• Mäkelininkatu 29 C, Oulu, puh. (08) 537 1722
Facebook Twitter Instagram

Kuukauden kolumni

Kansan Tahto

70 € / vuosi
Tilaa nyt »
Search
Close this search box.
Search
Close this search box.

Tekijä: Tero Kaikko

Kategoriat
Uutiset

Hanna Sarkkinen Jyväskylässä: Loppu puolustustaistelulle

– Työntekijöiden, vähävaraisten, päähän potkittujen ja tavallisten tallaajien puolustaminen ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentaminen ei saa olla vain puolustustaistelua. Meillä pitää olla myös kehittämisvisioita ja ideoita paremmasta yhteiskunnasta. Sillä uudistuksia Suomi tarvitsee. Se mikä toimi eilen, ei välttämättä toimi huomenna, totesi kansanedustaja, vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen vappupuheessaan Jyväskylässä.

Sarkkisen mukaan tulevaisuudenkuvien ei tarvitse olla vain synkkiä, vaikka oikeisto on ominut sanan ”uudistus” tarkoittamaan köyhien kyykyttämistä ja yhteiskunnan turvaverkkojen purkamista.

– Me emme kuitenkaan saa antaa tulevaisuutta oikeiston yksityisomaisuudeksi!

Suomi tarvitsee myös päästövähennyksiä ja ekologista rakennemuutosta, mutta niiden ei tarvitse Sarkkisen mukaan tarkoittaa perunakuoppaan kaivautumista.

– Elämänlaadun hakemista aidoista kokemuksista kerskakulutuksen sijaan. Kaikki muut yhteiskunnalliset ponnistelumme ovat lopulta turhia, jos emme pysty ratkaisemaan ekologista kriisiä.

Kaikki muut yhteiskunnalliset ponnistelumme ovat lopulta turhia, jos emme pysty ratkaisemaan ekologista kriisiä.

Sarkkinen muistutti, että moni positiivinen uudistus ja ehdotus torjutaan sanomalla, että rahaa ei ole, ja että kaikki tasa-arvoa lisäävät esitykset ovat turhaa haihattelua.

– Kuitenkin rahaa riittää yritystukiin. Rahasta ei ole pulaa, kun jaetaan veronkevennyksiä rikkaille. Suomi ei ole köyhä eikä kipeä, kun aseita ostetaan. Piikki on auki, kun tehdään terveysjättien taskut täyttävää sote-uudistusta.

Rahaa riittää yritystukiin. Rahasta ei ole pulaa, kun jaetaan veronkevennyksiä rikkaille.

Kyse on valinnoista, sillä 2000-luvun Suomi on rikkaampi kuin koskaan, Sarkkinen totesi.

Hän käsitteli puheessaan myös tulevien eduskuntavaalien jälkeistä aikaa, jolloin tarvitaan hallitus, joka rakentaa, eikä riko hyvää.

– Me tarvitsemme hallituksen, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Sellainen hallitus voi rakentua vain punavihreälle pohjalle ja sitä varten, me tarvitsemme punavihreää yhteistyötä.

Sarkkinen totesi, että aikana, jolloin ihmisoikeuksien puolustaminen leimataan ääriajatteluksi, tarvitaan kipeästi solidaarisuutta.

– Vasemmistoliike ja työväenliike ei voi olla muukalaisvihamielinen tai kapeakatseinen, eikä hyväksyä sitä, että jakolinjoja rakennetaan ihmisten välille esimerkiksi kansallisuuden, uskonnon, seksuaalisuuden tai sukupuolen perusteella. Meidän on väsymättä taisteltava tasa-arvon, vapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta, kaikkien ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta. Sitä on solidaarisuus käytännössä.

Me tarvitsemme hallituksen, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia.

– Ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa puolustamalla, köyhyyttä ja eriarvoisuutta poistamalla ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa rakentamalla me voimme varmistaa, ettei se, mikä Suomessa koettiin sata vuotta sitten vuonna 1918, toistu enää koskaan.

Kategoriat
Uutiset

”Toivottavasti kansanrintama ei käy mahdottomaksi”

Tornion ja Kemin vapputapahtumissa puhunut vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi muistutti, että sata vuotta sitten vasemmisto ei vappua juhlinut, vaan kärsi vankileireillä.

– On aika muistaa työväenliikkeen historian ja arjen sankareita. Niitä, jotka kokivat, näkivät ja tekivät. Aika katsoa myös sata vuotta taaksepäin ja muistaa, mitä seuraa siitä, jos yhteiskunta jakautuu kasvavien tuloerojen ja epäoikeudenmukaisuuden seurauksena. Lisääntyvän eriarvoisuuden tietä kuljemme tänä päivänäkin, Mustajärvi sanoi.

Hänen mukaansa kansalaissodassa ja viime sodissa maksettu kauhea hinta on unohtunut nykyisiltä, historiattoman sukupolven päättäjiltä.

Kansalaissodassa ja viime sodissa maksettu kauhea hinta on unohtunut nykyisiltä, historiattoman sukupolven päättäjiltä.

– Hyvin hoidettu sosiaalipolitiikka on parasta maanpuolustustyötä. Näin sanoi minulle erästä kertausharjoitusta johtanut upseeri. Se oli laittamattomasti sanottu.

Kansanedustaja Markus Mustajärvi puhui Kemissä ja Torniossa. (Kuva: Roosa Paldanius)

Sipilän hallitus haluaa pistää kaiken kaupan, Mustajärvi kuvaili. Siten sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen eli pakkoyhtiöittäminen johtaa ennennäkemättömään kaappaukseen Suomessa. Kemi-Tornion alueella soteyksityistämisistä on jo saatu esimakua.

– Minä asun Länsi-Euroopan harvimmin asutulla alueella. En usko, että vanhuusvuosinani ovelleni koputtaa Mehiläisen edustaja ja kysyy, kuinka voit? Voinko auttaa? Tarvitsetko apua? Jos hän kotiovelleni ilmaantuu, ensimmäinen kysymys lienee, ”missä sinun lompakkosi on?”.

Jos pääministeri Sipilä on palveluiden yksityistämisessä markkinavoimien lumoissa, sitä varmemmin hän on työmarkkinoilla EK:n talutusnuorassa, Mustajärvi sanoi. Irtisanomissuojan murentaminen ja alle 30-vuotiaille kaavailtu määräaikaisten työsopimusten hyväksyminen ilman määräaikaisuuden perustetta ovat avoin sodanjulistus ammattiyhdistysliikkeelle ja työväenpuolueille.

– Mikähän on määräaikaista työtä tekevän, perhettä perustavan nuoren asema pankinjohtajan silmissä, kun pysyvässä epätietoisuudessa elävä työntekijä menee hakemaan asuntolainaa?

Tiedän paljon pienyrittäjiä, jotka viettävät unettomia öitä myös työntekijöiden puolesta.

– Tiedän paljon pienyrittäjiä, jotka viettävät unettomia öitä myös työntekijöiden puolesta. Yhtälailla työntekijät ovat valmiit joustamaan, jos koko yrityksen tulevaisuus on katkolla. Mutta tällainen vastavuoroisuus perustuu luottamukseen, ei pakkovaltaan.

Mustajärvi toivoi, ettei pääministeri Sipilä polttaisi siltojaan ammattiyhdistysliikkeeseen ja työväenpuolueisiin niin perin pohjin, että kansanrintama kävisi mahdottomaksi.

– Keskustassa yhteistyöhaluja vasemmiston suuntaan on, vaikkei ehkä Sipilällä. Aikoinaan Maalaisliitto ja SKDL tappelivat verissä päin keskenään, mutta tekivät myös yhteistyötä ja saivat tuloksia aikaan. Erityisesti täällä Lapissa.

 

KUVAGALLERIA: Kemin vappua 2018

Kuvat: Roosa Paldanius

Kategoriat
Uutiset

Esko-Juhani Tennilä Rovaniemen vapussa: Joukkovoimaa tarvitaan taas

Rovaniemen vapussa puhunut entinen vasemmistoliiton kansanedustaja, Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Esko-Juhani Tennilä kuvaili Juha Sipilän porvarihallitusta eriarvoisuuden kasvun kiihdyttäjäksi. Leikkaukset on suunnattu pienituloisiin ja koulutukseen, ja työttömiä kuritetaan ns. aktiivimallilla.

– Sipilän hallituksen uusin tavoite on nuorten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen. Ay-liikkeen ja vasemmistopuolueiden tehtävä on vastata hankkeeseen päättäväisesti. Joukkovoimaahan ay-liikkeellä yhä on, Tennilä muistutti.

Joukkovoimaahan ay-liikkeellä yhä on.

Hän muisteli puheessaan työväenliikkeen menneitä vuosikymmeniä, mutta myös Lapin historiaa viimeisen sadan vuoden ajalta.

– Työväenliike sai täällä alkunsa 1906, kun eri puolilta maata Lappiin metsätöihin tulleet metsätyömiehet aloittivat Kemi-yhtiön savotoilla Itä-Lapissa ja Sodankylässä lakon surkeiden palkkojen nostamiseksi ja kämppäolojen parantamiseksi. Lakossa oli pari tuhatta metsätyömiestä, jotka perustivat Tukkityöläisten renkaan ja rakensivat Rovaniemen keskustaan toimitilat. Lakko hävittiin mutta siemen oli kylvetty.

Lapissa 1960- ja 70-luku olivat hyvin vaikeita kun metsätyö koneellistui ja maakunnasta alkoi laajamittainen muuttoliike Ruotsiin.

– Lappi uhkasi tyhjentyä ja tuossa tilanteessa Lapissa pantiin karvalakit päähän ja noustiin junaan Helsingin herroja painostamaan. Joukkotoiminnan ansiosta Lappiin saatiin mm. Kemijärvelle sellutehdas, Rovaniemelle Lapin yliopisto ja Tornioon terästehdas, Tennilä kertasi.

Ei anneta periksi vaan vaikutetaan porukalla maan ja myös kotikunnan päätöksentekoon.

Hänen mukaansa asukkaiden suoran vaikuttamisen merkitys on näkyvillä myös Rovaniemen kuntapolitiikassa.

– Vuosi sitten Vappuna huolenaiheenamme oli se, että Rovaniemelle oltiin rakentamassa kilpaurheilutarpeisiin uusi uimahalli Ounasvaaralle ja kaupungin keskustassa pitkään toiminut uimahalli haluttiin purkaa. Onneksi syntyi laajaa ja näkyvää vastarintaa etenkin ikäihmisille ja koululaisille tärkeän uimahallin säilyttämiseksi. Pitkän vääntämisen jälkeen kahden uimahallin mallista on tehty päätökset kaupunginhallituksessa ja myös valtuustossa. Rovaniemellä on jatkossakin kaksi uimahallia joista toinen on Vesihiisi.

– Ei anneta periksi vaan vaikutetaan porukalla maan ja myös kotikunnan päätöksentekoon, Tennilä kehotti.

Kategoriat
Uutiset

Oulussa puhunut Teija Asara-Laaksonen: Työaika lyhemmäksi ja työt uusjakoon

– Suomi ja kahdeksantuntinen työpäivä täyttivät jo 100 vuotta. Työnantajienkin on aika ymmärtää, että emme pääse työttömyydestä millään eroon, jos työaikaa ei lyhennetä, totesi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen vappupuheessaan Oulussa.

Asara-Laaksonen moitti hallituksen työllistämiskeinoja vääriksi: ne perustuvat yksipuoliseen saneluun eivätkä yhdessä sopimiseen ja luottamukseen.

– Hallitus aikoo heikentää nuorten turvaa ajamalla alle 30-vuotiaita entistä useammin toistuviin määräaikaisiin työsuhteisiin ja löysentämällä pienten firmojen irtisanomisperusteita. Sama hallitus ajoi ensitöikseen ay-liikkeen pakkolaeilla uhkailemalla hyväksymään kiky-sopimukseen, jolla pidennettiin työaikaa.

JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen tarjosi yhdeksi työllisyyslääkkeeksi vuorotteluvapaajärjestelmän remonttia. (Kuva: Tero Kaikko)

Hänen mukaansa etenkin julkisella sektorilla ratkaisut johtivat väen vähentämiseen ja työhyvinvoinnin heikentymiseen.

– Samainen hallitus on heikentänyt työttömien toimeentuloa lähes 300 miljoonalla euroilla, viimeisimpänä toimenaan niin sanottu aktiivimalli, joka entisestään lisää vain pätkätöitä ja nöyryyttää ihmisiä. Nyt riittää porvarihallitus!

Asara-Laaksonen vaati ratkaisuja, tarjotaan nuorille ja tuleville sukupolville toivoa paremmasta työelämästä.

– On kestämätöntä, että Suomessa toiset nääntyvät liiallisen työtaakan ja jopa palkattomien ylityötuntien alle, ja samaan aikaan pätkätöissä ja muun muassa nollatuntityösuhteissa olevilla ei ole työtunteja riittävästi ja eikä työttömillä lainkaan. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, työaikaa voidaan lyhentää esimerkiksi päivä- tai viikkokohtaisesti. Töitä voitaisiin jakaa uudella tavalla niin, että ylityöllistetyt jaksaisivat paremmin ja ne, joilla töitä on liian vähän, saisivat työtä ja kohtuullisen toimeentulon, Asara-Laaksonen perustelee.

On kestämätöntä, että Suomessa toiset nääntyvät liiallisen työtaakan ja jopa palkattomien ylityötuntien alle.

Hän muistutti, että Suomessa kokeiltiin 90-luvulla työajan lyhentämistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tulokset olivat hyviä. Lyhemmän työviikon tekeminen lisäisi nytkin työntekijöiden jaksamista.

Toiseksi työllisyyslääkkeeksi Asara-Laaksonen tarjosi vuorotteluvapaajärjestelmän remonttia.

– Vuorotteluvapaan ehtoihin tehtiin muutama vuosi sitten kohtalokkaita kiristyksiä. Uusi hallitus voi vuoden kuluttua peruuttaa kiristykset ja elvyttää järjestelmän henkiin. Vuorotteluvapaa tarjoaa työttömille heidän kaipaamiaan töitä ja työssä oleville tarpeellisen hengähdystauon ja auttaa heitä jaksamaan paremmin tai kehittämään osaamistaan työurallaan.

Asara-Laaksonen esitti ammattiyhdistysliikkeelle kanneoikeutta. Hänen mukaansa Suomi on eurooppalaisesti takapajula ilman liittojen kanneoikeutta.

Suomi on eurooppalaisesti takapajula ilman liittojen kanneoikeutta.

– Itsenäinen kanneoikeus parantaisi ammattiliittojen mahdollisuutta puuttua työpaikoilla ilmeneviin epäkohtiin. Se myös helpottaisi useampia työntekijöitä koskevien asioiden viemistä oikeuteen samalla kertaa. Joukkokanneoikeus on Suomessa käytössä elinkeinonharjoittajilla ja kuluttajariita-asioissa, kyllä tämä oikeus pitäisi olla myös työntekijäpuolella, Asara-Laaksonen totesi.

 

 

Oulun vappumarssin järjestäytymisen yhteydessä puhunut PAMin toimitsija Pietari Tikkanen kertoi olevansa huolissaan niistä, jotka uskovat totuuspohjattomia lauseita, kuten väitteen, jonka mukaan aktiivimalli lisää työpaikkoja. (Kuva: Tero Kaikko)

PAMin Tikkanen: Kysymys on maailman suunnasta

Oulun vappumarssin järjestäytyessä Otto Karhin puistossa puhui Palvelualojen ammattiliitto PAMin toimitsija Pietari Tikkanen.

Puheessaan Tikkanen käsitteli maailman ja yhteiskunnan muuttumista. Työnantajapuolelta kuuluu kommentteja, joiden mukaan työntekijän työsuhteen lopettaminen pitää tehdä helpommaksi, ja niitä perustellaan maailman muuttumisella. Tikkanen huomautti, että näitäkin mielipiteitä laukovat ihmiset, jotka haluavat muuttaa yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan; kyse ei ole maailman muuttumisesta sinällään.

– Maailman muutosta ohjaavat esimerkiksi Suomen pääministeri, Amerikan presidentti, Dalai Lama, Oprah ja J.K. Rowling. Maailmaa kuitenkin muuttavat sinä, minä ja kaupan kassan myyjä, osa-aikainen siivooja, työtön. Maailmaa muuttavat ihmiset omilla valinnoillaan.

– Minä en kuitenkaan ole huolissaan näistä ihmisistä, jotka Suomen tai maailman pelastamisen varjolla kohottavat omaa asemaansa polkemalla huonossa asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät itse voi tilanteelleen mitään, Tikkanen sanoi.

Maailma muuttuu. Mutta millaiseksi se muuttuu, on täysin kiinni meistä.

Hän kertoi olevansa huolissaan niistä, jotka uskovat ympäripyöreitä ja toistuvia totuuspohjattomia lauseita, kuten väitteen, jonka mukaan aktiivimalli lisää työpaikkoja.

– Toistuvia lauseita, joilla yritetään ajaa läpi sellaisia asioita, jotka palvelevat pientä joukkoa paremmassa asemassa olevia ihmisiä huonommassa asemassa olevien kustannuksella.

Tikkanen muistutti, että maailmaa ei muuta yksittäinen ihminen yksin, vaan ihmisten joukko.

– Maailma muuttuu. Mutta millaiseksi se muuttuu, on täysin kiinni meistä.

 

 

KUVAGALLERIA: Oulun vappua 2018.

Kuvat: Tero Kaikko

Kategoriat
Uutiset

Kokoomuksen kuningastie katkaistava

Yleinen oikeistolaistumiskehitys Suomessa ja Euroopassa jatkuu, totesi vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi poliittisessa tilannekatsauksessaan puolueen Lapin piirin kevätkokouksessa Tervolassa sunnuntaina.

Kokousedustajat osallistuivat aktiivisesti keskusteluun poliittisesta tilanteesta. (Kuva: Tero Kaikko)

– Suomessa on nähtävillä ilmapiirin koventuminen verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen. Samalla puolueilta puuttuvat ihmisiä yhdistävät suuret tarinat. Se näkyy myös vasemmistossa, Mustajärvi arvosteli.

Yleinen historiattomuus vaivaa kaikkia puolueita, ja se näkyy Mustajärven mukaan esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Mistä löytyvät eduskunnan uudet eskoseppäset, ilkkakanervat ja erkkituomiojat, he, jotka ottaisivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan omakseen? Maailman epävakaa ilmapiiri vaikuttaa kaikkeen, ja Suomessakin pitäisi miettiä kansainvälistä politiikkaa.

Piirikokouksen puhetta johti Pertti Keränen, vasemmalla. Hän kehotti paikallaolijoita laskemaan vappuna luokkasodan satavuotismuistovuoden kunniaksi seppeleen aatteensa puolesta kaatuneiden haudoille Lapin kunnissa. Kokouksen sihteeriksi valittiin toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, oikealla, joka kuvaili Lapin maakuntavaalitilannetta haastavaksi. Kesäkuun puolivälissä täytyisi vasemmistoliitolla olla Lapissa tiedossa 60 ehdokasta. Puolue voi asettaa Lapissa korkeintaan 88 ehdokasta, ja loput 28 täydennetään listalle elo–syyskuun vaihteessa. (Kuva: Tero Kaikko)

Mustajärvi kuvaili kuluvaa eduskunnan istuntokautta kaikkein oudoimmaksi hänen neljästä kaudestaan. Juha Sipilän aseman keskustapuolueessa Mustajärvi arvioi vahvaksi, mutta puolueella on hänen mukaansa hiljainen oppositionsa, eikä se ole koostunut pelkästään Paavo Väyrysestä – keskusta ei ole niin yhtenäinen kuin on annettu ymmärtää. Sinisten ainoa strategia näyttää puolestaan olevan roikkuminen hallituksessa loppuun saakka.

– Seuraavalla kaudella sinisillä on vähemmän kansanedustajia kuin nyt ministereitä.

Vihreisiin mahtuu monenlaisia fraktioita, eikä esimerkiksi heidän sote-näkemyksestään saa kukaan selkoa, Mustajärvi sanoi.

Kokouksen julkilausumavaliokunnassa työskennellyt Sari Ekorre-Nummikari Kemistä ihmetteli puheenvuorossaan sitä, miten hallitus on käynyt heikentämään kaikkein rajuimmin vanhusten, vammaisten, lasten, nuorten ja työttömien asemaa ja toimeentuloa.
– Heidän äänensä ei näytä olevan minkään arvoinen, Ekorre-Nummikari arvosteli. Takana Olli Salo Kemijärveltä. (Kuva: Tero Kaikko)

– Omaan ryhmään olen tyytyväinen. Ryhmäkansliamalli toimii tehokkaasti, ja poliittiset aihepiirit on hyvin teemoitettu. Pidämme esillä paljon työmarkkinoihin ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä. Niitä oikeistomedia ei ole huomioinut mitenkään, mutta sen ei pitäisi olla meille mikään yllätys.

 

Puheenjohtajan suosiosta puolueen kannatukseen

Markus Mustajärvi käsitteli puheenvuorossaan myös tulevia vaaleja. Mikäli maakuntavaalit tulevat, ne pidetään lokakuussa, ja eduskuntavaalit ovat jo ensi vuonna.

– Olisi äärimmäisen tärkeää saada kokoomuksen kuningastie katkaistua, Mustajärvi totesi.

Tervolan Järjestöyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Puikko, vasemmalla, esitteli vappuna 60 vuotta täyttävän Järjestötalon historiaa ja nykyhetkeä. Talo on remontoitu hyvään kuntoon ja takana on runsaasti talkootunteja.
– Mutta koskaan ei ole valmista, ja seuraavana meitä odottaa talon keittiöremontti, Puikko sanoi. Tervolan Järjestötalon 60 vuoden taivalta juhlistetaan lauantaina. (Kuva: Tero Kaikko)

Kokoomuksen kannatuksen syöminen vaatisi hänen mukaansa keskustan ja demareiden yhteistyötä.

– Viime hallituskausina kokoomus on juoksuttanut hallituskumppaneitaan vuoron perään seinään.

– Tulevissa hallitusneuvotteluissa ydinkysymykseksi nousee se, kuka tukee hävittäjähankintoja ja kuinka paljon. Tärkeitä asioita tulevat olemaan myös valtion omistajapolitiikka ja ilmastonmuutos- ja ympäristökysymykset sekä aktiivinen työllisyyspolitiikka.

Mustajärvi kiitteli vasemmistoliiton Li Anderssonia eduskunnan parhaaksi puoluejohtajaksi, joka herättää kunnioitusta yli puoluerajojen.

Rovaniemeläinen Kari Puolakka huomautti, että luokkasodan 100-vuotismuistovuotena olisi syytä keskustella myös luokkasodasta muutoinkin kuin aseellisena sotana.
– Kapitalismi ei ole elinkelpoinen, mutta mitä sen tilalle tulee? Järjestelmä, joka säilyttää kapitalismin pahimmat puolet, vai todella tasa-arvoinen järjestelmä, Puolakka kysyi. (Kuva: Tero Kaikko)

– Meillä on ollut ennenkin suosittuja puheenjohtajia, mutta ongelmaksi muodostuu se, miten puheenjohtajan henkilökohtainen suosio muutetaan koko puolueen hyödyksi. Siinä on oikeasti miettimistä, sillä politiikassa ei yksittäinen henkilö ole tärkeä, vaan tärkeitä ovat puolueen linja, tavoitteet, ohjelma ja käytännön työ.

Markus Mustajärvi sanoi, että maakuntavaaleissa hän ei itse aio olla ehdolla, mutta harkitsevansa vakavasti eduskuntavaaliehdokkuutta.

– Kaikki on vielä auki. Ilmoitan ratkaisuni elokuun tienoilla.

Kategoriat
Uutiset

”Hetki on lyönyt!”

Lokakuun vallankumouksesta 100 vuotta

Tänään 7.11. on vietetty Venäjän lokakuun vallankumouksen 100-vuotismerkkipäivää. Venäjällä satavuotisjuhla on ollut vaisusti esillä, sillä presidentti Putinille ja Yhtenäinen Venäjä -puolueelleen päivä on kiusallinen juuri siksi, että sen keskiössä on vallankumous, joka on nykyisille, rautaista järjestystä helliville vallanpitäjille kirosana. Moskovan Punaisella torilla pidettiin tänään sotilasparaati, joka ei tosin linkittynyt millään tavalla vallankumousvuoteen, vaan toiseen maailmansotaan. Osa paraatiin osallistuneista oli pukeutunut toisen maailmansodan aikaisiin univormuihin, osa Napoleonin sotien aikaisiin tamineisiin – nyky-Venäjän hallinto siis toteuttaa historian uudelleenmäärittelyä myös vallankumouksen muistopäivän juhlallisuuksissa.

 

Kansan Tahto ajan hermolla

Venäjältä tsaarinvallan pyyhkäissyt maaliskuun vallankumous vuonna 1917 sai jatkoa vanhan ajanlaskun mukaan lokakuussa Leninin bolshevikkien ottaessa vallan, ja tieto Kerenskin väliaikaisen hallituksen kaatumisesta saavutti suuriruhtinaanmaa Suomen verrattain nopeasti. Kansan Tahdossa kerrottiin jo seuraavan päivän lehdessä 8.11. 1917 ”Yöllä tulleissa tiedoissa”, että Pietarissa roihusivat taistelun liekit. ”Pietarissa aseellisia taisteluita – Hallituksen avuksi lähetetty rintamalta sotajoukkoja – Helsingissä olevat joukko-osastot ja laivasto kannattavat neuvostojen kumoustaistelua ja lähettäneet 1 600 matruusia Pietariin – Suomen eduskunta valmiina pitämään täysistunnon – Väliaikainen hallitus kukistettu – Valta Pietarissa siirtynyt kumouskomitealle, maaseudulla neuvostoille. Ljenin hallituksen johtoon”, lehdessä otsikoitiin.

Bolshevikit aikovat asettaa hallituksen etupäähän Ljeninin. On päätetty antaa ulkoministerin virka Trotskille.

Itse uutisjutussa kerrottiin, että Helsingin neuvoston ja sotilaskomitean yhteisestä vaatimuksesta on luettu sotilasvallankumouksellisen komitean Pietarista lähettämä julistus. Siinä ilmoitettiin ”eräiden sanomalehtien lakkauttamisesta ja että vastavallankumoukselliset ovat aloittaneet hyökkäyksensä yleisvenäläistä neuvostokokousta ja samalla vallankumousta vastaan; että sosialivallankumouksellinen komitea johtaa vastustusta sekä että Pietarin koko varusväki ja köyhälistö on valmis auttamaan kansaa ja antamaan viholliselle uhkaavan iskun.”
Lehden mukaan ”juuri nyt on alkanut sotilas- ja työmiesneuvostojen kongressin istunnot. Bolshevikit aikovat asettaa hallituksen etupäähän Ljeninin. On päätetty antaa ulkoministerin virka Trotskille.”

 

Innostus näkyi

Kansan Tahdon ja sen päätoimittajan Yrjö Mäkelinin innostus näkyi toden teolla vasta 9.11. ilmestyneessä Kansan Tahdon numerossa, jonka etusivun kirjoitus oli otsikoitu vavahduttavasti: ”Hetki on lyönyt!”

Mäkelin kirjoitti: ”Uusi vallankumous riehuu jälleen Venäjällä, jälleen käyvät eri kansanluokat kamppailuun vallasta. Vanha tsaarivalta kukistui verrattain pian köyhälistön ja porvariston yhteisponnistuksissa, sillä sitä kannattivat vain jotkut harvat byrokratian suosijat. Tilalle nousivat tällöin kiihko-isänmaalliset porvarit, joita tuki myös osa patriotismin villiinnyttämää työväestöä. Nyt on tämän hallituksen vuoro romahtaa. Jo ensimmäisestä alkaen on työväestö – josta aineksesta sotaväkikin on melkeinpä kokonaan muodostettu – vaatinut sodan pikaista lopettamista ja suuria yhteiskunnallisia uudistuksia. Kauan on porvarillinen hallitus Kerenskin johdolla jarruttanut kansan vaatimusten täytäntöönpanoa. Taistelua näiden kahden kansanluokan välillä on käyty sitten tsaarivallan kukistumisesta asti, mutta aina näihin saakka on hallitus pitänyt puolensa. Mutta köyhälistö kokosi voimiaan, se järjestäytyi ja nyt on se käynyt lopulliseen taisteluun kaataakseen porvariston valtaistuimeltaan. Riehuva vallankumous Venäjällä on yhteiskunnallista kumousta, se on taistelua porvariston ja työläisluokan välillä.”

Mutta köyhälistö kokosi voimiaan, se järjestäytyi ja nyt on se käynyt lopulliseen taisteluun kaataakseen porvariston valtaistuimeltaan.

Tilanne Suomessakin oli kiristymässä, ja Mäkelin kehotti työväestöä tarttumaan tilaisuuteen myös kotimaassa: ”Hetki on lyönyt! Työväestön on noustava yhtenä miehenä ja otettava valta rappeutuneen porvariluokan käsistä. Venäjällä on vallassa vallankumouksellinen työväestö, joka on valmis tukemaan Suomen työtätekevän luokan vallankumousta. Käyttäkäämme tilaisuutta!”.

 

Väkevää kerrontaa viisikymmentä vuotta sitten

Vuonna 1967, neuvostovallan viettäessä 50-vuotisjuhlaansa, Brezhnevin Neuvostoliitto oli vahva ja voimiensa tunnossa. Viisikymppisiä vietettiin itänaapurissa laajasti, ja myös Kansan Tahto otti osaa merkkivuoden juhlistamiseen useissa numeroissaan. Marraskuun seitsemäntenä 1967 Kansan Tahdossa julkaistiin juttu, jossa yksitoista pohjoissuomalaista kertoi kokemuksiaan vallankumousvuoden tunnelmista.

Näin juttu alkoi:

”’Tilanne on äärimmäisen kriitillinen –, kaikki on nyt hiuskarvan varassa –, missään tapauksessa ei saa jättää valtaa Kerenskille ja kumpp. 25. päivään saakka, ei millään muotoa. Asia on ratkaistava tänään, illalla tai yöllä. – Viivyttely aloittamisessa on sama kuin tuho.’

Näin kirjoitti Vladimir Iljitsh Lenin salaisessa asunnossaan Smolnassa eilen illalla 50 vuotta sitten. Lainaus on hänen historiallisesta kirjeestään keskuskomitean jäsenille.

Tilanne kehittyi tästä siten, että myöhään ’eilisiltana’ keskuskomitea kutsui Stalinin järkähtämättömästä vaatimuksesta Leninin Smolnaan johtamaan liikettä kokonaisuudessaan. Stalin selitti seikkaperäisesti Smolnaan saapuneelle Leninille jo suoritetut toimenpiteet sekä alkaneen kapinan kulun. Siinä samassa päätettiin Talvipalatsin valtauksen suunnitelmasta. Vallankumouksen johtaja Lenin otti kapinan välittömän johdon käsiinsä.

Maailmanhistoriaan astui uusi tekijä, joka kumosi kaikkien siihenastisten yhteiskunnallisten ja valtiollisten ”totuuksien” varmuuden ja julisti uskoa ihmisen lähes rajattomiin mahdollisuuksiin ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja tehdä siitä unelmiakin parempi.

Venäjän lokakuun suuri sosialistinen vallankumous 50 vuotta sitten oli Suomen itsenäisyyden äiti.

Venäjän lokakuun suuri sosialistinen vallankumous 50 vuotta sitten oli Suomen itsenäisyyden äiti. Sen tapahtumia seurattiin täällä niin tarkkaan kuin oli mahdollista ja sen vaikutukset on todettu jälkeen päin. Yhä harvemmin kuitenkin tapaa enää ihmisiä, jotka omakohtaisesti muistavat vallankumouksen ajan, mitä silloin tapahtui heidän olinpaikassaan, miten tietoihin suhtauduttiin, mitä toivottiin, mitä pelättiin. Tänään lokakuun vallankumouksen 50-vuotispäivänä julkaisemme kymmenen pohjoissuomalaisen muistamia tuokiokuvia ajalta, jolloin maailman kansojen historia etsi itselleen uutta tietä – ja löysi sen.”

 

Lokakuu ei yllättänyt

Tässä yksi saman lehden sivuilla julkaistuista muisteloista:

”’Juosten tulin Suomussalmelle’

Lokakuun vallankumouksen mainingit löivät melkoisella voimalla kautta maailman, ja Kainuun syrjäkolkillakin tiedettiin melko pian, että punaiset bolshevikit olivat ottaneet vallan suurella Venäjällä. Toiset olivat riemuissaan, mutta toiset pahoillaan. Työväen vallankumous oli suuri tapaus, sillä aikaisemmin sellaista ei ollut tapahtunut. Mutta vähäinen tapaus ei ollut hirmuvaltiaan tsaarinkaan kaataminen ja sen jälkeen tsaarin saappaisiin ja housuihin hypänneen Kerenskin vallan nujertaminen.

– Olin Pietarissa silloin, kun helmikuun vallankumous tapahtui. Palvelin erään tsaarin armeijan everstin perheessä, kertoi Liisa Juntunen. Päivää ennen vallankeikausta perheen rouva sanoi, että olisi varattava ainakin kolmeksi päiväksi ruokaa, kynttilöitä ja vettä, kun saattaa tapahtua keikaus. Ei taitane saada sähköä eikä kaasuakaan.

Olinhan irrallaan Pietarin työväestöstä, herrojen piikana. Tosin everstin perheen piijatkin ryhtyivät lakkoon.

– Kun mylläkkä alkoi, lähdin rouvan kanssa viimeisellä junalla Suomeen. Tulimme Valkeasaareen. Tällöin oli jo ruumiita asemilla ja junissa. Kannaksella olimme sitten jonkin aikaa ja olin katsomassa mm. kun Lenin tuli ja ylitti raja-aseman. Tilanne oli melko sekasortoinen. Lähdin sitten tulemaan Suomussalmelle käyttäen kaikkia mahdollisia kyytejä ja lopussa juoksin. Olin Suomussalmella syyskuun 17. päivänä 1917. Jo lähtiessä oli tieto, että vallankumousmylläkkä tulee jatkumaan, joten en ollut yllättynyt lokakuun vallankumouksesta, vaikka en silloin kaikkia vielä tajunnutkaan. Olinhan irrallaan Pietarin työväestöstä, herrojen piikana. Tosin everstin perheen piijatkin ryhtyivät lakkoon, mutta minä en ymmärtänyt täysin tilannetta, kun en osannut täysin kieltä. Joka tapauksessa mieli oli mukava, kun työläiset olivat ottaneet vallan. Olin silloin 27-vuotias.”

 

Vuoden 1917 Kansan Tahdon kaikki numerot pääsee lukemaan Kansalliskirjaston digiarkistosta: digi.kansalliskirjasto.fi

Kategoriat
Uutiset

Toimeentulo ja turvallisuus pinnalla Lapin syyspäivillä

Vasemmistoliitto lähtee presidentinvaaleihin ylivertaisella sisällöllä

 

Vasemmistoliiton Lapin piirin aktiivit kokoontuivat viikonloppuna Lapin Vasemmiston syyspäiville Kittilän Levillä. Lauantai oli seminaaripäivä, sunnuntaina pidettiin vasemmistopiirin syyskokous.

– Meillä on pieni budjetti tulevissa presidentinvaaleissa, kuten on ollut muissakin vaaleissa. Viime kuntavaalissa vasemmistoliitolla oli eduskuntapuolueista pienin budjetti, mutta voitto tuli. Sisältö oli siis ylivertaista, innosti syyspäivillä vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen kertoi puolueen tuoreimmat kuulumiset. (Kuva: Tero Kaikko)

Merja Kyllösen presidentinvaalikampanja rakentuu koko kansan presidentti -lähtökohdan ympärille. Leppäsen mukaan tilanne on otollinen, sillä porvareiden Niinistö, Haavisto ja Vanhanen ovat kaikki samanlaisia ehdokkaita.

– Ja demareiden Haatainen edustaa eilistä ja perussuomalaisten Huhtasaari hulluutta, Leppänen lohkaisi.

 

Potkukelkalla ja tukkirekalla

Kyllösen kampanjakiertue tulee näkymään eri puolilla Suomea laajasti, ja se toteutetaan teemalla ”Merja testaa”: luvassa on erilaisten liikkumisen muotojen kokeilua aina potkukelkasta tukkirekkaan, traktoriin, sähköautoon, junaan, bussiin ja kaasuautoon.

Hän kertoi, että puolueessa on nyt yli 11 000 jäsentä, joista puolet on liittynyt vuoden 2011 jälkeen.

– Uusiutumisen vauhti on aivan huikea ja uusien jäsenten mukaantulon vauhti vain kiihtyy, hän sanoi.

Puolueessa on nyt yli 11 000 jäsentä, joista puolet on liittynyt vuoden 2011 jälkeen.

Leppänen kertoi myös, että Vasemmisto on uusimassa viestinnän tapojaan jäsenlähtöisempään suuntaan. Uusiksi menee myös kampanjointimalli, ja puolue siirtyy jatkuvan kampanjoinnin periaatteeseen, eli että jatkossa käynnissä on aina vähintään yksi kampanja – myös vaalien välillä.

 

Toimeentulo puhutti

Lapin piirin emerituspuheenjohtaja Pertti Keränen äänessä. (Kuva: Tero Kaikko)

Syyspäivien puheenvuoroissa pinnalle nousivat muun muassa useat toimeentuloon liittyvät kysymykset.

Liisa Vuomajärvi Kittilästä evästi Merja Kyllösen yhdeksi kampanja-aiheeksi pienituloisten vanhusten asemaa.

– Täällä pohjoisessa monen vanhuksen kauppa-asiat ovat kimppakyytien varassa, ja pakollisten kyytien hinta on kova. Se aiheuttaa eriarvoisuutta, Vuomajärvi totesi.

Jan-Mikael Hakomäki Torniosta puolestaan kertoi, että Kelalle siirtynyt toimeentulotuen myöntäminen on aiheuttanut suorastaan kafkamaisia piirteitä hakemusten käsittelyssä.

– Vasemmisto voisi antaa äänen näiden ihmisten kokemuksille, hän sanoi.

 

Hornetteihin 30 miljardia

Seminaarin osallistujat pääsivät sorvaamaan Lapin piirin konkreettisia tavoitteita tuleville vuosille teemalla ”Millä tavalla Lappia tulisi kehittää”, tulevia maakuntavaaleja silmällä pitäen. (Kuva: Tero Kaikko)

Vasemmistoliiton lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi toivoi, että puolue ottaisi vahvemman roolin sodan ja rauhan kysymyksistä.

– Hornettien korvaamishankinta on Suomen historian suurin hankinta, jonka hintalapuksi tulee elinkaarimallin vuoksi 30 miljardia euroa. Suomen valtion budjetti on 55 miljardia.

Sari Ekorre-Nummikari Kemistä kysyi mihin maata ollaan viemässä, kun hornetteihin on varaa laittaa kymmeniä miljardeja, ja samaan aikaan soten säästötavoite on kolme miljardia euroa.

– Se on suomalaisen yhteiskunnan ajatusten vääristymä. Suomalaista masennusta on se, kun omaa osaamista ajetaan alas, vaikka sitä kannattaisi viedä muualle. Ei ihme, että tavalliset ihmiset eivät enää jaksa kiinnostua eduskunnan toiminnasta, kun sen päätökset ovat täysin nurinkurisia, Ekorre-Nummikari totesi.

 

Sipilän vääristynyttä politiikkaa oikomaan

Vasemmistoliiton Lapin piiri otti sunnuntaisessa syyspiirikokouksessaan kantaa kahteen Lapissa puhuttavaan asiaan.

Piirin mukaan Lapissa tulee säilyttää kaksi erikoissairaanhoidon päivystävää sairaalaa ja niiden keskinäisestä työnjaosta on kyettävä sopimaan. Länsi-Pohjan sote-palveluja ollaan ulkoistamassa Mehiläiselle, ja tätä piirijärjestö ei hyväksy.

– Sote-palvelut on tuotettava lähellä asiakasta ja pääosin julkisena palveluna, asiakasmaksuja ei saa korottaa ja terveyskeskusmaksut on poistettava, piirijärjestö vaati kannanotossaan.

Piirikokous ihmetteli etenkin keskustalaisten kansanedustajien ponnettomuutta Kemin satamainvestoinnin suhteen.

Lapin piiri vaatii myös, että Kemin satamainvestointi toteutetaan heti: eduskunnan tulee osoittaa määräraha Kemin sataman väylän syventämiseksi viimeistään talousarviokäsittelyssä joulukuussa. Piirijärjestön mukaan investointi on välttämätön koko Lapin teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi.

– Kun Oulun satama on jo saanut oman rahoituspäätöksensä ja Kokkola saa ensi vuonna, uhkaa satamien keskinäinen kilpailukyky vääristyä valtion toimien johdosta.

Piirikokous ihmetteli etenkin keskustalaisten kansanedustajien ponnettomuutta Kemin satamainvestoinnin suhteen.

– Kehotamme Lapin kansanedustajia haastamaan pääministeri Sipilän vääristyneen teollisuus- ja liikennepolitiikan.

 

Korjonen jatkaa Lapin piirin johdossa

Piirihallitukseen ehdolla olleet pääsivät esittelemään itseään muulle kokousväelle sunnuntaina. Esittelyvuorossa Voitto Vaattovaara (oikealla). (Kuva: Tero Kaikko)

Syyspiirikokous valitsi puheenjohtajiston ja piirihallituksen vuodelle 2018. Puheenjohtajana jatkaa Markus Korjonen Rovaniemeltä. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Aaro Granroth Kittilästä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Arja Karhu Torniosta.

Piirihallitukseen valittiin Olli Salo Kemijärveltä, Maisa Lahnajärvi Kemistä, Timo Lettijeff Rovaniemeltä, Maria Peltonen Inarista, Vuokko Vakkuri Ylitorniolta, Jukka Ylisuvanto Kittilästä, Pertti Keränen Tervolasta, Sari Ekorre-Nummikari Kemistä, Saara Hartzell Rovaniemeltä, Jan-Mikael Hakomäki Torniosta, Jussi Öman Rovaniemeltä, Mauri Jaakkonen Kemistä, Riitta Näkkäläjärvi Inarista, Henri Ramberg Rovaniemeltä ja Voitto Vaattovaara Kolarista.

Varajäseniksi valittiin Marjo Muhonen Torniosta, Raimo Puikko Tervolasta, Mikko Koivulehto Kemistä, Kari Puolakka Rovaniemeltä ja Velijosi Salonen Inarista.

Kategoriat
Artikkelit

Erämaan hymy

hossan kansallispuisto
Teksti ja kuva: Tero Kaikko

Maantie valuu kuin nauhaa ja rintamaat ovat jääneet kauas taa. Määränpää, Hossa, kaukana kaikesta ja erämaavaltakunnan ytimessä, on Suomen uusin kansallispuisto.

Täällä hengitetään rauhaa. Vaikka kansallispuistostatus on saanut turistit liikkeelle, ja kävijöitä on alustavien arvioiden mukaan kymmeniä tuhansia kuukaudessa, on äänettömyys juhlallinen. Vain metsän omat äänet, vanhan puun parahtelu ja linnut ovat läsnä. Sammalpeitto on levittäytynyt kumpuilevan maaston ylle, ilmassa tuoksuu kosteanvehreä maa.

Puisto sijaitsee Taivalkosken, Kuusamon ja Suomussalmen alueilla. Venäjän rajalle on matkaa muutama kymmenen kilometriä. Maisema on rauhallisen aaltoileva, vesistöjen hallitsema, yllättävä.

Historia on Hossassa kaikkialla tiiviisti läsnä, ilman rakennettuakin ympäristöä. Neljä tuhatta vuotta sitten joku piirsi sen voimallisiin kalliomuodostelmiin kuvia ja niitä ihastellaan yhä. Oliko kuvilla jokin henkinen merkitys, sitä on enää mahdoton sanoa, mutta ei ole vaikea kuvitella, että niitä tehtiin juuri tänne, tiettyyn paikkaan, yliluonnollisiin tarpeisiin. Saamelaisten seitoja kun tavataan juuri tällaisilta seuduilta. Otetaan esimerkki: Julma-Ölkyksi nimetty kanjonijärvi, jota reunustavat vesirajasta viidenkymmenen metrin korkeuteen kohoavat jyrkkäreunaiset kalliot. Syvyyttä vedellä on toiset viisikymmentä metriä. Muodostelmaa kykynsä mukaan kiertäessään kulkija haukkoo henkeään, ehkä ihastuksesta, ehkä kunnioituksesta, ehkä pelosta, ehkä kaikkien niiden sekoituksesta. Ikiaikaisia tuntemuksia, jotka olivat takuulla tuhansia vuosia sitten eläneiden ihmisten mielissä Julma-Ölkyn kohdatessaan. Pyhä paikka, ainakin sanan alkuperäisessä rajaa tarkoittavassa mielessä. Eräänlainen pyhyys on läsnä nytkin, onhan alue suojelemalla pyhitetty.

 

Matka Hossan remontinkarhealta luontokeskukselta Julma-Ölkyn luo on tärisyttävää tietä.

”Tosi mahtava, jylhä”, kuvailevat Iida Lampinen ja Matias Paatelainen äskettäistä kanjonikierrostaan. He tulevat Jyväskylästä.

Nuoripari on yöpynyt läheisellä leirintäalueella. Jatkosta – tai matkustusvälineestä – heillä ei ole vielä tietoa, sillä auton renkaan puhkaisi rosoinen tie. Pistävä suhina sen todistaa.

”Hossaa on kehuttu viimeisen puolen vuoden ajan kovasti”, he sanovat. Nyt nuoripari on kesälomareissulla ainaisten ulkomaanmatkojen sijaan.

”Me tulimme poroja katsomaan”, Lampinen sanoo, ja osoittaa samassa hiekkatielle, jolla yksi sarvipää jo lönkyttelee kuin tilauksesta.

Lampinen ja Paatelainen kehuvat puitteita, vaikka tiestö ei sattuneesta syystä kiitosta saakaan. Opasteet, vessat, kulkureitit, kaikki tiptop-kunnossa.

”Täällä pääsee lähemmäs luontoa kuin esimerkiksi Lapin keskuksissa”, Paatelainen toteaa.

He ovat kumpikin 22-vuotiaita, ja malliesimerkkejä Hossan uusista kävijöistä: ensikertalaisia, ja yhä nuorempia vierailijoita.

 

Hossan kansallispuisto avattiin 17. kesäkuuta tänä vuonna. Sitä ennen se on ollut retkeilyharrastajien hyvin tuntema huippukohde, mutta vasta nyt alue on puhkeamassa kukkaan ja kiinnittämässä suurempien matkailijavirtojen huomion. Suomen satavuotisjuhlavuoden kansallispuisto on saanut hyvin palstatilaa mediassa, ja myös uusia tulijoita vartoilleet yrittäjät ovat ottaneet Hossan kiikariinsa. Uusia palveluja on avattu ja niitä on tulossa lisää. 11 000 hehtaaria kuljettavaa ja ihmeteltävää, monipuolista luontoa takaa sen, että kävijöitä on, pitkin maailmaa. Juuri tätä ulkomaiset turistit tulevat Suomesta hakemaan, rauhaa ja hiljaisuutta. He etsivät kadotettua luontoyhteyttä ja moni myös löytää sen täältä. Siitä kertovat esimerkiksi ranskalaisturistit, joita vierailee Hossassa sadoittain kahden Ranskasta tulleen ja Hossaan asettuneen majoitusyrittäjän vetämänä, vuosi toisensa perään. Kotimaasta erityisesti oululaiset, helsinkiläiset ja savolaiset näkyvät korostuneesti kävijämäärissä.

Jos laitetaan sentit jonoon, voittajia ovat kävijöiden lisäksi myös Hossan kunnat.

Jos laitetaan sentit jonoon, voittajia ovat kävijöiden lisäksi myös Hossan kunnat. Edellinen kävijätutkimus – silloisella Hossan retkeilyalueella – tehtiin vuonna 2011. Sen perusteella tietoja on puistoaluetta hallinnoivassa Metsähallituksen Luontopalveluissa sovellettu myös viime vuosiin. Vuonna 2016 Hossaan tehtiin 63 100 käyntiä, ja euroja matkailijat kantoivat tänne kaikkiaan 2,8 miljoonaa. Uudet kansallispuistoluvut saadaan ensi vuonna, kunhan parhaillaan käynnissä oleva kävijätutkimus on tehty. Uudet luvut tulevat varovaistenkin arvioiden mukaan olemaan aivan eri tasolla muutamien vuosien takaisiin numeroihin verrattuna.

 

Kansallispuisto tuo selvästi eurot muassaan, ja nopeasti.

”Kansallispuisto tarkoittaa turisteille sitä, että maisemat ovat takuulla hyvät ja palvelut kunnossa”, kuvailee Kerttu Härkönen, Hossan vs. puistonjohtaja. Hän kertoo, että ranskalaisten lisäksi turisteja on tullut Keski-Euroopasta laajemminkin, myös Britanniasta. Nyt trendi suosii kesävierailuja, sillä turistit ovat huomanneet, että Hossan kesä vetää vertoja taianomaisille talvimaisemille tykkylumineen.

Härkönen kertoo kuulleensa palautteen ”yleisen tyytyväisyyden hyrinän” muodossa. Jotta Hossan kävijät hyrisisivät jatkossa yhtä mukavan tasaisesti, ovat hankekynät sauhuamassa yhtenään.

”Investointeja varten hankerahoja haetaan koko ajan.”

Hän sanoo, että esimerkiksi Julma-Ölkylle vievää julmaa tietä laitetaan juuri kuntoon.

”Kansallispuistoksi Hossassa on aivan hämmästyttävän laaja ja hyvä tiestö muun muassa alueella harjoitetun porotalouden vuoksi.”

Puistonjohtaja Härkönen sanoo yllättyneensä itsekin Hossan kasvavasta suosiosta.

”Suuri yleisö on lähtenyt liikkeelle. Ihan huimaa.”

Jos kolikon kääntöpuolta katsotaan, jossain vaiheessa suuri yleisö voi kasvaa liian suureksi, ja kovat kävijämäärät saada turistit etsimään rauhansa muualta. Mitään kiintiöitä ei ole tähän mennessä ollut tarpeen asettaa, sanoo Härkönen.

”Seurantaa ihmisten liikkumisesta puiston alueella tehdään jatkuvasti. Suosituimpia kohteita ovat Julma-Ölkky ja Värikallio, mutta on meillä hiljaisempiakin paikkoja.”

 

Toden totta. Kun sukeltaa hieman Luontokeskusta syvemmälle Hossan sydämeen, voi patikoida vaikkapa Muikkupuron upeissa maisemissa. Maasto on tasainen, männyt huojuvat tummuvassa illassa kankaallaan. Ei ketään missään; ei tietoakaan ihmisäänestä. Polun varteen on noussut muutama kangasrousku, keloon kopisee reikä aivan vieressä. Aurinko laskee laiskasti lammen yllä ja antaa metsälle kultaisen sävyn. Länkisäärinen poro astuu varovasti ja havahtuu edessä, risaus – ja se on poissa.

”Kauniit mäntymetsät, harjut, kirkkaat vedet, helppo saavutettavuus, lempeät ja toisaalta jylhät maisemat – ne ovat sitä ihteensä, ne ovat juuri se juttu, jonka vuoksi tänne tullaan”, Kerttu Härkönen sanoo. Ei tarvita kummempaa, ei tarjota vähempää.

”Hossan kansallispuisto-
status oli napakymppi juuri oikeaan aikaan.”

Samaa mieltä on myös yksi puistoa puuhanneista suomussalmelaispoliitikoista, vasemmistoliiton kunnanvaltuutettu ja europarlamentaarikko Merja Kyllönen. Vaikka lopussa vallitsi yksimielisyys kansallispuistotarpeesta, matka oli pitkä kuljettavaksi.

”Hossan kansallispuisto on lopputulos pitkästä ja sinnikkäästä prosessista, jota Suomussalmella on yhteisesti edistetty jo vuosia. Kun paikallisten metsästysoikeusasiasta päästiin yhteisymmärrykseen aikanaan, niin sen jälkeen ei soraääniä kuulunut, vaan tavoite oli yhteinen ja sen eteen on ponnisteltu kaikissa kanavissa”, Kyllönen kuvailee.

Hän sanoo, että kaiken taustalla on ollut vahva halu säilyttää Hossan maisema, turvata se ja uskomaton luonto ja saada sitä kautta myös uutta elinvoimaa paikkakunnalle.

”Tämä lopputulos on uskomattoman hieno. Kyllä sydämessä läikehti lämpimästi, kun kansallispuisto juhlallisin menoin avattiin.”

”Ja toki on sanottava, että Suomen 100-vuotisjuhla tuli tässä kohtaa oikeaan saumaan, niin juhlavuoden kansallispuisto ylipäätään tuli perusteille.”

”Kaikki osui lopulta kohdilleen, mutta yhteistyö ja yhteinen tavoite säilyttää Hossa myös tuleville sukupolville vei asian maaliinsa”, Kyllönen hehkuttaa.

 

Hossan kansallispuisto on osoitus myös siitä, että ympäristöarvoilla on kasvavaa vetovoimaa. Erämaa on luonnon oma huvipuisto, jonka laitteet on rakennettu kestäviksi eikä asvalttia ole tarvittu kuin läikähdyksen verran. Mutkat suoriksi: vaikka Hossa on silkkaa rannatonta erämaata Suomen itärajalla, se on samalla täyttä taikaa, se on karttaan vedetty ruksi sen merkiksi, että tämä tässä on tärkeä paikka, tämä on osoitus vapaana elävän luonnon monimuotoisuudesta. Ei mikään itsestäänselvyys.

Tamperelainen Lassi Koivula on käynyt vaimonsa kanssa kiertelemässä päiväsaikaan Laukkujärven ympäri.

”Semmoinen parinkymmenen kilometrin lenkki”, Koivula sanoo ja kehuu puiston siisteyttä.

Hänellä on kokemusta pirkanmaalaisesta Helvetinjärven kansallispuistosta, jonka hän katsoo olevan aivan eri sarjassa Hossan kanssa.

”Jossain muualla näkee, ettei tunnu olevan varaa tai tarmoa pitää kansallispuistoa kunnossa.”

Hänestä on tärkeää, että metsien maassa on kansallispuistoja. Lisääkin saisi tulla.

”Eivät tällaiset alueet Suomen metsävarannoissa tunnu millään tavalla”, hän hymähtää – siihen on turha vedota. Hän suunnittelee palaavansa Hossaan ilman muuta.

Oululainen Marika Niskala puolestaan on tullut viettämään kokonaisen viikonlopun Hossan hoteihin.

”Kansallispuistot ovat erittäin tärkeitä”, hän sanoo, ja jatkaa: ”Ilman niitä kaupunkilaiset vieraantuvat luonnosta.”

 

Muikkupuro kimmeltää enää tuhantena timanttina ja solisee hiljaa, kun illan pimeys valtaa metsän.  Hossassa, rajojen tyyssijassa metsälle antautuminen on tehty luvattoman helpoksi, vain hullu taistelisi vastaan. Valkea lippu on jo kohoamassa, kun tuossa, ja aivan vieressä, havukruunun reunustama kuu kaareutuu metsälammen pintaan. Siinä se on – vastustamaton erämaan hymy, pyhä.

 

Muutama vinkki Hossan kävijälle

 

  • Hossaan on pitkä matka melkein joka suunnasta. Joukkoliikenteellä paikalle on haastava päästä, ja henkilöautolla liikkuminen on näppärintä myös puiston sisällä. Alue on 11 000 hehtaarin kokoinen, joten jalkapatikassa tavoitat vain osan Hossan kauneudesta. Älä hämmenny välimatkoista, ne ovat pitkiä ja metsätiet vuodenajasta riippuen haasteellisia ajettavia. Tankkaa ajoissa, sillä Hossan lähistöllä ei huoltoasemia ole.
  • Varaa kansallispuistolle riittävästi aikaa, mieluusti vähintään yön yli. Älä hötkyile. Juoksujalkaa asteleva harvoin nauttii maisemista. Puoli päivää hujahtaa Hossassa yllättävän nopeasti. Vaihda hetkeksi suoritusvaihteelta vapaalle.
  • Varustaudu oikein. Muista riittävä nestemäärä ja eväät. Vaikka kaikki reitit eivät ole vaikeakulkuisia, metsässä kulkeminen on kuitenkin tasamaata kuluttavampaa. Esimerkiksi Julma-Ölkyn kierros on luokiteltu vaativaksi reitiksi, eikä välttämättä sovi kaikille.
  • Lue opasteet tarkoin. Älä ryntäile, vaan suunnittele etukäteen. Muista, että illan tullen katuvalot eivät kansallispuistossa syty. Puisto on polkuja ja huusseja lukuun ottamatta aitoa erämaata, ja kokematon voi eksyä. Ei ole häpeä tutustua karttaan etukäteen.
  • Jos tarkoituksesi on talsia pidemmästi, ja kukkaro sallii, satsaa (vaellus)kenkiin. Kumpparit kuluttavat, lenkkarit kastuvat kosteikoissa. Etukäteissuunnittelu ja reittien selvittäminen auttavat. Kuivat jalat, mukava matka.
  • Osa reiteistä sopii pyöräilyyn, osa on esteettömiä ja liikuntaesteisille sopivia.
  • Luontokeskuksesta kannattaa kysyä neuvoja ja vinkkejä ennen seikkailun alkua.

 

Juttu on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 5/2017.

Kategoriat
Uutiset

”Hailuodon pengertiepäätös on laiton”

Hallituksen budjettiesitykseensä sisällyttämä kiinteä liikenneyhteys Hailuodon ja mantereen välillä on laiton hanke, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri.

– Hailuodon pengertien mahdollistava merialueen kaava ei ole lainvoimainen, sillä siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myöskään tiesuunnitteluprosessin olennainen osa, yleissuunnitelma, ei ole lainvoimainen, koska Liikenneviraston hyväksymispäätöksestä on valitettu, luonnonsuojelupiiri sanoo tiedotteessaan.

Luonnonsuojelupiirin mukaan pengertietä koskeva merialueen osayleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Yhdistys vetoaa lain yhdeksänteen pykälään, jonka mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.

– Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kiinteän tieyhteyden vaikutuksia on keskitytty arvioimaan pengertien lähialueella ja Hailuodon itärannalla. Itse Hailuoto, johon liikenneyhteyden vaikutukset ovat epäilemättä suuret, on pääosin jätetty tarkastelujen ulkopuolelle.

Itse Hailuoto, johon liikenneyhteyden vaikutukset ovat epäilemättä suuret, on pääosin jätetty tarkastelujen ulkopuolelle.

Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri muistuttaa, että budjettiriihessä tehty päätös kiinteästä yhteydestä on perusteiltaan puhtaasti taloudellinen.

– Ympäristö sivuutetaan jälleen, vaikka pengertien rakentamisella olisi laajoja haitallisia vaikutuksia Hailuodon ja sitä ympäröivän merialueen luontoon, mutta myös Hailuodon paikallispalveluihin, mikä lyhytnäköisessä toiminnassa on jäänyt ympäristön lailla merkityksettömäksi.

 

Outo järjestys

Myös vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen suhtautuu kriittisesti pengertiehankkeen edistämiseen. Hän sanoo olevansa huolissaan saaristolaiskulttuurin säilymisestä Hailuodossa.

– Jos pengertie rakennetaan, on huolehdittava siitä, ettei Hailuodon valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö heikkene rakennuspaineiden takia sekä siitä, etteivät pengertierakenteet vahingoita luontoarvoja. Itse olisin pitänyt Hailuodon kevyenliikenteen väylän rakentamista tärkeämpänä, Sarkkinen sanoo.

– On outoa tehdä päätös hankkeesta ennen kuin kaavalla on lainvoima.

Hailuodon pengertie toteutetaan elinkaarimallilla. Hanke käynnistyy 2018.

Kategoriat
Uutiset

Kajaanin Vasemmistonuorille uusi hallitus ja piirijärjestölle itsenäistymishanke

Kajaanin Vasemmistonuoret pitivät vuosikokouksensa ja valitsivat uusia toimijoita yhdistyksen hallitukseen.

– Jäsenmäärän kehitys niin Kajaanissa kuin koko Kainuussakin on ollut kuluneen vuoden aikana huomattavaa. Toimintaa on virinnyt muun muassa Kuhmossa, Suomussalmella, Sotkamossa ja Vaalassa, kertoo Kajaanin Vasemmistonuorten puheenjohtajuudesta viime syksynä luopunut ja nyt varapuheenjohtajan paikan jättävä Miikka Kortelainen.

Pohjois-Suomen vasemmistolaiseen nuorisotoimintaan on tulossa muitakin muutoksia. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret kattaa piirijärjestönä myös Kainuun, mutta kainuulaiset ovat ”itsenäistymässä” omaksi piirikseen, Kainuun Vasemmistonuoriksi.

Kainuulaiset ovat ”itsenäistymässä”  omaksi piirikseen, Kainuun Vasemmistonuoriksi.

– Alkuvuoden ajan Kajaanin Vasemmistonuorten toimintaa värittivät kuntavaalit. Kun huomattiin näiden vaalien alla tarve maakunnalliselle toiminnalle, niin loppuvuodesta ajatuksia aletaan suunnata Kainuun Vasemmistonuorten lipun alla kohti maakuntavaaleja, jotta senkin hallintoon saadaan mahdollisimman paljon nuoria mukaan, Kortelainen kertoo.

Kajaanin Vasemmistonuorten hallituksen puheenjohtajaksi valittiin ohjaajana työskentelevä Petja Korkkonen ja varapuheenjohtajaksi lukio-opiskelija Juuso Parviainen. Sihteerinä jatkaa restonomiopiskelija Noora Kyllönen ja taloudenhoitajana insinööriopiskelija Esa Rautiainen.

Heidän lisäkseen hallitukseen valittiin jäseniksi muusikko Juha Seppänen, lukio-opiskelija Nora Niiranen, lukio-opiskelija Penja Korkkonen, terveydenhoitajaopiskelija Saara Karjalainen, palveluneuvoja Kaisa Hujanen ja puutarhuri Tommi Kortelainen.

Varajäseniksi hallitukseen valittiin sairaanhoitajaopiskelija Iiris Marjomaa, nuoriso-ohjaaja, sairaanhoitaja Miikka Kortelainen, medianomiopiskelija Anniina Rytkönen ja lukio-opiskelija Veikka Wiksten.

Kategoriat
Uutiset

Oikeudenmukaisuuden vaade vahvistui

Porvarihallituksen varjo ei nöyristänyt puheita Suomen sadantena vappuna

 

Pohjois-Suomessa vappua juhlistaneita kuritti kirpakka keli navakkoine tuulineen, mutta vasemmiston tapahtumat kokosivat komeita osanottajamääriä.

Vapun juhlapuheissa korostuivat oikeudenmukaisuuden ja välittämisen vaatimukset. Porvarihallitus sai kuulla kunniansa pitkin pohjoista.

 

Huotari: Kiire tulee kalliiksi

Oulussa puhunut Anne Huotari vaati sote-uudistukseen porrastusta, jotta Kelan toimeentulotukikaaoksen kaltaiselta tilanteelta voitaisiin välttyä.

Pohjois-Pohjanmaan sote-palveluita valmistelevan ohjausryhmän varapuheenjohtajana toimivan Huotarin mielestä järkevintä olisi toteuttaa ensin sote- ja maakuntauudistus 2019 alkaen ja hylätä perustuslakiongelmia sisältävä valinnanvapausmalli. Vasta sen jälkeen, kun uusi sote olisi saatu toimimaan, katsottaisiin, olisiko palvelusetelijärjestelmän laajentaminen nykyisestä tarpeen.

– Me vasemmistossa kannatamme soten maakuntamallia, mutta ihmettelemme, miksi siihen pitää sotkea kiireellä valinnanvapauden nimissä toteutettava yksityistäminen, koska se tulee kalliiksi ja sotkee hoitoketjut, Huotari totesi.

Sipilän hallituksen valinnanvapausmalli pakottaa maakunnan yhtiöittämään julkiset palvelut ja hyödyttää Huotarin mielestä eniten suuria terveysyrityksiä, joita ei kiinnosta järjestää sote-keskuksia pieniin kuntiin. Toisinkin voitaisiin toimia.

– Oulun seudulla on todella paljon maailmanlaajuista osaamista, mitä pitäisi hyödyntää julkisten palvelujen parantamisessa. Hyviä käytäntöjä löytyy myös Kainuun sotesta ja Eksotesta, joissa maakunnallinen sote on ollut jo pitkään.

 

 

Said Ahmed: Luottamusta ja rakkautta

– Tarvitsemme panostuksia koulutukseen ja innovaatioihin, tukea kansainvälistymiseen yrityksille ja niin edelleen. Eli juuri sellaisia asioita joita hallitus ja persut tällä hetkellä vastustavat ja joista he leikkaavat, sanoi Kemissä puhunut vasemmistoliiton puoluevaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Suldaan Said Ahmed.

Hän muistutti, että Suomi on aina ollut kansainvälinen maa, ja kansainvälistyy yhä.

– Meidän ei kannata pakottaa kaikkia samaan muottiin, siitä seuraa vain kärsimystä ja tylsää kulttuuria.

Said Ahmedin mukaan suomalaisista vain perussuomalaiset kannattajineen pitävät maahanmuuttoa erittäin merkittävänä poliittisena kysymyksenä.

– Persut tekevät politiikkaa, jonka peruspointtina on, että monimutkaisiin asioihin on yksinkertaisia ratkaisuja. He sanovat, että Suomella menee huonosti ja se on maahanmuuton syytä. On houkutteleva valhe ajatella, että maailman menon voi selittää noin yksinkertaisesti. Poliitikoilta vaatii paljon enemmän selkärankaa sanoa, että itse asiassa tämä juttu on aika monimutkainen, eivätkä talousongelmat ratkea sillä että laitetaan rajat kiinni.

Eivätkä talousongelmat ratkea sillä että laitetaan rajat kiinni.

Said Ahmed kehotti kemiläisiä pitämään kiinni kaupungin pitkästä historiasta pakolaisten vastaanottajana.

– Jos tänne tulleet pakolaiset otetaan lähtökohtaisesti ongelmana, niin heistä tulee ongelma, mutta jos heidät toivotetaan tervetulleiksi ja otetaan mukaan yhteisöön, niin kotoutuminen on helpompaa ja heistä tulee kunnon kansalaisia ja kemiläisiä. Tämä maa ei nouse vastakkainasettelulla ja vihaa lietsomalla vaan luottamuksella ja rakkaudella.

 

Sarkkinen: Suomea rakennetaan yhdessä

Rovaniemellä puhunut vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen korosti oikeudenmukaisuuden merkitystä talouspolitiikassa ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa.

– Porvarihallitus on unohtanut, että tätä maata rakennetaan yhdessä. Hallituksen politiikka on ottaa niiltä, joilla ei ole juuri mitään ja antaa niille, joilla on jo paljon. Osakkeenomistajille tarjotaan mahdollisuus piilottaa omistuksia hallintarekistereihin, massiiviset veronkevennykset suunnataan suurituloisille ja sosiaaliturvaa nakerretaan vähän joka nurkalta, Sarkkinen sanoi.

– Me vasemmistossa haluamme, että tätä maata rakennetaan jatkossakin yhdessä ja kaikki pidetään mukana.

Sarkkinen puhui myös Arktisen alueen merkityksestä. Suomi aloittaa Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana kuluvan kuukauden aikana.

– Arktisen alueen painoarvo kasvaa koko ajan. Pohjoisen jääpeitteen hupeneminen ilmaston lämpenemisen seurauksena johtaa siihen, että yhä useammat maat kiinnostuvat alueesta. Kiina on jo Arktisen neuvoston tarkkailijajäsen ja koko Itä-Aasia on kiinnostunut alueesta. Suomi voi käyttää puolueetonta asemaansa ja rakentavaa ulkopolitiikkaa vakauden edistämiseksi pohjoisilla alueilla.

 

Kortelainen: Eikö mitään ole opittu?

Kajaanin Raatihuoneentorilla puhunut Kainuun Vasemmiston varapuheenjohtaja Miikka Kortelainen muistutti, että satavuotiaan Suomen alkutaipaleella yhteiskunnan jännitteet johtivat suureen murhenäytelmään, luokkasotaan. Kortelainen kysyi, eikö mitään ole opittu.

– Näen edelleen paljon jännitteitä, vihaa, katkeruutta ja ajoittain surukseni myös suoranaista väkivaltaa. Surullista, Kortelainen totesi.

– Omasta kohtalostaan katkerat kansalaiset kiertävät katupartiossaan. Nettifoorumeilla kirjoitellaan törkeyksiä anonyymisti. Poliitikot laukovat puolivillaisia kommentteja, jotka ovat bensaa vihan, rasismin ja suvaitsemattomuuden liekkeihin.

Poliitikot laukovat puolivillaisia kommentteja, jotka ovat bensaa vihan, rasismin ja suvaitsemattomuuden liekkeihin.

Sipilän johtamalla hallituksella olisi Kortelaisen mukaan avaimet käsissään eriarvoisuuden kasvun hillitsemiseksi, mutta ne jäävät käyttämättä. Hänen mukaansa hallitus toimii päinvastaisesti, kun se lisää eriarvoisuutta leikkauksillaan ja toimeentulon heikennyksillään.

– Juha Sipilän johtama hallitus voi asettaa vaikka minkälaisia työryhmiä pohtimaan yhteiskunnan eriarvoistumiskehitystä, jos se kuitenkin tekee samaan aikaan politiikkaa, joka lisää eriarvoistumista, tuloeroja ja terveyseroja.

 

Hänninen: Omaa oksaa sahataan poikki

Iissä ja Kalajoella puhunut vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen suomi hallituksen tekemää koulutuspetosta.

– Ennen eduskuntavaaleja kaikki eduskuntapuolueet lupasivat, että koulutuksesta ei enää leikata. Mitä vaalien jälkeen oikein tapahtui? Koulutukseen osoitetaan historialliset satojen miljoonien eurojen leikkaukset! Koulutuslupauksesta tuli koulutuspetos. Petos, jonka lapsemme ja nuoremme maksavat korkojen kanssa takaisin, Hänninen sanoi.

Hän kysyi, onko Suomella varaa menettää laaja nuorten joukko, kun viidennes alle 25-vuotiaista nuorista miehistä on jo nyt yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolella, vailla työ- tai koulutuspaikkaa.

– Järkevintä olisi perua leikkaukset ja panostaa osaamiseen sen sijaan, että sahaamme omaa oksaamme poikki, Hänninen totesi.

– Täällä Pohjois-Pohjamaalla, nuorten maakunnassa, pitkien välimatkojen ja huonojen kulkuyhteyksien näkökulmasta aloituspaikkojen väheneminen ja keskittäminen vaarantavat koulutuksen tasa-arvon ja lisäävät alueellista eriarvoistumista. Jos koulutus loppuu esimerkiksi Taivalkoskelta ja Pudasjärveltä, tarkoittaa se sitä, että nuoren on hakeuduttava entistä kauemmas kotoaan halutessaan opiskella luonnonvara-alan koulutusta. Tässä ei ole mitään järkeä, ei nuoren kannalta, mutta ei myöskään Suomen työllisyyden kannalta.

 

 

Kuvagalleria: Oulun vapputunnelmia. Kuvaaja Tero Kaikko.

Video: Oulun vappumarssi. Kuvaus ja leikkaus Samuel Richards, ääni Elina Moshnikoff.

 

Tilaa Kansan Tahto - Vasemmistolainen aikakauslehti pohjoisesta

Kansan Tahto on vasemmistolainen aikakauslehti ja mielipide- ja kulttuurilehti.

Mäkelininkatu 29 C,
90100 Oulu

Puh. (08) 537 1722
ilmoitukset@kansantahto.fi
toimitus@kansantahto.fi

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät UUTISET