Raahen Vasemmiston valtuustoryhmä teki maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen, joka edellyttää kaupungin selvittävän, millaisiin tilanteisiin toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen Kelan hoidettavaksi on johtanut.
Taustalla ovat tiedot Kelan toimistojen ruuhkautumisesta sekä Raahen hyvinvointikuntayhtymän käytäntö olla myöntämättä harkinnanvaraista toimeentulotukea ennen kuin Kela on tehnyt päätöksen perustoimeentulotuesta.
Äänestäjinä valitsemme, mitkä arvot ovat pohjana, kun kotikuntamme asioista päätetään. Kysymys on meidän jokaisen arjen sujuvuuteen ja elämisen ehtoihin vaikuttavista tärkeistä asioista. Äänestämällä ja itsekin ehdokkaaksi asettumalla saamme eläkeläistenkin elämäntilanteen tarpeet huomioonotetuksi kuntamme hallintoelimissä.
Pidämme tärkeänä, että palvelut tuotetaan lähellä, niihin pääsy on esteetöntä myös pyörätuolilla ja rollaattorilla ja että elämä olisi muutenkin turvallista kunnassamme.
Pidämme tärkeänä, että palvelut tuotetaan lähellä, niihin pääsy on esteetöntä myös pyörätuolilla ja rollaattorilla ja että elämä olisi muutenkin turvallista kunnassamme.
Odotamme, että kuntapäättäjät kantavat vastuun palveluista eikä yksityistä tai pakkoyhtiöitä niitä demokraattisen päätöksenteon tavoittamattomiksi. Hyvän hoivan takeeksi on huolehdittava myös ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä palvelutuotannossa.
Terveyskeskusmaksut tulisi poistaa, lääkkeiden ja matkakulujen omavastuuosuuksia alentaa, jotta pienten eläkkeiden varassa elävät eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen.
Liikuntapalvelujen saaminen maksuttomiksi yli 65-vuotiaille pitäisi yllä eläkeläisten toimintakykyä ja fyysistä kuntoa, mikä toisi säästöjä sairaanhoitokuluissa ja vaikuttaisi myönteisesti ikäihmisten elämänlaatuun. Maksuttomat, esteettömät, kunnan järjestämät eläkeläistoiminnan tilat palvelisivat myös samaa tavoitetta.
Kunnallisten vanhusneuvostojen toimintaedellytyksistä on huolehdittava myös jatkossa, vaikka tulevan maakuntahallinnon yhteyteen tulee vastaava elin, sillä kunnille jää vielä paljon tehtäviä, joista päätettäessä tarvitaan ikäihmisten näkökulman esiintuomista.
Käyttämällä äänioikeuttamme ja asettumalla ehdokkaaksi voimme vaikuttaa, että tulevissa kuntapäättäjissä on eläkeläisiä ja muita eläkeläisten arkea ja tarpeita tuntevia henkilöitä.
Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry
Aluetoimikunnan kokous Rovaniemellä 24.02.2017
Puolueet keräävät ehdokkaita huhtikuun kuntavaaleihin kuin viimeistä päivää, sillä ehdokaslistojen jättöaika umpeutuu ensi tiistaina 28. helmikuuta.
Kuntalehti ennakoi pari päivää sitten puolueiden antamien tietojen perusteella, että suurimpien puolueiden keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja demarien ehdokasmäärät jäävät jopa tuhansia pienemmäksi kuin viime kuntavaaleissa.
Oman tuskansa puolueille on aiheuttanut se, että lakimuutoksen takia vaalilautakuntiin ei enää voida valita vaaleissa ehdolla olevia.
Kajaanissakin vaalilautakuntien jäsenissä on yhä melkoinen aukko, kun puolueet eivät ole kyenneet etsimään jäseniä eikä heitä voida palkatakaan, sillä tehtävä on luottamustoimi, josta toki maksetaan pienehkö palkkio.
Yksi poikkeus kuitenkin puolueissa on ja se on Kajaanin Vasemmisto, joka on täyttänyt etuajassa kaikkien vaalilautakuntien paikkansa ja jopa tarjonnut muille avuksi edustajiaan, jotta vaalit saadaan laillisesti hoidettua.
Suurin määrä 2000-luvulla
Vaaleissa tulos ratkeaa äänestämällä, mutta Kajaanin Vasemmiston pullat ovat hyvin uunissa.
Vaikka ehdokashankinta on vielä kesken, niin jo nyt Vasemmiston listalle on Kajaanissa suostumuksensa antanut suurempi määrä ehdokkaita kuin viime kuntavaaleissa.
– Itse asiassa määrä on jo suurempi kuin meillä kertaakaan kuntavaaleissa koko 2000-luvulla, kertoi Kajaanin Vasemmiston puheenjohtaja Sari Kyllönen.
Uusia ja nuoria ehdokkaita on mukana runsaasti, sukupuoltenkin jakauma aiempaa tasaisempi.
Uusia ja nuoria ehdokkaita on mukana runsaasti, sukupuoltenkin jakauma aiempaa tasaisempi.
– Tulos oli jo hyvä ja nyt ihan parina viime päivänä on tullut lisää heräämistä. Ihmiset haluavat muutosta ja päästä vaikuttamaan, Kyllönen sanoi KSL:n ehdokkaille järjestämässä kuntavaalikoulutuksessa, jota hyvin ammattitaitoisesti veti Jukka Peltokoski Tampereelta.
Kajaanin Vasemmiston väkeä on liikkeellä jo huomenna lauantaina Raatihuoneentorilla klo 12–13, kun Vasemmistonaiset ja Kajaanin Vasemmistonuoret tarjoavat asian ohella makkaraa ja aurinkokeittoa.
Kun ehdokaslistat on vahvistettu ja ehdokasnumerot 9. maaliskuuta saatu, niin Kajaanissa toimivat puolueet tekevät myös vaaliyhteistyötä järjestäen Raatihuoneentorilla yhteiset tapahtumat 11. maaliskuuta ja 8. huhtikuuta eli kuntavaalien varsinaisen äänestyspäivän aattona.
Oulussa kerätään nimiä kuntalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan kaikille lapsille tasavertaista ja yhtäläistä oikeutta varhaiskasvatukseen hallituksen leikkauksista huolimatta. Aloite tähtää asian ottamiseksi uudelleen valtuuston käsittelyyn.
Kuntalaisaloitteen tekijöiden mielestä Oulussa on tehty väärät päätökset lasten päivähoito-oikeuden rajaamisesta vanhemman työmarkkina-aseman perusteella ja ryhmäkokojen kasvattamisesta yli 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa.
Vasemmisto lähtee Kainuussa kuntavaaleihin konkreettisilla esityksillä palvelujen tasa-arvon, laadun ja koko maakunnan kehityksen puolesta.
Tavoittena on esimerkiksi Kainuun oma digiloikka eli jokaiselle peruskoululaiselle hankitaan oma päätelaite. Nyt osa lapsia ja nuoria käyttää kouluissa omia älypuhelimia ja tabletteja, mutta kaikilla perheillä ei ole niihin varaa ja koulujen laitteita riittää vain muutamille.
Perheilla halutaan myös avata mahdollisuus lasten pääsylle lähimpään peruskouluun kuntarajojen yli ilman lisäkuluja.
Huhtikuun kuntavaalit ovat jo ovella ja vasemmistoliitolla on tällä hetkellä Oulussa 88 ehdokassuostumuksensa antanutta. Heistä kunnallisjärjestön ylimääräinen kokous asetti sunnuntaina 19. helmikuuta 86 henkilöä ehdokkaaksi. Loppujen neljäntoista ehdokkaan asettamisen kokous delegoi kunnallistoimikunnalle, joka päättää 100 ehdokkaan listan lopullisen muodon 26. helmikuuta pidettävässä kokouksessa.
Vasemmistoliitto kampanjoi tulevana viikonloppuna koko Suomessa tasavertaisen päivähoito-oikeuden ja varhaiskasvatuksen sekä maailman parhaiden koulujen puolesta.
– Kehotamme kaikkia ottamaan oma ja lastensa tulevaisuus käsiinsä, ja käynnistämällä kuntalaisaloitteita kumoamaan Sipilän hallituksen rajaukset päivähoitoon kaikkialla missä ne ovat voimassa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson linjaa.
Parin kuukauden kuluttua valitaan Kemin kaupunginvaltuustoon 43 uutta valtuutettua. Seuraavien neljän vuoden ajan he päättävät kunnan kehittämisestä ja meitä kaikkia koskevista arjen asioista. Päättäjinä tarvitaan sekä kokeneita konkareita että uusia näkökulmia edustavia ja rohkeita nuoria.
Vielä tämän kuukauden 27. päivään saakka ehtii ilmoittautua kuntavaaliehdokkaaksi. Mukaan vaan!
Kesällä kautensa päättävän valtuuston keski-ikä on verraten korkea. Ikä ei ole ratkaiseva asia; arvostamme pitkään kunnallisessa elämässä mukana olleita päättäjiä. Tarvitaan kuitenkin reipasta ajatusten vaihtoa ja keskustelua myös nuorten kanssa, jotka ovat ratkaisevassa asemassa suunniteltaessa kaupunkimme tulevaisuutta. Paitsi valtuutettuna myös lautakunnan kautta pääsee osallistumaan päätöksentekoon. Luottamuspaikkoja jaetaan pian vaalien jälkeen.
Kuntapolitiikka on nelivuotinen koulu, joka vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Sinulla ei tarvitse olla laajaa poliittista kokemusta. Kuntapolitiikka on nelivuotinen koulu, joka vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä; kaikkea hyvää ei saavuteta hetkessä. Mutta tuossa koulussa saat myös todella paljon itsellesi toteuttajana.
Lähde mukaan arjen päättäjänä rakentamaan entistä ehompaa kuntaa. Ilmoittaudu mukaan vaaliehdokkaaksi.
Kemin Vasemmistoliitto ry
Pertti Henttinen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
Jouko Pasoja
Kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Kokoomusnuoret hyökkää kuntavaalipamfletissaan ”maakuntien kehitysapujärjestelmää” vastaan. Tuotos on kuvaava esimerkki siitä, kuinka pihalla niin sanotun kykypuolueen helsinkiläiset airueet ovat maassamme vallitsevasta todellisuudesta. He ovat ilmiselvästi pienen tietoiskun tarpeessa.
Helsingissä kokoontuva eduskunta määrää kunnille sekä tulevaisuudessa maakunnille palveluvelvoitteita. Laissa määritellään palveluiden taso, johon jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu asuinpaikastaan riippumatta.
Näiden palveluiden tuottamiseen kunnat saavat finanssitasausta, eli valtio-osuutta, jota jotkut kutsuvat virheellisesti myös valtionavuksi. Lähes kaikki kunnan eurot menevät niiden palveluiden rahoittamiseen, jotka päätetään Helsingissä.
Valtio-osuudet taas ovat laskennallisia. Valtio arvioi (yleensä alakanttiin) paljonko mihinkin peruspalveluihin menee varoja. Tästä potista valtio maksaa sitten osan ja loput hoitaa kunta.
Kunnallisveron tasaus taas toimii siten, että jos kunnalla on tarpeeksi paljon omia verotuloja, valtio ei maksa tätä valtio-osuutta. Se olettaa kyseisten kuntien tulevan toimeen omilla varoillaan. Jos taas kunnan verotulot ovat alle tämän, se saa korkeampaa valtio-osuutta eduskunnan säätämien palveluiden järjestämiseksi.
Kokoomusnuorten ideoimassa mallissa on toki hyviäkin puolia. Jos lopettaisimme tämän valtio-osuusjärjestelmän, valtio joutuisi maksamaan yksin vaatimansa palvelut. Silloin moni vaikeuksissa oleva pieni kunta muuttuisi vakavaraiseksi.
Tässä laskussa suuret kunnat olisivat pääosin häviäjiä. Nythän jopa Helsinki saa valtio-osuuksia, vaikkakin leikattuna. Kuntien talouden suurin ongelma on, että valtion finanssitasaus on leikkauspolitiikasta johtuen riittämätön, eivätkä heikosti kunnallisveroa keräävät kunnat aina pysty toteuttamaan riittävästi palveluvaatimusta.
Todellisuudessa kokoomuksen nuorison kuningasajatuksena lienee Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan liittäminen Ouluun, jolloin pääkaupunkiseutulaiset luistelisivat maksuvelvoitteestaan. Tämä lisäisi entisestään muuttopainetta Helsinkiin ja saattaisi käydä niin, että Benin tallin pojille ja tytöille niin rakas Helsingin keskustan golfkenttäkin pitäisi kaavoittaa seniorikodeille maakunnista palveluiden perässä muuttaville eläkeläisille.
Todellisuudessa kokoomuksen nuorison kuningasajatuksena lienee Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan liittäminen Ouluun.
Me täällä maakunnissa koetamme niska limassa myydä terästä, puuta, raitiovaunuja ja muita vientituotteita maailmalle. Samaan aikaan Suomen vientitaseen suurin ongelma on Helsinki-Uusimaa, joka tässä laskennassa ainoastaan kuluttaa samalla kun muut tuottavat. Minkälainen lovi syntyisi Helsingin kunnallisverokertymään, jos hallinnon työpaikat häviäisivät tulopuolelta? Tämä olisi hyvä muistaa myös kokoomusnuorten toimistolla hassuttelupamfletteja kirjoittaessa. Pohjois-Suomessa kannattaa puolestaan pohtia, kenelle äänensä kuntavaaleissa antaa.
Mikko Kähkönen
Jaakko Alavuotunki
Oulu
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Vasemmiston aktiivien aivoriihi, Työväen talvipäivät, rakensi viikonloppuna Rokualla kuntavaalivoittoon johtavia suunnitelmia. Pohjoisen voimia kannusti puoluesihteeri Joonas Leppänen, joka piti vaalinäkymiä hyvinä.
– Mediakin on taas kiinnostunut vasemmistoliitosta, Leppänen sanoi siteeraten Helsingin Sanomia, jonka tuoreen uutisen mukaan vasemmistoliitto on ohittanut perussuomalaiset jäsenmäärässä.
Vasemmistoliitossa on nyt yli 10 000 jäsentä, joista 800 on liittynyt viime vuoden aikana. Rokualla annettiin uutiselle aplodit.
Vasemmiston päävaaliteemat on Leppäsen mukaan otettu hyvin vastaan. Esimerkiksi terveyskeskusmaksun poistaminen on selkeä tavoite. Helsingissä maksu on jo poistettu, eikä kaupungin budjettiin ole tullut lovea, sillä maksun periminen ja siihen liittyvä byrokratia maksaa sekin, tiesi pääkaupungin kunnallispolitiikassa vaikuttava Leppänen kertoa. Hän totesi, että vaalikampanjassaan vasemmiston kannattaa puhua siitä mistä muutkin puhuvat.
Ehdokashankinta on puoluesihteerin mukaan edennyt hyvin, mutta loppurutistus tarvitaan. Koko maassa ehdokkaita oli viime viikkoon mennessä koossa noin 2400.
Palvelut tarpeen myös keskusten ulkopuolella
Raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen oli toisena vastaajana Työväen talvipäivien kyselytunnilla. Hän korosti, että kuntavaalit ovat äänestäjille tilaisuus hallituspolitiikan puolivälitarkasteluun.
– Jos nykymeno leikkauksineen ei tyydytä, voi äänellään vaikuttaa muutoksen puolesta. Mahdollisuus valtasuhteiden liikauttamiseen kannattaa käyttää hyväksi.
Mahdollisuus valtasuhteiden liikauttamiseen kannattaa käyttää hyväksi.
Sote-keskusteluun Hännisen linjanveto oli, että uudistuksen keskiöön pitää nostaa ihminen eikä markkinat, kuten hallitus tekee.
Talvipäivien väki kritisoi ankarasti Sipilän porvarihallituksen linjaa.
– Hyvinvointivaltion purkamiselle pitää panna stoppi, kiteytti utajärveläinen Eero Väisänen. Koulutusleikkauksia paheksuttiin erityisesti. Kirsti Airaksinen Muhokselta korosti, että koko Suomi tarvitsee palveluja, eivät vain isot kaupunkiseudut. Vesa Kaikkonen Kajaanista muistutti, että Kainuun hallintokokeilu antaisi hyvää pohjaa sote-uudistukselle.
– Uusien moninkertaisten hallintorakennelmien luomisessa ei ole mitään järkeä.
Kaikkonen myös toivoi vasemmiston kamppailevan oikeudenmukaisemman verotuksen puolesta.
– Kaikki verolajit pitäisi panna samalle viivalle ja pääomaverosta tehdä progressiivinen.
Vasemmiston tavoitteisiin kuuluu myös joukkoliikenteen parantaminen. Maire Turtinen Iistä toivoi junayhteyksien kehittämistä.
– Rata jo on ja asemia, mutta junat eivät pysähdy. Pimeät VR:n asemat pitää saada käyttöön esimerkiksi reitillä Kuivaniemi-Ii-Haukipudas-Oulu.
Kysymyksiä ja mielipiteitä Rokualla kirvoittivat lisäksi ministeri Anne Bernerin (kesk.) liikennekaari ja liikenneyhtiö, Postin tilanne, Ylen ohjelmien tason lasku sekä Donald Trump, USA:n uusi presidentti.
Kuvagalleria: iloa ja vaalivalmisteluita Rokualla
(Kuvagallerian kuvat: Tero Kaikko)
Vasemmistoliitto haluaa kuntavaaleissa turvata hyvän elämän perusedellytykset kaikille ja turvata myös Suomen tulevaisuuden menestysmahdollisuudet. Puolueen kuntavaalikampanja Turvallinen tulevaisuus tehdään nyt rakentuu neljän toisiaan tukevan kampanjakärjen sekä #100ideaa-demokratiakampanjan ympärille.
Puolueen lähtökohtana on, että hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kaikille, ja että tämä periaate on tärkeämpi kuin markkinoiden luominen suurille terveyskonserneille ja Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden pakkoyhtiöittäminen.
Itä-Lapissa, noin neljäntoista tunnin ajomatkan päässä eduskuntatalolta, sijaitsee Suomen tunnetuin paikka. Savukoskella sijaitsee nimittäin Korvatunturi. Ja kaikkihan tietävät, että Suomen kuuluisin perhe on sieltä kotoisin. Tunturin rinnalla kalpenevat niin Turun tuomiokirkko, Mahlun maapallopatsas kuin Tuurin kyläkauppakin. Perhekin on kuuluisampi kuin Ehrnroothit, Snellmanit ja Muhammad Ali yhteensä. Menitpä vaikka Kiinaan tai Meksikoon, niin kaikki tuntevat Joulupukin perheen.
Itä-Lapin erämaassa vaeltaessaan tuntee itsensä pieneksi. Lapin laaja autiotupaverkosto takaa sen, että jo hieman kokeneempi vaeltaja voi mennä erämaahan yksin jopa kaamoksen aikaan. Muutamassa yössä ympäröivä maailma alkaa näyttää täysin erilaiselta. Erämaan todellisuus on jotain sanoinkuvaamatonta. Aika pysähtyy, eikä rinkkakaan enää muutaman etapin jälkeen juuri paina.
Itä-Lappi on myös mahdollisuus aidolle työväenliikkeelle. Kemijärvelle on tulossa etanolitehdas ja biojalostamo ja meillä on jo nyt Euroopan nopein saha. Nämä luovat tulevaisuudessa tuhansia työpaikkoja alueelle. Voisikin sanoa, että Itä-Lappiin on tulossa Joulupukin uusi paja, joka tulee jakamaan lahjojaan ympäri maailman.
Itä-Lapissa on myös tiivis yhdessä tekemisen henki. Se näkyy itsepäisyytenä, sisukkuutena ja periksiantamattomuutena. Vaikka kaikki suomalaiset eivät enää menisi läpi harmaan kiven, itälappilaiset menevät. Eivätkä edes siitä kohtaa mistä aita on matalin. Jos Itä-Lapin jättää poliittisessa päätöksenteossa selkänsä taa, sen kyllä löytää edestään. Itä-Lappia ei siis kannata unohtaa.
Kuntavaaleissa tämä tunnelin päässä näkyvä valo ei kuitenkaan lämmitä, jos vasemmistoliitto ei osaa kirkastaa sitä. Meidän ei pitäisi olla toistemme kimppuun käyvä petolauma, vaan yhteen hiileen puhaltava aito työväenliike. Vaikka meillä on monia erilaisia työkaluja, ovat perusarvomme samat. Emme varmasti ole kategorisesti kaikista asioista samaa mieltä, mutta arvopohjamme rakentuu samoille peruspilareille.
Itä-Lapissa on tiivis yhdessä tekemisen henki. Se näkyy itsepäisyytenä, sisukkuutena ja periksiantamattomuutena.
Kehotan jokaista kunnallisvaaliehdokasta kampanjoimaan reilusti omana itsenään. Uskaltakaa keskustella, myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ihan aina ole teidän kanssanne samaa mieltä. Ei tarvitse nuoleskella tai kumarrella, mutta jos tietää olevansa oikeassa tulee se pystyä kertomaan myös niille jotka ovat väärässä. Erimielisiltä ihmisiltä saa usein erilaisia näkökulmia. Jos kaikki ihmiset olisivat teidän kanssanne samaa mieltä, he toistelisivat ainoastaan asioita, jotka te jo tiedätte.
Ketään ei myöskään pidä tuomita siksi, ettei hän ole tarpeeksi vasemmistolainen. Vasemmistolaiseksi ei synnytä, vasemmistolaiseksi kasvetaan. Annetaan siis jokaiselle mahdollisuus kasvaa.
Vasemmistoliiton täytyy hyväksyä se tosiasia, että meillä on liikkuvia äänestäjiä. Myös sellaisia jotka ovat joskus äänestäneet vaikkapa perussuomalaisia tai kokoomusta. Se on osoitus siitä, että demokratia toimii. Oman mielensä mukaan äänestävät ovat arjen sankareita. Heitä voidaan kutsua yhteiskuntamme kivijaloiksi. Äänestämättä jättäviä voidaan pitää perässäkävelenä karjana. Heitä voidaan kutsua vaikka lampaiksi.
Uskaltakaa olla erilaisia ja uskaltakaa olla omia itsejänne. Uskaltakaa jokainen olla oman elämänne lianderssoneja.
Kirjoittaja on metsätyömies ja kunnallisvaaliehdokas Kemijärveltä.
