Eräs koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan suurimmista haasteista liittyy perheiden hyvinvointiin. Suurin osa lapsista käy tällä hetkellä koulua kotoa käsin. Perheiden lähtökohdat ja voimavarat ovat erilaisia. Osa lapsista pysyy etäopetusvankkureissa mukana, kun taas toiset ovat vaarassa pudota kokonaan kärryiltä. Vanhempien harteille on nyt ladattu entistä suurempi vastuu arjen sujumisesta.
Suomessa lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa pyöritetään seurojen ja yhdistysten voimin. Liikuntaa ja kulttuuria harrastetaan ja niiden parissa kilpaillaan pääosin kouluajan ulkopuolella kolmannen sektorin toteuttamana. Koulunkäynnin ohella myös vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen on poikkeusoloissa siirtynyt etäohjaukseen.
Toimin itse vapaaehtoistyössä jalkapallon parissa useassa eri seurassa, joten tässä kirjoituksessa peilataan syntynyttä tilannetta ennen kaikkea liikunnan, urheilun ja yksittäisen lajin eli jalkapallon näkökulmasta – samat ongelmat ja haasteet koskevat kuitenkin varmasti kaikkia kolmannen sektorin toimijoita tällä hetkellä.
***
Seuratoiminnan merkitys on liikunnallisen elämäntavan edistämisen kannalta elintärkeä. Valtion liikuntaneuvoston vuonna 2016 tuottaman lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä Suomessa tutkineen LIITU-tutkimuksen mukaan viime vuosina urheiluseuratoimintaan on osallistunut 62 prosenttia lapsista ja nuorista, mikä on selvästi aiempia vuosia enemmän. Tutkimuksen mukaan seuraharrastuksen on lopettanut neljäsosa lapsista, mutta heistäkin jopa 88 prosenttia haluaisi aloittaa harrastamisen uudelleen.
Koronaviruksen myötä ohjattu liikunta- ja urheilutoiminta on keskeytetty lähes kokonaan. Joukkuelajeissa, kuten jalkapallossa harjoittelu- ja kilpailutoiminta on toistaiseksi tauolla. Lapsia ja nuoria on ohjattu harjoittelemaan ja liikkumaan yksin tai perheen kanssa omalla ajalla.
Aikoinaan urheiluseurat syntyivät yhteisöllisyyden kautta. Joukkoa ihmisiä yhdisti paikallisuus, poliittinen identiteetti tai jokin muu asia, joka toi yhteenkuuluvuutta ja tarvetta toimia yhteisen hyvän eteen. Talkootyö oli suuremmassa asemassa kuin nykytilanteessa, jossa seurat ovat pahimmillaan pelkästään palveluntarjoajia myymässä asiakkaille tuotettaan rahaa vastaan.
Talouden sukeltaessa ilmassa leijuu vakavia uhkakuvia. Kansanterveydellisesti tärkeän junioriurheilun rinnalla tapahtumatuottoihin ja yritysyhteistyöhön perustuva huippu-urheilu on uppoamassa vielä syvempiin vesiin.
***
Syntynyt aikalisä tarjoaa seuroille ja toimijoille kuitenkin myös mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan koko toimintansa syvempää merkitystä, linkkejä yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin sekä kantamaan samalla oma vastuunsa.
Kyse ei ole ainoastaan urheilijoiden kasvattamisesta elämysteollisuudelle eikä välttämättä edes liikunnan mukanaan tuomista terveydellisistä hyötytekijöistä. Seurojen täytyy osata kertoa tätäkin konkreettisemmin mitä hyvää ne tuovat mukanaan ympäröiville yhteisöilleen.
Kymmenet tuhannet suomalaiset pelaavat ja seuraavat jalkapalloa ennen kaikkea lajin mukanaan tuoman sosiaalisen ulottuvuuden takia. Joukkueet ovat syrjäytymistä ehkäiseviä yhteisöjä, joista löytyy ystäviä ja sosiaalisia turvaverkkoja. Erilaisten ihmisten kanssa yhdessä toimiminen opettaa suvaitsevaisuutta ja yhteen hiileen puhaltamista vaikeuksien edessä.
Kannattajille seurayhteisöt tuovat samalla tavalla sisältöä ja mielekkyyttä elämään. Urheilu on monelle ihmiselle maailman tärkein turha asia.
Valoa synkkyyden keskelle tuovat hyvät esimerkit yhteiskuntavastuusta. Esimerkiksi AC Oulu on ollut näkyvästi esillä etsiessään pelaajille uusia työtehtäviä lomautusten sijasta harjoittelun ollessa tauolla. Seuran pelaajat ovat muun muassa kuljettaneet testinäytteitä ja tarjonneet kauppakassipalvelua karanteenissa oleville ihmisille.
Koronakriisi on valtava haaste seuroille, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden pysyvään muutokseen kohti kestävämpiä ja yhteisöllisempiä toimintatapoja.
Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 3/2020.
Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.
Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!
