Kuusamon puhdas luonto, vapaana virtaavat kosket, metsät ja alueelle luontaisesti sopivat ikiaikaiset elinkeinot, kalastus, poronhoito, maa- ja metsätalous, antavat erinomaiset puitteet hyvinvointimatkailulle kun Suomesta tehdään maailman parasta luonnollisen hyvinvoinnin maata. Työ- ja elinkeinoministeriön kokoamassa Suomen matkailun kasvun uudistumisen tiekartassa 2025 esille nostetun FinRelax-kasvuohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta hyvinvointimatkailun kansainvälinen kärkimaa.
Rukan ja Kuusamon matkailun kasvu ja kehittyminen perustuvat asiakkaiden luottamukseen: puhdas, varjeltu luonto vesistöineen, reitistöineen ja kansallismaisemineen. Siksi meidän on huolehdittava ainutlaatuisesta ympäristöstämme erityisen tarkoin.
Koskemattomat – tai edes lähes luonnontilaiset – metsät eivät ole itsestäänselvyyksiä. Joissakin maissa metsiä ei välttämättä löydy edes tuntien ajomatkan päästä. Suomessa voimme olla todella onnellisia siitä, että meillä metsät ja puistot avautuvat melkein jokaiselta takaovelta.
Jotta meillä olisi tämä mahdollisuus jatkossakin, on huolehdittava siitä, että metsiin liittyvät sosiaaliset ja kulttuuriset arvot eivät heikenny ja luontomme moniarvoisuus säilyy.
Osa ekosysteemipalveluista on niin sanottuja kulttuuripalveluita. Metsään voi mennä virkistymään ja rentoutumaan. Sanotaan, että suomalainen metsä on aina avoinna eikä sinne ole pääsymaksua. Jokamiehenoikeus takaa sen, että meistä jokainen voi nauttia suomalaisesta luonnosta riippumatta alueen omistussuhteista.
Suomalainen metsä tarjoaa matkailijoille Kalevalan kansan viisautta. Metsäkuningas Tapion valtakunta tulee säilyttää myös tässä biotaloudessa arvossaan.
Metsäkuningas Tapion valtakunta tulee säilyttää myös tässä biotaloudessa arvossaan.
Metsässä samoilu parantaa tutkitusti ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Luonnon voima on mitattavissa kehontoiminnoista: elvyttävä luontokokemus saa aikaan muun muassa verenpaineen laskua ja pulssin tasaantumista. Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky kohoavat ja tulee tunne siitä, että arkielämän huolet ja murheet asettuvat perspektiiveihinsä. Tiedetään, että puista vapautuu yhdisteitä, joiden hengittäminen ja iholle saaminen vaikuttavat suotuisasti ihmisen elimistöön. Pihkan ja tervan tuoksu tuntuvat tekevän samaa. Pihka on todettu erittäin tehokkaaksi muun muassa haavojen parantamisessa ja koivun mahlan tiedetään vaikuttavan elimistöä puhdistavasti.
Metsien terveyskäytöstä on kovaa vauhtia ja hyvästä syystä tulossa uusi trendilaji. Metsäkylpyjen ja metsäterapian suosio kasvaa myös Suomessa. Metsän hoitavaa vaikutusta on tutkittu Suomen lisäksi Japanissa, jossa metsäkylpykohteita on jo useita satoja.
Merkittävämpiä ja suosituimpia ovat paikat, jotka on listattu Unescon maailmanperintökohteiksi. Kuusamossa valtion rajat ylittävän Oulangan ja Paanajärven kansallispuistoparin mahdollisuutta päästä Unescon maailmaperintökohteeksi kannattaa kiirehtiä ja saada ympäristöministeriössä asiaa eteenpäin, jotta olemme jatkossakin mukana vahvasti metsän ja luonnon tuotteistamisessa hyvinvointi-, terveys-, kulttuuri- ja luontomatkailun saroilla.
Oulangan ja Paanajärven muodostama alue kahden puolen rajaa edustaa monipuolisia ja merkittäviä luonto- ja kulttuuriarvoja ja on Euroopan vetovoimaisin erämainen kansallispuistopari.
Luonnon kytkemisellä matkailun lisäksi terveys- ja sosiaalialan palveluihin voidaan saavuttaa terveydenhuollon kustannussäästöjä. Luonnon hyvinvointihyödyt liittyvät erityisesti ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja esimerkiksi työkykyä palauttavaan vaikutukseen.
Me suomalaiset voisimme olla reilummin metsäläisiä; onhan meillä ihan omanlainen luontosuhde, joka on valtava luontainen voimavaramme.
