Vasemmistoliiton Oulun valtuustoryhmä jätti 30.1. valtuustoaloitteen, jossa se ehdottaa terveyskeskusmaksun poistamista. Aloitteessa esitetään että Oulun kaupunki ryhtyy toimiin terveyskeskusmaksujen poistamiseksi ja valmistelee vuoden 2018 budjetin niin, että terveyskeskusmaksusta voidaan luopua.
Valtuustoryhmä katsoo, että terveyskeskusmaksun poistaminen on yksi keino vähentää ihmisten välisiä terveyseroja, sillä terveyskeskusmaksut ovat raskaimmat pienituloisille ja köyhimmille kansalaisille. Ne ovat todellinen este vähävaraisille ihmisille terveyspalveluiden piiriin hakeutumiselle. Helsingin kaupunki on jo poistanut terveyskeskusmaksun.
Pohjois-Pohjanmaalla alkuviikosta vieraillut vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kiritti kuntavaalikampanjointia Raahessa ja Oulussa. Kiertue pysähtyi ensin Raahen terästehtaalla, sieltä yleisötilaisuuteen Oulun yliopistolle ja lopulta kaupungin keskustan kahvilaan, joka tulikin yleisöstä tupaten täyteen.
Yksi massiivisen mittakaavan kädenojennus olisi ollut liikenneministeri Bernerin kariutunut liikenneväylähanke, joka olisi Anderssonin mukaan vienyt yhtiöittämisen kautta liikenneväylästöä kauemmas eduskunnan päätösvallan ulottuvilta ja taannut yksityisten operaattoreiden rynnistyksen uusille markkinoille.
En ole yrittäjävastainen, yrittäjiä tarvitaan. On eri asia yksityistää kansallisomaisuutta.
– En ole yrittäjävastainen, yrittäjiä tarvitaan. On eri asia yksityistää kansallisomaisuutta, Andersson totesi.
Tavoitteena hallituksen perääntyminen valinnanvapaudessa
Kansallisomaisuuden yksityistämistä on myös kaavailtu soteuudistus, johon ympättiin kokoomuksen toiveesta ns. valinnanvapausmalli.
– Valinnanvapaus kuulostaa hyvältä, mutta johtaa siihen, että verorahoilla kustannetaan terveysbisneksen toimintoja. Asiakassetelillä avataan erikoissairaanhoidon palveluja markkinoiden hoidettaviksi, Andersson sanoi. Hän arvioi, että uudet ratkaisut tulisivat myös ”melko takuuvarmasti” kalliimmiksi kuin nykyjärjestelmä.
Hänestä on merkittävää, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten lisäksi myös jotkin kokoomuslaiset varoittavat alan yksityistämisen vaaroista – ainakin silloin, kun yksityistäminen tehdään yhdellä rysäyksellä, kuten Andersson kuvaili. Hän viittasi entisen elinkeinoministerin Jan Vapaavuoren blogikirjoitukseen, jossa tämä huomautti, että kapitalisti on usein lainsäätäjää ovelampi.
Andersson muistutti, että sote-rahoitusmalliin nivotaan sisään kolmen miljardin säästöt: se tarkoittaisi palveluverkon merkittävää karsimista tai asiakasmaksujen korottamista.
– Vaikka me Vasemmistossa olemmekin soteuudistuksen kannalla, emme kannata valinnanvapausmallia, vaan maakuntamallia maakuntien verotusoikeudella.
– Tehdään kuntavaaleista sote-vaalit. Tavoitteenamme on, että hallitus vetää suunnitelmansa pois valinnanvapauden osalta, Andersson sanoi.
Pohjois-Pohjanmaan kiertueellaan Andersson vieraili myös Raahen terästehtaalla. (Kuva: Mikko Kähkönen)
Suunnanmuutosta tekemään
Hallituksen kynsissä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen rahoitus on kokenut kovia. Säästöt ovat olleet poikkeuksellisen rajuja.
Vastavetona säästövimmapolitiikalle vasemmistoliitto vaatii subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä kaikissa kunnissa.
– Ja ryhmäkoot pitää säilyttää järkevän kokoisina, jotta varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, Andersson sanoi.
Hän kertoi olevansa huolissaan sekä koulujen että oppilaiden keskinäisten tasa-arvoerojen kasvusta.
– Vasemmistolaisesta vinkkelistä erityisen huolestuttavaa on, että perhetausta vaikuttaa entistä enemmän oppimistuloksiin.
Jotta politiikan suunnanmuutos olisi mahdollinen, tarvitaan vasemmiston voitto ensin kuntavaaleissa.
– Nämä kuntavaalit tulevat olemaan äärimmäisen mielenkiintoiset, sillä niiden tulos on myös väliluottamusäänestys hallituksen politiikalle, Li Andersson totesi.
– Onneksi oppositio on historiallisen hyvä. Oppositio ei ole vain eduskuntaryhmä, vaan se koostuu kaikista meistä, hän huomautti.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vierailee Raahessa ja Oulussa maanantaina 23. tammikuuta.
Andersson vierailee Raahen terästehtaalla aamupäivällä klo 9-12.
Oulussa Andersson on tavattavissa klo 14-16 Oulun yliopiston luentosalissa L7, jossa järjestetään keskustelutilaisuus korkeakoulupolitiikasta. Tilaisuuden järjestää OAMK:n ja Oulun yliopiston vihreä vasemmisto OViVa.
Alkuillasta Andersson on tavattavissa klo 17-19 puistokahvila Makiassa, joka sijaitsee Otto Karhin puistossa.
Kiimingin Vasemmisto on huolissaan Jokirannan koulun tilanteesta. Koulun oppilaat ovat kärsineet sisäilmaongelmista jo pitkään. Tilanne kärjistyi keskiviikkona 11.1. aloitettuun oppilaiden ja heidän vanhempiensa järjestämään koululakkoon, jonka on määrä kestää kolme päivää.
Lakon pyrkimyksenä on saada vastauksia ongelmien ratkaisemiseksi. Lakon yhtenä tavoitteena on saada vauhtia parakkikoulun rakentamiselle ja taata tasa-arvoiset oppimismahdollisuudet.
Vuoden 2012 lopulla alkanut valtuustokausi oli kuntaliitoksen jälkeen Oulun ensimmäinen. Poliittinen asetelma muuttui keskustan hyväksi. Keskustalla on 19 valtuutettua. Vasemmistoliiton kymmenen valtuutetun ryhmä säilyi kolmanneksi suurimpana. Keskustan voiman lisääntyminen on ilmennyt ristiriitaisesti: palveluiden säilyttäminen koko Oulussa on ollut yhteinen tavoite vasemmistoliiton kanssa, mutta yksityistämistä, ympäristöä ja henkilöstöä koskevissa kysymyksissä on sitten törmätty voimakkaasti.
Valtuustokauden alussa, vuoden 2013 joulukuussa valtuusto päätti lomauttaa kaupungin henkilöstön tavoitteena viiden miljoonan leikkaus henkilöstön palkkoihin. Vasemmistoliitto puolusti ainoana puolueena henkilöstöä ja kuntalaisten palveluja äänestämällä lomautusta vastaan. Osoitimme, että lomautus ei tuo säästöjä vaan jopa lisää kustannuksia. Palvelut heikkenevät ja kuntalaisten oikeus lakisääteisiin palveluihin vaarantuu, henkilöstön työpaineet lisääntyvät. Samalla työhyvinvointi heikkenee ja sairastavuus kasvaa. Lomautuksen järjestäminen teettää esimiehillä ja henkilöstöllä turhaa työtä. Lomautuksen takia myös menetetään tuloja esimerkiksi päivähoitomaksuissa. Terveydenhuollossa asiakkaat ohjautuvat kalliimpiin erikoissairaanhoidon palveluihin. Lomautuksen aikana ei voida työllistää palkkatuella, joten tukityöllistämisen taso aleni lähes 150 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset kaupungille lisääntyivät.
Osoitimme, että lomautus ei tuo säästöjä vaan jopa lisää kustannuksia.
Vasemmistoliitto on vastustanut myös eläköitymisen hyödyntämistä henkilöstön vähentämisessä. Henkilöstön määrän pysyminen nykytasolla merkitsee tuottavuuden kasvua, kun väkimäärä ja palvelutarve kasvaa. Luopumalla tilaaja-tuottajamallista ja kuntaliitoksen päällekkäisyyksistä vapautuu henkilöstöä hallinnosta suorittavaan työhön. Emme hyväksy henkilöstön pelottelua yt-neuvotteluilla vuoden 2017 talousarviossa. Kuntaliitoksen irtisanomissuojan umpeutuminen 2017 lopussa ei ole peruste yt-neuvotteluille.
Ympäristön puolesta
Ympäristöasiat olivat keskeisiä, kun valtuusto käsitteli Sanginjoen ulkometsän suojelemista ja kansallispuiston tasoisen luonnonsuojelualueen muodostamista, Oulun varavesijärjestelmää ja Oulun osallistumista omistajana Fennovoiman ydinvoimalaan. Kaikissa näissä kärsittiin niukkoja tappioita. Sanginjoen ulkometsän suojelu ja vedenhankinta Viinivaarasta ovat valituksen alaisina kesken. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli näissä kysymyksissä yhtenäinen ja toisaalta kokoomus oli yhtenäisesti vastakkaisella kannalla, kaikki muut ryhmät jakautuivat.
Sanginjoen ulkometsän suojelu oli yhdestä äänestä kiinni. Äänestystulos syntyi yhden keskustan valtuutetun muuttaessa äänestystään painostettuna.
Sanginjoen ulkometsän suojelu oli yhdestä äänestä kiinni.
Oulun varavesijärjestelmän käsittelyssä kannatimme hajautettua vaihtoehtoa, jossa pohjavettä olisi lisätty useasta eri olemassa olevasta lähteestä naapurikuntien kanssa neuvotellen. Voittanut, keskitetty ns. Viinivaara-vaihtoehto merkitsee pohjaveteen siirtymistä. Siihen käytetään uusia pohjavesivarantoja lähinnä Pudasjärven Viinivaarasta. Alue sivuaa herkkää Natura-aluetta ja laajalla veden pumppauksella on merkittäviä vaikutuksia ainutlaatuiseen luontoon. Pohjavesi on liian arvokas luonnonvara vessojen huuhtelemiseen ja peseytymiseen, mihin 90 prosenttia vedestä kulutetaan.
Oulun osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen tuotiin kiireellisenä valtuuston käsittelyyn. Tarvittiin lisää kotimaisia omistajia, kun ilmeni, että kotimainen 60 prosentin osuus ei täyty. Oulun Energian johtokunta katsoi lausunnossaan, että osallistumiselle ei ollut taloudellisia perusteita. Ydinvoiman ympäristöongelmat, kuten jäteongelman ratkaisemattomuus, olivat vasemmiston mielestä sellaisia riskejä, että Oulun ei pidä niihin sitoutua omistuksen kautta. Kaupunginvaltuusto päätti, että Oulun kaupunki ja Oulun Energia osallistuvat Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen 16–17 miljoonan euron sijoituksella. Oulun Energialla on omiakin investointitarpeita esimerkiksi Toppila ykkösen uusimiseen ja aurinko- ja tuulivoiman lisäämiseen.
Aluelukioiden säilyttämisen puolesta
Tärkeä politiikan linjakysymys oli suhtautuminen keskitettyyn kampuslukioratkaisuun, joka olisi lopettanut sekä Oulunsalon että Kiimingin lukion. Yli puoluerajojen syntyi rakentava yhteistyö aluelukioiden säilyttämisen puolesta. Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten ryhmät kokonaisuudessaan, keskustan ja vihreiden ryhmien enemmistö ja yksi sosialidemokraatti muodostivat voittaneen enemmistön.
Vasemmistoliiton mielestä aluelukioiden säilyttämistä puolsivat useat tekijät. Lukioiden oppilaista noin 70–85 prosenttia asuu lukion lähialueella. Keskittäminen muutamaan niin sanottuun kampuslukioon keskikaupungille aiheuttaa eriarvoisuutta, kun oppilaiden koulumatkat pitenevät ja koulunkäyntiin kuluva aika kasvaa huomattavasti, enimmillään jopa kolmella tunnilla. Satojen oppilaiden matkakustannukset kasvavat kun Kela korvaa yli kymmenen kilometrin mat-kat vain osittain. Lähilukion puuttuminen lisää toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Lukioiden keskittämisestä syntyvät suuret, jopa tuhannen oppilaan yksiköt eivät palvele oppimista. Samalla oppilashuollon tarve kasvaa. Valinnaisuuden edut saavutetaan pienemmissäkin lukioissa jo nyt. Lukioiden poistuminen entisistä kuntakeskuksista heikentää muitakin palveluja ja lisää kaupungin sisäisiä alueellisia eroja.
Vasemmistoliitto piti parhaana tiivistää lukioita kantakaupungissa suurin piirtein samankokoisiksi 600–700 oppilaan lukioiksi; Merikosken ja Pateniemen lukion yhdistäminen Raksilaan on askel tähän suuntaan.
Mikko Viitanen
Kirjoittaja on oululainen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu.
Henkilöstön lomautus 2.12.2013
Vas.
SDP
Vihr.
Kesk.
PS
Kok.
KD
Puolesta (Kyllä) 57
9
7
19
8
13
1
Vastaan (Ei) 10
10
Sanginjoen ulkometsän suojelu 16.6.2014
Vas.
SDP
Vihr.
Kesk.
PS
Kok.
KD
Puolesta (Kyllä) 33
10
9
7
1
4
1
Vastaan (Ei) 34
18
3
13
Varavesijärjestelmä: pohjavesi Viinivaarasta tai hajautettu vaihtoehto 11.5.2015
Vas.
SDP
Vihr.
Kesk.
PS
Kok.
KD
Keskitetty pohjavesi Viinivaara (Kyllä) 34
7
12
1
13
1
Hajautettu (Ei) 33
10
2
7
7
7
Oulun osakkuus Fennovoiman ydinvoimayhtiöön 16.6.2014
Vas.
SDP
Vihr.
Kesk.
PS
Kok.
KD
Puolesta (Kyllä) 40
6
15
5
13
1
Vastaan (Ei) 27
10
3
7
4
3
Lukioiden säilyminen Kiimingissä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla 13.6.2016
Hietasaaren puolesta luovutettiin kansalaisadressi ja pidettiin hiljainen mielenosoitus ennen valtuuston kokousta. (Kuva: Juha Markkola)
Huvipuiston rakentaminen Oulun Hietasaareen sopii kaupunginvaltuuston enemmistölle. Alueen kaavamuutokset hyväksyttiin maanantaina. Huvipuistokaava meni läpi äänin 50–15 (2 tyhjää) ja Vaaskiventien kaava 54–13. Vastaan äänestivät vihreät, noin puolet vasemmistosta ja yksi demari.
Hietasaaren säilyttäminen yhteisenä luonto- ja kulttuurikohteena sai enemmän kannatusta valtuuston ulkopuolella. Saaren säästämistä puoltaneeseen adressiin kertyi nopeasti lähes 2500 nimeä. Valtuuston kokousta edelsi kaupungintalon pihalla kynttilämielenosoitus.
Hietasaaren kaavoitussuunnitelmat puhuttavat oululaisia laajasti ja erityisesti alueelle suunniteltu huvipuisto on saanut liikkeelle sekä hankkeen puolustajat että vastustajat.
Viime viikolla huvipuistosuunnitelman vastustajat käynnistivät adressikeräyksen Hietasaaren säästämiseksi. Samalla he vaativat kaupunginvaltuustoa palauttamaan Hietasaaren kaavaesitykset uuteen valmisteluun. Asia ratkaistaan 12.12. 2016 Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Mikko Viitasesta kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja
Sunnuntaina 13.11. syyskokouksensa pitänyt vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö valitsi Rauno Hekkalan jatkamaan puheenjohtajana. Kunnallisjärjestön varapuheenjohtajaksi valittiin Karita Alanko.
Vasemmistoliiton ensi vuoden suurimpana työsarkana Oulussa ovat kuntavaalit, joihin puolueella on tällä hetkellä 55 ehdokassuostumusta. Tavoitteena on täysi sadan ehdokkaan lista.
