Tekijä: KT

Vasemmistoliitto julkaisi maanantaina Porin SuomiAreenassa oman tiekarttansa nurkkaan ajautuneen sote-uudistuksen saattamiseksi raiteilleen ja maaliin.

Vasemmistoliiton mukaan hallituksen sote-uudistus lähti oudoille teille keskustan ja kokoomuksen kuuluisasta sopimuksesta lähtien. Keskusta sai suuren maakuntamäärän ja kokoomus terveydenhuollon yksityistämisen. Kokoomuksen ajama markkinavetoinen sote-malli törmäsi lopulta perustuslaillisiin ongelmiin.

– Sipilän hallituksen sote-uudistukseen on liittynyt ennennäkemätöntä ja häikäilemätöntä politikointia, jossa perustuslain vastaiseksi tiedettyjä esityksiä on yritetty väkisin viedä eteenpäin, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson moittii.

– Näiden hämmentävien vaiheiden jälkeen tulee nyt puolueiden, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kohdistaa painetta hallitukseen, jotta uudistuksen valmistelu saadaan järkeville urille. Nyt on tarpeen palata askel taaksepäin ja valmistella sote-uudistus maakuntauudistuksen pohjalle kaikkien puolueiden yhteistyönä ja julkisten palveluiden varaan rakentuvana, Andersson sanoi SuomiAreenassa.

Tiekartassa maakuntavaalit järjestetään eduskuntavaalien 2019 yhteydessä.

Vasemmistoliitto keräsi yli 20 000 nimeä vetoomukseen oikeudenmukaisemman sote-uudistuksen puolesta. Vetoomus ja vasemmistoliiton sote-tiekartta luovutetaan peruspalveluministeri Annika Saarikolle, joka aloittaa toimessaan tällä viikolla.

Vasemmistoliiton tiekartassa sote-uudistuksen valmistelua jatketaan parlamentaarisessa yhteistyössä ja siten, että julkisella vallalla säilyy palveluiden järjestämis- ja pääasiallinen tuotantovastuu.

– Nykyisellä aikataululla sote-uudistus on astumassa voimaan vasta 2020, joten iso osa uudistuksen toimeenpanoa on siirtymässä seuraavalle hallitukselle. Näin ollen Sipilän hallituksella ei ole perusteita jatkaa uudistuksen valmistelua ilman parlamentaarista yhteistyötä, Li Andersson sanoi.

Vasemmiston tiekartassa maakuntien väliaikaishallinto, joka koostuu kuntavaalien perusteella valituista maakuntavaltuutetuista, vastaa uudistuksen paikallisesta johtamisesta, kunnes maakuntavaalit on käyty. Tiekartassa maakuntavaalit järjestetään eduskuntavaalien 2019 yhteydessä.

– Kansanvalta toteutuu parhaiten järjestämällä vaalit vasta sitten kun uudistus on valmis ja kaikki tietävät mistä vaaleissa päätetään. Lisäksi näin voidaan noudattaa Euroopan neuvoston suositusta siitä, ettei vaaleja järjestetä alle vuosi sen jälkeen, kun niitä koskeva lainsäädäntö valmistuu.

Vasemmiston sote-mallissa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio rakentuu maakuntien palveluntuotannon ympärille. Hoitoonpääsyä nopeutetaan, henkilökohtainen budjetointi otetaan käyttöön ja asiakasmaksuja kohtuullistetaan. Julkinen sektori on ohjaavassa asemassa, ja se voi tarvittaessa hyödyntää muita palveluntuottajia.

Vasemmiston sote-tiekarttaan voi tutustua täällä.

Yli kolme vuosikymmentä Kansan Tahtoa kirjoittajana ja valokuvaajana avustanut Heikki Kirstinä kuoli 25. huhtikuuta Oulussa, jossa hän oli syntynyt 70 vuotta sitten 18.1.1947. Kirstinän viimeiseksi jutuksi Kansan Tahdossa jäi vuoden 2016 joululehden novelli, jota laatiessaan hän jo poti vakavaa syöpäsairautta.

Kirstinä oli lahjakas ja omatyylinen kirjoittaja, ja hänen jäljittelemätön käsialansa näkyi myös valokuvissa. Moni ounasteli Haanpää-vaikutteita, mikä olikin luontevaa, koska Kirstinä vietti lapsuudessaan kesiä Kairanmaalla. Aikamiehenä hän sitten vuokrasi Piippolasta vanhan talon, Puolivälin, josta tuli hänelle ja muillekin kirjallisten harrastusten tukikohta pitkäksi aikaa. Puolivälin ympäristö pulppusi ”Piippolan vaarin” kirjoitusten ja kuvien rikkaana lähteenä. Syrjäiseltä maaseudulta löytyi aitoja ihmisiä, joista Kirstinä kertoi arvostavalla ja myötäelävällä tavalla. Kansan Tahdon lukijat saivat tutustua esimerkiksi iäkkääseen pientilan emäntään ja marjanpoimintamestariin Mämmin Iitaan. Kairanmaan metsät ja etenkin järvet olivat kalastuksesta innostuneelle Kirstinälle tulvillaan tarinoiden aiheita.

Opintietä Kirstinä ei käynyt kansakoulua pitemmälle. Hänen lapsuutensa oli risainen ja aineellisesti köyhä. Varhaisvuosien kokemukset piirtyivät syvälle mieleen ja heijastuivat hänen novelleissaan. Kirjoittamisen taitoa kasvatti laaja lukeneisuus: Kirstinä ahmi valtavat määrät kirjoja ja oli kiinnostunut monista elämänalueista historiasta ja filosofiasta alkaen. Hän ponnisti kirjoituksissaan ja keskusteluissa vankalta tietopohjalta, mutta uskalsi ilmaista myös tunteitaan. Tämä yhdistelmä teki vaikutuksen hänet tunteneisiin.

Novellien, kolumnien ja reportaasien ohella Kirstinän yksi merkittävä työsarka koostui hänen Kansan Tahtoon tekemistään pohjoissuomalaisten taiteilijoitten haastatteluista. Hän oli myös luonnon ja eläinten ystävä, joka näitäkin aiheita käsitellessään asettui aina vähäväkisen puolelle.

Kansan Tahtoon 1984 tullessaan Kirstinä oli ehtinyt tehdä usean alan töitä, pisimpään kodinkonemyyjänä. Lehteen hänet toi vanhemman polven kulttuuriavustaja Edvin Anttila, duunari ja vahva persoonallisuus hänkin. Vaikka Kirstinä ei koskaan ollut puoluemies, muodostui suhde perinteikkääseen vasemmistolehteen kiinteäksi. Kuukausipalkkalaiseksi ei vapautta rakastanut taitoniekka halunnut, mutta idearikasta avustajaa tarvittiin jatkuvasti, ja palaute lukijoilta oli kiittävää. Kansan Tahto palkitsi Kirstinän pitkäaikaisen työn Yrjö Mäkelin -merkillä lehden täyttäessä 110 vuotta.

Tekijä lähti. Työ jää. Lähipiiri saatteli Heikki Kirstinän 12.5. siunaus- ja muistotilaisuudessa Oulussa. Kansan Tahdon väki muistaa edesmennyttä espanjalaisen runoilijan Antonio Machadon sanoin: ”Matkalainen, polkua ei ole. Se syntyy kävelemällä.”