Rovaniemeläinen Jarmo Alatarvas, 59, ja torniolainen Olavi Stoor, 71, ovat vasemmistoliiton uudet kiinnitykset tuleviin eduskuntavaaleihin Lapissa.
Stoorilla on takanaan pitkä ura Outokummun terästehtaalla, jossa hän toimi yli 30 vuotta, ollen myös pääluottamusmies. Politiikassa ja järjestötoiminnassa Stoor on toiminut ansiokkaasti 70-luvulta asti ja on tälläkin hetkellä varavaltuutettu Tornion kaupungissa. Tulevat kansanedustajavaalit ovat Stoorille järjestyksessään kolmannet.
Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina.
Rovaniemeläinen Alatarvas toiminut jo 18 vuotta Rakennusliiton aluetoimitsijana Lapissa pitämässä työntekijöiden puolta maakunnassa. Hän on ollut aiemmin mukana useita kausia kuntapolitiikassa Rovaniemellä sekä Rovaniemen maalaiskunnassa ja on toiminut pitkään myös järjestötehtävissä.
– Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina. Työn murroksessa on tärkeätä, että kokemus sekä työntekijöiden ääni kuuluisi suuressa salissa, jossa keskeisillä lainsäädännöillä voidaan vaikuttaa työntekemisen reunaehtoihin, kertoo Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.
Vasemmistoliiton Lapin piiri asettaa seuraavat eduskuntavaaliehdokkaat tammikuussa pidettävässä piirihallituksen kokouksessa.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää eduskuntavaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaata perustulon kokeilualueeksi. Piirijärjestön mukaan tämä vähentäisi köyhyyttä ja byrokratiaa antaen samalla mahdollisuuden sovittaa työnteko elämäntilanteiden vaihteleviin vaatimuksiin.
Eduskuntavaaleissa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto tavoittelee neljää kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiiristä. Ehdokkaat asetetaan yhdessä Kainuun Vasemmiston kanssa.
– Ehdokaslistamme on vahva. Mukana on paljon kokemusta ja tuoretta näkemystä. Vasemmisto esittää vahvan oikeudenmukaisen vaihtoehdon leikkauspolitiikalle ja myös Oulun vaalipiirissä nähdyille keskittämistoimille, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää myös kaksoisraidetta Ouluun ja edelleen Haaparantaan varmistamaan Perämerenkaaren elinvoimaa. Ohjelmassa esitetään myös tuntuvia satsauksia niin ammatilliseen- kuin korkeakoulutukseen. Täsmäpanostuksia on tehtävä erityisammattioppilaitosten (kuten Luovin) suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto painottaa myös sitä, että niin ammattikorkeakouluille kuin Oulun yliopistolle on huolehdittava pitkäjänteisen toiminnan takaava rahoitus.
Sote-palvelut on järjestettävä maakunnalliselle ja julkiselle pohjalle. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston tavoitteena on turvata palvelutuotanto, integraatio ja sote-palveluiden saatavuus koko maakunnassa. Maakuntien on saatava itse päättää sairaaloidensa välisestä työnjaosta.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa vaaliohjelmassaan myös muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, työelämään ja kulttuuriin. Piirijärjestön mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.
Tiiviissä vaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa erityisesti maakunnallisiin kysymyksiin. Puolueen valtakunnallisesta vaaliohjelmasta päätetään tammikuussa puoluevaltuuston kokouksessa. Pohja sille luodaan alueellisissa keskustelutilaisuuksissa, joissa keskustellaan osanottajien kesken avoimesti ja tasa-arvoisesti Suomea jakavista ongelmista eri näkökulmista. Oulussa alueellinen keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 14.12. Aleksinkulmassa.
Kainuun Vasemmisto esittää, että Pohjois- ja Itä-Suomessa otetaan käyttöön kattava palkkojen syrjäseutulisä osaavan työvoiman turvaamiseksi.
Esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle 10 lähivuoden sisään noin 900 henkilöä ja tuoreen tutkimuksen mukaan sotepalveluiden tarve kasvaa Kainuussa niin, että vuoteen 2030 mennessä pelkästään niihin voidaan tarvita kaikkiaan jopa yli 1500 uutta työntekijää.
Kainuuseen tarvitaan lisää muuttajia ja hyvin palkattu työ on monelle tärkein muuton syy.
Kuhmossa piirikokoustaan pitäneen Kainuun Vasemmiston mukaan maakunnan oma työvoima ei riitä koska eläkkeelle jää joka vuosi enemmän kuin nuoria tulee työikään.
-Meillä on jo nyt se tilanne, että on olemassa esimerkiksi koulupsykologin virka ja siihen varattuna sopimusten mukainen palkka, mutta ei ole yhtään ainoaa hakijaa. Kainuuseen tarvitaan lisää muuttajia ja hyvin palkattu työ on monelle tärkein muuton syy, piirikokous totesi.
Kainuun Vasemmiston mukaan paluumuuttoa tukeva syrjäseutulisä, työntekijöiden oikeus muuntokoulutukseen työaikana osaamistason nostamiseksi ja koulutusmahdollisuuksien lisääminen jokaisessa maakunnassa tulee ottaa painopisteeksi seuraavassa hallitusohjelmassa.
Jouko Korhonen jatkaa Kainuun Vasemmiston johdossa
Sotkamolainen alueluottamusmies Jouko Korhonen jatkaa Kainuun Vasemmiston puheenjohtajan tehtävässä vuonna 2019. Korhonen on toiminut piirijärjestön puheenjohtajana vuodesta 2013 alkaen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Miikka Kortelainen Kajaanista ja 2. varapuheenjohtajana Taina Matero Suomussalmelta. Piirijärjestö teki valinnat syyspiirikokouksessaan.
Kainuun Vasemmiston piirihallituksen varsinaiseksi jäseniksi vuodelle 2019 valittiin Juha Kortelainen Hyrynsalmelta, Eero Juutinen Kajaanista, Aki Räisänen Kajaanista, Petja Korkkonen Kajaanista, Noora Kyllönen Kajaanista, Kirsi Virtanen Kuhmosta, Jari-Pekka Pyykkönen Paltamosta, Anja Peura Puolangalta, Leena Manner Suomussalmelta ja Pertti Väyrynen Vaalasta.
Varajäseniksi valittiin Saara Karjalainen Kajaanista, Raili Myllylä Kajaanista, Sari Kyllönen Kajaanista ja Antero Kyllönen Kajaanista.
Tänään Muhoksella syyspiirikokouksensa pitäneen Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan keskustan puheet ja teot eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
– Pääministeri Juha Sipilä on esittänyt tänään tuhatta lähinnä yrityksiin sijoitettavaa uutta opettajaa ammatilliseen koulutukseen. Resurssien lisäys on kannatettavaa, mutta on erittäin nurinkurista, että hallitus on leikannut tällä vaalikaudella yli 200 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta. Tämä on johtanut ryhmäkokojen ja lähiopetuksen määrän laskuun, mikä on monessa paikassa romahduttanut ammatillisen opetuksen tason, piirijärjestö muistuttaa kannanotossaan.
Miksi hallitus ei ole nyt nousukauden aikana parantanut pienituloisten perheiden asemaa?
– Keskusta on myös kuluvalla vaalikaudella leikannut useaan otteeseen lapsilisien indeksikorotukset. Nyt Sipilä esittää lisäyksiä lapsilisiin. Miksi hallitus ei ole nyt nousukauden aikana parantanut pienituloisten perheiden asemaa?
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ihmettelee kannanotossaan pääministerin oppositiota syyllistäviä ja väheksyviä puheita.
– Valtaapitävien ei tule itse pönkittää tätä puhetapaa, vaan kunnioittaa toisia. Ongelmat ratkaistaan puolueiden yhteistyöllä myös seuraavien vaalien jälkeen.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä asioita tulee hoitaa yhdessä sopimalla, eikä repimällä. Jokaisesta puolueesta löytyy asiantuntevia ihmisiä ja hyviä ideoita.
Neljä uutta kansanedustajaehdokasta
Piirijärjestö vahvisti kokouksessaan neljä uutta ehdokasta ensi keväänä käytäviin eduskuntavaaleihin. Ehdolle asettuvat ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n Kainuun ja Lapin aluekoordinaattori Anne Huotari, 58, Oulusta, PAM:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne, 47, Oulusta, Kelan sairauspäiväraharyhmän päällikkö Outi Pekkala, 54, Haapavedeltä ja kirvesmies Veli Paasimaa, 51, Muhokselta.
Kaikki ehdokkaat toimivat valtuutettuina omissa kotikunnissaan. Piirihallitus valitsee vielä myöhemmin kaksi ehdokasta vaaleihin.
Olli Kohonen jatkaa piirin puheenjohtajana
Syyskokous valitsi lisäksi puoluepiirin hallituksen ja puheenjohtajiston vuodelle 2019. Piirin puheenjohtajana jatkaa 38-vuotias sairaanhoitaja Olli Kohonen Oulusta. Myös varapuheenjohtajat valittiin jatkokaudelle. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heidi Haataja Limingasta ja 2. varapuheenjohtajaksi Sari Janatuinen Kempeleestä.
Pohjois-Pohjanmaan piirihallitukseen valittiin edellä mainittujen lisäksi Aija Autio Ylivieskasta, Jorma Hanhela Oulusta, Risto Heinonen Raahesta, Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä, Eero Kinare Kalajoelta, Tauno Kivelä Iistä, Jaakko Latvanlehto Muhokselta, Carina Läntinen Utajärveltä, Suvi Röntynen Oulusta ja Matti Vähänen Oulusta.
Varajäseniksi valittiin Timo Kekkonen Ylivieskasta, Taisto Puurunen Pudasjärveltä, Jari Sirkko Muhokselta, Pietari Tikkanen Oulusta ja Marko Törmälehto Haapavedeltä.
Vasemmistoliitto julkaisi perjantaina oman vaihtoehtonsa valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi. Puheenjohtaja Li Andersson ja kansanedustaja Kari Uotila luonnehtivat tiedotustilaisuudessa varjobudjetin kolmeksi päälinjaksi tasa-arvoa, sivistystä ja ympäristöä.
Esityksessä parannetaan tasa-arvoa esimerkiksi korottamalla pienimpiä eläkkeitä, työttömyysturvaa ja opintorahaa sekä poistamalla terveyskeskusmaksut. Lopputuloksena 58 000 ihmistä nostettaisiin köyhyysrajan paremmalle puolelle.
58 000 ihmistä nostettaisiin köyhyysrajan paremmalle puolelle.
Kaikkiaan hyvinvointierojen tasaamiseen ja julkisten palvelujen parantamiseen vasemmisto panostaisi 1,3 miljardia euroa. Koulutusta ja opiskelua autettaisiin puolella miljardilla ja tutkimuksen ja kehityksen määrärahoja korotettaisiin 170 miljoonalla eurolla.
Veronalennus tavaroiden korjaamiseen
Ympäristö ja ilmasto hyötyvät varjobudjetista esimerkiksi siten, että niille haitallisia yritystukia karsitaan yli 200 miljoonalla samalla, kun ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kestävän rakennemuutoksen edistämiseen panostetaan saman verran hallitusta enemmän.
Vasemmisto verottaisi lentämistä ja kaivostoimintaa nykyistä enemmän. Anderssonin mielestä 2 prosentin vero louhittujen malmien arvosta on maltillinen. Nykyisellään kaivosyhtiöt ovat maksaneet 4 miljardin euron kansallisomaisuudesta valtiolle 92 miljoona yhteisöveroina.
Vasemmisto mahdollistaisi palkkaverotuksen keventämisen kaikille enintään 6500 euroa kuukaudessa tienaaville.
Ilmastonmuutoksen torjumisen vaatimaa elämäntapamuutosta ohjataan myös verotuksella. Andersson nostaa varjobudjetista esiin esityksen korjauspalveluiden arvonlisäveron alentamisesta. Näin esimerkiksi vaatteiden ja kodinkoneiden käyttöikää voisi pidentää.
Vasemmistoliiton budjetissa valtio tarvitsisi vähemmän velkaa kuin hallituksen esityksessä. Puolue rahoittaisi uudistuksensa yritystukien karsimisen lisäksi uudistamalla verotusta aiemmin julkaistun vero-ohjelman mukaisesti.
Kiristämällä pääomien ja varallisuuden verottamista vasemmisto mahdollistaisi palkkaverotuksen keventämisen kaikille enintään 6500 euroa kuukaudessa tienaaville. Tähän sisältyy myös niin sanotun kilpailukykysopimuksen nostamien sosiaalivakuutusmaksujen laskeminen ennalleen.
Pitkäaikainen valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotila esitteli vasemmiston vaihtoehtobudjettia viimeistä kertaa. (Arkistokuva: Niko Peltokangas)
Talouspolitiikan muuttamiselle olisi tilaisuus
Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit ovat saaneet Uotilan mukaan vuosien aikana perusteellisemman käsittelyn eduskunnassa. Yhtä nelivuotiskautta lukuunottamatta vuodesta 1995 valtiovarainvaliokunnassa istunut Uotila ei ole enää keväällä ehdolla eduskuntaan.
Puolueet saavat varjobudjetteihinsa tarvitsemiaan eduskunnan tietopalvelun laskelmia, ja niistä keskustellaan täysistunnossa yhden päivän ajan. Uotila muistutti, ettei vaihtoehtojen tarkoituksena ole vastata sivu sivulta hallituksen budjettikirjaan, vaan niiden tehtävänä on esittää vaihtoehtoja hallituksen talouspoliittiselle linjalle.
”Sipilän katumusharjoitus ei todennäköisesti johda parannukseen.”
”Meidän lähtökohta on se, että eletään talouskasvun ja työllisyyden ansiosta suhdanteessa, jossa olisi mahdollisuus korjata hallituksen linjaa. Se ei ole kikyn ja hallituksen ansiota vaan suhdanteiden”, Uotila sanoi.
Vaihtoehtobudjetissa Suomen sanotaan olevan taloussuhdanteen huipulla. Vienti on piristynyt, rakentaminen on kiivasta, yrityksen investoivat ja kotitaloudet kuluttavat. Uotila toivoisi tämän näkyvän hallituksen loppukauden politiikassa.
”Meidän tulkinnan mukaan Sipilä on vähän jo katunut leikkauksia, joita ei olisi tehty sellaisina, jos olisi osattu ennakoida talouslukujen kehitys. Mutta tämä katumusharjoitus ei todennäköisesti johda parannukseen.”
Vasemmistoliiton Lapin piiri lyttää hallituksen kaavailut irtisanomissuojan heikentämiseksi alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.
– Hallituksen aikomukset saattavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan työpaikan koon mukaan. Kaavailut muutokset lisäävät epävarmuutta työpaikoilla ja vahvistavat pelon ilmapiiriä työelämässä, painottaa Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Markus Korjonen.
Tarvitsemme kannustimia, jotka helpottavat työn vastaanottoa – sen vuoksi meidän tulisi panostaa sosiaaliturvan, koulutuksen ja työn yhteensovittamiseen tulevaisuudessa.
Vasemmistoliiton Lapin piiri muistuttaa, että perustuslain 18§:n mukaan ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä irtisanoa. Nyt kaavailtu muutos ei ole riittävän tarkkarajainen jättäen irtisanomisperusteiden sisällön tuomioistuinlaitosten ratkaisujen varaan. Se on kestämätön tilanne työntekijöiden kannalta ja lisää mielivaltaisuutta työelämään ja heikentää työntekijöiden oikeusturvaa.
– Näyttää siltä, että muutosesitys jatkaa hallituksen linjaa työntekijöiden kyykyttämisessä, eikä lisää osapuolten keskinäistä luottamusta. Tämä syö pohjan tulevaisuudelta ja tasa-arvoiselta kehitykseltä, joka heikentää talouden näkymiä edelleen, huomauttaa puheenjohtaja Korjonen.
Vasemmistoliiton Lapin piiri haluaa muistuttaa hallitusta siitä, ettei se ole työnantajienkaan etu, että lainsäädännön toteutuessa ihmiset saattaisivat alkaa vältellä työnhakua alle 20-hengen työpaikoista. Etenkin kun työntekijästä johtuvan irtisanomisen johdosta tälle voidaan määrätä 90 päivän karenssi ennen työttömyysetuuden maksua.
– Tarvitsemme kannustimia, jotka helpottavat työn vastaanottoa – sen vuoksi meidän tulisi panostaa sosiaaliturvan, koulutuksen ja työn yhteensovittamiseen tulevaisuudessa.
Vasemmistonuoret toivat Rotuaarin vappujuhlaan mölkkypelin, jossa pääsi kaatamaan hallitusta ihan kirjaimellisesti.
Kainuun Vasemmiston mukaan kokoomuksen, keskustan ja sinisten hallitus lisää suomalaisten keskinäistä epätasa-arvoa, vaikka taloustilanne mahdollistaisi tilanteen korjaamisen.
– Perusturvaa ei korjata vaan hallituksen ensi vuoden budjetti lyö eläkeläisiä ja muita pienituloisia koska eläkkeitä ja etuuksia ei koroteta kustannusten nousua vastaavasti. Kuntien taloustilannetta ei korjata, eikä aluepolitiikasta edes puhuta vaan keskustakin ajaa väestön ja palvelujen keskittämistä ruuhka-Suomeen, Kajaanissa sunnuntaina koolla ollut piirihallitus totesi.
Vasemmiston mukaan hallitus tietoisesti harhauttaa kansalaisia lupaamalla pieniä etuuskorotuksia ja kehitystoimia mutta samalla jatkaa leikkauksia eikä korvaa aiempia. Koulutuksesta Juha Sipilän hallitus on leikannut 900 miljoonaa euroa.
– Esimerkiksi ammattikorkeakouluille luvataan nyt koko maahan 5 miljoonaa euroa uutta tutkimus- ja kehitysrahaa, mutta ei kerrota, että niille annetaan ensi vuonna perusrahoitusta 41 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Tämä kaikki on iskenyt ja iskee Kainuun nuoriin, piirihallitus huomautti.
Vasemmiston mukaan hallitus tietoisesti harhauttaa kansalaisia lupaamalla pieniä etuuskorotuksia ja kehitystoimia mutta samalla jatkaa leikkauksia eikä korvaa aiempia.
Sama harhautus koskee kansalaisten turvallisuutta. Hallitus lupaa juhlavasti 60 uutta poliisia kaupunkilähiöihin ja maaseudulle, mutta ei kerro, että on itse vähentänyt 200.
Kainuun Vasemmisto syyttää oikeistohallitusta tavallisten työntekijöiden ajamisesta yhä ahtaammalle.
– Kainuussa on erittäin suuri osa pieniä alle 20 työntekijän yrityksiä, joissa työntekijöiden irtisanomissuojaa aiotaan nyt hallituksen toimesta heikentää. Epävarmuus työstä ja tulevaisuudesta on suuri este Kainuun ja koko maan kehittämiselle, mutta nykyhallitus ajaa vain omistajien eikä koko Suomen etua, piirihallitus korosti.
– Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio (yhteensovittaminen) tarvitaan, se on ihan selvää. Nykyhallituksen sotemalli on kaadettava, meillä on nopeasti parempi ja halvempikin tilalle, sanoi kansanedustaja Hanna Sarkkinen Vasemmistoristeilyn sote ja maakuntauudistusklinikalla.
Hänen mukaansa todellisuudessa vain kokoomus haluaa nykyhallituksen sotemallin.
– Epäpyhä lehmänkauppa pitää hallituksen koossa. Vasemmiston, demarien ja vihreiden linjaukset ovat niin monilta osin lähellä toisiaan, että niistä voidaan neuvotella yhteinen ratkaisu, Sarkkinen uskoi.
Todellisuudessa vain kokoomus haluaa nykyhallituksen sotemallin.
Vasemmiston mallissa käytännön kärjeksi on nostettu julkisen perusterveydenhuollon vahvistaminen niin, että terveysasemilla pääsisi kiireettömissä tapauksissa lääkärille viikossa.
Klinikan vilkkaassa keskustelussa todettiin, että uusien sotekeskuksien palvelutarjonnan pitää olla muutakin kuin terveydenhoitoa eli myös sosiaalityön palveluita esimerkiksi vanhuksille ja vammaisille, joiden asiaa puolue nostaa pinnalle lokakuun lopulla Tampereella järjestettävällä seminaarilla.
Kun vanhuspalvelulakia keskustelussa moitittiin, niin yksi lain isistä, ex-kansanedustaja Erkki Virtanen hieman kimpaantui ja paukautti esimerkkejä luetellen, että itse laki on hyvä, mutta monia sen määräyksistä ei kunnissa käytännössä toteuteta.
Soteklinikan kokoustila alkoi täyttyä jo etuajassa ja lopussa melkoinen osa joutui seisomaan tuolien loppuessa. Salin perällä pöydän reunalla istuu entinen kansanedustaja Veijo Puhjo. (Kuva: Aki Räisänen)
Jos lait läpi, niin vaikea perua
Maakunta- ja soteuudistuksen läpimeno on Sipilän hallitukselle elinkysymys. Merkkinä siitä hallituspuolueet jyräsivät eduskunnan sotevaliokunnassa läpi päätöksen, jolla valiokunta lopetti asiantuntijoiden kuulemiset eli pakotetaan nopeampaan päätöksentekoon.
Hanna Sarkkinen arvioi päivä ennen valiokunnan päätöstä käytännössä marraskuulla ratkeavan sen, meneekö hallituksen lakiesitys läpi.
”Jos on pakko arvata, niin todennäköisempää, että kaatuu.”
– Jos on pakko arvata, niin todennäköisempää, että kaatuu, hän heitti.
Mikäli Sipilän hallitus saa lait läpi, niin niiden kumoaminen on vaikeaa, vaikka ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen Suomeen saataisiin punavihreä hallitus.
Syynä on EU-säädöstö eli jos joku julkinen toiminta avataan kilpailutukseen siis myös yksityisille markkinoille, niin sitä ei voi palauttaa pois kilpailutuksesta vain julkiselle toimijalle.
– Oikeusprosessin kautta sitä voidaan palauttaa, mutta se on erittäin työlästä ja kestää vuosikausia, Hanna Sarkkinen huomautti.
”Elefantti pitää syödä palasina”
Maakunta- ja soteuudistukseen kuuluu sotepalvelujen ohella monien nykyisten valtion toimintojen kuten esimerkiksi työllisyys-, liikenne- ja ympäristöasioiden uusille maakunnille ja näin suoralla kansanvaalilla valittavan maakuntavaltuuston alaisuuteen.
Vaikka muutos on suuri, niin Hanna Sarkkisen mukaan sote-asiat ovat ensisijaisia, koska ”elefantti pitää syödä palasina”. Hän olisi myös valmis jaksottamaan muutosta hieman samaan tapaan kuin peruskoulu aikoinaan toteutettiin.
Erityistä huolta Sarkkinen kantoi ympäristöhallinnosta, jonka maakunnille siirtymätön osa aiotaan keskittää yhteen virastoon. Nykykaavailuissa ei enää jäisi viranomaista, jolla olisi valitusoikeus muiden viranomaisten tekemistä päätöksistä.
Vasemmistoliiton sotetyöryhmää vetävä Harry Yltävä kertoi, että puolue järjestää erityisesti vammaisten asioita käsittelevän seminaarin lokakuussa Tampereella. (Kuva: Aki Räisänen)
Tilakeskusyhtiö aiheuttaa jättivuokrat
Sote- ja maakunta-asiat vetivät kokoustilan täyteen ja puhetta olisi riittänyt enemmänkin esimerkiksi siitä, kuinka terveysfirmat nyt ostavat silmälääkäreitä sairaaloista ja julkiselle puolella kaihileikkausjonot venyvät.
Keskustelussa vaadittiin toimintansa jo aloittaneen Maakuntien Tilakeskus Oy:n välitöntä alasajoa.
Kaikki uusien maakuntien tilat sairaaloista terveysasemiin, sosiaalitoimistoihin ja pelastusasemiin siirtyvät sille ja yhtiö vuokraa tiloja edelleen maakunnille.
Maakuntia ajetaan palvelujen rajuun keskittämiseen siten, että Tilakeskuksella on kuuden prosentin tuottotavoite, joka paukautetaan vuokriin. Kun esimerkiksi Kainuun sote maksaa nyt mm. terveysasemista vuodessa vuokria reilusti alle 30 miljoonaa euroa, niin uusi vuokra tulisi olemaan yli 41 miljoonaa euroa vuodessa. Erotus on pois palveluista.
Tilaisuuden pohjoisin osallistuja, Juhani Harjunharja Utsjoelta halusi palauttaa esimerkiksi lääkäreille Lapin lisän palkkaukseen, koska pysyviä viranhoitajia ei tahdota Ylä-Lappiin saada.
Palvelujen yksityistämisestä puhuttiin runsaasti ja esillä oli mm. Länsi-Pohjan Mehiläis-jupakka.
”Kun luukun aukaisee niin mehiläiset lentävät sisään.”
– Kun luukun aukaisee niin mehiläiset lentävät sisään, heitti Kemin Aaro Tiilikainen.
Helsingin Kati Peltolalle vastatessaan Hanna Sarkkinen arveli, että sosiaalipalvelut on Sipilän sotessa rajattu sotekeskuksista lähes kokonaan pois, koska yksityiset palveluntuottajat eivät niitä kykene tuottamaan eivätkä pystyisi näin vaadittaessa keskuksiakaan perustamaan.
Klinikalla kuului hieman erilaisiakin näkemyksiä sotepalvelujen organisointipohjasta. Vasemmistoliittohan on hyväksynyt 18 maakunnan mallin, mutta myös sairaanhoitopiirien ja suurten Erva-alueiden (esimerkiksi koko pohjoinen Suomi yhtenä) kaipailua esiintyi.
Esimerkiksi puolueen sotetyöryhmää vetävä Harry Yltävä Tammisaaresta puhui vain viiden alueen näkökulmasta. Sitä vastaan ovat maantiede eli palvelujen saatavuus ja demokraattisen päätöksenteon olennainen heikentyminen, joihin eduskunnan peruslakivaliokunta jo edellisen kuntayhtymämallin kaatoi.
Vasemmistokansan kauan toivoma vasemmistoristeily keräsi yli 1500 henkeä Silja Europa -laivalle keskellä kesäistä elokuuta. Koko puoluetta yhdistäneessä suurtapahtumassa riitti poliittista ohjelmaa sekä viihdettä moniin makuihin.
Positiivista röyhkeyttä
Risteilyn poliittisen tarjonnan avasi vasemmistoliiton kansanedustajien kyselytunniksi nimetty tilaisuus, jossa kansanedustajat vastasivat kysymyksiin ajankohtaisista asioista. Kaikkein eniten puhetta heräsi vasemmistoliiton kannatuksen nostamisesta.
Tutkimuksien valossa vasemmistoliiton potentiaalinen kannatus on korkeampi kuin ikinä, ja Li Andersson on kansan parissa pääministerisuosikki. Monet ovatkin miettineet miksi puheenjohtajan suosio ei ole vielä nostanut vasemmistoliittoa politiikan kärkisijoille.
– Kansalaisilta on viime aikoina välittynyt epätoivoa, apatiaa. Monet sellaiset ihmiset ovat menettäneet uskon politiikkaan, joille politiikalla olisi eniten tarjottavaa, Paavo Arhinmäki analysoi.
”Monet sellaiset ihmiset ovat menettäneet uskon politiikkaan, joille politiikalla olisi eniten tarjottavaa.”
Keskustelussa vasemmistoliiton julkisuuskuvasta keskeisenä teemana toistui vaatimus tasa-arvoisemmasta, oikeudenmukaisemmasta ja inhimillisemmästä yhteiskunnasta. Vasemmistoliitto on jo pitkään ollut se kaikkein luotettavin pienituloisten ihmisten puolustaja ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan esitaistelija.
– Tarvitsemme tällä hetkellä enemmän positiivista röyhkeyttä. Meidän on kyettävä sanomaan häpeilemättä se kaikki mitä olemme tehneet yhteisen hyvä puolesta, Hanna Sarkkinen rohkaisi.
Erityisen kunniamaininnan panelistit antoivat kuitenkin kaikille niille ihmisille, jotka tekevät kaupungeissa ja maakunnissa vankkumatonta työtä yhteisien tavoitteiden eteen. Vasemmistoliiton eduskuntavaalien menestys tehdään yhdessä, ja jokainen vaalityötä tekevä on arvokas.
– Puolueen asettaman kymmenen prosentin kannatustavoitteen saavuttaminen eduskuntavaaleissa ei vaadi edes ihmeitä. Meillä on fiksuimmat aktiivit, jotka ovat tehneet kotiläksynsä asiakysymyksissä. Lisäksi vasemmiston ohjelman tavoitteet vetoavat suurimpaan osaan kansasta. Kunhan vain parannamme näkyvyyttämme, meillä on täydet mahdollisuudet hyvään vaalivoittoon, Anna Kontula summasi.
Vaalit tulevaisuudesta
Toisen risteilypäivän ehdoton kohokohta oli vasemmistoliiton muutosohjelman julkistaminen. Kyseistä linjapaperia kutsuttiin myös vasemmistoliiton hallitusohjelmaksi, sillä se kuvastaa sitä poliittista linjaa, jota vasemmisto ajaisi, mikäli saisi itse päättää kaikesta.
Puheenjohtaja Li Andersson saapui lavalle raikuvien aplodien kera ja aloitti ohjelman avaamisen.
– Muutosohjelman keskeisin tehtävä on haastaa se näkökulma, ettei nykyiselle politiikalle ole vaihtoehtoja. Nykyiselle Suomen kurjistamiselle on vaihtoehto, ja tämän esiintuominen on vasemmiston keskeisin tehtävä, Andersson aloitti.
”Nykyiselle Suomen kurjistamiselle on vaihtoehto.”
Muutosohjelman tilannekuvan mukaan sekä Suomessa että maailmalla on tällä hetkellä käynnissä useita samanaikaisia muutoksia, joiden haasteisiin on kyettävä vastaamaan yhteiskuntana. Sellaisia ovat mm. ilmastonmuutos, työelämän muuttuminen digitalisaation ja automatisaation myötä, demokratiaa pakoilevat pääomat ja tuloerojen sekä epätasa-arvoisuuden kasvu.
– Mitkään näistä muutoksista eivät ole vääjäämättömiä luonnonlakeja, vaan niitä pitää voida ohjata poliittisilla päätöksillä. Meidän tehtävä on huolehtia siitä, että muutosten keskellä turvataan sekä yhteiskunnallinen tasa-arvo että maapallon kantokyky, Andersson huomautti.
Tulevaisuuden rakentaminen on vahva teema vasemmistoliiton muutosohjelmassa. Tämä on myös teema, joka on viime vaaleissa jäänyt leikkauskeskustelun jalkoihin.
– Oikeisto ja media tekivät viime vaaleista leikkausvaalit, joissa kilpailtiin sillä mikä puolue leikkaa eniten. Mitä tulevaisuudenuskoa tällainen antaa? Lisäksi annetaan vaalilupauksia, jotka petetään, Andersson totesi pettyneenä.
Seuraavat eduskuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden haastaa nykyistä näköalattomuutta. Mikäli puhe keskittyy jälleen pelkkiin leikkauksiin, hukkuu siinä se asia, jonka pitäisi olla politiikan ytimessä.
”Meidän on saatava puolueet ottamaan kantaa siihen, mikä on Suomen tulevaisuuden suunta.”
– Meidän on saatava puolueet ottamaan kantaa siihen, mikä on Suomen tulevaisuuden suunta; mitä meidän pitää tehdä, jotta olemme hyvinvointivaltio myös tulevaisuudessa, Andersson haastoi.
Kohti kampanjaa
Muutosohjelma vastaanotettiin raikuvin aplodein ja monet istumassa olleet kuuntelijat nousivat seisomaan osoittaakseen suosiotaan. Tilaisuuden jälkeen ohjelman sisältö herätti keskustelua ja kannanottoja käytävillä. Kangasalan Vasemmiston puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokkuudesta kiinnostunut Iikka Nikkinen uskoo ohjelman aktivoivan ihmisiä vaalityöhön ja vastaavan ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin.
– Voisi sanoa, että tästä päivästä lähtien kenenkään oikeistolaisen poliitikon tai ihmisen on turha tulla sanomaan, että vasemmisto haikailisi menneisyyttä. Emme ainoastaan tiedosta tämän hetken murroksia, vaan katsomme oikeasti tulevaisuuteen, Iikka Nikkinen tiivisti kantaansa.
”Emme ainoastaan tiedosta tämän hetken murroksia, vaan katsomme oikeasti tulevaisuuteen.”
Nikkisen mielestä ohjelman konkreettisuus sekä painotukset tuovat vasemmiston arvot selkeästi esille.
– Vasemmistoa on monesti syytetty työväen unohtamisesta, ja toisaalta siitä, ettei ilmastosta puhuta tarpeeksi. Muutosohjelmassa tuli esille kuitenkin monia konkreettisia esityksiä, Nikkinen totesi.
Otteita vasemmiston hallitusohjelmasta
Työelämän murrokseen on vastattava takaamalla lakisääteinen minimipalkka, kriminalisoimalla alipalkkaus, myöntämällä ammattiliitoille kanneoikeus, luomalla tasa-arvoisempaa työelämää. Lisäksi työttömyyden hoitoon on saatava suunnanmuutos poistamalla karenssit, takaamalla 24 kuukautta työttöminä olleille oikeus palkkatuettuun työhön sekä mahdollistamalla joustavampi opiskelu työttömyysaikana.
Eriarvoisuuskehitys pitää kääntää laskuun ottamalla askelia perustuloa kohti sekä verotuksellisin keinoin. Koulutuksen pitää olla aidosti kaikkien saatavilla, ja kohtuuhintaisien asuntojen määrää pitää lisätä. Sote-palveluiden resursseja lisätään ennaltaehkäisyyn. Itsemääräämisoikeus otetaan kaiken vammaispolitiikan perustaksi.
Ilmastonmuutoksen on oltava ensi vaalien keskeinen teema. Suomen on saatava ympäristöystävällinen energiajärjestelmä, kehitettävä kestävämpää liikennepolitiikkaa sekä kiellettävä kivihiilen käyttäminen viimeistään vuodesta 2025 lähtien.
Elinkeinopolitiikassa julkisen vallan pitää tukea uusien työpaikkojen syntyä ohjaamalla yritystukia pienyrittäjien, itsensätyöllistäjien sekä uusien alojen kehityksen hyväksi. Sosiaaliturvaa uudistamalla madalletaan yrittämisen kynnystä ja arvonlisäverottoman tulon alarajaa nostamalla autetaan yrityksiä kasvu-uralle. Taloudellisia resursseja on palautettava tutkimukseen, tieteeseen ja tulevaisuuden innovaatioihin. Yliopiston ja elinkeinoelämän suhde on määriteltävä uudelleen ja vahvistettava yliopiston asemaa aidosti demokraattisena instituutiona.
Ulkopoliittisesti Suomen on asemoiduttava sotilaallisesti liittoutumattomaksi rauhan ja vakauden rakentajaksi. Asekauppa maiden kanssa, jotka syyllistyvät ihmisoikeusrikkomuksiin tai käyvät sotaa, on lopetettava. Siirtolaisuuden syihin on puututtava ilmastopolitiikan sekä kehitysyhteistyön keinoin. Veroparatiisit on suljettava, jotta verorahoilla voidaan jatkossakin kustantaa yhteiskunnan palvelut.
Kuvagallerian kuvat: Miikka Kortelainen
Puolueen puheenjohtaja Li Andersson avaamassa risteilyä lauantai-iltana.
Pohjoisen miehiä Olli Saloa ja Ville Luotolaa hymyilytti JHL:n tilaisuudessa.
Hannu ja Sirpa Ahosen risteily sujui mukavissa merkeissä tuttuja tavaten.
Vasemmiston uudistunut ilme keräsi kiinnostuneita ständille.
Tampereen kaupunginvaltuutettu Noora Tapio seurasi risteilyn päätösohjelmaa hymyssä suin.
Paperiliiton tapaamisessa riitti puhuttavaa, kun ympäri Suomea paikalle kokoontunut väki tapasi toisiaan.
Pioneerien toiminnanjohtaja Anni Hakolampi kertoi lapsivaikutusten arvioinnista ohjaajatapaamisessa.
Vasemmistomedian tilaa ja tulevaisuutta pohdittiin paneelissa, jonka keskustelijoina olivat päätoimittajat Niko Peltokangas Liberosta, Tero Kaikko Kansan Tahdosta, SInikka Torkkola Vasemmasta Kaistasta ja Sirpa Puhakka Kansan Uutisista.
Kansan Tahdon omaan lukijatapaamiseen saapui paikalle noin 40 hengen joukko lehden ystäviä.
Niko Peltokangas haastatteli Li Anderssonia Kansan Tahdon lukijatapaamisessa.
Vasemmiston eduskuntavaaliehdokkaana Oulun vaalipiirissä oleva Carina Läntinen lyöttäytyi yhteiskuvaan Vasemmiston uuden tunnuksen kanssa.
Rakastan sinua elämä -konsertti keräsi mukavasti katsojia, lavalla Jonna Pirttijoki, Reino Bäckström ja Mauri Saarikoski.
Vasemmistoliitto on uudistanut visuaalisen ilmeensä. Uusi puolueen logo on punasävyinen v-kirjain, joka muodostaa samalla oikealle suuntaavan linnun hahmon. Linnun on määrä symboloida sekä rauhankyyhkyä että puolueen esillä pitämiä ympäristöarvoja.
Logoa ja koko ilmettä käytetään punaisen lisäksi myös pinkissä, keltaisessa ja sinisessä värissä.
Puoluetoimiston lisäksi uutta ilmettä on ollut suunnittelemassa luova toimisto Berry Creative.
Vasemmistoliiton uutta ilmettä esitelleessä tiedotustilaisuudessa puolueen puheenjohtaja Li Andersson perusteli visuaalista uusiutumista puolueen kasvamisella ja kehittymisellä ja tarpeella pysyä kehityksessä mukana.
Kyse ei ole puolueen identiteetin vaan ilmeen uudistamisesta.
– Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen jäsenkuntamme on monipuolistunut ja laajentunut.
Andersson totesi, että kyse ei ole puolueen identiteetin vaan ilmeen uudistamisesta.
Edellisestä vasemmistoliiton visuaalisen ilmeen uusimisesta on aikaa kahdeksan vuotta.
Ei liian hipster
Utsjoen kunnanvaltuutettu, entinen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi iloitsee puolueen uuden ilmeen raikkaudesta, mutta muuten ensivilkaisu logoon herätti hänessä ristiriitaisia tunteita.
Hän sanoo tietävänsä omasta kokemuksestaan Vasemmistonuorissa, että ilmeen uudistaminen on aina tuskallinen prosessi. Vasemmistonuoret muutti oman visuaalisen ilmeensä Ahlakorven puheenjohtajuuden aikana.
– Pinkistä väristä logossa en hirveästi pidä. Siitä tulee mieleen hieman myös VR:n logo. Pidän ajatuksesta, että logon lintu on rauhankyyhky, mutta se on lentämässä väärään suuntaan, Ahlakorpi naurahtaa.
Vie aikansa, ennen kuin uuteen tottuu.
Yhtä kaikki hän kuvailee ratkaisua muutokseksi parempaan suuntaan. Hänelle puolueen entinen logo ei ollut erityisen rakas.
– Vie silti aikansa, ennen kuin uuteen tottuu.
Ahlakorven mukaan uudella ilmeellä kelpaa lähteä Lapissa vaalikentille.
– Uusi ilme ei ole liian kaupunkilainen, liian luotaantyöntävän hipstermäinen. Se sopii muillekin, kuin cityvihreille, Ahlakorpi toteaa.
Selkeä irtiotto aiempaan
Lapin yliopistossa teollista muotoilua opiskeleva Juho Saavalainen kuvailee uutta ilmettä edeltäjäänsä käyttökelpoisemmaksi. Hän kehuu puolueen logouudistusta rohkeaksi.
– Uusi logo on ammattimaisesti tehdyn näköinen, graafisesti miellyttävä.
– Kun muilla puolueilla logot näyttävät olevan jonkinlaisessa jatkumossa, Vasemmisto tekee selkeän eron aiempaan. Uusi ilme on täysin erilainen kuin aiempi, Saavalainen kuvailee.
Hän viittaa historiaan jäävään, moniväriseen ”raapaisulogoon”, jota ei hänen mukaansa välttämättä edes osattu yhdistää juuri Vasemmistoon.
Uusikaan symboliikka rauhankyyhkyineen ei välttämättä avaudu kaikille ilman selitystä.
Toisaalta uusikaan symboliikka rauhankyyhkyineen ei välttämättä avaudu kaikille ilman selitystä, hän sanoo.
– Mutta kovin selkeä ei ole esimerkiksi RKP:n leppäkerttulogokaan. Keskustan neliapila linkittyy symbolisesti sen sijaan selvästi maaseutuun ja onnellisuuteen.
Saavalainen sanoo, että uudessa ilmeessä sekä värit että pelkistetty vektorigrafiikka ovat ajan muodin mukaisia. Yksinkertainen muoto herättää huomiota kauempaakin katsottuna ja on eri yhteyksissä helppokäyttöisempi kuin aiemmat raapaisuviivat.
Saavalainen sanoo odottavansa mielenkiinnolla, millaiset ovat myöhemmin syksyllä julkaistavat vasemmistoliiton uudet nettisivut.
– Logo, sivut ja typografia muodostavat yhdessä kokonaisuuden, ja se ratkaisee.
Kainuun Vasemmisto valitsi kolme eduskuntavaaliehdokasta kesäkuun alussa pidetyssä jäsenäänestyksessä. Piirihallitus vahvisti äänestyksen tuloksen tänään pidetyssä kokouksessaan.
Äänestyksen ykköseksi tuli europarlamentaarikko Merja Kyllönen Suomussalmelta ja toiseksi Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen. Kolmas kainuulainen ehdokas on Kuhmon kaupunginhallituksen jäsen Kirsi Virtanen. Varasijalle valittiin pääluottamusmies Jouni Lämpsä Kajaanista.
Vasemmistoliitto asettaa keväällä 2019 pidettäviin eduskuntavaaleihin Oulun vaalipiirissä 18 ehdokasta. Loput viisitoista ehdokasta valitsee Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto.
Kainuun Vasemmisto vaatii, että mikäli valmisteilla oleva maakunta- ja soteuudistus toteutuu, niin sen perusvirheet korjataan heti ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen siten, etteivät ne ehdi vaarantaa palveluja ja demokraattista päätöksentekoa.
Kainuun Vasemmisto tulee asettamaan eduskuntavaaleihin kolme kansanedustajaehdokasta, jotka ratkaistaan jäsenäänestyksen perusteella ennen juhannusta.
– Hallituksen esittämästä palvelun tuottajan ja järjestäjän erottamisesta on luovuttava kokonaan, jolloin ei tarvita kansanvaltaa rajoittavia liikelaitoksia ja monimutkaista kilpailutusbyrokratiaa, piirihallitus linjasi.
Vasemmiston mielestä uusien maakuntien tulee itse tuottaa palvelut ja täydentää niitä ostamalla yksityisiltä vain, jos palveluja ei voida tuottaa järkevästi julkisen sektorin toimesta.
– Palveluja voidaan lisätä ja valinnanvapautta laajentaa maakunnan antamilla asiakasseteleillä, jolloin palveluja voivat tuottaa myös pienet yksityiset yritykset ja osuuskunnat kansainvälisen terveysbisneksen rahastuksen sijaan, kokouksessa todettiin.
