Olen ollut mukana erilaisissa kuntoutushankkeissa, joissa on etsitty syrjäytymisen syitä ja yritetty pysäyttää syrjäytymiskehitystä, pyritty parantamaan työkykyä ja työssä jaksamista.

Yllättävän usein työkykyyn vaikuttavat ongelmat juontavat ihmisen lapsuuteen ja nuoruuteen. Vanhemmilla on ollut vanhemmuus hukassa mielenterveysongelmista tai muista syistä johtuen.

Suuri vaikutus perheen lisäksi on myös varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella. Onko lapsella ollut tunne siitä, että juuri hän on tärkeä, tasa-arvoinen muiden lasten kanssa perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta? Onko koulussa ollut tarvittavia tukipalveluita saatavissa ja onko niitä käytetty?

Monen syrjäytyminen on alkanut koulukiusaamisella.

Monen syrjäytyminen on alkanut koulukiusaamisella. Häntä ei ole hyväksytty mukaan porukkaan sellaisena kuin hän on. Usein ongelmat ovat alkaneet jo ala-asteella ja jatkuneet siitä koko peruskoulun ajan. Kiusaamisella on viety tunne siitä, että hän on ihmisenä arvokas.

Koulutuksellinen eriarvoisuus on lisääntynyt, vaikka sen tasa-arvo on aina muodostanut perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. Perusopetuksen on pystyttävä varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille. Tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia sekä muita tukea tarvitsevia.

Ryhmät eivät saa olla liian suuria, koulunkäynninohjaajia on kouluilla oltava tarpeeksi. Tarvittava erityisopetus järjestetään ja myös tukipalveluita on saatavilla. Eurolla, joka käytetään varhaiskasvatukseen ja opetukseen, säästetään monta myöhemmin.

Peruskoulun on rakennettava pohja, jolta jokainen sukupuolestaan ja perhetaustastaan riippumatta ponnistaa tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena nuoruuteen ja aikuisuuteen.

Peruskoulun on rakennettava pohja, jolta jokainen sukupuolestaan ja perhetaustastaan riippumatta ponnistaa tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena nuoruuteen ja aikuisuuteen. Koulutuksen avulla on turvattava jatkossa kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus edetä elämässä. Sen on mahdollistettava positiiviset siirtymät elämässä. Pidetään tämä perusta hyvinvoinnille ja elinvoimaisuudelle kunnossa myös jatkossa. Ei anneta enää poikiemmekaan kadota.

 

Outi Pekkala
Haapavesi

Suomalainen koulutus on ollut leikkauskohteena 1990-luvun lamavuosista lähtien. Milloin siitä on leikattu ohuita, milloin paksumpia siivuja. Koulutuksen tasa-arvo on rapautunut, eikä koulu enää pysty riittävän hyvin tasaamaan kotitaustasta ja asuinpaikasta johtuvia eroja. Viimeisten tutkimusten mukaan maamme nuorista jo joka viidenneltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Olemme käännekohdassa, jossa Suomi on jakaantumassa korkeasti koulutettuihin, koulutettuun keskiluokkaan ja heikosti koulutettuihin. Tällainen kehitys on pysäytettävä.

Hallituspuolueet lupasivat ennen eduskuntavaaleja, ettei koulutuksesta ja opintotuesta leikata. Kun ääntenlaskenta käynnistyi, annetut lupaukset unohdettiin.

Kun ääntenlaskenta käynnistyi, annetut lupaukset unohdettiin.

Kuntavaaleissa valittavat päättäjät ratkaisevat kaupunkimme sivistys- ja koulutuslinjaukset. Keskeinen kysymys, on jatkuuko leikkauslinja, vai tapahtuuko ajattelussa ja toiminnassa muutos?

Jos tavoitteena on koulutuksen tasa-arvo, nyt on muutoksen aika.

Leikkausten pysäyttämisen lisäksi koulutus tarvitsee resursseja. Oulussa on taattava koulutuksen alueellinen saatavuus, kouluyksikköjen tulee olla mahdollisimman pieniä. Koulukiinteistöjä on korjattava ja on rakennettava uusia. Nämä toimet eivät yksin riitä. Myös ryhmäkokoja on pienennettävä varhaiskasvatuksessa, perusasteella ja toisen asteen koulutuksessa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Erityisopettajia tarvitaan lisää. Jokaiselle oppilaalle on taattava toisen asteen koulutuspaikka. Digiloikka-sumuverhon taakse ei voi piiloutua. Opettajille on annettava laadukasta täydennyskoulutusta.

Koulutukseen käytetty euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Koulutukseen käytetty euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Se on paras työkalu talouskasvun ja työllisyyden edistämiseen. Siksi on käsittämätöntä, että ammatillisen koulutuksen leikkaukset kohdistuvat kasvavaan ja väestöltään nuoreen Ouluun.

Ilman tasa-arvoista koulutusta ei ole tasa-arvoista yhteiskuntaa.

 

Mauno Murtoniemi
opettaja
Oulu

Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Naistenpäivää on vietetty 1900-luvun alusta saakka, ja YK vahvisti päivän vieton vuonna 1975. Naistenpäivänä juhlistetaan naisten sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia saavutuksia. Samalla nostetaan esiin ongelmia naisten oikeuksien toteutumisessa. Tämän vuoden teema on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä. Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tavoitteen yhdessä.

Naisten päivän teema on edelleen ajankohtainen, sillä naisten asema on huonontunut monin paikoin läntisessä maailmassa.

Naisten asema on huonontunut monin paikoin läntisessä maailmassa.

Tänä vuonna naisten päivää vietetään monessa maassa ”Päivä ilman naisia” -mielenosoituksissa. Muun muassa Yhdysvalloissa ja Puolassa osoitetaan mieltä naisten oikeuksien heikennyksiä, palkkaeroja ja syrjintää vastaan. Mielenosoitukset Yhdysvalloissa organisoi sama ryhmä, joka järjesti massiiviset naistenmarssit presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisten aikaan. Maailmanlaajuisesti ”Päivä ilman naisia”-mielenosoituksiin on ilmoitettu yli 400 tapahtumaa.

Puolassa naiset ovat tänään kokoontuneet mielenosoituksiin uusia naisten asemaa huonontavia lakeja vastaan ja puolustamaan naisten oikeuksia, muun muassa oikeutta päättää omasta kehostaan, työelämän tasa-arvoa ja vastustamaan konservatiivihallitusta. Viime viikolla Puolan europarlamentaarikko, oikeistoliberaali Janusz Korwin-Mikke (sosialistit ja demokraatit-ryhmästä) julisti, että naiset ovat “pienempiä, heikompia ja vähemmän älykkäitä” kuin miehet ja siksi heidän tulisi saada vähemmän palkkaa. Puolassa naisten palkka on miesten palkkaa pienempi, työllisyysaste heikompi, naisia on johtopaikoilla vähemmän, vaikka ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin miehet.

Venäjällä puolestaan viime kuussa poistettiin perheväkivallan kriminalisointi. Perheenjäseneen tai muuhun läheiseen ihmiseen kohdistuva väkivalta tuomitaan nyt samojen pykälien mukaan kuin tuntemattomaan ihmiseen kohdistuva väkivalta.

Venäjällä puolestaan viime kuussa poistettiin perheväkivallan kriminalisointi.

Myös Suomessa tasa-arvon eteen on työtä tehtävänä. Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma. Suomi on Euroopan väkivaltatilastoissa toisena naisiin kohdistuvan väkivallan osalta. Tänään Suomen sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy julkaisi lausunnon raskaussyrjinnästä työelämässä. Tehyn mukaan naisen raskauden käyttäminen syynä siihen, että työsopimusta ei jatketa, on yleinen ongelma. Naiset ovat alkaneet viedä tapauksia oikeuteen, mutta moni ei uskalla sitä tehdä työpaikan menettämisen pelossa.

Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan Syyriassa ja muualla Lähi-idässä jatkuva sotatila heikentää erityisesti naisten asemaa ja turvallisuutta. Seksuaalinen väkivalta ja pakkoavioliitot ovat yleistyneet konflikteissa ja sekasortoisissa oloissa.

Naisten aseman raportoidaan kuitenkin kohentuneen yleismaailmallisesti: Afrikassa ja Aasiassa yhä useampi tyttö pääsee kouluun, oppii lukemaan ja hankkii ammatin. Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvä kehitysyhteistyö on avainasemassa tyttöjen ja naisten hyvinvoinnin kehittämisessä. Poliittisen ilmaston muutos ja erityisesti Yhdysvaltojen suunnittelemat leikkaukset seksuaali- ja lisääntymisterveyden hankkeisiin uhkaavat keskeyttää merkittävän osan hankkeista, joiden avulla pyritään pelastamaan miljoonien tyttöjen terveys ja jopa henki. Suomen valtio suuntaa tänä vuonna 20 miljoonaa euroa lisää tukea seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen kehitysmaissa.