Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Päijät-Hämeen sote-yhtiöitys sai vastaansa kansalaisaloitteen

Terveyspalvelujen yksityistämistä vastustetaan nyt kansalaisaloitteella. 14. helmikuuta käynnistetyllä aloitteella halutaan rajoittaa sitä, kuinka paljon kunnat voivat hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon osia yksityisiltä yrityksiltä.

Kansalaisaloite sai alkunsa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnitelmasta siirtää terveydenhuollon peruspalvelut yhteisyritykseen, josta enemmistön saisi yksityinen terveysyritys. Vasemmistoliitto tiedotti tammikuussa, että sen valtuutetut ovat valmiita haastamaan ulkoistamisen laillisuuden oikeusteitse.

Lahden vasemmistoryhmän puheenjohtaja ja kansalaisaloitteen edustaja Elisa Lientola pitää lainvastaisena tilannetta, jossa kuntalainen ei voi valita julkista palvelua yksityisen sijaan.

”Kunnat ja kuntayhtymät tekevät paniikkiratkaisuja.”

Lientola sanoo, ettei laki ole pysynyt yhtiöittämis- ja yksityistämiskehityksen vauhdissa. Lain pitäisi hänen mielestään estää radikaalit sote-palvelujen ulkoistamiset, joita olisi mahdoton palauttaa myöhemmin julkiseen omistukseen ja ohjaukseen.

– Nyt on villiä menoa valtakunnallisesti, kun kunnat ja kuntayhtymät tekevät paniikkiratkaisuja, lahtelaispoliitikko taustoittaa aloitteen kiireellisyyttä.

Vasemmisto valmis oikeuskäsittelyyn

Päijät-Hämeessä viranhaltijat perustelevat, ettei kyseessä ole kokonaisulkoistus, sillä erikoissairaanhoito jää yhä julkisesti hoidettavaksi. Myös päätösvallan vakuutetaan säilyvän sopimusten avulla kunnilla, vaikka yksityisen yrityksen osuudeksi kaavaillaan 51 prosenttia uudesta yhteisyrityksestä. Neuvotteluissa ovat mukana Mehiläinen ja Terveystalo.

Jos yksityinen taho omistaa yhteisyrityksestä enemmistön, yritystä ei katsota enää julkiseksi toimijaksi. Silloin sen ei tarvitse kilpailuttaa hankintojaan hankintalain mukaisesti.

Vasemmistoliiton tammikuisessa tiedotteessa puheenjohtaja Li Andersson huomautti, että hallitus valmistelee julkiseen palvelutuotantoon pohjautuvaa sote-mallia. Paikallisesti päätäntävaltaa suomalaisten sote-palveluista kuitenkin siirretään voittoa tavoitteleville osakeyhtiöille, ja se pitää Anderssonin mukaan nyt kyseenalaistaa.

Päijät-Hämeessä lopullinen päätös yksityistämisestä oltiin tekemässä jo huhtikuussa, mutta aikataulu on Lientolan mukaan siirtynyt. Valtakunnallisella aloitteella halutaan lähettää päätöksentekoon selkeä viesti yksityistämistä vastaan.

Lientola on aloitteen ensimmäinen vastuuhenkilö. Mukana on vasemmiston, SDP:n ja vihreiden toimijoita Lahdesta ja Heinolasta.

Vedestä on helpompi viestiä

Aihetta on Lientolan mielestä vaikea popularisoida eli esittää kansantajuisesti. Asukkaille yhteisyritys yksityisen terveysjätin kanssa ei näyttäydy yhtä suoraviivaisesti kuin esimerkiksi sähkönjakelun yksityistäminen.

– Kun vesi tai sähkö siirretään ostettavaksi uudelta taholta, on selkeä yhtiö, jolta se kohonnut lasku tulee. Selkeä syypää. Mutta kun lasku tulee yhä kunnalta tai kuntayhtymältä ja palvelun laadusta vastaa yksityinen taho, syyllinen näyttää olevan julkinen järjestäjä, Lientola sanoo.

Tavoitteena on estää suuret terveyspalvelujen yksityistämiset, joita olisi mahdoton palauttaa myöhemmin julkiseen omistukseen.

Vertailu on ajankohtainen, sillä vasemmistoaktiivien tammikuun lopussa käynnistämä kansalaisaloite vesihuollon yksityistämistä vastaan keräsi vuorokaudessa eduskuntakäsittelyyn vaadittavat allekirjoitukset.

Sote-aloitteen tekijät ovat hakeneet lakitekstiin neuvoja asiantuntijoilta, jotta muutos johtaisi haluttuun lopputulokseen eikä aiheuttaisi odottamattomia sivuvaikutuksia. Yksinkertaisena tavoitteena on estää suuret terveyspalvelujen yksityistämiset, joita olisi mahdoton palauttaa myöhemmin julkiseen omistukseen.

Sote-uudistuksen lähestyessä ei kuitenkaan haluta aiheuttaa valtavaa valmistelutyötä tai edellyttää kunnilta isoja muutoksia, jotka vaikeuttaisivat varsinaisen sote-uudistuksen toteuttamista. Mahdollinen lakiteksti onkin sijoitettu kansalaisaloitteen perusteluihin, ei varsinaiseen esitykseen, jossa esitetään vain lakivalmistelun aloittamista.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Kategoriat
Uutiset

Kansalaisaloite vakuutuslääkärien ”kunniasta ja omatunnosta” on ymmärretty väärin

Eduskunta keskusteli eilen kyselytunnin jälkeen ensimmäisen kerran vakuutuslääkäreitä koskevasta kansalaisaloitteesta. Oululaisen Pertti Latvalan tekemä aloite keräsi yli 50 000 kannattajaa talvella alle kahdessa kuukaudessa.

Kansalaisaloitteesta on esitetty julkisuudessa monenlaisia tulkintoja, jotka ovat Latvalan mielestä väärin. Hän haluaa ainoastaan velvoittaa vakuutus- ja eläkelaitosten lääkärit antamaan lausuntonsa ”kunnian ja omatunnon” kautta. Tällä hetkellä heidät on vapautettu tästä velvoitteesta, joka koskee lain mukaan muita ”lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja”.

Latvalan mukaan tavoitteena ei ole, että vakuutus- ja eläkepäätöksiä tehtäisiin vain hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Vakuutuslääkäreiltä vain vaadittaisiin sama vakuutus kuin muiltakin lääkäreiltä.

– Ei missään nimessä. Tämä on mädännäisen järjestelmän muutoksen aloitus, jossa pureudutaan sen ensimmäiseen nurkkaan. Tavoitteena on, että lopulta saadaan kaikkia osapuolia tyydyttävä järjestelmä.

”Tämä on mädännäisen järjestelmän muutoksen aloitus, jossa pureudutaan sen ensimmäiseen nurkkaan.”

Latvala ihmettelee lääkärien puheita siitä, ettei useissa eri laeissa esiintyvillä ”kunnian ja omatunnon” pykälillä olisi käytännön merkitystä.

– Minkä hiton takia se on pitänyt niihin saada, hän kysyy.

 

Sarkkinen uudistaisi enemmänkin

Torstaina pidetyssä lähetekeskustelussa moni kansanedustaja toivoi suurempiakin muutoksia vakuutuslääkärijärjestelmään kuin aloitteessa esitetään. Vasemmiston Hanna Sarkkinen mainitsi, ettei eduskunnan pidä sitoutua vain aloitteen esittämään ratkaisumalliin.

– Olisi tärkeää, että vakuutuslääkäreiden riippumattomuutta ja sidosten avoimuutta tarkasteltaisiin ja varmistettaisiin lainsäädännöllä, Sarkkinen sanoi.

Hän vaati myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puolueettomuuden varmistamista. Sarkkinen pitää vakuutuslääkärien portinvartijan asemaa perusteltuna, mutta pelkää ihmisten kokemusten puolueellisista ja epäoikeudenmukaisista päätöksistä vahingoittavan järjestelmän oikeutusta.

– Yksi mahdollinen uudistus voisi olla se, että vakuutuslääkärit velvoitettaisiin näkemään ja tutkimaan potilas siinä tilanteessa, että vakuutuslääkärin arvio potilaan tilasta poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta, Sarkkinen ehdotti.

 

Ministerin neuvottelukunta ei kelpaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) on asettanut huhtikuussa kolmevuotisen neuvottelukunnan vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyden kehittämiseksi ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi sitä kohtaan. Mattila toivoo neuvottelukunnalta myös ehdotuksia vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden koulutukseen.

Latvala pitää neuvottelukuntaa ”höpövetona”.

Latvala pitää neuvottelukuntaa ”höpövetona”. Yli vaalikauden toimivaan neuvottelukuntaan asia on helppo haudata.

– Se keskittyy aivan muihin asioihin eikä tähän kunnian ja omatunnon asiaan ollenkaan.

Kansalaisaloite jatkaa seuraavaksi matkaansa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, mutta kovin nopeaa käsittelyä ei ole tiedossa. Vasemmistoa valiokunnassa edustava Aino-Kaisa Pekonen kertoo, ettei se käsittele ilmeisesti mitään ennen kuin sote-uudistukseen liittyvät lakiesitykset on saatu pois pöydältä.

Hallituspuolueiden enemmistö päätti keskiviikona kiireeseen vedoten, ettei valiokunta anna lausuntoa julkisen talouden suunnitelmasta, vaikka sillä on merkittäviä vaikutuksia sote-palvelujen rahoitukseen. Opposition eduskuntaryhmien puheenjohtajat vetosivatkin eilen puhemiesneuvostoon, jotta se käsittelisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan tilanteen. Valiokunnan ohittamisesta pelätään muodostuvan demokratiaa uhkaava ennakkotapaus, joka vähentää valiokuntien asiantuntijakuulemisten merkitystä.

Kategoriat
Uutiset

Oulussa kerätään nimiä kuntalaisaloitteeseen varhaiskasvatusoikeuden puolesta

Oulussa kerätään nimiä kuntalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan kaikille lapsille tasavertaista ja yhtäläistä oikeutta varhaiskasvatukseen hallituksen leikkauksista huolimatta. Aloite tähtää asian ottamiseksi uudelleen valtuuston käsittelyyn.

Kuntalaisaloitteen tekijöiden mielestä Oulussa on tehty väärät päätökset lasten päivähoito-oikeuden rajaamisesta vanhemman työmarkkina-aseman perusteella ja ryhmäkokojen kasvattamisesta yli 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa.