Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Kansanedustajat Hänninen ja Halmeenpää vetoavat eläinmuseon säilyttämiseksi

Oulun vaalipiirin kansanedustajat Katja Hänninen (vas) ja Hanna Halmeenpää (vihr) ovat vedonneet Oulun yliopiston rehtoriin, jotta yliopisto ei hävittäisi Linnanmaan eläinmuseosalin yleisönäyttelyä. Kansanedustajien mukaan eläinmuseon purkaminen olisi takaisku Oulun yliopistolle, Oululle ja Pohjois-Suomelle.

– Olemme huolissamme maamme ja vaalipiirimme kulttuurimaineesta ja museon toimintaedellytysten jatkosta. Vetoomuksessa pyydämme, että Oulun yliopiston eläinmuseo säilytetään ja sitä kehitetään nykyisissä varta vasten eläinmuseolle rakennetuissa tiloissa Linnanmaan yliopistoalueella. Olemme valmiit tukemaan Oulun yliopistoa riittävän rahoituksen hankkimisessa, Hänninen ja Halmeenpää toteavat.

Kansanedustajat vetoavat muun muassa Oulun yliopiston eläinmuseon suureen suosioon, sen pitkiin perinteisiin aina 1700-luvulta asti sekä korkeaan tieteelliseen ja taiteelliseen tasoon. Esimerkiksi 57 metriä pitkä Heikki Kangasperkon maalaama dioraama on korvaamaton.

Museon käyttäjien joukossa on tuhansia päiväkotien ja koulujen oppilaita.

– Museon käyttäjien joukossa on tuhansia päiväkotien ja koulujen oppilaita. Tämä museon arvo lapsille, opiskelijoille ja suurelle yleisölle ei ole mukana sen paremmin yliopiston kuin Oulun kaupungin budjetissa. Tärkeä ryhmä ovat nykyään myös vanhukset, Hänninen painottaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma tuo yliopistomuseot valtionavun piiriin. Museot on tarkoitus turvata lailla, ja vastaavasti valtio ottaa rahoitusvastuuta. Tässä tilanteessa museon sulkeminen olisi Hännisen ja Halmeenpään mukaan vakava virhe. He sanovat, että eläinmuseon säilyttäminen nykyisissä tiloissa on taloudellisesti monin verroin edullisempaa kuin tilapäinen muutto tai uuden rakentaminen.

– Puheet museon siirtämisestä, toistaiseksi tuntemattomaan paikkaan, eivät vakuuta toiminnan tason säilymisestä. On myös hyvä huomioida sijainnin suhteen biologian opiskelijoiden ja tulevien luokanopettajien lajintuntemuksen opinnot, joissa tukeudutaan vahvasti eläinmuseon kokoelmiin, Halmeenpää muistuttaa.

Museon sulkeminen olisi Hännisen ja Halmeenpään mukaan vakava virhe.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti juhlakokouksessaan 27.2.2017 hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Kansanedustajien mukaan osallistuminen Oulun yliopiston eläinmuseon rahoitukseen ja säilyttämiseen on Oulun kulttuuripääkaupunkihakemusta tukeva toimi. Kulttuuripääkaupunkihankkeisiin sijoitetut rahasummat eri puolilla Eurooppaa ovat varovaisenkin arvion mukaan tulleet takaisin noin viisinkertaisena.

Vetoomuksista huolimatta eläinmuseon tyhjennys alkoi 13.12.

 

Lue lisää eläinmuseon kohtalosta 22.12. ilmestyvästä Kansan Tahdon joululehdestä.

Kategoriat
Uutiset

Jäähyväistaide komistaa Oulun Järjestötaloa

Kansan Tahto muuttaa Mäkelininkadulta Kauppurienkadulle

 

Oulussa kulkijat ovat viime päivät töllistelleet Järjestötalon uusia seinä- ja ikkunamaalauksia. Mäkelininkadun puoleisen siiven jäähyväistaideteos viestittää, että talon tämä osa tyhjenee pian ja se puretaan. Vanha Gibraltar katujen kulmauksessa säilyy, se on suojelurakennus toisin kuin 1957 valmistunut siipi. Siivestä lähtevät vuoden loppuun mennessä muun muassa Kansan Tahto, Veeran Verstas ja Kulttuuribingo.

Järjestötalon vanha osa, ”Pohjolan työväen Gibraltar”, remontoidaan alkuperäiseen asuunsa. (Kuva: Maija Aalto)

Osana Oulun Lumo-valotaidefestivaalia Järjestötalon pian purettavassa siivessä on Veeran Verstaan toteuttama Viimeinen sammuttaa valot -performanssi sekä Oulun Katutaide ry:n seinämaalaus, korkeutta kummallakin neljän kerroksen verran. Rakennuksen päätyyn ruotsinsaamelaisen Anders Sunnan jo aikaisemmin tekemä iso seinämaalaus lähtee kaiken katoavaisen tietä sekin, kun talo puretaan. Lumo-valotaidetta on esillä eri puolilla Oulua 30.11. saakka.

 

Muutto joulukuussa

Kansan Tahto muuttaa yhdessä Järjestötalossa toimivien yhdistysten eli Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten, Pohjois-Suomen Pioneerien, Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön, Järjestöyhdistyksen ja OKS-tilitoimiston kanssa Järjestötalon remontin ja siipirakennusten purun edeltä uusiin tiloihin Kauppurienkadulle.

Kansan Tahdon asiakaspalvelu palvelee 13.12. saakka vanhassa osoitteessa, ja 14.12. alkaen osoitteessa Kauppurienkatu 8 B, kolmas kerros.

Kategoriat
Artikkelit

Kellon Työväen Urheilijat on 80-vuotias liikuttaja

Pieni seura loistaa voimistelussa

Vuonna 1937 perustettu yleisseura Kellon Työväen Urheilijat viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuottaan. Samaan aikaan seuran voimistelujaosto juhlistaa 40-vuotista taivaltaan. Kellon TU:n voimistelujaoston tavoitteena on tarjota jäsenistölleen liikunnan iloa ja elämyksiä sekä harraste- että kilparyhmissä. Painopistealueena ovat lapset ja nuoret, joille tarjotaan jo lapsuudesta alkaen terveyttä edistävä harrastus, jonka muoto ja määrä elävät lapsen mukana. Jokainen harrastaja saa yksilöllistä kasvua, kehitystä ja taitotasoa tukevaa harjoitusta.

Painopistealueena ovat lapset ja nuoret, joille tarjotaan jo lapsuudesta alkaen terveyttä edistävä harrastus.

Vuosien varrella voimistelujaostosta on kasvanut seuran harrastajamääriltään suurin jaosto. Voimistelujaoston ryhmissä liikkuu ja harrastaa parhaillaan noin 250 2–17-vuotiasta lasta ja nuorta. Lisäksi tarjolla on yli 18-vuotiaiden joukkuevoimistelun kilparyhmä. Tänä syksynä Kellon TU:n voimistelujaostoon perustettiin seitsemän uutta harrasteryhmää ja lajivalikoimaa laajennettiin FreeGymillä ja maailmalla suurta suosiota keränneellä Rope Skippingillä eli naruhyppelyllä. Perinteisesti tyttöjen voimisteluun keskittyneessä jaostossa haluttiin saada myös pojat mukaan liikkumaan ja siihen tarpeeseen FreeGym vastasi erinomaisesti. FreeGymissä tytöt ja pojat pääsevät kehittämään vartalonhallintaa erilaisilla akrobatia- ja parkour-tempuilla.

 

Myös aikuiset liikkuvat

Lasten lisäksi voimistelujaostossa harrastavat myös aikuiset, mikä vahvistaa entisestään seuran ja perheiden välistä yhteistyötä. Voimistelijoiden äidit perustivat alkuvuodesta yli 35-vuotiaiden tanssillisen voimistelun joukkueen. Myös toinen aikuisten harrasteliikuntaa tarjoava ryhmä saatiin keväällä kasaan, kun joukko seuran valmentajia päätti palata rakkaan harrastuksen pariin omalla kokoonpanolla. Suurin osa harrastajista asuu seuran syntysijoilla Kellon alueella, joten Kellon TU on merkittävä kellolaisten ja haukiputaalaisten perheiden liikuttaja.

Kellon TU on merkittävä kellolaisten ja haukiputaalaisten perheiden liikuttaja.

Toisten kannustaminen on tärkeä osa seuran kasvatustyötä. Voimistelu-uran päättyessä iso osa harrastajista jää seuraan ohjaajiksi, mikä on yksi seuran vahvuuksista.

Kellon TU:n voimistelutoiminnalla on pitkät perinteet ja harrastajien määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Voimistelujaostossa harrastajat ovat yhtä suurta perhettä ja yhteishenki on vahva. Vanhemmat voimistelijat, jotka ovat pienten voimistelijanalkujen idoleja, oppivat huolehtimaan pienemmistä ja auttamaan heitä voimistelu-urallaan. Myös toisten kannustaminen on tärkeä osa seuran kasvatustyötä. Voimistelu-uran päättyessä iso osa harrastajista jää seuraan ohjaajiksi, mikä on yksi seuran vahvuuksista. Ohjaajia ja muita seuran toimihenkilöitä koulutetaan säännöllisesti, jotta harrastajat saavat laadukasta ja turvallista ohjausta ja ohjaajat pääsevät kehittämään osaamistaan.

 

Valoisa tulevaisuus

Vaikka Kellon TU on verrattain pieni seura, seuran kilpajoukkueet ovat menestyneet valtakunnallisesti, mikä on merkki laadukkaasta ja sitoutuneesta valmennuksesta.

Pitkästä historiasta huolimatta, tai juuri sen ansiosta, Kellon TU:n voimistelujaostossa katse on tiukasti tulevaisuudessa. Menestyvässä seurassa ei jäädä aloilleen vaan toimintaa kehitetään ja parannetaan koko ajan. Vuonna 2009 myönnetty Sinetti-laatusertifikaatti kannustaa pysymään hereillä ja tarkkailemaan omaa toimintaa, mutta myös innostaa kehittämään uutta. 40-vuotiaan voimistelujaoston tulevaisuus näyttää valoisalta.

 

Teksti: Satu Hämeenniemi

Kuvat: Jukka Hämeenniemi

 

Juttu kuuluu Kansan Tahdon verkkolehdessä julkaistavaan artikkelisarjaan, jossa esitellään pohjoissuomalaisia Työväen Urheiluliitto TUL:n seuroja ja niiden toimintaa.

Kategoriat
Uutiset

Valtuustoaloite tasa-arvoisen päivähoidon palauttamiseksi Oulussa

Vasemmistoliiton, vihreiden ja sdp:n valtuutetut jättivät maanantaina Oulun kaupunginvaltuustossa valtuustoaloitteen lasten tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden palauttamiseksi Oulussa.

Aloitteen ensimmäiset allekirjoittajat olivat vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Raudaskoski, toisena allekirjoittajana oli vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Jenni Pitko ja kolmantena sosiaalidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Pirjo Sirviö. Uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa aloitteen allekirjoitti yli 20 valtuutettua.

Aloitteessa todetaan subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopumisen rajoittaneen perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatusratkaisuissa.

Kaikille perheille on taattava mahdollisuus elämäntilanteesta riippumattomaan kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.

– Perheet osaavat itse parhaiten arvioida, mikä varhaiskasvatuksen muoto ja pituus perheen elämäntilanteeseen sopii. Kaikille perheille on taattava mahdollisuus elämäntilanteesta riippumattomaan kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen ja kaikille lapsille on taattava yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien työtilanteesta, todetaan aloitteessa.

Aloitteen mukaan päivähoito-oikeus on ennen kaikkea lapsen oikeus ja hyödyksi myös perheille, kunnille ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen ei myöskään tuota kunnille merkittäviä säästöjä eikä sen palauttaminen olisi Oululle merkittävä kulu.

Aloitteessa esitetään, että Oulun kaupunki tarjoaa kaikille lapsille tasavertaisen ja yhtäläisen oikeuden varhaiskasvatukseen ja palauttaa kokopäiväisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kaikille lapsille.

Kategoriat
Uutiset

Hailuodon teatterifestivaali rantautuu Ouluun

Hailuodon teatterifestivaalin taiteelliset johtajat kirjailija-ohjaaja Juha Hurme, teatteriohjaaja Jouni Rissanen sekä lavastaja-kuvataiteilija Matti Rasi järjestävät festivaalin ympärillä kolme tapahtumaviikonloppua Oulun Pikisaaren Keltaisessa talossa ja Galleria Harmajassa.

Teatteriprojekti juhlistaa Suomen itsenäisyyden sadatta juhlavuotta esittämällä Hailuodon teatterifestivaalin tuotantoja kymmenen vuoden ajalta sekä joukon uusia ensi-iltoja. Esitykset ovat osa Suomi 100 -tapahtumia. Näytelmillä tuodaan esiin ja tutkitaan suomalaista identiteettiä ja olemusta kansan- ja luonnonkuvausten kautta.

Ensimmäinen tapahtumista on tulevana viikonloppuna teatteriviikonloppu Oulun Pikisaaressa. Tapahtumassa esitetään kirjailija Essi Kummun kauhunovelleihin perustuva ekoperheen arjesta kertova Hyvä akustinen nainen, yhden miehen rillumareimusikaali Puupää, Aleksis Kiven ihmisoikeustragedia Kullervo sekä yhteiskunnallista arvoasteikkoa tarkasteleva Kylän räätälin sosialistisesti katsasteleva iltakävely.

Varsinainen Hailuodon teatterifestivaali järjestetään 28.-30.7.2017.

Kategoriat
Uutiset

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitustelttaan tehtiin Oulussa polttopullohyökkäys

Perjantain vastaisena yönä 7. maaliskuuta noin klo 4:40 Oulussa turvapaikanhakijoiden tukimielenosoitustelttaan heitettiin polttopulloja ohi ajaneesta autosta. Tapahtumahetkellä teltassa olleen Kari Viholaisen mukaan yksi pulloista osui häneen. Teltassa oli tapahtumahetkellä hänen lisäkseen kaksi irakilaista henkilöä ja sattumalla teltan ulkopuolella oli myös suomalainen ohikulkija. Kukaan läsnäolleista ei loukkaantunut. Poliisi saapui paikalle 20 minuttia välikohtauksen jälkeen.

Kari Viholainen kertoi puhelimessa Kansan Tahdolle olevansa hyvin järkyttynyt tapahtuman johdosta ja tekevänsä rikosilmoituksen. Vuosia pakolaistyötä tehnyt Viholainen kertoo, ettei ole koskaan kokenut vastaavaa väkivaltaa Oulussa. Hän kertoo tukimielenosoituksen olevan ystävällismielinen ja teltalla autetaan myös Oulun yössä kulkevia suomalaisia.

– Meitä ei väkivallalla hiljennetä, me emme pelkää. Väkivalta ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan.

Mielenosoitusleiri on on ollut Oulussa pystyssä 27 päivää.

Mielenosoitusleiri on on ollut Oulussa pystyssä 27 päivää. Helsingin Rautatientorilla olevaa mielenosoitusleiriä on myös uhattu sytyttämällä se tuleen. Helsingissä Rautatientorin aluetta poliisi valvoo aktiivisesti, joten mielenosoittajat saavat turvaa poliisista. Oulussa ympärivuorokautista valvontaa ei kuitenkaan ole.

Oulun kaupunki siirrätti turvapaikanhakijoiden mielenosoituksen Isokadulta Kauppatorille viikko sitten. Mielenosoittajat pitävät Kauppatoria sijaintinsa takia turvattomampana kuin entistä paikkaa ja toivovat nyt poliisilta aktiivisempaa läsnäoloa. Mielenosoitusteltta jatkaa toimintaansa tapahtumista huolimatta.

Oulun poliisi tutkii tapausta vahingontekona. Poliisin mukaan polttopulloa ei ollut sytytetty, mutta sen sisältämää nestettä roiskui telttakankaille. Telttaan heitetyn pullon sisältämä neste on menossa tutkintaan.

Kategoriat
Lukijoilta

Työkkärin palvelut yksityistetään

Vauhtia riittää Sipilän joukkueen puolivälierissä. Ihmemies aikoo viikossa pistää puikkoihin kuntien, sairaanhoitopiirien, maakuntaliittojen ja muidenkin sadat kriittiset lausunnot valinnanvapaudesta. Vaikuttaa siltä, että muutokset on jo tehty Sipilän ja Orpon kabinetissa ennen lausuntoajan päättymistä. Vähintään yhtä kiire tulee kasvupalvelulain kanssa. Ai, mikä kasvupalvelulaki! Niin, sehän on jäänyt tässä hässäkässä sote-lakiesitysten varjoon.

Kyse on ihan yhtä isoista muutoksista TE-palveluihin, siis arkikielellä työkkäriin ja yrityspalveluihin, ELY-keskuksiin jne. Ne siirretään uusiin maakuntiin ja toimintaa ohjaa yksi kasvupalvelulaki ja siitä on poistettu työ- ja elinkeinoministeriön ohjaus, mikä on ihan hurjan iso muutos. Kukaan ei tiedä, mihin se johtaa. Kuten arvata saattoi, myös kasvupalvelut yksityistetään. Suorastaan jännittävää on, miten perustuslakivaliokunta arvioi merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tähän saakkahan yksityinen toimija ei ole voinut tehdä päätöksiä, jotka on katsottu merkittäväksi julkisen vallan käytöksi. Nyt pieni osa tehtävistä jää maakunnan liikelaitoksen päätettäväksi ja muut ovat kaupan.

Kiinnostaako noita yrityksiä lainkaan vaikeasti työllistyvien tilanteet?

Barona, VMP, OPTEAM ja muutamat muut rekrytointi- ja vuokrafirmat odottavat kieli pitkällä jättipottia näiltä markkinoilta. Valtion raha maistuu hyvälle, kun asiakkaat ovat valmiina ja valtio odottaa rahatukko kädessä, mitä yritykset saavat aikaan. Vai tehdäänkö tässäkin järjetön ”raha seuraa asiakasta” -valinnanvapausmalli?

Kiinnostaako noita yrityksiä lainkaan vaikeasti työllistyvien tilanteet ja monialaiset työ- ja toimintakyvyn arvioinnit? Lakkautetaanko heidän TYP-palvelut, kun laki kumotaan? Jäävätkö he kokonaan ilman palvelua ja ikuiseen köyhyyteen? Miten maakuntavaltuusto jakaa rahat soten ja kasvupalveluiden välillä?

Kysymyksiä on yhtä paljon ilmassa kuin sote-uudistuksessakin.
Sekin mietityttää, mitä tapahtuu kuntien työmarkkinatuen Kela-osuuksille, siis siirtääkö valtio työttömyyssakot maakunnille vai jäävätkö ne kuntiin. Kunnat maksoivat viime vuonna yli 427 miljoonaa euroa valtiolle siitä, että heidän alueella oli yli 300 päivää työmarkkinatuen passiivirahalla olleita työttömiä. Yksistään Oulu maksoi yli 23 miljoonaa euroa. Järjettömiä summia rahaa, joka pitäisi käyttää työllistämiseen tai työnjakamiseen. Tästäkin voisi puhua kuntavaalipaneeleissa.

Joitakin vihjeitä muutoksista voi kuunnella tallenteesta, joka on tehty eduskunnan avoimessa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisessa 1.3.17. Se löytyy valiokunnan sivuilta.

Anne Huotari
Oulu

Kategoriat
Uutiset

Oulun keskustan telttanäytelmälle päätös

Oulun ydinkeskustassa nähtiin kummallinen muutaman päivän telttanäytelmä, kun Oulun kaupunki siirrätti turvapaikanhakijoiden mielenosoituksen Isokadulta sivuun kauppatorille ja tilalle saivat tulla ”vastamielenosoittajat”, eli äärioikeistolainen Suomi ensin -porukka telttoineen ja iskulauseineen.

Vastamielenosoittajat majailivat ydinkeskustassa viime lauantaista tiistaihin, ja heidänkin leirinsä on nyt siirretty kaupungin toimesta muualle.

 

Valtuustokysely pani vipinää kaupungin kinttuihin

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Mauno Murtoniemi kertoo saaneensa runsaasti yhteydenottoja vastamielenosoittajien tapahtumasta. Moni kertoi pelänneensä liikkumista tapahtuman välittömässä läheisyydessä. Hämmennystä aiheutti ennen kaikkea kysymys siitä, miksi kaupunki häätää ydinkeskustasta turvapaikanhakijoiden mielenosoituksen ja antaa saman paikan äärioikeistolaisten käyttöön.

Murtoniemi teki maanantaina asiasta valtuustokyselyn ja kirjoitti Oulun virkamiesjohdolle. Murtoniemen aloitteellisuuden ansiosta asia nousi julkisuuteen ja kaupungin oli reagoitava nopeasti.

Murtoniemen aloitteellisuuden ansiosta asia nousi julkisuuteen ja kaupungin oli reagoitava nopeasti.

Maanomistajana Oulun kaupunki antoi vastamielenosoittajille käskyn purkaa telttansa tiistaihin kello 14 mennessä. Suomi ensin -porukka ei noudattanut käskyä, ja lähti vasta poliisin valvovien silmien alla myöhään tiistai-iltana.

Murtoniemi sanoo olevansa päätökseen tyytyväinen, mutta odottaneensa kaupungilta tiukempaa linjausta ääriliikkeiden toimintaan. Sitä ei tullut, sillä Suomi ensin -porukka saa pystyttää telttansa muualle.

– Telttapäätös on oikeansuuntainen ja kaupungin päätös lisää ihmisten turvallisuuden tunnetta. Vastakkainasettelua pitää vähentää Oulussa, Murtoniemi sanoo.

Kategoriat
Näkökulmat

Investointeja ihmisiin

Rakkaasta kotikaupungistani Oulusta löytyy paljon asioita, jotka toimivat hyvin. Meillä on ainakin toistaiseksi kansainvälisessä vertailussa korkealle sijoittuva yliopisto ja menestyvää teknologiateollisuutta. Kaupunki kasvaa kovaa vauhtia. Oulussa rakennetaan ja investoidaan taloustaantuman vaikutuksista huolimatta.

Investoinnit ihmisten hyvinvointiin ovat jääneet Oulussa kuitenkin puolitiehen. Oulussa ei ole pystytty ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät kasvavaan eriarvoistumiseen kaupungissa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömiä on kaupungissamme huomattavasti enemmän kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Oulussa on myös paljon toimeentulotuen varassa eläviä nuoria.

Kategoriat
Lukijoilta

Oulu maksoi 23 miljoonaa euroa sakkoja

Oulun suurin ongelma on korkea työttömyys. Siitä kärsii työtön itse, hänen perheensä ja Oulun kaupungin talous. Oulu maksoi viime vuonna 23,2 miljoonaa euroa valtiolle työttömyyssakkoja 7 397 pitkäaikaistyöttömästä. Hukkaan heitetty raha, jolla olisi voinut myös työllistää. Esimerkiksi Turussa on puolet vähemmän alle 30-vuotiaita yli 1000 päivää työttömänä olleita kuin meillä. Oulun sakot 229 nuoresta olivat yli 700 000 euroa.

Kategoriat
Lukijoilta

Hyvinvointia läpi elämänkaaren

Tulevan valtuuston päätehtävä tulee olemaan elinvoimaisuuden kehittäminen Oulun alueella. Mitä muotisana elinvoimaisuudella itsekukin tarkoittaa onkin jokaisen itsensä päätettävissä.

Suurin yksittäinen asia on sote-asioiden siirtyminen pois valtuuston päätäntävallasta, muun muassa sairaanhoito siirtyy maakunnille. Merkittävä tekijä ihmisen hyvinvoinnissa on, miten kunnassa on järjestetty ennaltaehkäisevä terveydenhoito. Onko riittävästi liikuntapaikkoja, yhteisiä kokoontumispaikkoja vanhuksille ja nuorille sekä tiloja erilaisille harrastuksille. Lista on pitkä ja valtuusto vastaa tulevaisuudessakin näistä asioista. Hyvinvointi lisää kunnan elinvoimaisuutta.

Kaupungin elinvoimaisuuden varmistamiseksi meidän on pidettävä johdot omissa käsissä.

Kun ihminen tekee päätöksen asuinpaikastaan, ensimmäinen tekijä on työ. On oltava työpaikkoja. Kun paikkakunnalle on muutettu työn perässä, aletaan miettiä viihtyykö koko perhe paikkakunnalla. Valtuuston tehtävänä on luoda mahdollisuudet työpaikkojen luomiseen. Kun perhe miettii paikkakunnalle pysyvästi jäämistä, päätökseen vaikuttavat hyvät varhaiskasvatus- ja koulutusmahdollisuudet kohtuullisen matkan päästä kotoa sekä lasten ja aikuisten harrastusmahdollisuudet. Ympäristön turvallisuus ja viihtyisyys on myös erittäin merkittävä tekijä.

Valtuusto tulee määrittelemään omistajapoliitisissa linjauksissa millä tavalla nämä palvelut tuotetaan. Kokonaistaloudellisemmin ja laadukkaimmin näitä palveluja tarjoaa kaupungin oma tuotanto, jota täydennetään yksityiseltä sektorilta ostettavilla palveluilla. Oman tuotannon riittävän suurella osuudella varmistetaan, etteivät hinnat karkaa ylöspäin ja päätöksenteko on läpinäkyvää kaikille kuntalaisille. Palveluiden ulkoistamisella yksityiselle sektorille saattaa seurauksena olla taloudellisen voiton tavoittelun nouseminen ykkösasiaksi ja läpinäkyvyys katoaa. Osakeyhtiöissä kun on erilainen lainsäädäntö julkisuuteen annettavista tiedoista.

Kaupungin elinvoimaisuuden varmistamiseksi meidän on pidettävä johdot omissa käsissä ja huolehdittava oman tuotannon riittävästä osuudesta kaupungin tuottamista palveluista, niin sivistys-, kulttuuri- kuin tekniselläkin sektorilla.

Seppo Karjalainen
Työsuojeluvaltuutettu
Oulu

Kategoriat
Lukijoilta

Kuntavaaleissa ratkaistaan koulutuksen tulevaisuus

Suomalainen koulutus on ollut leikkauskohteena 1990-luvun lamavuosista lähtien. Milloin siitä on leikattu ohuita, milloin paksumpia siivuja. Koulutuksen tasa-arvo on rapautunut, eikä koulu enää pysty riittävän hyvin tasaamaan kotitaustasta ja asuinpaikasta johtuvia eroja. Viimeisten tutkimusten mukaan maamme nuorista jo joka viidenneltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Olemme käännekohdassa, jossa Suomi on jakaantumassa korkeasti koulutettuihin, koulutettuun keskiluokkaan ja heikosti koulutettuihin. Tällainen kehitys on pysäytettävä.

Hallituspuolueet lupasivat ennen eduskuntavaaleja, ettei koulutuksesta ja opintotuesta leikata. Kun ääntenlaskenta käynnistyi, annetut lupaukset unohdettiin.

Kun ääntenlaskenta käynnistyi, annetut lupaukset unohdettiin.

Kuntavaaleissa valittavat päättäjät ratkaisevat kaupunkimme sivistys- ja koulutuslinjaukset. Keskeinen kysymys, on jatkuuko leikkauslinja, vai tapahtuuko ajattelussa ja toiminnassa muutos?

Jos tavoitteena on koulutuksen tasa-arvo, nyt on muutoksen aika.

Leikkausten pysäyttämisen lisäksi koulutus tarvitsee resursseja. Oulussa on taattava koulutuksen alueellinen saatavuus, kouluyksikköjen tulee olla mahdollisimman pieniä. Koulukiinteistöjä on korjattava ja on rakennettava uusia. Nämä toimet eivät yksin riitä. Myös ryhmäkokoja on pienennettävä varhaiskasvatuksessa, perusasteella ja toisen asteen koulutuksessa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Erityisopettajia tarvitaan lisää. Jokaiselle oppilaalle on taattava toisen asteen koulutuspaikka. Digiloikka-sumuverhon taakse ei voi piiloutua. Opettajille on annettava laadukasta täydennyskoulutusta.

Koulutukseen käytetty euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Koulutukseen käytetty euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Se on paras työkalu talouskasvun ja työllisyyden edistämiseen. Siksi on käsittämätöntä, että ammatillisen koulutuksen leikkaukset kohdistuvat kasvavaan ja väestöltään nuoreen Ouluun.

Ilman tasa-arvoista koulutusta ei ole tasa-arvoista yhteiskuntaa.

 

Mauno Murtoniemi
opettaja
Oulu