Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Näkökulmat

Mennään metsään!

Kuusamon puhdas luonto, vapaana virtaavat kosket, metsät ja alueelle luontaisesti sopivat ikiaikaiset elinkeinot, kalastus, poronhoito, maa- ja metsätalous, antavat erinomaiset puitteet hyvinvointimatkailulle kun Suomesta tehdään maailman parasta luonnollisen hyvinvoinnin maata. Työ- ja elinkeinoministeriön kokoamassa Suomen matkailun kasvun uudistumisen tiekartassa 2025 esille nostetun FinRelax-kasvuohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta hyvinvointimatkailun kansainvälinen kärkimaa.

Rukan ja Kuusamon matkailun kasvu ja kehittyminen perustuvat asiakkaiden luottamukseen: puhdas, varjeltu luonto vesistöineen, reitistöineen ja kansallismaisemineen. Siksi meidän on huolehdittava ainutlaatuisesta ympäristöstämme erityisen tarkoin.

Koskemattomat – tai edes lähes luonnontilaiset – metsät eivät ole itsestäänselvyyksiä. Joissakin maissa metsiä ei välttämättä löydy edes tuntien ajomatkan päästä. Suomessa voimme olla todella onnellisia siitä, että meillä metsät ja puistot avautuvat melkein jokaiselta takaovelta.

Jotta meillä olisi tämä mahdollisuus jatkossakin, on huolehdittava siitä, että metsiin liittyvät sosiaaliset ja kulttuuriset arvot eivät heikenny ja luontomme moniarvoisuus säilyy.

Osa ekosysteemipalveluista on niin sanottuja kulttuuripalveluita. Metsään voi mennä virkistymään ja rentoutumaan. Sanotaan, että suomalainen metsä on aina avoinna eikä sinne ole pääsymaksua. Jokamiehenoikeus takaa sen, että meistä jokainen voi nauttia suomalaisesta luonnosta riippumatta alueen omistussuhteista.

Suomalainen metsä tarjoaa matkailijoille Kalevalan kansan viisautta. Metsäkuningas Tapion valtakunta tulee säilyttää myös tässä biotaloudessa arvossaan.

Metsäkuningas Tapion valtakunta tulee säilyttää myös tässä biotaloudessa arvossaan.

Metsässä samoilu parantaa tutkitusti ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Luonnon voima on mitattavissa kehontoiminnoista: elvyttävä luontokokemus saa aikaan muun muassa verenpaineen laskua ja pulssin tasaantumista. Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky kohoavat ja tulee tunne siitä, että arkielämän huolet ja murheet asettuvat perspektiiveihinsä. Tiedetään, että puista vapautuu yhdisteitä, joiden hengittäminen ja iholle saaminen vaikuttavat suotuisasti ihmisen elimistöön. Pihkan ja tervan tuoksu tuntuvat tekevän samaa. Pihka on todettu erittäin tehokkaaksi muun muassa haavojen parantamisessa ja koivun mahlan tiedetään vaikuttavan elimistöä puhdistavasti.

Metsien terveyskäytöstä on kovaa vauhtia ja hyvästä syystä tulossa uusi trendilaji. Metsäkylpyjen ja metsäterapian suosio kasvaa myös Suomessa. Metsän hoitavaa vaikutusta on tutkittu Suomen lisäksi Japanissa, jossa metsäkylpykohteita on jo useita satoja.

Merkittävämpiä ja suosituimpia ovat paikat, jotka on listattu Unescon maailmanperintökohteiksi. Kuusamossa valtion rajat ylittävän Oulangan ja Paanajärven kansallispuistoparin mahdollisuutta päästä Unescon maailmaperintökohteeksi kannattaa kiirehtiä ja saada ympäristöministeriössä asiaa eteenpäin, jotta olemme jatkossakin mukana vahvasti metsän ja luonnon tuotteistamisessa hyvinvointi-, terveys-, kulttuuri- ja luontomatkailun saroilla.

Oulangan ja Paanajärven muodostama alue kahden puolen rajaa edustaa monipuolisia ja merkittäviä luonto- ja kulttuuriarvoja ja on Euroopan vetovoimaisin erämainen kansallispuistopari.

Luonnon kytkemisellä matkailun lisäksi terveys- ja sosiaalialan palveluihin voidaan saavuttaa terveydenhuollon kustannussäästöjä. Luonnon hyvinvointihyödyt liittyvät erityisesti ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja esimerkiksi työkykyä palauttavaan vaikutukseen.

Me suomalaiset voisimme olla reilummin metsäläisiä; onhan meillä ihan omanlainen luontosuhde, joka on valtava luontainen voimavaramme.

 

Kategoriat
Näkökulmat

Oikeutta alkuperäiskansalle

Suomen perustuslaissa saamelaiset mainitaan alkuperäiskansana, jolla on laissa vahvistettu oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Suomi on kokenut 1989 valmistuneen ILO:n sopimuksen 169/89 toteuttamisen hyvin ongelmalliseksi ja totesi jo alussa ettei Suomen lainsäädäntö turvaa saamelaisten oikeuksia sopimuksen edellyttämällä tavalla. Saamen kielilaki säädettiin turvaamaan kielellisiä oikeuksia. Sopimuksen maaoikeuksia koskevalle käsittelylle ilmaantui paljon jarrumiehiä.

Saamelaiset ovat neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisimmalla äärellä asuva alkuperäiskansa, jonka suuruudeksi nykyään arvioidaan 100 000 henkilöä. Vuoteen 1751 asti saamelaisten hyvin harvaan asuttama alue oli valtioiden rajoilla jakamaton. Nyt olemme taas tilanteessa, jossa tutkimme mahdollisuuksia tehostaa rajan yli käyvää yhteistyötä. Suomen hallitus, joka on kokenut ILO:n sopimuksen vahvistamisen melkein mahdottomaksi, on nyt alkanut vilkuilla pohjoismaisen saamelaissopimuksen suuntaan vihjaillen samalla, että tämä sopimus kenties voitaisiin vahvistaa piankin.

Juuri itsenäistynyt Suomi suhtautui itsenäisyyden ajan alussa karsaasti saamelaisiin ja alkoi tehdä lainsäädäntöä, jolla karsittiin saamelaisten oikeuksia ja vauhditettiin saamelaisten sulautumista valtaväestöön. Suomi lakkautti Lapinveron maaverona 1924 ja sääti uuden isojakolain pohjoisia kuntia varten. Tässä laissa maat jaettiin uudisasukkaille ja talonpojille eikä laeissa mainittu laisinkaan sanoja saamelainen, poro tai poronhoito. Valtio alkoi saman tien omistella ja isännöidä entisiä Lapinkylien eli saamelaisten veromaita ja lakiehdotuksia kirjoitettaessa näitä maita alettiin pitää valtion maina.

Vuosina 1971–73 työskennellyt saamelaiskomitea teki kokonaisselvityksen saamelaisten oloista ja laati ehdotuksen saamelaiseksi kulttuuri-itsehallinnoksi. Komitean ehdotukset olivat uraauurtavia positiivisuudessaan. Tavoitteeksi tuli erityisen saamelaisen kulttuurisen itsehallinnon luominen, jolle voitaisiin antaa sekä tehtäviä että resursseja. Itsehallintoa toteuttamaan tuli saamelaisten itse valita oma edustusto, joka sai edustustoa koskevan lain voimaantulossa nimen Saamelaiskäräjät. Myös saamelaisilta riistettyjen lapinveromaiden palauttamisesta takaisin saamelaisille kirjoitettiin valmis lakiesitys. Saamelainen kulttuuri-itsehallintoesitys sisälsi myös ajatuksen saamelaisten kiintiöpaikasta Suomen eduskunnassa ja saamelaiskäräjille oikeuden tehdä esityksiä suoraan eduskunnalle. Niitä ajatuksia suomalainen virkakoneisto ei koskaan tuonut eduskunnan käsittelyyn.

Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kannalta kielteinen kehitys jatkuu edelleen myös presidentti Niinistön ja pääministeri Sipilän hallitessa. Käytännössä se tarkoittaa muminaa saamelaisten arvosta ja kulttuurisesta rikkaudesta koko Suomelle, mutta samalla jatkuu saamelaisten oikeuksien karsinta ja myönteisen kehityksen minimointi.

Käytännössä se tarkoittaa muminaa saamelaisten arvosta ja kulttuurisesta rikkaudesta koko Suomelle

Vain saamen kielten käyttöä Suomi sietää vähän entistä paremmin. Sen sijaan perustuslain turvaaman alkuperäiskansan muut oikeudet, ennen muuta oikeus maahan, jonka Suomi on ilman laillista oikeutta riistänyt saamelaisilta, näyttää suomalaisessa katsannossa päätyvän kiellettyjen ja hylättyjen oikeuksien romukoppaan. Saamelaisista tulee tämän kehityksen myötä pelkkä eurooppalainen kielivähemmistö, joita on jo satamäärin ja jotka valtaapitävien kannalta ovat harmitonta lullukkaväkeä.

 

Kategoriat
Artikkelit

”Sinä talvena hiihdin paljon”

Työn lyhentämisestä ja jakamisesta on saatu hyviä tuloksia

 

Työn jakamista testattiin Suomessa 1990-luvulla laajassa kokeilussa, jossa oli mukana sekä kuntien että yritysten työntekijöitä. Malli oli suurin piirtein sellainen, että työpäivä lyheni 6-tuntiseksi ja kolmea vanhaa työntekijää kohden palkattiin aina yksi tekijä lisää. Koko maassa kokeiluun osallistui noin 1300 työntekijää ja noin 580 työllistyi sen ansiosta.

Yksi kokeiluun osallistuneista on kemiläinen kodinhoitaja Aili Virtala (70). Kemissä kaksi kaupungin kotipalvelun tiimiä, Karihaara ja Virtalan Hepolahti ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi – pakkoa ei ollut.

Kemiläinen Aili Virtala otti 1990-luvulla osaa työn lyhentämiskokeiluun. (Arkistokuva)

”Saimme kuuden tunnin työllä kahdeksan tunnin palkan, vain lauantailisä otettiin pois.”

Työn sisältö ei kokeilussa muuttunut. Siihen aikaan hoito oli Virtalan mukaan nykyistä paljon kokonaisvaltaisempaa, ei vain juostu kiireellä vanhuksen luota toisen luo.

”Siivous, osalle ruuan teko, kylvetys, lääkkeiden jako”, hän luettelee. Pieni, itsenäinen ryhmä teki myös asiakkaille hoitosuunnitelmat.

Kolmen vakinaisen kodinhoitajan lisäksi tiimiin pestattiin yksi työllistetty. Virtalan mukaan ongelmia ei ollut. Kokeilun onnistumista tutkittiin, ja Työterveyslaitoskin haastatteli siihen osallistuvia.

”Sairastaminen väheni selvästi. Työn tuottavuus nousi yli kymmenen prosenttia. Olihan se mahtavaa, kun pääsi jo kahdelta kotiin. Sinä talvena hiihdinkin paljon.”

Kokeilu herätti myös epäilyjä ja kritiikkiä. Virtala oli kodinhoitajien luottamusmies, ja hän sai ay-aktiiveilta moitteita saavutettujen etujen vaarantamisesta, vaikka vain lauantailisä miinustettiin.

”Mielestäni kritiikin syynä oli uuden pelko ja muutosten vastustus. Jossain vaiheessa näkyi myös kademieltä.”

Virtala suosittelee kuuden tunnin työpäivää lämpimästi ja pitää työn jakamista pätevänä lääkkeenä nuorten saamiseksi työelämään.

 

Jakamalla työtä useammalle

Läntisten yhteiskuntien sisällä tuloerot kasvavat valtavaa vauhtia. Yksi suurimmista syistä on joukkotyöttömyys, joka heijastuu laajakirjoisena pahoinvointina. Syvenevät jakolinjat sairastuttavat ihmisiä ja demokratiaa.

Vasemmistoliitto on tänä syksynä tehnyt useita lakiesityksiä työelämän tervehdyttämiseksi. Yksi aloitteista koskee kuuden tunnin työaikakokeilua ja työn jakamista Ruotsin Göteborgin esimerkin tapaan.

Vasemmistoliitto esittää, että työaikakokeiluun otettaisiin mukaan useita aloja julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Itse asiassa lähes tällainen kokeilu on Suomessa tehtykin, mutta siitä on jo neljännesvuosisata. Uusi kokeilu on paikallaan myös työelämässä tapahtuneiden muutosten takia.

Työn jakamisen sijasta nyky-Suomen päättäjät ovat suosineet työn jatkamista. Ihmeen kauan kansalle on saatu uskoteltua, että työpäivää venyttämällä työpaikat lisääntyvät. Kun on käynyt päinvastoin, on porvarihallinto tarjonnut vielä pitempää työpäivää ja eläkeiän nostoa. Seurauksena on ollut paheneva työttömyys ja työssäkäyvien stressin kasvu.

Ihmeen kauan kansalle on saatu uskoteltua, että työpäivää venyttämällä työpaikat lisääntyvät.

Maailmalta on – muualtakin kuin Göteborgista – kannustavia esimerkkejä työajan lyhentämisen tai työn jakamisen tuloksista. Huomattavimpia tapauksia oli Saksassa Volkswagenin tehtailla 1994 toteutettu työajan lyhennys 36 viikkotunnista 28,5 tuntiin. Työaika väheni 20 prosenttia, palkka 15 prosenttia. Muutos koski noin 100 000 autoteollisuuden työntekijää, ja sillä torjuttiin noin 30 000 työtoverin irtisanominen. Ay-liike kannatti työn jakamista.

 

Sadan vuoden taivallus

Suomen itsenäistyessä työväenliike tappeli kahdeksan tunnin työpäivän, joka sivumennen sanoen on monelle arkea tänäänkin, lainsäädännön kehittymisestä huolimatta.

Vuoden 1917 jälkeen suurimmat viralliset työajan muutokset ovat olleet 1965 voimaan tullut 40 tunnin työviikko, 1970 alkanut viisipäiväinen työviikko (lauantaivapaat) ja 1980 sovitut Pekkas-päivät, joiden ansiosta keskityöaika lyheni 37 tuntiin viikossa.

Virallisissa tilastoissa ei näy laaja palkaton työ, jota tekevät esimerkiksi harjoittelijat ja ylityöntekijät. Harvoin kiinnitetään huomiota myöskään tuottavuuden kasvuun, joka on monikymmenkertaistunut itsenäisyyden aikana ja jatkaa kasvuaan automaation yms. ansiosta. Jatkuva suurtyöttömyys nykyaikana kertoo siitä, että työn muutokseen on vastattu väärin.

 

Jäähyväiset sairauslomille

Suomessa ja muissa maissa tehdyt työajan lyhentämiskokeilut todistavat yhtäpitävästi, että työntekijät pysyvät paljon terveempinä. Raporteissa asia ilmaistaan jopa niin voimakkaalla sanalla kuin ”dramaattisesti”. Sairauslomat vähenivät Pietarsaaressa muovialan yrityksessä Fluid Bag Oy:ssä dramaattisesti, kun siellä otettiin käyttöön kuusituntinen työpäivä – kahdeksan tunnin palkalla.

Sairastamisen väheneminen näkyy tuottavuuden kohoamisena. Tuottavuus kasvaa myös aukioloa lisäämällä, Göteborgista on esimerkki autokorjaamosta, joka oli ennen auki yhden työvuoron ajan eli kahdeksan tuntia päivässä, mutta nykyään kahden työvuoron ajan 12 tuntia. Myös siellä kuudesta työtunnista saa kahdeksan tunnin palkan.

 

Kenelle työtä tehdään?

Työaikakokeilut kääntävät katsetta myös työn tarkoitukseen. Göteborgin vanhainkodin asukkailta on saatu palautetta, että hoitajat muuttuivat mukavammiksi ja vähemmän kiireisiksi, kun heidän työaikansa lyheni. Henkilökunnan sairauspoissaolot peräti puolittuivat ja he ovat kertoneet haastatteluissa miten hienoa on, kun kotona jaksaa työn jälkeen tehdä muutakin kuin maata.

Elämän täyttäminen pelkällä työllä sopii harvoihin elämäntilanteisiin. Luonnollisimpia työajan lyhentämisen paikkoja ovat tilanteet, jossa perheessä on pieniä lapsia tai muita hoidettavia, tai työntekijä on iäkäs. Lisäksi työn tulisi joustaa koulutuksen hyväksi ja sapatti- tai vuorotteluvapaan kaltaisen voimien keräämisen hyväksi.

Syistä vähäisin ei ole työn tasaisemman jakautumisen ja sitä myötä tuloerojen tasoittumisen tarve.

Kategoriat
Näkökulmat

Saunassa tunnetaan ihmisarvo

Saunaparlamentti on kolumnisarja, joka ammentaa jutun juurta muun muassa uimahallien saunakeskusteluista.

Uiminen on rentouttava harrastus. Rauhalliseen tahtiin suoritettu aamu-uinti nollaa pään loistavasti ja antaa virtaa arkiseen aherrukseen. Saunominen on kuitenkin se paras juttu, mitä yleiset uimahallit voivat satunnaiselle polskijalle tarjota. Hyvinvointivaltion kohduksikin jossain tituleerattu uimahallin sauna on ainutlaatuinen erilaisten ihmisten kohtaamispaikka.

Saunassa jokainen istuu tasavertaisena sosiaalisesta tai taloudellista asemastaan riippumatta. Siellä kohtaavat toisensa ihmiset presidenteistä ja uutistenlukijoista työttömiin. Nykyisin saunat ovat joskus myös erilaisten Suomeen rantautuneiden kulttuurien kohtaamispaikkoja. Välillä syntyy kolareita, mutta saunoista löytyy myös paljon viisautta ja elämänkokemusta.

Kategoriat
Artikkelit

Vasemmistoliiton Oulun valtuustoryhmä toimii kaupungin henkilöstön ja palvelujen puolesta

Vuoden 2012 lopulla alkanut valtuustokausi oli kuntaliitoksen jälkeen Oulun ensimmäinen. Poliittinen asetelma muuttui keskustan hyväksi. Keskustalla on 19 valtuutettua. Vasemmistoliiton kymmenen valtuutetun ryhmä säilyi kolmanneksi suurimpana. Keskustan voiman lisääntyminen on ilmennyt ristiriitaisesti: palveluiden säilyttäminen koko Oulussa on ollut yhteinen tavoite vasemmistoliiton kanssa, mutta yksityistämistä, ympäristöä ja henkilöstöä koskevissa kysymyksissä on sitten törmätty voimakkaasti.

Valtuustokauden alussa, vuoden 2013 joulukuussa valtuusto päätti lomauttaa kaupungin henkilöstön tavoitteena viiden miljoonan leikkaus henkilöstön palkkoihin. Vasemmistoliitto puolusti ainoana puolueena henkilöstöä ja kuntalaisten palveluja äänestämällä lomautusta vastaan. Osoitimme, että lomautus ei tuo säästöjä vaan jopa lisää kustannuksia. Palvelut heikkenevät ja kuntalaisten oikeus lakisääteisiin palveluihin vaarantuu, henkilöstön työpaineet lisääntyvät. Samalla työhyvinvointi heikkenee ja sairastavuus kasvaa. Lomautuksen järjestäminen teettää esimiehillä ja henkilöstöllä turhaa työtä. Lomautuksen takia myös menetetään tuloja esimerkiksi päivähoitomaksuissa. Terveydenhuollossa asiakkaat ohjautuvat kalliimpiin erikoissairaanhoidon palveluihin. Lomautuksen aikana ei voida työllistää palkkatuella, joten tukityöllistämisen taso aleni lähes 150 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset kaupungille lisääntyivät.

Osoitimme, että lomautus ei tuo säästöjä vaan jopa lisää kustannuksia.

Vasemmistoliitto on vastustanut myös eläköitymisen hyödyntämistä henkilöstön vähentämisessä. Henkilöstön määrän pysyminen nykytasolla merkitsee tuottavuuden kasvua, kun väkimäärä ja palvelutarve kasvaa. Luopumalla tilaaja-tuottajamallista ja kuntaliitoksen päällekkäisyyksistä vapautuu henkilöstöä hallinnosta suorittavaan työhön. Emme hyväksy henkilöstön pelottelua yt-neuvotteluilla vuoden 2017 talousarviossa. Kuntaliitoksen irtisanomissuojan umpeutuminen 2017 lopussa ei ole peruste yt-neuvotteluille.

Ympäristön puolesta

Ympäristöasiat olivat keskeisiä, kun valtuusto käsitteli Sanginjoen ulkometsän suojelemista ja kansallispuiston tasoisen luonnonsuojelualueen muodostamista, Oulun varavesijärjestelmää ja Oulun osallistumista omistajana Fennovoiman ydinvoimalaan. Kaikissa näissä kärsittiin niukkoja tappioita. Sanginjoen ulkometsän suojelu ja vedenhankinta Viinivaarasta ovat valituksen alaisina kesken. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli näissä kysymyksissä yhtenäinen ja toisaalta kokoomus oli yhtenäisesti vastakkaisella kannalla, kaikki muut ryhmät jakautuivat.

Sanginjoen ulkometsän suojelu oli yhdestä äänestä kiinni. Äänestystulos syntyi yhden keskustan valtuutetun muuttaessa äänestystään painostettuna.

Sanginjoen ulkometsän suojelu oli yhdestä äänestä kiinni.

Oulun varavesijärjestelmän käsittelyssä kannatimme hajautettua vaihtoehtoa, jossa pohjavettä olisi lisätty useasta eri olemassa olevasta lähteestä naapurikuntien kanssa neuvotellen. Voittanut, keskitetty ns. Viinivaara-vaihtoehto merkitsee pohjaveteen siirtymistä. Siihen käytetään uusia pohjavesivarantoja lähinnä Pudasjärven Viinivaarasta. Alue sivuaa herkkää Natura-aluetta ja laajalla veden pumppauksella on merkittäviä vaikutuksia ainutlaatuiseen luontoon. Pohjavesi on liian arvokas luonnonvara vessojen huuhtelemiseen ja peseytymiseen, mihin 90 prosenttia vedestä kulutetaan.

Oulun osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen tuotiin kiireellisenä valtuuston käsittelyyn. Tarvittiin lisää kotimaisia omistajia, kun ilmeni, että kotimainen 60 prosentin osuus ei täyty. Oulun Energian johtokunta katsoi lausunnossaan, että osallistumiselle ei ollut taloudellisia perusteita. Ydinvoiman ympäristöongelmat, kuten jäteongelman ratkaisemattomuus, olivat vasemmiston mielestä sellaisia riskejä, että Oulun ei pidä niihin sitoutua omistuksen kautta. Kaupunginvaltuusto päätti, että Oulun kaupunki ja Oulun Energia osallistuvat Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen 16–17 miljoonan euron sijoituksella. Oulun Energialla on omiakin investointitarpeita esimerkiksi Toppila ykkösen uusimiseen ja aurinko- ja tuulivoiman lisäämiseen.

Aluelukioiden säilyttämisen puolesta

Tärkeä politiikan linjakysymys oli suhtautuminen keskitettyyn kampuslukioratkaisuun, joka olisi lopettanut sekä Oulunsalon että Kiimingin lukion. Yli puoluerajojen syntyi rakentava yhteistyö aluelukioiden säilyttämisen puolesta. Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten ryhmät kokonaisuudessaan, keskustan ja vihreiden ryhmien enemmistö ja yksi sosialidemokraatti muodostivat voittaneen enemmistön.

Vasemmistoliiton mielestä aluelukioiden säilyttämistä puolsivat useat tekijät. Lukioiden oppilaista noin 70–85 prosenttia asuu lukion lähialueella. Keskittäminen muutamaan niin sanottuun kampuslukioon keskikaupungille aiheuttaa eriarvoisuutta, kun oppilaiden koulumatkat pitenevät ja koulunkäyntiin kuluva aika kasvaa huomattavasti, enimmillään jopa kolmella tunnilla. Satojen oppilaiden matkakustannukset kasvavat kun Kela korvaa yli kymmenen kilometrin mat-kat vain osittain. Lähilukion puuttuminen lisää toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Lukioiden keskittämisestä syntyvät suuret, jopa tuhannen oppilaan yksiköt eivät palvele oppimista. Samalla oppilashuollon tarve kasvaa. Valinnaisuuden edut saavutetaan pienemmissäkin lukioissa jo nyt. Lukioiden poistuminen entisistä kuntakeskuksista heikentää muitakin palveluja ja lisää kaupungin sisäisiä alueellisia eroja.

Vasemmistoliitto piti parhaana tiivistää lukioita kantakaupungissa suurin piirtein samankokoisiksi 600–700 oppilaan lukioiksi; Merikosken ja Pateniemen lukion yhdistäminen Raksilaan on askel tähän suuntaan.

 

Mikko Viitanen

Kirjoittaja on oululainen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu.

 

 

Henkilöstön lomautus 2.12.2013 Vas. SDP Vihr. Kesk. PS Kok. KD
Puolesta (Kyllä) 57 9 7 19 8 13 1
Vastaan (Ei) 10 10

 

Sanginjoen ulkometsän suojelu 16.6.2014 Vas. SDP Vihr. Kesk. PS Kok. KD
Puolesta (Kyllä) 33 10 9 7 1 4 1
Vastaan (Ei) 34 18 3 13

 

Varavesijärjestelmä: pohjavesi Viinivaarasta tai hajautettu vaihtoehto 11.5.2015 Vas. SDP Vihr. Kesk. PS Kok. KD
Keskitetty pohjavesi Viinivaara (Kyllä) 34 7 12 1 13 1
Hajautettu (Ei) 33 10 2 7 7 7

 

Oulun osakkuus Fennovoiman ydinvoimayhtiöön 16.6.2014 Vas. SDP Vihr. Kesk. PS Kok. KD
Puolesta (Kyllä) 40 6 15 5 13 1
Vastaan (Ei) 27 10 3 7 4 3

 

Lukioiden säilyminen Kiimingissä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla 13.6.2016 Vas. SDP Vihr. Kesk. PS Kok. KD
Puolesta (Kyllä) 36 10 1 4 13 8
Vastaan (Ei) 31 8 3 6 13 1

 

Kategoriat
Pääkirjoitus

Täältä pesee

Vuosi 2016 tullaan muistamaan oikeistopuhurin ennennäkemättömän kovasta puhkusta. Porvarihallitusta on suomittu vasemmalta kovaa, ja syitä on riittänyt. Samalla vuosi on kumonnut väitteen, jonka mukaan politiikasta puuttuu politiikka ja että puolueet eivät eroa toisistaan. Konsensus on mennyttä aikaa.

Porvarihallitus on vyönkiristelypäätöksillään ja talouskuripolitiikallaan varmistanut, että elintasokuilu Suomessa repeää entistä ammottavammaksi. Tuloerot kasvavat, ja köyhiä ja kipeitä, kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, kuritetaan kovaa. Eikä siinä vielä kaikki: osansa ovat saaneet niin keskituloiset, pienyrittäjät, työntekijät, työttömät, eläkeläiset, opiskelijat kuin pienituloiset lapsiperheetkin. Tämä kaikki perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan tinkimättömällä visiolla.

Vasemmistoliitolle vuosi 2016 on ollut muutostentäyteinen. Puoluekokouksessa valittiin uusi johto, ja Oulun puoluekokous muistettaneen eteenpäin katsovasta otteestaan ja hyvästä hengestään.

Maailmalla, lähellä ja kaukana, on koettu äärioikeiston ja oikeistopopulistien kalsa nousu ja suurvaltasuhteiden kiristyminen. Tilanne on saanut monet hieraisemaan silmiään ja muistuttamaan itseään, että emme kaikesta huolimatta elä 1930-luvulla, eikä historian tarvitse toistaa itseään. Kehitys ei etene yksillä raiteilla kohti vääjäämätöntä yhteentörmäystä, vaan tulevaisuus tarjoaa myös vaihtoehtoisia sivuraiteita. Eri asia on, onko niiden hyödyntämiseen tahtoa ja halua.

Myös 110-vuotisjuhlavuottaan viettäneelle Kansan Tahdolle vuosi on ollut yhtä myllerrystä. Sanomalehden tekemiseen tottuneille lehdentekijöille aikakauslehtimuotoon siirtyminen on aiheuttanut synnytystuskia, mutta myös suuria onnistumisen kokemuksia. Kansan Tahtoa on kiitetty sen uudesta ulkoasusta ja sisällöstä, kehuttu jopa saavuttaneen ”tasaisen korkean laadun”. Mikäpä lämmittäisi enempää mieltä. Yhtä kaikki, Kansan Tahtoa on tehty tinkimättä ja täysillä.

Myös 110-vuotisjuhlavuottaan viettäneelle Kansan Tahdolle vuosi on ollut yhtä myllerrystä.

Ennen kuin ensimmäistäkään aikakauslehtinumeroa oli ehtinyt ilmestyä, tuli luvattua, että Kansan Tahto pyrkii olemaan maailman paras vasemmistolainen aikakauslehti. Tuskin ihan moista asemaa ja arvoa on lehti vielä ensimmäisenä elinvuotenaan lunastanut, mutta kehityksen kyydissä olemme ja kiinni pidämme rystyset valkoisina. Tavoitteita täytyy olla, ja pidetään tavoite samana kuin alkuvuodestakin.

Ensi vuosi on kunnallisvaalivuosi. Kunnissa ympäri maan valitaan uudet valtuustot, joissa tehdään ne kaikkein lähimmäs tavallista ihmistä osuvat päätökset. Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, ruohonjuuritason vaalit vaikuttavat valtakunnan tasolla ainakin siihen, että ennen vaaleja hallituspuolueet höllentävät hieman riekkumistaan, tai ainakin siirtävät kovimpia iskuja vaalien yli. Vaalien jälkeen tahti jatkunee entistä kovempana. Toisaalta istuvalta hallitukselta voi odottaa mitä tahansa. Oppositiossa ei toden totta voi hellittää hetkeksikään. Tasa-arvon puolesta tehtävää työtä sata vuotta täyttävässä Suomessa riittää.

On aika kiittää. Kiitokset erityisesti Kansan Tahdon tilaajille, lukijoille ja avustajille. Ilman teitä koko lehteä saati uudistunutta aikakauslehteä ei olisi olemassa. Se on seikka, jota ei voi kylliksi korostaa: tilaajat, ilmoittajat ja innokas avustajakunta ovat pienen aikakauslehden laadun tae. Tästä on hyvä siirtyä tekemään vuonna 2017 entistäkin parempaa, rohkeampaa ja laadukkaampaa lehteä. Vilkaisu ympärille politiikkaan ja elämisen olosuhteisiin osoittaa, että tarvetta kriittiselle äänelle ja rohkealle journalismille kerta kaikkiaan on. Punaista joulua ja hyvää uutta vuotta!

Kategoriat
Uutiset

Uudet nettisivut auki 23.12.

Kansan Tahdon uudet nettisivut avataan perjantaina 23.12.

Uudistuksessa pyrittiin sivujen pitämiseen selkeinä ja helposti navigoitavina ja haettiin uutta, ajanmukaista ja raikasta ilmettä kokonaisuudelle.

Nyt jutut löytyvät neljästä eri kategoriasta: uutiset, artikkelit, kolumnit ja näkökulma. Artikkelit-kategoriassa julkaistaan uutisjuttuja pidemmät ja taustoittavammat jutut, näkökulmia ovat lukijoiden ja toimituksen mielipidekirjoitukset ja pääkirjoitukset. Paperilehteä laajempi kolumnikattaus löytyy omasta kategoriastaan.

Pitkään ja hartaasti toivottu juttujen kommentointimahdollisuus on sisällytetty uusille sivuille. Facebook-käyttäjät voivat kommentoida juttuja omalla nimellään.

Lukijoilta toivotaan palautetta uusista nettisivuista osoitteeseen tero.kaikko(at)kansantahto.fi.

Kansan Tahdon nettisivut toteutti oululainen mainostoimisto Tehas.