on sentään tapahtunut naisten asemassa. Uusissa valtuustoissa liki 40 prosenttia puheenjohtajista on naisia.